Parisuhdekeskus Kataja ry:n säännöt

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Parisuhdekeskus Kataja ry ja kotipaikka Helsinki

2 § TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä parien ja perheen hyvinvointia kehittämällä ja tarjoamalla yhdenvertaista tukea parisuhteen vahvistamiseksi. Yhdistys keskittyy toiminnallaan vahvistamaan parisuhteen hyvinvointia.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • pitää esillä hyvinvoivan parisuhteen merkitystä
  • haastaa yhteiskunnallisia vaikuttajia ottamaan huomioon parisuhteen merkityksen koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta ja lisäämään resursseja parisuhdetta vahvistavaan työhön
  • edistää yhteistyötä parisuhdetyötä tekevien tahojen kanssa
  • kokoaa ja jakaa tietoa yhdistyksen jäsenten parisuhdetta tukevasta toiminnasta
  • kehittää työskentelymenetelmiä, joiden avulla kuntien, seurakuntien ja eri järjestöjen työntekijät ja sekä vapaaehtoiset voivat tukea parisuhteen hyvinvointia.
  • tuottaa materiaalia parisuhdetyön tueksi
  • kehittää ja edistää parisuhdetta tukevaa toimintaa
  • järjestää täydennyskoulutusta pareja kohtaaville vapaaehtoisille ja ammattihenkilöille
  • järjestää parisuhderyhmien luento- ja kurssitoimintaa, ohjaajakoulutusta sekä muita tapahtumia

3 § JÄSENET

  • Jäsenryhmiä on kolme: varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet ja kunniajäsenet.
  • Varsinaiset jäsenet jakautuvat kahteen ryhmään: Henkilöjäsenet ja Yhteisöjäsenet
  • Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja hyväksyy yhdistyksen toiminta-ajatuksen. Henkilöjäsenillä on puhe- läsnäolo- ja äänioikeus yhdistyksen yleisissä kokouksissa. Yhteisöjäsenellä on valtakirjalla todennettava puhe-, läsnäolo ja äänioikeus yhdistyksen yleisissä kokouksissa.
  • Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja joka hyväksyy yhdistyksen toiminta-ajatuksen. Kannatusjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen yleisissä kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.
  • Kunniajäseneksi kutsutaan yhdistyksen perustajajäsenet sekä yhdistystä pitkään palvelleet. Kunniajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta.
  • Hallitus hyväksyy uudet jäsenet hakemuksen perusteella. Jäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruudesta kaikille jäsenryhmille erikseen päättää yhdistyksen syyskokous. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen varsinainen jäsen toimikauden alkaessa, mutta häneltä ei peritä hallituskaudella jäsenmaksua.
  • Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
  • Jäsen katsotaan eronneeksi, kun jäsenmaksu on maksamatta kalenterivuoden jälkeen. Lisäksi jäsen voidaan erottaa, mikäli jäsen omalla toiminnallaan aiheuttaa haittaa yhdistyksen toiminnalle tai yhdistyksen edistämille asioille. Jäsenyyden purkamisesta päättää hallitus tarjottuaan ensin jäsenelle mahdollisuutta tulla kuulluksi.

4§ HALLITUS

  • Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Lisäksi hallitukseen valitaan kaksi varajäsentä vuosittain. Varajäsenet nimetään saamansa kannatuksen mukaan ensimmäiseksi ja toiseksi varajäseneksi, jossa järjestyksessä heidät kutsutaan kokoukseen. Jos hallituksen varsinainen jäsen eroaa kesken toimikauttaan, astuu 1. varajäsen hänen tilalleen toimikauden loppuun asti.
  • Varajäsenet saavat kokousmateriaalin ja voivat olla läsnä hallituksen kokouksissa, joissa heillä on puheoikeus.
  • Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Uutta hallitusta valittaessa puolet hallituksen jäsenistä on kerrallaan erovuorossa. Varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.
  • Hallitus valitsee joukostaan varapuheenjohtajan ja nimeää sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.
  • Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan ääntenenemmistöllä. Puheenjohtajan mielipide ratkaisee äänten mennessä tasan, kuitenkin vaaleissa ratkaisee arpa.
  • Puheenjohtaja päättää tapauskohtaisesti hallituksen jäsenen mahdollisuudesta osallistua kokoukseen etänä. Koko hallituksen siihen suostuessa kokous voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan etänä, tietoteknisiä apuvälineitä kuten etäneuvotteluvälineitä tai kokoussovelluksia hyödyntäen.

5 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan tai muun hallituksen valitseman henkilön kanssa.

6 § TILIT

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilin- ja toiminnantarkastajien tulee antaa lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajaksi nimetään henkilö, varatilintarkastaja voi olla yksityishenkilö tai yritys.

7 § YHDISTYKSEN KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisesti tai sähköpostitse ja julkaisemalla ilmoitus yhdistyksen kotisivuilla.

8 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksellä on kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä marraskuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Yhdistyksen kokouksessa jokaisella varsinaisella jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) ääni. Jäsen voi oman äänensä lisäksi äänestää valtakirjalla yhden muun jäsenen puolesta. Ulkopuolisten läsnäolosta ja mahdollisesta puheoikeudesta kokouksissa päättää kokous.

Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa äänten mennessä tasan, asia ratkaistaan arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.


9 § VARSINAISET KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus.
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksi ääntenlaskijaa).
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto;
  6. esitetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus.
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksi ääntenlaskijaa)
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio tulevalle vuodelle sekä jäsenmaksujen suuruus; varsinaisten jäsenten jäsenmaksu sekä kannatusjäsenmaksu
  6. valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä kaksi varajäsentä. Puheenjohtajan ja hallituksen toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
  7. valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heille kaksi varahenkilöä.
  8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

 

Avainsanat:

Nina Autio