Marianne Heikkilä

Uuden puheenjohtajan terveiset

Tervehdys Parisuhdekeskus Katajasta 2021!

Olen kiitollisuudella ottanut vastaan Parisuhdekeskus Kataja ry:n puheenjohtajan tehtävän tämän vuoden alusta. Olen koulutukseltani teologian maisteri, rovasti ja olen toiminut vuosia järjestöjohtajana ja hallitusammattilaisena.

Parisuhteiden tukemiselle on nähtävissä suuri tarve koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Korona on kiristänyt välejä useissa perheissä, joissa arjessa saattoi jo olla vanhempia kuormittavia tekijöitä. Palvelujen tarve on kasvanut ennaltaehkäisevissä palveluissa sekä peruspalveluissa. Toisaalta monissa perheissä arjen kohtaamiset ovat myös lisääntyneet koronan myötä. Parisuhdekeskus Katajan tuottamassa Parisuhdekyselyssä (2020) ilmeni, että parisuhteeseensa ovat koronan aikana olleet tyytyväisimpiä ne pariskunnat, jotka ovat saaneet tukea itselleen silloin, kun heillä on ollut haasteita.

Totesimme toiminnanjohtaja Suvi Larun kanssa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 25.1.2021, että parisuhteeseen panostaminen on perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Meillä on näyttöön perustuvaa tutkimustietoa siitä, että vanhempien parisuhteita tukemalla voidaan auttaa koko perhettä. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen tulisikin siirtyä varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Järjestöjen, kuten meidän Parisuhdekeskus Katajan työ parisuhteiden edistämiseksi on tällä hetkellä erityisen tärkeää, kun aikuisten oman elämän haasteet, parisuhteen pulmat ja tulehtunut kodin ilmapiiri heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia koronatilanteessa ja vielä pitkään sen jälkeen.

Parisuhdekeskus Kataja ry kuntavaalitavoitteissamme 2021 korostamme parisuhteiden hyvinvointia, joka tukee sekä yksilöä että koko perhettä. Sote-uudistuksessa ja hyvinvointialueilla sekä kunnissa tulee huomioida parisuhteiden tuen merkitys ja toteuttaa järjestöyhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee olla riittävä osaaminen ja ymmärrys parisuhteiden tukemisen tärkeydestä. Pidämme tärkeänä, että kuntapäättäjät ymmärtävät parisuhteiden yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden. Päätöksenteossa tulee huomioida myös parisuhdevaikutukset ja terapiatakuussa pari- ja perhepsykoterapiamahdollisuus.

Parisuhdekeskus Katajassa pidämme tärkeänä, että perheiden yksilölliset tarpeet, palveluiden saatavuus ja erilaiset tuen muodot erityisesti parisuhteiden ja vanhemmuuden haasteissa tunnistetaan. Jatkamme uuden hallituksen kanssa järjestömme vaikuttavaa työtä edellisen hallituksen tekemän hyvän pohjan päälle.  Haluamme myös tulevaisuudessa olla vahvasti valtakunnallinen, vaikuttava sekä yhdistyksemme monipuolisen rahoituspohjan varmistava järjestö. Tehdään tästä vuodesta yhdessä hyvä perheille!

Talviset terveiset,

puheenjohtaja Marianne Heikkilä
Parisuhdekeskus Kataja ry

Sydän ja puhekupla

Hyvän mielen työpaikka 2021

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Parisuhdekeskus Katajalle Hyvän mielen työpaikka -merkin!

Hyvän mielen työpaikka -merkki on tunnustus siitä, että työpaikka täyttää mielenterveyden edistämisen kriteerit sekä sitoutuu mielenterveyden suunnitelmalliseen vahvistamiseen.

Vaalimme työilmapiiriä, jossa on turvallista oppia uutta, tehdä virheitä, ottaa kantaa ja keskustella avoimesti. Työn ja perheen sekä erilaisten elämäntilanteiden yhteensovittaminen on meille tärkeä arvo. Keskustelemme mielenterveyttä kuormittavista ja edistävistä asioista yhdessä. Näemme inhimillisyyden, välittämisen ja vaikeuksissa tukemisen vahvuutena💚

Kaksi pulua Eiffel -tornin edessä

Blogi: Mitä tulee rakastumisen jälkeen?

Jostain syystä olen ajatuksissani päätynyt parisuhteiden alkuihin, seurustelujen alkutaipaleille. Tätä aikaa minulla on myös onni seurata jo omien lasten kautta. Mitä kaikkea sitä itsekin muistaa itsestään ja toisesta, menneistä, aluista.

Itse kasvoin lapsena, joka luki paljon ja kaikkea mahdollista. Mökillä, keskellä ei mitään, kaikki omat luettavat usein loppuivat kesken. Jossain vaiheessa ikuiseen lukemisen tarpeeseen kävivät niin mummun Nyyrikit kuin äitini harrastamat Harlekin-romaanit. Sitä voisi tietenkin miettiä, kuinka järkevää oli varhaisnuorena noita ”markan-rakkauksia” lukea ja miten ne mahdollisesti vaikuttivat omaan käsitykseeni rakastumisesta tai parisuhteesta. Juonikuvio niissä toistui muuttumattomana kirjoittajan vaihtumisesta välittämättä.  Kaunis rakkauden runtelema nainen törmää menestyneeseen ja aina aluksi ah niin ärsyttävään, mutta hämmästyttävän komeaan mieheen, joka oli tietenkin tahollaan myös rakkaudesta siipeensä saanut. Aina nämä kaksi sitoutumiskammoista ihmistä päätyivät konfliktien kautta yhteen saavuttaen rakkauden suurenmoisen hekuman. Arki ja siitä selviytyminen ei ollut se juttu, mitä näissä kirjoissa käsiteltiin, vaan ylimaallisen rakkauden taso löydettiin ja sinne jäätiin aina viimeisellä sivulla, ja näin ollen pysyvästi.

Ja sinne rakastumisen huipullehan parisuhde ei oikeassa elämässä jää, ellei sitä sinne päädy lopettamaan. Rakastumisen huipulta, aivomyrskystä, laskeutuu jokainen. Ja näinhän olisi myös tapahtunut näissä kirjoissa, jos niille olisi jatkoa kirjoitettu, ja juurikin siitä syystä näin ei tehty. Uskallan myös väittää, että useimmilla pareilla on aivan tuon romanttisen lukemiston tasoinen tarina alkuvaiheista, ihastumisesta, tutustumisesta, ensisuudelmista, perhosista vatsassa, tunteen kanssa kipuiluista sekä mahdollisista selätetyistä esteistä. Tarina, johon voi palata ja joka on teidän kahden aivan oma ja uniikki. Koska olette viimeksi muistelleet tätä tarinaa?  

Mutta mitä tulee rakastumisen jälkeen? Rakkaus, sehän sieltä hyvällä onnella tulee. Oikeassa elämässä eteen tulee mukaan myös arki, elämä ja vastoinkäymiset, joista emme aina selviä täysin voittajana. Sen vuoksi onkin hyvä pysähtyä välillä ihmettelemään, kuinka ihmeellisen hieno asia on se, että juuri tuo ihminen jota rakastan, rakastaa minua takaisin. Kuinka niin tavallinen asia on niin erityisen ihmeellinen. Rakastaa vaikka en olekaan ihmeellisen kaunis, erityisen helppo tai muutenkaan täydellinen. Rakastaa vaikka, en enää pysty olemaan parempi versio itsestäni, vaan vain täysin itseni.

Romantiikan tarpeemme ei ole kadonnut mihinkään. Aika on vain muuttunut. Emme tyydy täyttämään romantiikan tarvetta lukemalla, vaan nostamme katseen kirjasta tai elokuvasta puolisoomme ja toivomme tämän tarpeen täyttyvän myös oikeasti, itsellemme. Näissä kohdissa kannattaa muistaa olla vertaamatta, muistaa omat onnen alut tai tehdä itse se romanttinen ele, jota suhteeseensa toivoo.

Lukemisterveisin,

Satu

Satu Kelkka

Olen Satu Kelkka, Parisuhdekeskus Kataja ry vapaaehtoinen.

Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Tämä kipinä on kantanut, ja nyt opiskelenkin työn ohessa voimavarakeskeiseksi perhe- ja paripsykoterapeutiksi Oulun yliopistossa viimeistä lukukauttani. Päivätyöni ja terapiaharjoitteluni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa.  Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.

Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.

Talvinen metsämaisema

Blogi: ”Sano mulle jotain kaunista”

Löydämme arjestamme helposti vuorovaikutustilanteita, jotka eivät rakenna parisuhdetta. Voimme oppia niistä jotakin tai huomata olevamme samassa tilanteessa niin kuin monesti aikaisemminkin. Toimimattoman tilanteen tai kaavan voi onneksi myös katkaista, mutta miten? Omien kokemuksien, tuntemuksien, toiveiden ja kehujen jakaminen puolisolle voi olla alku toimivampaan vuorovaikutukseen. Kaipaamme toisilta ihmisiltä arvostusta ja on tärkeää saada kuulla kannustavia ja kauniita sanoja, erityisesti puolisolta. Annamme kehuja toisille usein tavalla, jolla itse haluaisimme niitä kuulla. Meidän Arvostuksemme Kielet (vertaa Rakkauden Kielet) voivat olla toisistamme hyvin poikkeavat.

Toisille ihmisille on tärkeää saada kuulla hyvää palautetta siitä, millainen hän on ihmisenä tai miten hän jossakin tilanteessa on toiminut: ”Olit taitava kuuntelija” tai ”Osasit ottaa toisen hienosti huomioon”. On myös mukavaa kuulla positiivista palautetta ulkonäöstä, uudesta vaatteesta tai hiusmallista. Että on toisen silmissä yhä edelleen kaunis ja ainutlaatuinen, ”olet ihana”. Toisille voi olla puolestaan tärkeää saada kuulla ihailevaa palautetta tehdystä työstä. Oli sitten kyse remontista tai jostakin pienemmästä asiasta. Että ”Teit tuon hienosti” tai ”Ratkaisitpa asian nopeasti”.  Siis kehu siitä, mitä on saanut aikaiseksi. Eivätkä edellä mainitut esimerkit tarkoita sitä, ettei myös ”tekijäpuolisosta” olisi ihanaa saada kuulla olevansa ”ilo silmälle”.

Jokin aika sitten meillä oli tilanne, jossa Risto oli mökillä maalannut sisäkaton kertaalleen.  Hän olisi toivonut saavansa siitä jotain kivaa palautetta, mutta Minna kysyikin, että ”tuleeko tuohon vielä yksi maalikerros vai miten ajattelit sen tehdä”? Kysymys esitettiin, koska emme olleet vielä puhuneet jatkosta. Viattomaksi tarkoitettu kysymys saikin aikaan ärtymystä ja pahaa mieltä. Tekijälle tuli kokemus arvostelusta ja taitojen vähättelystä. Todennäköisesti pieni välikehu olisi tässä pelastanut tilanteen ja sitten olisi ollut ihan ookoo kysyä jatkostakin.

Kuvatunlaisia tilanteita tapahtuu meillä aina välillä puolin ja toisin. Joskus saamme aikaan surkuhupaisiakin tilanteita. Tiedämme kyllä, mitä toiselle olisi tärkeää saada kuulla. Miksi sen ääneen sanominen silti usein unohtuu tai on niin vaikeaa?

Voimme hyvin peilata itseemme alussa esitetyn kysymyksen toimimattoman kaavan katkaisusta. Tuntuuko lohduttavalta vai epätoivoiselta, että lähes 37 yhteisen vuoden jälkeenkin yhä harjoittelemme toisen asemaan asettumista, aitoa kuuntelemista ja puhumista?

Uskomme silti vahvasti, että parisuhteessa saadaan aikaan muutosta ja toimimattomat mallit saadaan toimimaan, kunhan tunnistamme tilanteet ja molemmat tahdomme muuttaa asioita. Onneksi myös tästä on kokemusta. Jotta muutos on mahdollista, on uskallettava laskea omat suojamuurinsa ja lakattava valmistelemasta puolustus- tai hyökkäyspuheenvuoroa. Oman puheenvuoronsa valmistelu nimittäin estää todella hyvin puolison aidon kuuntelemisen. Ja yksinkertaisesti – harjoittelemalla voimme jokainen kehittyä sekä paremmaksi puhujaksi että kuuntelijaksi.

Lapsuuden kokemukset tai aikaisempien suhteiden vaille jäämiset voivat näkyä käyttäytymisessämme vielä tänäkin päivänä. On kohtuutonta puolisoa kohtaan, jos täyttymättömät tarpeet itsenä tai aikaansaamisina jäävät puolison täytettäviksi. Oman taustamme, tunteidemme ja tämänhetkisen tilanteemme tiedostaminen auttaa meitä käsittelemään asioita. Olisi hienoa, että pystyisimme edes suurimman osan ajastamme keskustelemaan rakentavasti toistemme kanssa ja niinä kertoina, kun se ei onnistu, muistaisimme olla itsellemme ja toisillemme armollisia. Kuinka tärkeää onkaan, että yhä uudelleen ja uudelleen haluamme kertoa toinen toisillemme jotain kaunista.

Joitakin vuosia sitten Minna päätti, että saadessaan hyvää palvelua tai kun on kokenut tulleensa kohdatuksi, hän antaa positiivista palautetta asianosaisille. Tyttären päättäessä peruskoulunsa kysyin, ketkä opettajat ovat jääneet hänelle positiivisesti mieleen ja kenen kanssa hän oli kokenut tulleensa kuulluksi. Kirjoitin tyttären vastaukset ylös ja laitoin Wilman laulamaan. Vastaukseksi sain monta hämmentynyttä kiitosta, mutta myös ihania sanoja nuorelle takaisin annettaviksi. Päätöksestä on seurannut vain hyvää, positiivisia palautteita ja monia ihania kohtaamisia.

Sanoin jotain kaunista!

Minna <3 Risto

Minna ja Risto Jyrkkä rannalla

Minna ja Risto Jyrkkä ovat rakastuneet parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 50+ ikäisenä osaamme jo olla armollisempia itsellemme, nähdä ja pohtia tapahtuneita asioita. Meillä on neljä lasta, joista nuorimmainen on lukioikäinen ja loput kolme ovat jo aikuisia.

Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.

Minna on puheterapeutti, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Hän toimii myös Solmu-neuvojana. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Risto on myös Parisuhdekeskus Kataja Ry:n hallituksen jäsen.

Lisää ajatuksiamme ja parisuhteellista tietoa löytyy kotisivuiltamme www.taitepiste.fi

Kortit tunteiden sanoittamiseen

Harjoitus: kortit tunteiden sanoittamiseen

Tunnekorttien avulla voi opetella tunnistamaan, ilmaisemaan ja myös vastaanottamaan tunteita.

Korteista voi etsiä nimiä omille tunteilleen kysymällä:

  • Mihin perustunteeseen oloni eniten liittyy: olenko, iloinen, surullinen, pelokas vai vihainen?
  • Mikä tunnesana sopii parhaiten kuvaamaan omaa tunnetilaani?

Tunteiden käsitteleminen on omien tunteiden tunnistamista ja niiden nimeämistä. Korttien avulla voi kertoa kumppanille miltä minusta tuntuu.

Toisen tunteiden arvostaminen näkyy siinä, miten ottaa vastaan ja kuuntelee, mitä he kertovat omista tunteistaan.

AVAA TUNNEKORTIT

Harjoitus yhdessä tehtäväksi:

Tarkastelkaa tunnekortteja ja pohtikaa alla olevia kysymyksiä ja käykää yhdessä keskustelua kysymysten pohjalta.

  1. Millaisia ilon sävyjä tunsit parisuhteenne alussa?

2. Millaisia ilon sävyjä tunnet parisuhteessa tänä päivänä?

3. Mistä tunteista sinun on helppo kertoa kumppanillesi?

4. Onko tunteita, joita sinun on vaikea näyttää?

5. Onko sinun vaikea ottaa vastaan jotain tunteita?

6. Mitkä tunnesanat kuvaavat parhaiten kulunutta viikkoasi?

7. Mistä iloitset kumppanissasi tänään?

Kaksi jalkaa ja kättä

Blogi: Hyvä kosketus parisuhteessa on korvaamaton voimavara

Palaa hetkeksi mielessäsi siihen hetkeen, jolloin kohtasit kumppanisi ja huomasit ensimmäistä kertaa jonkin ihmeellisen voiman välillänne. Tämä vieras olento alkoi yllättäen kiinnostaa erityisellä tavalla ja oli pakko saada tutustua häneen paremmin, päästä lähemmäksi, koskettaa. Ihmisen kaipuu toisen luo on voimakas perusvietti ja jokainen suhde saa alkunsa tästä vetovoiman tunteesta käsin. Mihin ihmeeseen tämä maaginen tunne sitten näyttää välillä katoavan ja voiko se säilyä läpi elämän?

Jokainen meistä kaipaa kosketusta kehdosta hautaan. Hyvä läheisyys parisuhteessa on voimavara, jota ei voi korvata millään muulla. Siksi riittävästä ja molempia tyydyttävästä läheisyydestä ja kosketuksesta on hyvä pitää huolta. Kosketus on parisuhteen liima ja sillä on tutkitusti paljon hyviä terveysvaikutuksia. Se rentouttaa, hoitaa, ravitsee ja energisoi. Kehomme on kemikaalitehdas, joka tuottaa itse hyvänolon hormoneja, kuten oksitosiinia ja mielialaa ylläpitävää serotoniinia. Voimme siis tuottaa myös toiselle huumaavan koktailin pelkästään koskettamalla. 

Me kaikki tiedämme kokemuksesta sen, että hyvä fyysinen nautinto on yksi parhaista asioista mitä elämä tarjoaa. Meillä tosin on kosketuksen suhteen hyvin erilaisia tarpeita. Toinen haluaa kosketusta joka päivä monta kertaa ja toiselle riittää vähempi. Niin elämässä kuin parisuhteessakin saamme ajoittain sitä mitä tarvitsemme ja toisinaan emme. Jos saa ajoittain sitä mitä tarvitsee, on helpompi kestää ne hetket kun ei saa sitä mitä haluaa ja kaipaa. Se mikä on suhteen osapuolille riittävä määrä kosketusta ja läheisyyttä, selviää vain keskustelemalla ja kokeilemalla. Kosketuksen tarve myös vaihtelee elämän varrella. Toisinaan kosketusta kaipaa vähemmän ja toisinaan siihen on kovempi jano. Sen vuoksi on todella tärkeää pitää kumppani ajan tasalla kommunikoimalla aktiivisesti tarpeistaan ja toiveistaan.

Jos on riidellyt kumppanin kanssa tai suhteessa on solmuja, voi tuntua siltä että toisen lähelle on pitkä matka ja valtava vuori ylitettävänä. Hyvä tunneyhteys pitää väylän vapaana kosketukselle ja jos yhteys katkeaa, niin myös koskettaminen muuttuu vaikeammaksi. Mutta joskus ristiriitojen ratkaisuvaiheeseen voi olla helpompi kulkea kosketuksen kautta. Kosketus viestii suoraan välittämisestä. Kun sanat ovat hukassa, voi hellä kosketus saada kiperimmätkin solmut aukeamaan ja jäämuurit sydämen ympäriltä sulamaan. Joskus pieni ele vaatii suurta rohkeutta, mutta se kannattaa. Kun ristiriidalle löytyy molempia tyydyttävä ratkaisu, avaa se väylän yhä tyydyttävämmälle kosketukselle ja yhteydelle.

Arkihellyys koostuu monenlaisista kosketuksen muodoista. Arjessa kosketus voi näkyä vaikkapa suukkona töihin lähdön hetkellä, selän sivelemisenä ohikulkiessa, hetken hartiahierontana ja käpertymisenä toisen kainaloon sohvalle tai illalla sängyssä peiton alle. Kosketukset arjen lomassa pitävät tietä auki myös seksuaaliselle läheisyydelle ruokkien kipinää ja vetovoimaa. Koskettaessa luomme jatkuvaa sidettä toiseen ja sitä vahvistamalla pidämme huolta monipuolisesta fyysisestä läheisyydestä. Koskettamalla hellästi kerromme  toiselle hänen olevan tärkeä ja turvassa. 

Arkihellyyden lisäksi on tärkeää vaalia myös seksuaalista tulta. Käännetään jälleen aikaa taaksepäin, niihin suhteen ihaniin alkuhetkiin, jolloin toisen iholla saattoi viettää tuntikausia. Ehdotan, että palaatte kumppanisi kanssa sinne nyt yhdessä ja miettikää mitä voisitte tuoda sieltä tähän hetkeen. Millainen läheisyys tuntui molemmista hyvältä? Mitä uutta haluaisitte kokeilla? Yhteiseen elämään on hyvä järjestää säännöllisiä treffi-iltoja ja mielellään pidempiäkin aikoja mahdollisuuksien mukaan, jolloin keskitytte vain toisiinne ja suhteenne vaalimiseen. Keskustelkaa silloin siitä millaisia haluja ja tarpeita teillä on, mikä lyö kipinää ja millaista kosketusta haluaisitte antaa toisillenne. 

Kumppanille voi kirjoittaa toiveistaan myös viestin tai kirjeen. Jokainen meistä haluaa kuulla myös sen, mikä vielä vuosienkin jälkeen saa kumppanin syttymään ja valitsemaan toisen rinnalleen yhä uudelleen ja uudelleen. Mikä voisi olla parempaa kuin suhde, jossa kumppanit viihtyvät toistensa kanssa, ammentaen nautintoa toisistaan vuodesta toiseen, läpi arjen ja juhlan. Sen eteen kannattaa todellakin nähdä vaivaa ja alkaa ruokkia sitä ihanaa ja ravitsevaa läheisyyttä n-y-t NYT!

Hannele Kirjavainen

Olen Hannele Kirjavainen ja opiskelen kosketus- ja läheisyysterapeutiksi. Asun 13–vuotiaan poikani kanssa ja olen uudessa parisuhteessa. Koen olevani tällä hetkellä suhteessa, joka arjen ja ihmisyyden haasteista huolimatta tuntuu oikealta ja iso osa siitä on Katajan oppien ansiota.  

Olen käynyt Parisuhdekeskus Katajan PariAsiaa ja Parisuhteen Palikat koulutukset sekä toiminut vapaaehtoisena luennoitsijana. Olen ollut mukana myös ryhmächatissa ja nyt olen myös vapaaehtoisten blogikirjoitusryhmässä. Iloitsen siitä, että voin Katajassa toteuttaa monenlaisia taitoja eri muodoissa.  

Parisuhdekeskus Kataja ry on mukana Lastensuojelun keskusliiton Anna ääni lapselle -kuntavaalikampanjassa

Kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista. Siksi kuntavaaleissa 18.4.2021 on valittava päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta ja lapsivaikutusten arvioinnista koko vaalikauden ajan, talouden paineista huolimatta. Parisuhdekeskus Kataja ry on mukana Lastensuojelun keskusliiton Anna ääni lapselle -kuntavaalikampanjassa, jotta saamme lasten, nuorten ja perheiden äänen kuuluville kuntavaaleissa. Lue lisää kampanjasta: https://www.lskl.fi/aanilapselle/. 

Koronatilanne on haastanut lapsiperheitä poikkeuksellisella tavalla, mutta eri kyselyissä on noussut esiin myös tilanteen mukanaan tuomia myönteisiä seurauksia. Asiantuntijamme Laura Huuskonen kirjoitti kampanjaan aiheesta blogikirjoituksen. Koko kirjoitus on luettavissa Lastensuojelun keskusliiton sivulta:

Blogi: Koronapandemian vaikutukset jakautuvat perheissä epätasaisesti

Kukkakuvioiset kumpisaappaat

Blogi: Sukellus omaan ja toisen mieleen

Mentalisaatio on avain oman ja toisen mielen ymmärtämiseen. Se on kykyä ymmärtää, että sinun ja toisen ajatuksilla, tunteilla, ja kokemuksilla on merkitystä sekä käytöksellä tarkoitus. Sen huomaamista, että minulla on mieli, joka eroaa sinun mielestäsi. Ymmärtämistä, että me kaikki olemme yksilöitä ja meidän mielemme toimii yksilöllisellä tavalla; eri tavalla kuin toisten. Koska me ihmiset olemme sosiaalisia, me tarvitsemme toisiamme. Oman mielen ymmärtämisen lisäksi on yhtä tärkeää pyrkiä ymmärtämään ja olemaan utelias toisen mielestä. Mentalisaatio on kykyä pitää mielessä mieli, oma ja toisen. Se on sosiaalista älykkyyttä ja empatian tuntemista.

Tunnistatko arjessasi tilanteita, missä olet pysähtynyt oman mielesi ääreen? Entäpä puolisosi? Monesti mentalisaatiota tapahtuu arjessa automaattisesti. Työpäivän jälkeen kotiin päästyämme saatamme olla kiinnostuneita kumppanimme päivästä ja kysyä “Hei, miten menee? Miten sun päivä on mennyt?” Kuinka usein huomaat, että näitä kysymyksiä kysyessäsi saatat jo ajatella jotain muuta. Mahdollisesti aloittaa ruokakassien tai muun tekemisen tekemistä samalla, kun kumppanisi vastaa? Kuuntelitko ja pysähdyitkö, mitä kumppanisi sinulle kertoi? Vai lähditkö jo olettamaan mitä toinen mahdollisesti sanoo tai tuntee? On hyvin yleistä, että monesti osoitamme kiinnostuksemme toisen ajatuksista, tunteista ja aikeista automaattisesti. Tarkoitamme hyvää ja olemme uteliaita mutta emme aina pysähdy syvällisesti kuuntelemaan. Toisinaan voimme myös kuvitella, että tiedämme mitä toisen pään sisällä liikkuu. Luulemme, että puolisomme ajattelevat ja tuntevat samalla tavalla kuin me.

Hyvä parisuhde tarvitsee automaattisen mentalisaation lisäksi tietoista mentalisaatiota. Tietoinen mentalisaatio parisuhteessa voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että “pysähdymme kuuntelemaan mitä toinen minulle kertoo tekemättä sillä hetkellä muuta”, “kunnioittamalla mitä toisella on mielessä, vaikka asia ei olisi minulle tärkeä tai olisin asiasta eri mieltä”, “ihmetellä myötämielisesti ja osoittaa lämpimän innostuneesti oman kehon, puhein ja äänensävyin keinoin, että minä olen tässä sinua varten”. Osoita, että sinua kiinnostaa toisen mieli. Mieti, mitä se sinulle tarkoittaa.

Me kaikki voimme kehittää mentalisaatiotaitojamme. Mentalisaatiolle on tilaa ja tarvetta syventyä luotettavassa parisuhteessa. Olen listannut muutamia harjoituksia, mitä voit kumppanisi kanssa tehdä kotona. Harjoituksia, missä sinä ja minä voimme harjoittaa omaa mentalisaatiotamme.

  1. Viettäkää kumppanisi kanssa ilta, jolloin kysytte toisiltanne henkilökohtaisia kysymyksiä “The Game of Truth”. Miettikää molemmat valmiiksi 10 kysymystä ja esittäkää kysymykset vuorotellen. Esimerkiksi, mikä on sinun suuri pelkosi tällä hetkellä? Kuka sinua inspiroi tällä hetkellä? Jos saisit valita maailmasta paikan missä olisit ja kenen kanssa?
  1. Valitkaa kumppanisi kanssa molemmat musiikkikappaleet, mitkä soitatte toisillenne. Kertokaa kappaleesta, miksi valitsit sen ja miten se sinua puhuttelee. Tämän jälkeen tehkää sama tehtävä kirjoilla. Valitkaa kirjat, esitelkää ne toisillenne ja kertokaa, miksi tämä kirja juuri puhuttelee sinua. Tämän jälkeen lukekaa toistenne valitsemat kirjat.
  1. Tämä tehtävä auttaa sinua ja puolisoasi keskittymään ainoastaan toisiinne muutaman minuutin ajan. Valitkaa mukava paikka, missä tunnette molemmat olonne rennoiksi. Siirtykää toisianne lähemmäksi. Tehtävänä on katsoa toisianne silmiin 3 – 5 minuuttia. Yksinkertaisesti, katsokaa toisianne silmiin (välissä saa räpyttää silmiä), vaikka se olisi aluksi kiusallista. Rauhallinen musiikki voi rentouttaa ja luoda miellyttävän ilmapiirin. Toisen katsomista silmiin on tutkittu ja se on todistettu vaikuttavaksi sekä merkitykselliseksi parisuhteen kannalta.
  1. Tehtävä mikä, auttaa sinua pääsemään irti päivän askareista ja pysähtyä puolisosi kanssa yhdessä. Valitkaa mukava paikka kumppanisi kanssa, missä voitte maata sivuttain katsoen toisianne. Koskettakaa otsallanne toisianne. Sulkekaa silmät. Ottakaa yhdessä samanaikaisesti 7 syvää ja rauhallista hengitystä. Jos tehtävä sujuu, voitte jatkaa hengittelyä yhdessä 20 tai jopa 30 kertaa. Tehkää niin kauan, kun tehtävä teistä tuntuu hyvältä.
  1. Viimeinen tehtävä on yksinkertainen mutta tärkeä. Laittakaa ajastin päälle 3 – 5 minuutiksi ja valitkaa kumpi aloittaa tehtävän. Tehtävän aloittaja saa puhua asioista, jotka ovat juuri sillä hetkellä omassa mielessä. Toisen tehtävänä on kuunnella. Kuunnella ja olla läsnä keskeyttämättä tai kommentoimalla, mitä toisella on sanottavaa. Voit osoittaa kuitenkin empatiaa toista kohtaan ilmeilläsi tai kehonkielellä. Ajan loppuessa, vaihtakaa rooleja.

Merkityksellisiä mentalisaatiohetkiä sinulle ja kumppanillesi!

Ensi kertaan Xx Jasmin

Jasmin Jenkins

Jasmin Jenkins, 28-vuotias perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perheasioiden sovittelija & pari- ja perhepsykoterapiaopiskelija Helsingistä. Valmistuin Helsingin Yliopistosta Valtiotieteellisestä tiedekunnasta 2017. Pääaineenani oli sosiaalityö ja sivuaineina sosiaalipsykologia ja viestintä. Tein vaihtovuoden Sydneyn yliopistolla vuonna 2016, milloin tapasin australialaisen puolisoni. Nyt asumme Suomessa suloisen tyttäremme ja pienen koiran kanssa. 

 Viimeisten vuosien aikana olen käynyt työni ohessa perheneuvolassa taideterapian menetelmäopinnot Ihmissuhdetyö Ry:n kautta ja vuonna 2019 aloitin pari- ja perhepsykoterapia opinnot Jyväskylän yliopistossa. Hyppää matkaani mukaan, jossa jaan ajatuksia parisuhteesta niin sosiaalityöntekijän, tulevan psykoterapeutin, vaimon, naisen ja äidin näkökulmista käsin.

pariskunta auringonlaskussa

Blogi: Toimivaa parisuhdetta ei voi ulkopuolelta määrittää

Viettäessäni (liiankin) paljon aikaani sosiaalisessa mediassa en ole voinut välttyä tarjonnalta, jossa määritellään hyvää parisuhdetta tai tehdään näitä eroa enteilevän tai parannettavan parisuhteen listauksilta. Uskon useimpien parisuhdepostausten takana olevan hyvää tarkoitusta, asiantuntijoiden lausumia ja tutkittuakin tietoa siitä, mitä hyvään parisuhteeseen ajatellaan kuuluvan tai minkä asioiden ajatellaan parisuhdetta rasittavan. Silti en aina koe tämän hyvän tarkoitusperän aina toteutuvan. Lukemisen jälkeen mielessä voi ennemminkin olla liuta asioita, joita nyt huomaan ongelmaksi tai koen parisuhteessani olevan huonommissa kantimissa kuin ajattelinkaan. Pahimmillaan teen asiasta parisuhteeseeni ongelman sen vuoksi, koska se nyt ongelmaksi on kerrottu. Saatikka mitä kaikkea nykyään somessa parisuhdeonnesta meille kerrotaankaan, useinkin pelkkää yhteyttä, onnea ja harmoniaa. Siinä oman parisuhteen ajoittainen rupisuus näyttäytyy, no, entistä rupisemmalta. 

Hankaluutena tässä näen sen, kuinka helposti ajatus parisuhteiden moninaisuudesta hukkuu. Me tulemme ihmisinä niin eri lähtökohdista, ja meillä on hyvinkin erilaiset ajatukset siitä, mitä me parisuhteeltamme haluamme. Ja se, mitä juuri sinä ja kumppanisi omassa parisuhteessanne hyvänä pidätte, on teille oikein ja teille sopivaa. Hyvän parisuhteen määrittely oikeastaan on jokaisen henkilökohtainen asia.

Pariskuntia tavatessani ei minulla ole mitään listaa asioista, joita pariskunnan olisi syytä hyvään suhteeseen pyrkiessään pystyä toteuttamaan. Suurin mielenkiinto on siinä, mitä pariskunta omalta elämältään ja 
parisuhteeltaan toivoo.  

Parisuhteissa on liuta ominaisuuksia, jotka voivat olla meillä hyvinkin erilaisia. Toisille ihannetila on kokea kumppanin olevan myös paras ystävä, toisille taas on varsin onnellista se, että parhaat kaverit löytyvät muualta. Toisille parisuhde on keskeisin asia ja elämän merkityksellisin sisältö, toisten toiveet voivat olla sitä, että parisuhde on mutkatonta yhdessäoloa ja mahdollistaa elämän merkityksellisyyksien löytyvän jostain muualta. Toiset pariskunnat haluavat harrastaa yhdessä paljon, kun taas toisille harrastukset löytyvät erillään omista henkilökohtaisista mieltymyksistä. Näitä esimerkkejähän meillä on ympärillämme vaikka kuinka paljon. Tasapuolisuus parisuhteessa toteutuu joskus, mutta elämässä on tilanteita, etteivät aika, voimavarat tai kiinnostuksen kohteet mahdollista täyttä tasapuolisuutta, ja sekin voi olla täysin ok.  

Hankaustahan tulee oikeastaan aina silloin, jos pariskunnalla on keskenään erilaiset toiveet suhteessa omaan parisuhteeseensa. Silloinkin parasta olisi, että toiveita osattaisiin aidosti miettiä niistä omista tarpeista käsin eikä muualta tulevien ”hyvässä parisuhteessa pitäisi” -ajatuksien kautta. Sillä jo siihen kysymykseen, mitä minä itse parisuhteelta toivon, on jo itsessäänkin välillä hyvin haastavaa löytää vastausta. Parisuhdetta parantaviin ajatuksiin taas kannattaa suhtautua mielenkiinnolla: mikä vinkki voisi lisätä sitä hyvää mitä toivoisin meille? 

Lopuksi minun täytyy myös hieman pyörtää puheitani ollakseni uskollinen ajatukselleni meidän kaikkien erilaisuudesta.  Lukiessaan erilaisia listauksia voi varmaankin parhaimmillaan joku todeta löytäneensä nimen asialle, joka omassa parisuhteessa on hangannut ja löytäneensä välineitä työstää sitä. Naapurin parisuhteen onnellisuuden lähteenä oleva toiminta voisi toimia teilläkin, mutta voi olla, ettei se kuitenkaan olisi se teidän suhteenne onnellisuuden avain. Sitä ei osaa sanoa, kuin te itse. Jokainen suhde on niin omanlaisensa ja hyvä niin. 

 

Satu Kelkka

Kirjoittaja

Satu Kelkka, Parisuhdekeskus Kataja ry vapaaehtoinen

Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Tämä kipinä on kantanut, ja nyt opiskelenkin työn ohessa voimavarakeskeiseksi perhe- ja paripsykoterapeutiksi Oulun yliopistossa viimeistä lukukauttani. Päivätyöni ja terapiaharjoitteluni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa.  Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.

Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.