Viettäessäni (liiankin) paljon aikaani sosiaalisessa mediassa en ole voinut välttyä tarjonnalta, jossa määritellään hyvää parisuhdetta tai tehdään näitä eroa enteilevän tai parannettavan parisuhteen listauksilta. Uskon useimpien parisuhdepostausten takana olevan hyvää tarkoitusta, asiantuntijoiden lausumia ja tutkittuakin tietoa siitä, mitä hyvään parisuhteeseen ajatellaan kuuluvan tai minkä asioiden ajatellaan parisuhdetta rasittavan. Silti en aina koe tämän hyvän tarkoitusperän aina toteutuvan. Lukemisen jälkeen mielessä voi ennemminkin olla liuta asioita, joita nyt huomaan ongelmaksi tai koen parisuhteessani olevan huonommissa kantimissa kuin ajattelinkaan. Pahimmillaan teen asiasta parisuhteeseeni ongelman sen vuoksi, koska se nyt ongelmaksi on kerrottu. Saatikka mitä kaikkea nykyään somessa parisuhdeonnesta meille kerrotaankaan, useinkin pelkkää yhteyttä, onnea ja harmoniaa. Siinä oman parisuhteen ajoittainen rupisuus näyttäytyy, no, entistä rupisemmalta.
Hankaluutena tässä näen sen, kuinka helposti ajatus parisuhteiden moninaisuudesta hukkuu. Me tulemme ihmisinä niin eri lähtökohdista, ja meillä on hyvinkin erilaiset ajatukset siitä, mitä me parisuhteeltamme haluamme. Ja se, mitä juuri sinä ja kumppanisi omassa parisuhteessanne hyvänä pidätte, on teille oikein ja teille sopivaa. Hyvän parisuhteen määrittely oikeastaan on jokaisen henkilökohtainen asia.
Pariskuntia tavatessani ei minulla ole mitään listaa asioista, joita pariskunnan olisi syytä hyvään suhteeseen pyrkiessään pystyä toteuttamaan. Suurin mielenkiinto on siinä, mitä pariskunta omalta elämältään ja
parisuhteeltaan toivoo.
Parisuhteissa on liuta ominaisuuksia, jotka voivat olla meillä hyvinkin erilaisia. Toisille ihannetila on kokea kumppanin olevan myös paras ystävä, toisille taas on varsin onnellista se, että parhaat kaverit löytyvät muualta. Toisille parisuhde on keskeisin asia ja elämän merkityksellisin sisältö, toisten toiveet voivat olla sitä, että parisuhde on mutkatonta yhdessäoloa ja mahdollistaa elämän merkityksellisyyksien löytyvän jostain muualta. Toiset pariskunnat haluavat harrastaa yhdessä paljon, kun taas toisille harrastukset löytyvät erillään omista henkilökohtaisista mieltymyksistä. Näitä esimerkkejähän meillä on ympärillämme vaikka kuinka paljon. Tasapuolisuus parisuhteessa toteutuu joskus, mutta elämässä on tilanteita, etteivät aika, voimavarat tai kiinnostuksen kohteet mahdollista täyttä tasapuolisuutta, ja sekin voi olla täysin ok.
Hankaustahan tulee oikeastaan aina silloin, jos pariskunnalla on keskenään erilaiset toiveet suhteessa omaan parisuhteeseensa. Silloinkin parasta olisi, että toiveita osattaisiin aidosti miettiä niistä omista tarpeista käsin eikä muualta tulevien ”hyvässä parisuhteessa pitäisi” -ajatuksien kautta. Sillä jo siihen kysymykseen, mitä minä itse parisuhteelta toivon, on jo itsessäänkin välillä hyvin haastavaa löytää vastausta. Parisuhdetta parantaviin ajatuksiin taas kannattaa suhtautua mielenkiinnolla: mikä vinkki voisi lisätä sitä hyvää mitä toivoisin meille?
Lopuksi minun täytyy myös hieman pyörtää puheitani ollakseni uskollinen ajatukselleni meidän kaikkien erilaisuudesta. Lukiessaan erilaisia listauksia voi varmaankin parhaimmillaan joku todeta löytäneensä nimen asialle, joka omassa parisuhteessa on hangannut ja löytäneensä välineitä työstää sitä. Naapurin parisuhteen onnellisuuden lähteenä oleva toiminta voisi toimia teilläkin, mutta voi olla, ettei se kuitenkaan olisi se teidän suhteenne onnellisuuden avain. Sitä ei osaa sanoa, kuin te itse. Jokainen suhde on niin omanlaisensa ja hyvä niin.
Kirjoittaja
Satu Kelkka, Parisuhdekeskus Kataja ry vapaaehtoinen
Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Tämä kipinä on kantanut, ja nyt opiskelenkin työn ohessa voimavarakeskeiseksi perhe- ja paripsykoterapeutiksi Oulun yliopistossa viimeistä lukukauttani. Päivätyöni ja terapiaharjoitteluni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa. Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.
Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.