Käsi kädessä

Blogi: Parisuhde on uusperheen ydin

Minkälaista tarinaa uusperheelliset kertovat parisuhteestaan, oli kysymys, jota jäin pohtimaan. Siis kertovat itse, omistaen oman ainutkertaisen tarinansa. Uusperhe toki on aina enemmän, kuin alkanut parisuhde, koska parisuhteen mukana tulee aina valmista perhettä, jonka kylkeen parisuhde muodostetaan. Tulee vanhemmuutta, lapsi tai lapsia ja toisia vanhempia. Tulee toimivaa eron jälkeistä elämää, tai toimimatonta. Lapsen toista vanhempaa ei voi täysin hylätä menneiden parisuhteiden hautuumaalle, vaikka mennyt parisuhde siellä toivottavasti makaakin. Entinen kumppani ei ole elämästä pois jäänyt ihminen, vaikka niin haluaisikin, vaan tekemisissä tulee olla. Parhaimmillaan yhtälö eksien kanssa näyttäytyy yhtenä sopuisana laajentuneena perheenä, pahimmillaan jonain aivan muuna. Parisuhde voi näyttäytyä ympäröivien ihmisten hyväksymänä tai se voidaan haluta nähdä vain isona virheenä. Nämä ovat usein niitä tarinoita, joita kerrotaan.

Ajattelen, että olosuhteet parisuhteen ympärillä voivat olla aika lailla mitä vain, mutta parisuhde on se puhdas ydin, jonka omistajuus on uusperheen vanhemmilla. Se osuus, joka on omissa käsissä. Tämä on asia jota on syytä korostaa, varsinkin jos ympärillä kuohuu. Kuohu on juurikin siellä ympärillä, ei välissä, jos osataan toisiaan kohdata.

Uusperheen parisuhde on aikuisten suhde, jossa täytyy olla myös itsekkyyttä ja oikeutta, sitä samaa mitä ydinperheiltä ei kyseenalaisteta. Uusperheen parisuhde on suhde, jossa on myös pakko antaa tilaa vanhemmuudelle. Uusperheen parisuhde luo omat sääntönsä ja sopeutuu samalla jo valmiiseen elämän malliin lapsen kanssa.

Mutta ne parisuhteen tarinat ovat tarinoita uudesta mahdollisuudesta, yhteyden löytymisestä, ymmärryksestä vaalia suhdetta pitämättä mitään itsestään selvyytenä, intohimosta, rakkaudesta, oppimisesta huoltamaan suhdetta, oikeudesta aikuiseen elämään ja parisuhteen yksityisyyteen, onnellisista päivistä, arjesta, riitojen selvittelystä sekä ihmettelystä: tätäkin elämä vielä minulle tarjosi. Aivan yhtä arvokkaana tai arvokkaampana kuin menneet suhteet.

Satu Kelkka

Kirjoittaja

Olen Satu Kelkka, perhe- ja pariterapeutti ja Parisuhdekeskus Kataja ry:n vapaaehtoinen.

Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Päivätyöni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa.  Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.

Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.

Puhekuplat ja puhelin

Parisuhdepuhelin ja päivystyschat tarjoavat tukea parisuhteen pulmissa

Kaipaatko tukea ristiriitojen tai vuorovaikutusongelmien ratkaisuun? Pohditko miten lisätä suhteen läheisyyttä? Mietitkö mistä kaikkialta saa apua parisuhteelle?

Monet asiat voivat huolettaa arjessa. Älä jää yksin parisuhdekysymysten kanssa, vaan tule keskustelemaan anonyymisti Parisuhdekeskus Katajan työntekijän kanssa chattiin tai soita Parisuhdepuhelimeen!

Päivystyschat palvelee tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 12-15. Chattiin pääset seuraavasta linkistä: päivystyschat 

Parisuhdepuhelin palvelee maanantaisin kello 14-16 numerossa 050 337 9053.

Usein pienikin keskustelu ammattilaisen kanssa vie asioita eteenpäin, joten ota rohkeasti yhteyttä!

Pariskunta ruohikolla makaamassa

Maksutonta parineuvontaa helsinkiläisille lapsiperheiden vanhemmille

Tarjoamme syksyllä 2022 maksutonta parineuvontaa helsinkiläisille lapsiperheiden vanhemmille. Toimintaa rahoittaa Helsingin kaupunki.

Neuvonta sisältää kaksi Teams -tapaamista asiantuntijamme kanssa, joiden aikana käsitellään parille ajankohtaista parisuhteen solmukohtaa.

Ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijaamme lomakkeen kautta. Asiantuntijamme vastaa viiden arkipäivän kuluessa.

Yhteydenottolomake: https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=1899018329&_k=SyYQ5RmAAGk_vDQSKQqjcAASZ5neM5FJ1ExEM9JStjv1zO2UNPwSPiTv9WDVaTnW

SuomiAreena panelistit

SuomiAreenan tallenne katsottavissa MTV Katsomosta

Kuluneet vuodet ovat kuluttaneet perheiden palautumiskykyä. Voimavarat arjesta selviytymiseen ovat monessa perheessä vähissä. Yli puolet pienten lasten vanhemmista ovat miettineet eroa. Millaiset asiat vahvistavat mielenterveystaitoja perheessä tai parisuhteessa?

Järjestömme osallistui mukaan SuomiAreenaan Jäikö parisuhde pandemian jalkoihin -teemalla. Keskustelun tallenne on katsottavissa MTV Katsomosta

https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003188/jaiko-parisuhde-pandemian-jalkoihin-1624070

Parisuhdekeskus Katajan keskustelussa mukana:

  • Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
  • Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Lastensuojelun keskusliitto
  • Liisa Välilä, parisuhde- ja perheasioiden asiantuntija Kirkkohallitus
  • Johanna Linner Matikka, projektipäällikkö Helsingin kaupunki
  • Anna Moring, johtava asiantuntija Monimuotoiset perheet
  • Dennis Ekman, hallituksen varajäsen, kokemuspuhuja Parisuhdekeskus Kataja
  • Marianna Pere, hallituksen jäsen Äidit irti synnytysmasennuksesta
  • juontaja Laura Huuskonen, asiantuntija Parisuhdekeskus Kataja

SuomiAreenan tavoitteena on tuoda yhteiskunnallinen ja ajankohtainen keskustelu kaikkien ulottuville. Jotta meillä olisi enemmän ratkaisuja ja vähemmän ongelmia. MTV ja Porin kaupunki järjestävät vuosittain yhdessä yhteiskunnallisen festivaalin Porissa. Lisäksi MTV järjestää Helsingissä tv- ja media-alan ajankohtaistapahtuman, SuomiAreena Goes Median. www.suomiareena.fi

Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen, vuonna 1994 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tuemme pareja ja koulutamme vapaaehtoisia ja ammattilaisia. 

pari syleilee

Blogi: Miten ja miksi olen lukossa?

Meillä kaikilla on tunteita. Avoimia tai suljettuja. Tunteita, jotka eivät näy ulospäin ja tunteita, jotka ovat muiden nähtävissä ja tunnistettavissa. Me tunnemme ja näytämme tunteita joka päivä. Tunteet yhdistävät meitä myös parisuhteessa. Parisuhde on tunteiden näyttämö ja taistelutanner. Me emme tunne tunteita samalla tavalla kuin kumppanimme. Me yritämme lukea toinen toistemme tunteita ja joskus me onnistummekin siinä mutta toisinaan olemme täysin hukassa. Toinen ihminen omine tunteineen tuntuu mysteeriltä. Johtuuko se siitä, että toinen ei osaa selkeästi ilmaista tai kertoa tunteistaan? Vai johtuuko se siitä, ettei itsekkään osaa tunnistaa tai ymmärtää omia tunteita? Olemme lukossa. Meillä on tunnelukkoja.

Tunnelukoista on erilaisissa medioissa keskusteltu vilkkaasti. Puhutaan siitä, että jokaisella meillä on tunteita, joiden kanssa olemme lukossa. Lukkoihin saattaa vaikuttaa historiamme, tapahtumat menneisyydestä, tapamme olla muiden ja itsemme kanssa sekä taitomme olla läsnä. On kehitelty erilaisia tunnelukkotestejä ja -harjoituksia, joiden avulla voimme tunnistaa miksi ja miten me olemme lukossa erilaisten tunteittemme kanssa. Jokainen voi halutessaan tutustua näihin itsenäisesti, mutta tämän lisäksi koen merkitykselliseksi, että tunnelukoista tai tunnesolmuista puhutaan myös parisuhdeterapiassa. Lukkiutuminen ja epätietoisuus omien tunteiden kanssa on normaalia ja koskettaa meitä kaikkia henkilökohtaisella ja ihmissuhdetasolla. Tärkeäksi koen avoimen keskustelun, oman historian tutkimisen ja kiinnostuksen omiin sekä toisten tunteisiin.

Miten sitten voin puhua omista lukoista kumppanini kanssa joko kotona tai pariterapiaistunnolla? Mikä meitä auttaa ymmärtämään itseämme ja toista paremmin? Tässä muutama vinkki kyseiseen aiheeseen.

Mieti tilannetta kumppanisi kanssa, joka tuntuu sinusta vaikealta. Herättääkö joku tietty paikka tai keskusteluaihe sinussa sellaisen olon, että haluat poistua? Juosta pois? Kun olet löytänyt tällaisen tilanteen. mieti miltä kehossasi tuntuu. Mitä keho yrittää sinulle kertoa? Kun olet saanut kiinni kehosi tunteen, ala pohtimaan miksi tämä paikka tai keskusteluaihe herättää sinussa tietynlaista tunnetta, ehkäpä jännitystä tai ahdistusta? Muistuttaako tilanne sinua jostain epämiellyttävästä tilanteesta menneisyydestäsi? Jostain muusta? Kerro tuntemuksistasi avoimesti kumppanillesi. Yritä kuvailla, mikä tunne sinulla on kehossa ja mielessä. Pohtikaa yhdessä mitä sinä itse tai kumppanisi voi tehdä, jotta olosi helpottuu. Mikä auttaisi sinua menemään tähän tiettyyn paikkaan tai keskustella tästä kyisestä aiheesta rohkeammin jatkossa?

 

Tehkää dialogiharjoitus kumppanisi kanssa valitsemasta tunteesta tai tilanteesta, jonka kanssa koet olevasi jumissa. Valitkaa kumpi on aluksi viestin LÄHETTÄJÄ ja kumpi viestiin VASTAANOTTAJA. Vaihtakaa tämän jälkeen vuoroja.

    • Lähettäjä: Kerro tunteesta aloittaen MINÄ tunnen / koin…. Käytä tähän 1-5 minuuttia aikaa.
    • Vastaanottaja: Monologin jälkeen. Kumppanisi toimii peilinä ja reflektoi kuulemansa. Lopuksi kumppani kysyy ymmärsinkö minä SINUA oikein? Käytä tähän 1-5 minuuttia.
    • Lähettäjä: Monologin aloittanut vastaa kumppanin reflektointiin, esimerkiksi niin, että ”Kuulit minua oikein, kiitos”, ”Ymmärsit osan kertomistani asioista oikein mutta osa jäi vielä epäselväksi…”
    • Vastaanottaja: Ymmärrän mitä sinä sanot ja mitä mahdollisesti saatat kokea. Jos haluat jatkaa tästä keskustelua, muista, että minä olen tässä ja kuuntelen sinua. Haluan yrittää ymmärtää.

Pohdi miten tunne- tai ajatuslukkosi näkyy arjessa. Miten se vaikuttaa sinuun ja käytökseesi? Anna tunne- tai ajatuslukollesi nimi. Ongelman nimeämisellä voit saada etäisyyttä omaan haasteesi. Kun ongelma on nimetty ja sitä voidaan avoimesti tunnustella sekä puhua, se voi johtaa johonkin uuteen tärkeään.

 

Ensi kertaan xx Jasmin

Jasmin Jenkins

Jasmin Jenkins, 28-vuotias perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perheasioiden sovittelija & pari- ja perhepsykoterapiaopiskelija Helsingistä.

Valmistuin Helsingin Yliopistosta Valtiotieteellisestä tiedekunnasta 2017. Pääaineenani oli sosiaalityö ja sivuaineina sosiaalipsykologia ja viestintä. Tein vaihtovuoden Sydneyn yliopistolla vuonna 2016, milloin tapasin australialaisen puolisoni. Nyt asumme Suomessa suloisen tyttäremme ja pienen koiran kanssa. 

Viimeisten vuosien aikana olen käynyt työni ohessa perheneuvolassa taideterapian menetelmäopinnot Ihmissuhdetyö Ry:n kautta ja vuonna 2019 aloitin pari- ja perhepsykoterapia opinnot Jyväskylän yliopistossa.

Hyppää matkaani mukaan, jossa jaan ajatuksia parisuhteesta niin sosiaalityöntekijän, tulevan psykoterapeutin, vaimon, naisen ja äidin näkökulmista käsin.

Omat ja yhteiset rajat

Harjoitus: omat ja yhteiset rajat

Mihin minä lopun ja mistä sinä alat? Minkälainen toiminta, puhe ja läheisyys on meistä kummallekin parisuhteessamme toivottavaa ja minkälainen ei? Entä minkälaisista asioista päätämme suhteessamme yhteisesti ja minkälaisista itse yksilöinä?

Toimivat yksilölliset ja yhteiset rajat ovat niin hyvinvoivan yksilön kuin parisuhteen kulmakiviä. Ne ovat pintoja, jotka erottavat oman minuuden toisen minuudesta ja säätelevät etäisyyttä ja läheisyyttä suhteessa toiseen. Pitävät mutta hengittävät rajat ovat tapa kunnioittaa ja suojella niin itseään kuin parin välistä yhteistä hyvää.

1. Osa: Minun rajani parisuhteessa

Ennen kuin lähtee miettimään parisuhteen yhteisiä rajoja, on kummankin parisuhteen osapuolen tärkeää pysähtyä pohtimaan omia henkilökohtaisia reunaehtojaan. Mitkä rajat minulla on kunnossa? Entä minkälaiset rajani puolestaan ehkä kaipaisivat vahvistamista?

Reflektoikaa seuraavaksi omia henkilökohtaisia rajojanne kuudella elämän eri osa-alueella tajunnanvirtakirjoitustekniikkaa hyödyntäen. Tajunnanvirtakirjoituksen ideana on kirjoittaa kustakin teemasta tauotta tietyn aikaa. Tavoitteena on heittää kaikenlainen itsekritiikki ja sensuuri roskakoriin: ajatukset saavat olla keskeneräisiä, eikä kieliopilla tai kirjoituksen muodolla ole väliä. Jos lause jää kesken, annetaan sen jäädä valinnaiseksi ja jatketaan seuraavasta mieleen tulevasta ajatuksesta.

Kirjoittakaa kustakin seuraavasta teemasta neljän minuutin ajan:

  • Fyysiset rajat: Mitä fyysiset rajat tarkoittavat sinulle? Kuinka paljon tarvitset omaa fyysistä tilaa ympärillesi missäkin tilanteissa? Minkälaista fyysistä läheisyyttä ja toisaalta etäisyyttä kaipaat parisuhteessasi?
  • Tunnerajat: Mitä tunnerajat tarkoittavat sinulle? Minkälainen toiminta tuntuu sinusta tunnetasolla oikealta ja mikä ei parisuhteessasi?
  • Seksuaalisen kanssakäymisen rajat: Mitä seksuaalisen kanssakäymisen rajat sinulle tarkoittavat? Minkälaiset asiat tuntuvat sinusta hyviltä ja minkälaiset eivät seksuaalisessa kanssakäymisessä?
  • Rajat raha-asioissa: Minkälaisia rajoja tunnistat itsessäsi raha-asioihisi liittyen? Minkälaiset talouteen liittyvät asiat kuuluvat sinulle, entä minkälaisista asioista haluaisit päättää ja keskustella yhdessä?
  • Yksityisyyden rajat: Mitä yksityisyyden rajat sinulle tarkoittavat? Minkälaisia asioita kuuluu vain sinun yksityiselämääsi ja minkälaisia asioita haluat jakaa parisuhteessasi? Missä yksityisyytesi rajat kulkevat missäkin tilanteissa?

2. Osa: Meidän parisuhteemme rajat

Parisuhteessa on tärkeää löytää molempia osapuolia tyydyttävä tila, jossa kokea olonsa turvalliseksi ja luottavaiseksi ja jossa kumpikin suhteen osapuoli sallii toiselle riittävästi tilaa omaan erillisyyteen. Yhteiset auki puhutut rajat edesauttavat tämänkaltaisen turvallisen tilan muodostumista.

Keskustelkaa seuraavaksi yhdessä suhteenne rajoista neljällä eri osa-alueella: minkälaisia toiveita, tunteita ja ajatuksia teillä liittyy 1) ajankäyttöön, 2) intiimiyteen, 3) ristiriitatilanteiden selvittämiseen ja 4) yksityisyyden teemoihin suhteessanne? Käyttäkää alla olevia kysymyksiä keskustelunne tukena.

Oma ja yhteinen ajankäyttö ja elämän suunnittelu:

  • Miten haluatte viettää yhteistä aikaanne arkena? Entä loma-aikoina ja vapaalla?
  • Miten haluatte järjestää yhteisten juoksevien asioiden järjestämisen?
  • Mitä oman ajan viettäminen teille merkitsee?
  • Minkälaisia ajatuksia teillä on yhteisen tulevaisuuden suunnittelusta?

Intiimiys ja seksuaalisuus:

  • Miten te määrittelette parisuhteenne yksityisyyden ja seksuaalisuutenne rajat?
  • Mitä te olette päättäneet rajoista ja vapauksista suhteessa seksiin?
  • Miten te pidätte yllä seksuaalista hyvinvointianne? Entä ei-seksuaalista läheisyyttä välillänne?

Haastavat tilanteet:

  • Miten toimitte riitatilanteessa? Miten haluaisitte niissä toimia?
  • Miten annatte ja otatte vastaan toisiltanne tukea vaikeissa tilanteissa?
  • Miten te pidätte yllä tiimitunnetta?

Yksityisyys:

  • Miten te pidätte yhteyttä omiin kavereihinne?
  • Mitä olette parina sopineet somekäyttäytymisestä?

Laatikaa keskustelunne perusteella kymmenen pelisääntöä, jotka näyttäytyvät tällä hetkellä tärkeimpinä juuri teidän parisuhteessanne. On kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että rajat eivät kuitenkaan ole muuttumattomia asioita, niin kuin ei myöskään niiden perusteella laaditut pelisäännöt. Keskusteluihin omista ja suhteen yhteisistä rajoista on tärkeää palata säännöllisin väliajoin, jotta ne pysyvät ajantasaisina.  

Lähteet:

Niemi, Päivi. 2018. Rajansa kaikella.
Isokorpi, Tiia. 2006. Napit vastakkain. Ristiriidat, rajat ja ratkaisut.
Naistenkartano: Omat rajat ja lähisuhteet. Saatavilla: https://www.naistenkartano.com/omat-rajat-ja-lahisuhteet/
Väestöliitto: Mitä tarkoittaa ”sinä tarvitset rajat?”. Saatavilla: https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-tarkoittaa-sina-tarvitset-rajat/
Väestöliitto: Onko teillä parisuhteen pelisäännöt? Saatavilla:  https://www.hyvakysymys.fi/testi/onko-teilla-parisuhteen-pelisaannot/#/

SuomiAreena logo

Olemme mukana SuomiAreenassa 11.7.2022

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali, joka käynnistyy 11. heinäkuuta Porissa. Viikon teemat nousevat ajankohtaisista aiheista, jotka puhuttavat suomalaisia. 

Kuluneet vuodet ovat kuluttaneet perheiden palautumiskykyä. Voimavarat arjesta selviytymiseen ovat monessa perheessä vähissä. Yli puolet pienten lasten vanhemmista on miettinyt eroa. Millaiset asiat vahvistavat mielenterveystaitoja perheessä tai parisuhteessa? Miten lasten ja nuorten hyvinvointi kytkeytyy vanhempien hyvinvointiin? Mikä helpottaisi tulevaisuuteen katsomista toiveikkaasti perheissä? Näitä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat yhdessä hankalia tilanteita kokeneiden vanhempien kanssa.

Parisuhdekeskus Katajan keskustelussa ovat mukana:

  • Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
  • Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Lastensuojelun keskusliitto
  • Liisa Välilä, parisuhde- ja perheasioiden asiantuntija Kirkkohallitus
  • Johanna Linner Matikka, projektipäällikkö Helsingin kaupunki
  • Anna Moring, johtava asiantuntija Monimuotoiset perheet
  • Dennis Ekman, hallituksen varajäsen, kokemuspuhuja Parisuhdekeskus Kataja
  • Marianna Pere, hallituksen jäsen Äidit irti synnytysmasennuksesta
  • juontaja Laura Huuskonen, asiantuntija Parisuhdekeskus Kataja

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua 11.7. klo 10-10.45 Kaupungintalon pihan lavalle!

SuomiAreenan tavoitteena on tuoda yhteiskunnallinen ja ajankohtainen keskustelu kaikkien ulottuville. Jotta meillä olisi enemmän ratkaisuja ja vähemmän ongelmia. MTV ja Porin kaupunki järjestävät vuosittain yhdessä yhteiskunnallisen festivaalin Porissa. Lisäksi MTV järjestää Helsingissä tv- ja media-alan ajankohtaistapahtuman, SuomiAreena Goes Median. www.suomiareena.fi

Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen, vuonna 1994 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tuemme pareja ja koulutamme vapaaehtoisia ja ammattilaisia. 

Apila logo ja teksti Parisuhdepäivä 2022

Parisuhdepäivä 2022 – ohjelma julkaistu ja lipunmyynti avattu!

Vuosittain järjestettävät Parisuhdepäivät järjestetään tänä vuonna yhden päivän tapahtumana 8.11. Teemana Parisuhde ja mielenterveys. 

Koulutuspäivä järjestetään tänä vuonna hybridinä, eli tapahtumaan voi osallistua verkon välityksellä tai kohtaavasti Musiikkitalolla Helsingissä. 

Päivä on suunnattu pareja ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, mutta kuka tahansa teemoista kiinnostunut on tervetullut mukaan koulutuspäivään!

Päivän tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia kohdata työssään parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja korostaa ennaltaehkäisevän parisuhdetyön merkitystä.

OHJELMA

(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin)

9.00-9.10 Tervetuloa, Parisuhdekeskus Kataja ry  

9.10-9.30 Avauspuheenvuoro 

9.30- 10.10 Tuikkeena toisen silmissä – Toivo parisuhteessa
Kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio   

10.10-10.20 Kysymykset   

10.20-10.40 Tauko  

10.40-11.20 Rakastumisen ja parisuhteen mielenterveysvaikutukset
tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 

11.20-11.30 Kysymykset  

11.30-11.50 Myötä- ja vastamäessä kun koko perhe sairastaa
kokemuspuhuja Niina Anneli Kettunen 

11.50-12.00 Kysymykset  

12.00-13.00 Lounas  

13.00- 13.40 Mielenterveyden haasteiden puheeksi ottaminen 
Psykologian tohtori, ve-perheterapeutti Eija-Liisa Rautiainen  

13.40-13.50 Kysymykset  

13.50-14.15 Paneelikeskustelu
FinFami ry, Parisuhdekeskus Kataja, Eija-Liisa Rautiainen 

14.15-14.25 Kysymykset   

14.25- 14.45 Tauko  

14.45-15.25 Vähemmistöstressin vaikutukset mielenterveyteen ja pari- ja monisuhteisiin
Perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen ja asiantuntija Sanna Metsäpuu, Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskus  

15.25-15.35 Kysymykset   

15.35-15.50 Vuoden parisuhdeteko –palkinto 

15.50-16.00 Päivän päätös  

16.00-18.00 Iltatilaisuus (erillinen lippu) 
Jää päivän päätteeksi jakamaan kuulumisia ja verkostoitumaan. Tarjolla pientä suolaista, juotavaa ja musiikkia.

Hinnat:

Striimilippu: 60€ (early bird 31.8. saakka) 70€ (1.9. alkaen). 

Lippu Musiikkitalolle: 110€ (early bird 31.8. saakka) 120€ (1.9. alkaen). Lippu sisältää ohjelman, lounaan ja kahvin. 

OSTA STRIIMILIPPU

OSTA LIPPU MUSIIKKITALOLLE

OSTA LIPPU ILTATILAISUUTEEN

Peruutusehdot
Ilmoittautuminen voidaan peruuttaa veloituksetta, mikäli peruutus tapahtuu
viimeistään 14 vrk ennen tapahtuman alkua. Jos peruutus tehdään 8–13 vrk ennen
tapahtuman alkua, veloitamme 50 % maksusta. Alle 7 päivää tehdystä peruutuksesta
veloitetaan koko maksu.