Parisuhdeviikko 9-15.11.2020

Parisuhdeviikko 2020: Pidä hyvää huolta parisuhteestasi

Marraskuun Parisuhdeviikko lähestyy! Tänä vuonna Parisuhdeviikkoa vietetään 9.-15.11.2020.

Haluamme Parisuhdeviikolla muistuttaa, että parisuhde on aikuiselämämme läheisimpiä ja merkittävimpiä ihmissuhteita. Odotamme kumppaniltamme myötäelämistä niin iloissa kuin murheissakin. Parisuhde toimii parhaimmillaan turvana ja lepopaikkana, kun elämä koettelee. Parisuhde on tärkeä voimavara niin vaikeina hetkinä kuin ihan tavallisessa arjessa. Ihmissuhde, josta pidämme huolta, kukoistaa ja vahvistuu.

Tänä vuonna kysymme, miten sinä pidät huolta parisuhteestasi?

Ota jo nyt Parisuhdeviikko -Facebook sivu seurantaan ja jaa meille ajatuksiasi missä tahansa sosiaalisen median kanavassa tunnisteilla  #huomaahyväsuhteessa #huomaahyväarjessa

Julkaisemme Parisuhdeviikko Facebook sivuilla Parisuhdekeskus Katajan ja yhteistyökumppaneiden järjestämiä tapahtumia ja kirjoituksia! Lisätietoja viikosta: www.parisuhdeviikko.fi

Henkilö - Suvi Laru

Toiminnanjohtaja Suvi Laru: Parisuhteiden tuelle on tällä hetkellä suuri tarve

Parisuhteiden tukemiselle on suuri tarve koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Erityisen hankala tilanne on sellaisissa lapsiperheissä, joissa haasteellinen kevät ja kesä ovat aiheuttaneet kiristynyttä ilmapiiriä, riitoja ja jopa eron harkitsemista.

Ennaltaehkäisy on olennaista myös parisuhteen hoidossa. Ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen tuki säästää sekä inhimillisiä kuormituksia että yhteiskunnan kustannuksia, kuin mahdolliset, kalliit toimenpiteet tulehtuneiden tilanteiden korjaamiseksi.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ollaan mahdollisesti leikkaamassa merkittävästi Valtiovarainministeriön ehdottamassa budjettiriihen taloussuunnitelmassa. Tämän toteutuessa on vaarana, että pariskunnat jäisivät ilman tarvitsemaansa apua parisuhteen haastekohdissa. Tukea vaille jäämisellä on vaikutuksia paitsi pariskunnan, myös koko perheen hyvinvointiin.

Korona-aika on tuonut näkyväksi järjestöjen tärkeän roolin avun antajina. Palvelujen tarve on kasvanut. Parisuhdekeskus Katajan parisuhdepuhelimessa ja chat- keskusteluissa asiantuntijoiden apua on hakenut ja saanut tähän mennessä vuoden 2020 aikana lähes kaksinkertainen määrä kuin koko edellisvuotena yhteensä. Asiantuntijat ovat läsnä monissa eri järjestöissä parisuhteen tukena maksutta ja valtakunnallisesti.

On tärkeää, että parisuhteen tueksi on tarjolla monenlaisia palveluita. Parisuhdekeskus Katajan juuri julkaistussa Parisuhdekyselyssä ilmeni, että parisuhteeseensa ovat tyytyväisimpiä ne pariskunnat, jotka ovat saaneet tukea itselleen silloin, kun heillä on haasteita. Tarjoamalla tukea parisuhteelle ehkäistään eroja, luodaan luottamusta tulevaisuuteen sekä tuetaan lasten ja nuortenkin hyvinvointia!

Parisuhdekeskus Kataja ry 

Suvi Laru 

toiminnanjohtaja, psykologi, psykoterapeutti 

Kyselyn mukaan parisuhteelle saatu tuki vaikuttaa merkittävästi parisuhteen tulevaisuudennäkymiin

Parisuhdekeskus Kataja ry toteutti parisuhdekyselyn verkkokyselynä kesällä 2020. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää pariskuntien tyytyväisyyttä parisuhteeseensa ja erityisesti sairauden ja koronan vaikutuksia parisuhdetyytyväisyyteen. Vastauksia tuli yhteensä 289. Vastaajista suurin osa oli naisia (87 %).

Verkkokyselyyn vastanneista noin 75 % oli parisuhteeseensa erittäin tai jonkin verran tyytyväisiä. Ne vastaajista, jotka olivat kaivanneet ja saaneet tukea parisuhteeseensa olivat paljon tyytyväisempiä parisuhteeseensa. Ne vastaajatjotka olivat kaivanneet tukea parisuhteeseensa, mutta eivät olleet sitä saaneet, olivat parisuhteeseensa tyytymättömämpiä. Tukea parisuhteeseensa oli kaivannut 35 % vastaajista. Eniten tukea kaivanneita, jotka eivät tukea olleet saaneet, oli 26–35-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tämänhetkinen tyytyväisyys omaan parisuhteeseen oli vahvasti yhteydessä siihen, kuinka valoisana näki parisuhteen tulevaisuuden. Ne vastaajat, jotka ovat kaivanneet ulkopuolista tukea ja saaneet sitä, kokivat huomattavasti valoisammaksi parisuhteen tulevaisuudesta kuin ne, jotka eivät olleet saaneet tukea.

Erityisen tuen tarvetta tai pitkäaikaissairauksia oli 40 % vastanneilla (itsellä tai perheenjäsenellä). Eniten vastaajien perheissä esiintyii neurologisia oireyhtymiä, kuten ADHD:tä, Aspergerin oireyhtymää ja autismia, sekä mielenterveyshäiriöitä. Avoimissa vastauksissa suurin osa koki sairauden vaikuttavan negatiivisesti parisuhdetyytyväisyyteen. Usein mainittuja vastauksia oli seksuaalisuuden vähentyminen ja/tai loppuminen, voimavarojen kuluminen ja väsyneisyys, lisääntynyt riitaisuus, sekä parisuhteen muuttuminen hoitosuhteeksi. Moni oli kuitenkin myös kokenut, että sairaus oli lähentänyt suhdetta.

Koronan vaikutuksilla näytti olevan eroja ikäryhmien välillä: 18–25-vuotiailla koronapandemian vaikutukset näyttivät negatiivisimmilta, yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä oli vähiten tai ei lainkaan vaikutuksia. 26–65-vuotiaiden ikäryhmässä 42 % koki vaikutuksen olleen positiivinen. He, joilla koronan vaikutukset olivat positiivisia, olivat tyytyväisempiä parisuhteeseensa ja heillä oli positiivisemmat tulevaisuudennäkymät suhteelle. He, jotka kokivat koronan vaikuttaneen negatiivisesti, olivat tyytymättömämpiä parisuhteeseen, ja heillä oli negatiivisemmat tulevaisuuden näkymät suhteelle. Vastaajat, jotka eivät olleet saaneet tukea parisuhteelleen, kokivat koronan vaikutuksen parisuhteelle negatiivisemmin kuin he, jotka olivat saaneet tukea. Positiivisiksi vaikutuksiksi koettiin muun muassa yhteisen ajan lisääntyminen, arjen jakaminen, kiitollisuuden kasvu ja seksuaalisuuden lisääntyminen. Negatiiviksi vaikutuksiksi koettiin muun muassa puolison alkoholin käytön lisääntyminen, taloudelliset ongelmat, riitelyn lisääntyminen, väsymys ja seksielämän puute.

Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että sairaus perheessä ja koronaepidemia vaikuttavat parisuhteeseen negatiivisesti, mikäli tarvittavaa tukea ei saada. Kyselyn mukaan erityisesti nuoret aikuiset ovat riskiryhmässä jäädä ilman tarvitsemaansa tukea.  Mikäli tarvittavaa tukea saadaan, on parisuhteen tulevaisuuden näkymät merkittävästi valoisammat.

On tärkeää pohtia, millainen parisuhteen matalankynnyksen tuki tai ennaltaehkäisevä toiminta voisi vahvistaa pareja ja perheitä. Lähes 60 % kyselyn vastaajista kertoi, millaista tukea parisuhteelle kaivattaisiin. Yleisimmät kaivatut tuen muodot olivat keskustelu- ja parisuhdeharjoitukset sekä ammattilaisen antama keskustelutuki.

Lisätiedot:

Suvi Laru, toiminnanjohtaja, suvi.laru@parisuhdekeskus.fi, 050 5411288

Laura Huuskonen, asiantuntija laura.huuskonen@parisuhdekeskus.fi 050 3209950

Apila

Parisuhdeverkoston kannanotto parisuhde- ja perhejärjestöjen toimintaedellytysten puolesta

25.8.2020

Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat merkityksellisiä niin perheiden hyvinvoinnin kuin kansantalouden näkökulmasta. Psyykkisen hyvinvoinnin perusta luodaan kodin ihmissuhteissa. Vaikeuksia kohdanneiden parien tulisi saada tukea mahdollisimman varhain.

Parisuhdetukea tarjoavilla järjestöillä on jo pitkän aikaa ollut merkittävä rooli palveluiden ketteränä tuottajana ja kehittäjänä. Oikea-aikaisesti kohdennetulla avulla on pystytty ehkäisemään kalliimpien korjaavien tukimuotojen tarvetta. Parhaimmillaan tällä on kyetty vähentämään pitkittyneen ylikuormituksen aiheuttamia avioeroja sekä niiden seurannaisvaikutuksia – työuupumusta, päihde- ja mielenterveysongelmia. Myös Kansallisessa Lapsistrategiassa tulisi huomioida, että vanhempien riitely lasten läsnä ollessa on erityisen haitallista lasten psyykkiselle hyvinvoinnille. Monissa tutkimuksissa on todettu, että vanhempien parisuhdeongelmat ovat yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä lapsen turvalliselle kasvulle. Parisuhdetyö mahdollistaa myös lasten ja vanhempien turvallisempia vuorovaikutussuhteita.

Parisuhdekeskus Kataja on koordinoinut Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen parisuhdeverkostoa jo 15 vuoden ajan. Verkosto toimii aktiivisesti parisuhdeteemojen esille nostajana ja alan valtakunnallisena vaikuttajana.

Koronapandemia on lisännyt turvattomuutta ja epävarmuutta monissa perheissä. Matalan kynnyksen palveluita tarvitaan nyt erityisen paljon. Digitaalisesti tarjottavia palveluita lisänneet perhejärjestöt pystyvät vallitsevassa tilanteessa tarjoamaan tukimuotoja, joihin ei tarvitse jonottaa. Eri perhemuotojen palvelemiseen erikoistuneet järjestöt tuottavat tuloksellista ja ainutlaatuista vertaistukea eri elämäntilanteissa eläville pareille ja perheille.

Suomessa on ainutlaatuinen, julkisia palveluita täydentävä sosiaali- ja terveyspuolen järjestörakenne. Järjestöjen tekemä parisuhde- ja hyvinvointityö on kansallisesti korvaamatonta ja tarvitsee rahoituksen toiminnalleen. Ennaltaehkäisevä työ on aina korjaavaa työtä halvempaa. Parisuhteita tukemalla tuetaan samalla kasvavia sukupolvia ja heidän hyvinvointiaan. Vanhempien hyvinvointi ja parisuhteen vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat vahvasti yhteydessä lasten hyvinvointiin.

Parisuhdeverkostossa toimivat järjestöt kohtaavat asiakastyössään sekä ammattilaisten ja vapaaehtoistoimintansa kautta vuosittain vähintään 50 000 erilaisissa parisuhdetilanteissa elävää ihmistä. Mikäli valtiovarainministeriön ehdottama budjettiriihen taloussuunnitelma menee suunnitellussa muodossa läpi, toiminnan rahoituksen katkeamisen seurauksena merkittävä määrä perheitä jää jatkossa vailla tarvitsemaansa tukea. Olemme tilanteesta syvästi huolissamme. Toivomme, että rahoitus saa jatkua katkeamatta niin, että parit ja perheet tulevat jatkossakin autetuiksi heille räätälöityjen tukimuotojen kautta.

Helsingissä 25.8.2020

Parisuhdeverkoston puolesta:

Parisuhdekeskus Kataja ry

Suomen Uusperheiden liitto ry

Parempi avioliitto ry

Ensi- ja turvakotien liitto ry

Väestöliitto ry

Sateenkaariperheet ry

ADHD-liitto ry

Familia ry

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

Samassa veneessä -avioparityö

Lasten ja nuorten keskus ry

Psykopodiaa - Nina Lyytinen, mainos

Vakava sairastuminen perheessä ja parisuhde – podcast

KUUNTELE PODCAST TÄSTÄ LINKISTÄ 

Toiminnanjohtajamme Suvi Laru oli vieraana Nina Lyytisen Psykopodiaa podcast -sarjassa. Keskustelun teemana vakava sairastuminen perheessä ja parisuhde.

Vakava sairaus haastaa perhe- ja parisuhteita. Huoli terveydestä kuormittaa voimavaroja ja sairaus haastaa arkea ja vaikuttaa perheen vuorovaikutussuhteisiin. Sairaus ei saisi kuitenkaan määritellä kaikkea perheen ja kumppaneiden elämässä.

Tässä jaksossa keskustelemme sairaudesta perheessä ja sen vaikutuksista parisuhteeseen psykologi, paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Larun kanssa.

Parisuhteessa vuorovaikutustaidot ovat ensisijaisen tärkeitä. Kun perheessä on vakavan sairauden aiheuttama kriisi, on tärkeää, että perheen jäsenet puhuvat, kuuntelevat ja ratkaisevat yhdessä mahdollisia ristiriitoja. Parisuhteessa ja perheessä jokainen käy läpi sairastumiseen ja siihen liittyvää prosessia läpi yksilönä, omalla tavallaan. On tärkeää muistaa, että tukea voi ja kannattaa hakea, kun sairaus haastaa ja kuormittaa parisuhdetta.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä tapahtuu, kun puoliso äkillisesti sairastuu vakavasti?
  • Entä jos perheen lapsi sairastuu vakavasti?
  • Miten vakava sairastuminen perheessä vaikuttaa parisuhteeseen?
  • Miten sairautta on hyvä käsitellä lasten kanssa?
  • Miten sairautta ja sen vaikutuksia olisi hyvä käsitellä parisuhteessa?
  • Miten ylläpitää parisuhdetta niin, että siitä ei tule ns. “hoito tai hoivasuhde”?
  • Miten tukea sairastunutta?
  • Miten pitää huolta omasta hyvinvoinnista?
  • Mistä voi saada vertaistukea ja ammatillista apua?
Suomi toimii #yhdessä - mainoskuva

Parisuhdekeskus Kataja mukana Suomi toimii -kampanjassa

Mikä on Suomi toimii -kampanja?

Suomi toimii on valtioneuvoston kanslian vetämä monen toimijan yhteinen hanke, joka tukee kriisiviestintää koronatilanteessa. Keskeinen toiminnan muoto on kokoava viestintä ja tiedon jakaminen.

  1. #Suomitoimii – Parisuhteelle on tarjolla maksutonta apua

2. #Suomitoimii – Vanhempien parisuhdetyytyväisyys on perheen voimavara

3. #Suomitoimii – Parisuhteella on terveysvaikutuksia

sharon-mccutcheon-bLYDlu0rC20-unsplash-1024x576-1

Hae apua ajoissa – se on parisuhteesi ja perheesi etu

HS mielipide (Julkaistu: 24.4.2020

Me kaikki olemme vastuussa siitä, kuinka kohtelemme toinen toisiamme.

Elämämme on muuttunut tänä keväänä. Elinpiiri on kaventunut. Monen työskennellessä pääsääntöisesti kotoa käsin perhe on ympärillämme koko ajan.

Huoli tulevasta, omasta ja läheisten terveydestä kuormittaa ja kiristää perhesuhteita. Parisuhteeseen liittyvät asiat ovat perusasioita, jotka mietityttävät.

Ristiriidat haastavat pariskuntia. Eroa voidaan pohtia jo pienimmistäkin riidoista, kun voimavarat ovat vähissä.

Vanhempien hyvinvointi vaikuttaa lasten ja nuorten elämään. Jos vanhempien parisuhteessa on valmiiksi ollut ristiriitoja ja vuorovaikutuksen ongelmia, jatkuva yhdessäolo voi vaikeuttaa tilannetta. Jos perheen elämä on tiukoilla psyykkisesti, fyysisesti tai taloudellisesti, vanhempien vuorovaikutuksen haasteet ja ristiriidat kuormittavat lasten tilannetta edelleen.

Mitä me voimme tehdä? Voisimmeko parisuhteessa pyrkiä opettelemaan uudenlaista kohtaamista? Uskaltaisimmeko hakea apua haasteiden jo ollessa ilmassa, eikä ilmiriitoina tai äkillisinä eropäätöksinä?

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä toi esiin (HS Mielipide 21.4.) järjestöjen roolin avunantajina tänä poikkeuksellisena aikana. Asiantuntijat ovat läsnä maksutta, valtakunnallisesti, verkon välityksellä chat-keskustelujen tai puhelinneuvonnan kautta eri järjestöissä. Parisuhdekeskus Katajan chat-keskusteluissa parisuhteen pulmia on pohtinut nyt alkuvuoden aikana enemmän käyttäjiä kuin koko edellisvuotena.

Ennaltaehkäisy on olennaista parisuhdekysymyksissä myös tänä poikkeuksellisena aikana. Me kaikki olemme vastuussa siitä, kuinka kohtelemme toinen toisiamme. Ja olemme vastuussa siitä, kuinka kohtelemme toisiamme perheen sisällä. Pienet muutokset voivat tehdä ihmeitä.

Älä jää huolinesi yksin, ja hae apua ajoissa! Se on parisuhteesi ja perheesi etu.

Suvi Laru
psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry

Anne Karhola
puheenjohtaja, Parisuhdekeskus Kataja ry

Katso Parisuhdekeskus Katajan tapahtumakalenterista ajankohtaiset tapahtumat parisuhteen vahvistamiseksi

Parisuhdekeskus Katajan päivystyschat ja parisuhdepuhelin palvelevat viikottain

Henkilö - Laura Huuskonen

Laura Huuskonen aloittaa Parisuhdekeskus Katajan asiantuntijana maanantaina 20.4.

Hei! Olen Laura Huuskonen ja aloitan Parisuhdekeskus Katajassa asiantuntijana. Olen koulutukseltani sosionomi ja olen aikaisemmin työskennellyt järjestömaailmassa sekä lastensuojelun perhetyössä. Olen työssäni huomannut, että kaikki perheiden kriisit vaikuttavat vanhempien parisuhteeseen ja sitä kautta myös koko perheen hyvinvointiin, jokapäiväiseen arkeen ja toimintaan. Tämän vuoksi olen ylpeä ja innoissani saadessani olla osana Parisuhdekeskus Katajan tiimiä, auttaa asiantuntijoita parisuhdeosaamisen vahvistamisessa ja tarjota pariskunnille mahdollisuuden pysähtyä vahvistamaan keskinäistä sidettään myös haastavissa perhetilanteissa. Uuteen hyppääminen tällaisena poikkeusaikana on melko jännittävää, mutta Parisuhdekeskus Katajan mahtava porukka on ottanut minut lämpimästi vastaan ja en malta odottaa, että pääsen mukaan tekemään tärkeää työtä heidän kanssaan!

Olemme äärettömän iloisia saadessamme Lauran meidän työtiimiin antamaan oman panoksensa ennaltaehkäisevään ja vahvistavaan parisuhdetyöhön. Tervetuloa Laura!

Henkilö - Suvi Laru

Uuden toiminnanjohtajan terveiset

Olen saanut kunnian aloittaa 13.2.20 Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtajana. Kirjoitin teille pienen kirjeen ja kuvauksen itsestäni, että saatte hieman tuntumaa minusta!

Koulutustaustaltani olen psykologian maisteri ja laillistettu psykologi, erityistason paripsykoterapeutti ja opettaja. Olen saanut elämässäni aina mahdollisuuden tehdä työtä, joka motivoi ja innostaa minua! Yli 20-vuotisella työurallani olen työskennellyt laaja-alaisesti Suomessa psykologina asiantuntijatehtävissä muun muassa järjestömaailmassa, kuntasektorilla, erikoissairaanhoidossa, opetustoimessa ja viimeisimpänä yritysmaailmassa.

Työtä teen innostuneesti ja suurella sydämellä ja pyrin vaikuttamaan asioihin siten, että ne edistävät ihmisten ja laajemmin yhteiskunnan hyvinvointia. Työskentelytavoiltani olen työteliäs ja tunnistan omat vahvuuteni, mutta myös kehittämishaasteeni.  Työyhteisössä ja elämässä pyrin toimimaan esimiehenä ja ihmisenä, joka kunnioittaa omia sekä järjestönsä arvoja. Nautin siitä, että pääsen edistämään ja kehittämään asioita myös vapaa-ajallani. Toimin luottamustehtävissä psykologian kentällä muun muassa Suomen Psykologiliiton hallituksessa kaudella 2020-2021. Vapaa-ajallani toimin paljon vapaaehtoistöissä eri järjestöissä, kuten Syöpäklinikan tukija ry:ssä.

Näen järjestökentän roolin tärkeänä tämän päivän Suomessa. Huonovointisuutta on nähtävillä, valitettavasti jo hyvin nuorilla ihmisillä. Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa kodin ilmapiiri, vanhempien tyytyväisyys elämään ja mahdollinen parisuhdetyytyväisyys tai -tyytymättömyys. Erityisen tärkeitä nämä teemat ovat perheissä ja parisuhteissa, joissa kohdataan mahdollista sairautta. Hallitusohjelmaamme on kirjattu tarve kehittää vanhemmuuden ja parisuhteiden palveluita. Näistä asioista on keskusteltu myös paljon julkisuudessa viime viikkoina. Korostankin omasta puolestani työssäni juuri ennaltaehkäisyn merkitystä ja parisuhteiden palveluiden kehittämisen laaja-alaista tarvetta.

Olen äiti ja vaimo. Eräät suurimmat oppini elämässä olenkin saanut henkilökohtaisen elämäni, eli vanhemmuuden ja perheeni kautta. Olen oppinut elämään ja toimimaan haasteellisissa elämäntilanteissa ja sietämään epävarmuutta. Sairauden maailma on minulle tuttua henkilökohtaisesta elämästäni läheisteni kautta. Tätä kautta olen saanut konkreettisen ymmärryksen maailman muuttuvuudesta, mutta myös siitä, että meidän kaikkien tulee nauttia aidosti arjesta, joka ikisestä päivästä ja hetkestä.

Olen aina toivonut pääseväni kehittämään laajemmin työuralla asioita parisuhteen, perheiden ja sairauden teemojen äärelle, sillä koen, että minulla on tähän annettavaa. Tämän vuoksi olen äärettömän innostunut ja kiitollinen, kun pääsen luotsaamaan parisuhdeasioita tämän upea järjestön toiminnanjohtajana. Arvostan Parisuhdekeskus Katajan tekemää työtä parisuhteiden saralla jo vuosikymmenten ajan. Toivonkin sydämestäni, että pääsemme kehittämään perheiden ja parisuhteiden palveluita edelleen yhä laajemmin tämän päivän ihmisiä kohtaavaan ja koskettavaan suuntaan!

kirja jonka sivuista on tehty sydän

Parisuhteeseen kannattaa panostaa: aikuisten suhteet vaikuttavat lasten onnellisuuteen ja terveeseen kehitykseen

YSTÄVÄNPÄIVÄ näyttäytyy meille kauppojen tavaravalikoimissa, sosiaalisen median viestiketjuissa ja muina ystävänpäivämuistamisina. Rakkaus, ystävyys ja parisuhde ovat vahvasti esillä, mutta voisiko parisuhde ja sen huoltaminen olla asia, joka näyttäytyisi arjessamme myös muina päivinä?

MIKSI parisuhteella ylipäätään on merkitystä elämämme kannalta, vai onko sillä? Tiedämme, että toimiva parisuhde luo aidosti hyvinvointia elämäämme. Tiedämme myös, että se edistää fyysistä terveyttämme ja mielemme hyvinvointia. Tutkimukset kertovat, että vanhempien parisuhteella sekä vuorovaikutus- ja tunnetaidoilla on vahva vaikutus koko perheeseen ja lasten hyvinvointiin.

Vanhempien hyvinvointi ja siihen liittyvät tekijät, kuten parisuhde, vaikuttavat myös lasten ja nuorten elämään. Vanhempien välinen suhde voi toimia joko vahvistavana tai heikentävänä elementtinä perheen lasten hyvinvoinnille. Erityisesti perheissä, joissa kohdataan joko fyysistä tai psyykkistä sairautta, vanhempien välinen toimiva yhteys on hyvin tärkeää.

Perheenjäsenen sairastuminen pysäyttää ja tarkoittaa aina muutosta, joka väistämättä vaikuttaa myös parisuhteeseen. Esimerkiksi psyykkisesti sairastuneen läheisensä arjen sujumisesta huolehtivan omat tarpeet, sosiaaliset suhteet ja hyvinvointi jäävät monesti taka-alalle. Ilman tukea hoivaaja voi pahimmillaan sairastua myös itse.

YHTEISET haasteet voivat myös vahvistaa, mutta hyvinvoivaan parisuhteeseen sekä vanhemmuuteen tarvitaan valmiuksia. Näitä taitoja voi oppia ja niitä voi tukea sekä kehittää elämän eri vaiheissa ja tilanteissa. Parisuhde ei ole tila, joka pysyy staattisen samanlaisena läpi elämän. Kaikkiin parisuhteisiin liittyy huonoja jaksoja, joissa on tarpeen tarkistaa suuntaa, kenties hidastaa tai joskus jopa kääntyä eri polulle. Näihin kohtiin tarvitaan usein tukea ja neuvoa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu parisuhteen ja vanhemmuuden tuen palveluiden vahvistaminen. On varmistettava, että perheet saavat riittävästi apua pari- ja perhesuhteiden vaikeuksiin.

Perheen aikuisten väliset hyvinvoivat suhteet vaikuttavat lasten onnellisuuteen ja terveeseen kehitykseen. Oikein ajoitetulla ja mitoitetulla ammattilaisen tuella, paripsykoterapeuttisella avulla tai vertaistuella voidaan pitkällä aikavälillä ehkäistä perheiden haasteita sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Keskustelu ulkopuolisen kanssa auttaa selventämään omia tunteita, toiveita, rajoja ja lopulta ratkaisuja.

TOIMIVA parisuhde vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Tämä ei tarkoita ihmetekoja vaan kohtaamista, kuulemista ja kunnioitusta arjessa. Molemminpuolinen huomioiminen ja kiinnostus ovat toimivan parisuhteen peruspilareita.

Myös omien tarpeiden ja toiveiden esiintuonti on tärkeää. Jos haasteet kuormittavat parisuhdetta liikaa, on uskallettava hakea apua. Jo pienillä muutoksilla voi olla suuri merkitys koko perheen hyvinvoinnin kannalta.

Suvi Laru

psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja

Pia Hytönen

toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – Finfami ry