Parisuhdekeskus Kataja ry toteutti parisuhdekyselyn verkkokyselynä kesällä 2020. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää pariskuntien tyytyväisyyttä parisuhteeseensa ja erityisesti sairauden ja koronan vaikutuksia parisuhdetyytyväisyyteen. Vastauksia tuli yhteensä 289. Vastaajista suurin osa oli naisia (87 %).
Verkkokyselyyn vastanneista noin 75 % oli parisuhteeseensa erittäin tai jonkin verran tyytyväisiä. Ne vastaajista, jotka olivat kaivanneet ja saaneet tukea parisuhteeseensa olivat paljon tyytyväisempiä parisuhteeseensa. Ne vastaajat, jotka olivat kaivanneet tukea parisuhteeseensa, mutta eivät olleet sitä saaneet, olivat parisuhteeseensa tyytymättömämpiä. Tukea parisuhteeseensa oli kaivannut 35 % vastaajista. Eniten tukea kaivanneita, jotka eivät tukea olleet saaneet, oli 26–35-vuotiaiden ikäryhmässä.
Tämänhetkinen tyytyväisyys omaan parisuhteeseen oli vahvasti yhteydessä siihen, kuinka valoisana näki parisuhteen tulevaisuuden. Ne vastaajat, jotka ovat kaivanneet ulkopuolista tukea ja saaneet sitä, kokivat huomattavasti valoisammaksi parisuhteen tulevaisuudesta kuin ne, jotka eivät olleet saaneet tukea.
Erityisen tuen tarvetta tai pitkäaikaissairauksia oli 40 % vastanneilla (itsellä tai perheenjäsenellä). Eniten vastaajien perheissä esiintyii neurologisia oireyhtymiä, kuten ADHD:tä, Aspergerin oireyhtymää ja autismia, sekä mielenterveyshäiriöitä. Avoimissa vastauksissa suurin osa koki sairauden vaikuttavan negatiivisesti parisuhdetyytyväisyyteen. Usein mainittuja vastauksia oli seksuaalisuuden vähentyminen ja/tai loppuminen, voimavarojen kuluminen ja väsyneisyys, lisääntynyt riitaisuus, sekä parisuhteen muuttuminen hoitosuhteeksi. Moni oli kuitenkin myös kokenut, että sairaus oli lähentänyt suhdetta.
Koronan vaikutuksilla näytti olevan eroja ikäryhmien välillä: 18–25-vuotiailla koronapandemian vaikutukset näyttivät negatiivisimmilta, yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä oli vähiten tai ei lainkaan vaikutuksia. 26–65-vuotiaiden ikäryhmässä 42 % koki vaikutuksen olleen positiivinen. He, joilla koronan vaikutukset olivat positiivisia, olivat tyytyväisempiä parisuhteeseensa ja heillä oli positiivisemmat tulevaisuudennäkymät suhteelle. He, jotka kokivat koronan vaikuttaneen negatiivisesti, olivat tyytymättömämpiä parisuhteeseen, ja heillä oli negatiivisemmat tulevaisuuden näkymät suhteelle. Vastaajat, jotka eivät olleet saaneet tukea parisuhteelleen, kokivat koronan vaikutuksen parisuhteelle negatiivisemmin kuin he, jotka olivat saaneet tukea. Positiivisiksi vaikutuksiksi koettiin muun muassa yhteisen ajan lisääntyminen, arjen jakaminen, kiitollisuuden kasvu ja seksuaalisuuden lisääntyminen. Negatiiviksi vaikutuksiksi koettiin muun muassa puolison alkoholin käytön lisääntyminen, taloudelliset ongelmat, riitelyn lisääntyminen, väsymys ja seksielämän puute.
Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että sairaus perheessä ja koronaepidemia vaikuttavat parisuhteeseen negatiivisesti, mikäli tarvittavaa tukea ei saada. Kyselyn mukaan erityisesti nuoret aikuiset ovat riskiryhmässä jäädä ilman tarvitsemaansa tukea. Mikäli tarvittavaa tukea saadaan, on parisuhteen tulevaisuuden näkymät merkittävästi valoisammat.
On tärkeää pohtia, millainen parisuhteen matalankynnyksen tuki tai ennaltaehkäisevä toiminta voisi vahvistaa pareja ja perheitä. Lähes 60 % kyselyn vastaajista kertoi, millaista tukea parisuhteelle kaivattaisiin. Yleisimmät kaivatut tuen muodot olivat keskustelu- ja parisuhdeharjoitukset sekä ammattilaisen antama keskustelutuki.
Lisätiedot:
Suvi Laru, toiminnanjohtaja, suvi.laru@parisuhdekeskus.fi, 050 5411288
Laura Huuskonen, asiantuntija laura.huuskonen@parisuhdekeskus.fi 050 3209950
