Parisuhdekeskus Katajan toimisto löytyy nykyään Sörnäisistä Lintulahdenkatu 10 osoitteesta. Tilat löytyvät kerroksesta 7. Talon alakerrassa on aulapalvelu, joka ohjeistaa tarvittaessa.
Olemme samassa kerroksessa Familia ry:n ja Suomen Uusperheiden Liiton kanssa.
Lämpimästi tervetuloa Parihuolto -vertaisryhmään yhdessä kumppanin kanssa. Voit myös osallistua mukaan ilman kumppania keskustelemaan parisuhteen teemoista. Ryhmät sisältävät alustuksia teemoista, paritehtäviä oman kumppanin kanssa (tai pohdittavaksi yksin) sekä vertaiskeskustelua.
Järjestämme kolme vertaisryhmää helmikuussa:
Kaikki ryhmät toteutetaan Vaasan kirjastossa (Kirjastonkatu 13)
Ryhmää ohjaa Parisuhdekeskus Katajan vapaaehtoinen.
Mukaan mahtuu per ryhmä 12 osallistujaa.
Osallistuminen on maksutonta.
Tiedustelut: Nina Autio, nina.autio@parisuhdekeskus.fi, 041 543 8611.
Lapsen sairastuminen, vamma tai erityisen tuen tarve koskettaa koko perhettä. Sairaus vaikuttaa parisuhteeseen, sisarussuhteisiin ja perheen arkiseen elämään riippumatta perheen muusta tilanteesta tai kulttuurista. Haastavassa tilanteessa parisuhde voi ajautua kriisiin ja kumppanit voivat etääntyvät toisistaan. Toisaalta sairastumisen aiheuttamasta kriisistä on mahdollista selvitä yhdessä entistä vahvempina.
Sairaus tai vamma on aina kriisi perheelle ja parisuhteelle. Kriisin vaiheiden ja omien reagointitapojen tunnistaminen auttavat tukemaan toisiamme kriisissä sekä lisäämään toivoa ja turvaa haastavassa tilanteessa.
Maksuton webinaarisarja järjestetään yhteistyössä HUS:n Uuden lastensairaalan, Sylva ry:n ja HelsinkiMission kanssa. Webinaarissa kuullaan myös kokemusasiantuntijaa.
Webinaarit ovat avoimia kaikille teemoista kiinnostuneille.
Webinaari: Kriisi ja turvallisuus parisuhteessa to 26.1. klo 18-19
Webinaari: Vuorovaikutus ja hankalat tunteet to 2.3. klo 18-19
”Olemme olleet yhdessä useamman vuoden, mutta nyt tuntuu, että suhteessa on etäännytty, voiko tästä selvitä?”
Tällaista pohdintaa kuulen usein työssäni. Suhteessa on eletty alun usein huumaava yhteenkuuluvuuden aika, jolloin puolikas sana on riittänyt yhteiseen ymmärrykseen. Kumppani on ehkä tuntunut tutulta, läheiseltä ja loputtoman kiinnostavalta. Rakkaushormonit ovat tehneet työnsä: ihastuneet kumppanit kääntyvät luontevasti toisiaan kohti, iho etsii ihoa ja sydän sydäntä. Alkuhuumassa on kuitenkin usein onnistuttu kätkemään kumppaneiden erilaisuus, erilaiset tavat ja vaikkapa haavoittavat kokemukset aiemmista suhteista.
Voimakkaankin ihastumis- ja rakastumisvaiheen jälkeen suhteessa seuraa väistämättä vaihe, jossa huomataan oma erillisyys suhteessa kumppaniin. Se vaihe on hyvä, tärkeä ja välttämätön jokaisessa parisuhteessa siitä huolimatta, että se saattaa tuntua ahdistavalta, pelottavalta tai hämmentävältä. Silloin kumppanit alkavat kokea tarvetta löytää oma yksilöllisyytensä symbioottisen huuman ja hormonimyrskyn jälkeen. Tämä voi tuntua valtavalta pettymykseltä. Eikö kumppani tyydytäkään kaikkia tarpeita? Emmekö sovikaan toisillemme? Eriytymisvaiheessa pari usein ajautuukin ristiriitoihin ja suhteessa aletaan kokea etääntymistä. Etääntyminen suhteessa on tavallista ja normaalia. Lähes kaikissa suhteissa koetaan jossakin vaiheessa etääntymistä. Usein etääntymisen tunne osuu elämän muutostilanteisiin, kuten lasten syntymään tai vaikkapa alanvaihtoon.
Etääntymistä suhteessa tuottaa usein se, että kommunikaatio vähenee. Joskus kuvitelma, että kumppani on jo perin pohjin tuttu, voi aiheuttaa etääntymistä. Aletaan olettaa kumppanista asioita ja pidetään tiukasti kiinni omista näkemyksistä. Sen myötä kiinnostus kumppanin ajatuksia, tunteita, haaveita, toiveita ja pelkoja kohtaan vähenee. Sen vuoksi on tärkeää säilyttää kiinnostunut ja tutkiva yhteys kumppaniin. Kumppanin ajatukset eivät olekaan aina sellaisia kuin kuvittelemme, vaan joskus paljon yllättävämpiä! On myös tärkeää kysyä kumppanilta, mikä hänelle on tärkeää juuri nyt. Joskus avain etäisyyden vähentämiseksi voi olla arkinen ” Mitä kuuluu? ” kysymys.
Etääntymisessä on myös tärkeää ymmärtää, että suhteen ylläpitäminen on kumppaneiden vastuulla tasapuolisesti. Jos huomaa, että ei ole tehty suhdetta ylläpitäviä asioita pitkään aikaan, se on tärkeää ottaa puheeksi. Yhdessä vietetty aika, keskustelu, ihokkain oleminen ja pienet arkiset huomioinnit ovat usein ensisijaisia lääkkeitä etääntymisen ehkäisyyn.
Jos etääntyminen on jatkunut pidempään ja puhuminen on vaikeaa, on tosi tärkeää etsiä apua tilanteeseen ammattilaisilta, esim. järjestöistä, pariterapiasta, kaupungin perheneuvolasta tai seurakuntien kaikille avoimesta ja maksuttomasta perheneuvonnasta. Etääntymisen kierre suhteessa on mahdollista katkaista.
Kirjoittaja
Riina Nissinen
Asiantuntija, pari- ja perhepsykoterapeutti
Parisuhdekeskus Kataja
Mietityttääkö parisuhteen asiat sinua? Älä jää yksin parisuhdekysymysten kanssa, vaan tule keskustelemaan asiantuntijamme kanssa matalan kynnyksen palveluihin.
Palvelumme ovat joulunaikaan auki seuraavasti:
Katso minuun, olen tässä.
Kaikki on hyvin, olen tukenasi, voit luottaa minuun.
Kuuletko sinä näitä sanoja usein? Entä sanotko niitä kumppanillesi? Yksi parisuhteen tärkeimmistä tehtävistä on tarjota turvaa. Lämmin syli ja turvallinen olo toisen kanssa tässä välillä niin kylmässä ja pimeässä maailmassa. Turva syntyy luottamuksesta ja luottamus rakennetaan puhumalla, jakamalla, rakastamalla, hyvillä teoilla.
Puhumattomuus vie kauemmas toisesta, piilottaa omat ajatukset ja itsen toiselta. Rakentaa muureja sillan sijaan ja työntää toisen pois. Puhumattomuus satuttaa. Samalla kun se suojaa itseä näkyväksi tulemiselta omien haavojen kanssa, se satuttaa molempia. Se voi olla jopa haavoittavampaa parisuhteelle kuin pahojen sanojen sanominen.
On helppoa turvautua hiljaisuuteen silloin kun olisi kaikkein tärkeintä avautua ja puhua toiselle. Hiljaisuutta voi käyttää aseena tietoisesti tai tiedostamattaan. Kostaa toiselle hänen tekonsa tai sanansa niin, että hänellä ei ole mahdollisuutta puolustautua tai selittää. Kyllä hänen täytyy ymmärtää ilman sanomistakin, että hän on satuttanut. Tai ehkä se tapahtuu tiedostamatta, puhumattomuus on opittu tapa kohdata vaikeita tunteita.
Pahimmassa etäisyydessä voi olla helpompikin keino kohdata toinen kuin puhuminen. Tämä keino on puhdas läsnäolo. Se voi tarkoittaa pitkää halausta, jossa saa olla toisen lähellä omana itsenään. Se voi tarkoittaa silmiin katsomista, oikeasti läsnä ja syvälle sydämeen katsomista. Joskus pienikin katse tai kosketus avaa lukot ja päästää taas toisen lähelle. Lukot aukenevat kun silmät kostuvat ja sydän lämpenee. Rakkaus pääsee taas paikalle. Sanoja ei ehkä enää edes kaivata. Riittää se, että on toiselle läsnä. Tämä haavoittuvuuden näyttäminen on haastavinta ja palkitsevinta parisuhteessa. Ja siksi juuri niin tärkeää.
Jos teillä on tällä hetkellä puhumattomuutta, niin voisiko löytää keinoja päästä lähelle ilman sanoja?
Kirjoittaja
Olen Satu Kattainen Parisuhdekeskus Katajan vapaaehtoinen. Olen utelias, herkkä ja intuitiivinen seksuaalisen hyvinvoinnin valmentaja (@valoiseksi) ja äiti. Tavoitteenani on auttaa naisia kukoistamaan seksuaalisesti itsevarmana. Sydäntäni lähellä on erityisesti raskauden ja äitiyden tuomat muutokset seksuaalisuuteen.
Tällä hetkellä teen seksuaalineuvontaa ja viimeistelen terveydenhoitajan opintojani. Muu koulutustaustani on kasvatustieteen maisteri ja auktorisoitu seksuaalineuvoja (SSS).
24.11.2022
Ennaltaehkäisevä työ on aina korjaavaa työtä halvempaa. Tämä tulee huomioida tulevilla hyvinvointialueilla ja erityisesti julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä tulee vahvistaa. Parisuhteita ja perheitä tukemalla yhdessä tuemme kasvavia sukupolvia ja heidän hyvinvointiaan. Tätä työtä olemme järjestössämme Parisuhdekeskus Kataja ry puolesta edistäneet jo Valtakunnallisen Parisuhdeverkoston avulla, johon kuuluu järjestöjä, kuntia ja hyvinvointialueita jo 41 (yksittäisinä toimijoina laskettuna jopa 84).
Hyvä, toimiva parisuhde vahvistaa perusturvallisuutta sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointia. Onneton parisuhde puolestaan on terveysriski ja altistaa esimerkiksi mielenterveyden häiriöille ja riippuvuuksille. MIELI ry kertoo OECD:n laskeneen, että mielenterveydenhäiriöistä koituvat kustannukset maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle noin 11 miljardia euroa vuosittain. Mielenterveydenhäiriöiden takia sairauspäivärahaa saaneiden nuorten aikuisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina KELA:n (2022) julkaiseman tiedon mukaan. Nuorten lisäksi myös muissa ikäluokissa on tapahtunut psyykkisen pahoinvoinnin lisääntymistä.
Vahvistamalla vanhempien vuorovaikutus- ja tunnetaitoja luodaan vankkaa perustaa yksilöiden psyykkiselle hyvinvoinnille. Mielen hyvinvointi alkaa rakentua lapsuudessa ja vanhempien parisuhteella ja perheen dynamiikalla on suuri merkitys lasten ja nuorten turvallisuuden kokemukseen. Yksi merkittävä turvallisuuteen ja mielenterveyteen vaikuttava osa-alue on lasten ja nuorten kehitystä tukeva arki kotona.
Parisuhdekeskus Kataja toteuttamassa kyselyssä (2022) nousi esille, että 65 prosenttia vastanneista koki avun hakemisen parisuhteelle hankalaksi. Vastaajista 30 prosenttia oli jäänyt kokonaan ilman kaipaamaansa tukea. Kyselyyn vastanneista toiveikkaimmin parisuhteensa tulevaisuuteen suhtautuivat ne, jotka olivat saaneet tukea parisuhteen kysymyksiin.
Järjestömme Parisuhdekeskus Kataja ry syyskokouksemme haluaa painottaa, että ennaltaehkäiseviin parisuhde- ja perhepalveluihin resurssointi kunnissa ja hyvinvointialueilla tuo säästöjä mielenterveyskustannuksiin.
Mieli ry. Tilastotietoa mielenterveydestä. Lue lisää.
Kela 2022. Yhä useampi jää sairauslomalle ahdistuneisuuden vuoksi. Lue lisää.
Mielenterveyden haasteet aiheuttavat suhteeseen monenlaisia muutoksia, jotka voivat koskea niin tunneilmaisua, vuorovaikutusta kuin kumppaneiden rooleja. Mielenterveyden ja psyykkisen jaksamisen haasteet voivat aiheuttaa sen, että parisuhteessa niin fyysinen kuin tunnetason läheisyys vähenee ja kaikenlainen ilo, innostus ja asioiden sekä ihmisten merkityksellisyys voivat olla kateissa. Tilalle voi astua ärtymystä, kriittisyyttä ja riitoja molempien kumppaneiden puolelta. Usein mielenterveyden haasteet hankaloittavat käytännön arjen pyörittämistä, vanhemmuuden vastuiden kantamista sekä aiheuttavat taloudellista huolta. Kaikki tämä yhdessä tekee tulevaisuudesta epävarman ja tulevaisuuden näkymät voivat olla hyvin erilaiset kuin mistä aiemmin haaveiltiin.
Parisuhteen ilmapiirin ollessa luottavainen ja turvallinen kumppanin kanssa on myös mahdollista jakaa sairauden herättämiä tunteita, esimerkiksi pelkoa, pettymyksiä tai surua sekä iloita yhdessä hyvistä uutisista. Riitaisa ja epätasa-arvoinen parisuhde vie jo itsessään paljon voimavaroja. Sairauden tuoma lisäkuorma ja epätyydyttävä parisuhde voivat olla yhdessä liian suuri taakka. Siksi on tärkeää hakea suhteen vaikeuksiin apua kyllin varhain. Parisuhde, jossa kumppaneiden on hankala keskustella vaikeuksista, ei kannattele kriisissä niin hyvin kuin sellainen parisuhde, jossa molemmat kumppanit tulevat kuulluksi ja kohdatuksi.
Psyykkisen sairauden aiheuttama kriisi voi aiheuttaa molemmissa kumppaneissa turvattomuutta ja yksin jäämisen tunnetta, jos epävarmuuttaan ei pääse jakamaan kumppanille. Tunneyhteyden katketessa saatetaan jäädä jumiin tiettyihin keskustelukaavoihin, eristäytyä toisesta tai muuten juuttua negatiivisen vuorovaikutuksen kehään, jossa todellisia tunteita ja toiveita ei päästä jakamaan.
Psyykkinen sairaus voi tarkoittaa tietyistä mielikuvista ja haaveista luopumista, ja sitä on lupa surra. Kuitenkin vain avoimella puheella voidaan päivittää parisuhteen tilanne niin, että se vastaa molempien sen hetkisiä tarpeita. Molempien kumppanien on tärkeä tunnistaa, mitkä asiat vaikuttavat vuorovaikutukseen, esimerkiksi oma kuormittuneisuus tai ahdistuneisuus. Tärkeää on myös tunnistaa ja sanoa ääneen, milloin vuorovaikutuksessa on läsnä sairaus.
Parisuhteen vuorovaikutusta voi pyrkiä vahvistamaan huolehtimalla yhteydestä ja kokemuksesta, että olemme samalla puolella: tämänkin me koemme yhdessä, tästäkin voimme yhdessä selvitä. Yhteisten keskustelujen tavoitteena olisi tärkeä olla paitsi yhteisymmärryksen lisääminen ja saavuttaminen, myös tilanteen ja toinen toisensa hyväksyminen. Huumori ja lempeys voivat auttaa yhdessä vaikeidenkin asioiden yli. Kun yhteishenki parisuhteessa vahvistuu, vahvistuu myös toivo paremmista hetkistä, päivistä ja kausista.
Avoin puhe vaatii kumppaneilta rohkeutta, mutta psyykkisen sairauden myötä voi olla, että vaikeistakin asioista opitaan puhumaan ja parisuhteen mahdolliset aiemmat kipupisteet voivat tulla käsittelyyn. On vahva yhdistävä tunnekokemus, kun toinen pysyy rinnalla, vaikka oman avuttomuutensa ja huonoutensa näyttää tai kun toista pystyy auttamaan, vaikka vain olemalla läsnä, olemassa toiselle.
Blogin kirjoittaja Laura Huuskonen toimii Parisuhdekeskus Kataja ry:ssä asiantuntijana.
9.11.2022
Jäbät ja tunteet –podcast vastaanotti Parisuhdekeskus Kataja ry:n vuoden 2022 Parisuhdeteko –palkinnon. Podcast kannustaa haavoittuvaisuuteen ja tunneilmaisuun sekä pyrkii laajentamaan miehenä olemisen malleja.
Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitus halusi palkita tänä vuonna toimijan, joka nostaa esille parisuhteisiin liittyviä teemoja innovatiivisesti ja herättää valtakunnallisesti keskustelua aiheesta. Tärkeäksi koettiin palkita toimija, joka herättää keskustelua miesnäkökulmasta.
Jäbät ja tunteet –podcast ohjelmassa Miro Olsoni, Nasim Selmani ja Nosh A Lody keskustelevat avoimesti tunteistaan ja nostavat esille parisuhteisiin liittyviä teemoja. Podcastin tavoitteena on luoda keskusteluilmapiirin muutosta ja samalla parantaa maskuliinisuuksia sekä lisätä yhdenvertaisuutta. Podcast on tavoittanut suuren määrän kuuntelijoita kahden toimintavuoden aikana.
”Me haluamme rohkaista, inspiroida ja innostaa kaikenikäisiä miehiä olemaan haavoittuvaisempia ja puhumaan tunteistaan avoimesti. Lisäksi me toivomme, että voimme luoda tilaa olla mies erilaisin tavoin, jolloin voimme myös olla itsemme lisäksi parempia kaikille muille ja esimerkiksi parempia kumppaneita parisuhteessa.” Miro Olsoni.
Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitus myöntää vuosittain Parisuhdeteko -palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on vaikuttanut toiminnallaan parisuhteiden hyvinvointiin, toimintakulttuuriin tai parisuhteen hyvinvointia vahvistavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Palkinto jaettiin kolmannentoista kerran.
Parisuhdeteko -palkinto luovutettiin Valtakunnallisessa Parisuhdepäivässä 8.11. Musiikkitalolla.
Jäbät ja tunteet podcast: https://open.spotify.com/show/3rN0M0bJEfT3huRkZPozBP
Lisätietoja:
Suvi Laru, Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtaja
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi, 050 5411288
8.11.2022
Eroja voitaisiin ehkäistä neljällä toimenpiteellä: ajoissa annettu parisuhdetuki, parisuhteen huomioiminen mielenterveyspalveluissa, molempien tuen tarpeen kartoittaminen ja avoin puhe mielenterveyshaasteiden vaikutuksista parisuhteeseen.
Kumppanin psyykkinen sairaus kuormittaa ja lisää stressiä, mikä voi ajaa kumppanit erilleen. Näin osoittaa myös Parisuhdekeskus Katajan ja mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toteuttama tuore kysely. Lähes kuudestasadasta kyselyyn vastanneesta vain noin 17 prosenttia kertoi, että vaikeudet ovat lähentäneet suhteen osapuolia.
– Mielenterveyshaasteet tuovat selkeitä negatiivisia vaikutuksia parisuhteisiin. Huolestuttavaa on, että palvelujärjestelmässä ei usein tunnisteta psyykkisen sairauden vaikutuksia parisuhteeseen, viittaa kyselyn tuloksiin FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.
Kyselyn mukaan eri taloudessa eläneet saivat vähiten tukea parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä, kun taas eronneet eniten.
– Se, että eronneet ovat saaneet eniten tukea, osoittaa palveluiden kohdentuvan liian myöhäisessä vaiheessa. Eropalvelut ovat tärkeitä, mutta tukea pitäisi ehdottomasti saada jo aikaisemmin, sanoo Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Laru.
Sairastumisen myötä parisuhde voi myös lujittua ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyä. Nuoret vastaajat näkivät parisuhteensa tulevaisuuden valoisimpana, kun taas 46–55-vuotiaat uskoivat eniten suhteensa päättyvän eroon. Toiveikkaimmin parisuhteensa tulevaisuuteen suhtautuivat he, jotka olivat saaneet tukea sekä he, jotka eivät olleet kaivanneet tukea.
– Ajoissa annettu parisuhteen tuki lisää ymmärrystä kumppaneiden välillä ja ehkäisee eroja, korostaa Laru.
Sairauden ja sen vaikutusten tiedostaminen on tärkeää parisuhteen molempien osapuolien kannalta. Roolit muuttuvat usein sairauden myötä ja kumppanuus voi vaihtua enemmän hoiva- tai huolenpitosuhteeksi.
– On tärkeää tiedostaa, että sairastuneesta kumppanista ei tarvitse jatkuvasti kantaa huolta tai ottaa vastuuta hänen oireilustaan, Hytönen sanoo.
Kyselyn mukaan suhteen tulevaisuus nähtiin synkimpänä, kun mielenterveyshaasteet hankaloittivat perhe- ja ystävyyssuhteita sekä parisuhteen vuorovaikutusta ja tunne-elämää. Myös tilanteet, joissa lasten hoitaminen oli epätasaisesti jakautunutta, koettiin erityisen kuormittavana.
– Edellä mainitut haasteet näyttäisivät asettavan parisuhteen erityisen haavoittuvaan asemaan. On tavanomaista, että sairastuneen läheiset mukauttavat omaa toimintaansa ja tunteitaan sekä helposti unohtavat omat tarpeensa, toteaa Hytönen.
Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia oli sitä mieltä, että avun hakeminen parisuhteelle on hankalaa. Vastaajista 30 prosenttia oli jäänyt kokonaan ilman kaipaamaansa tukea. Vastaajat kaipasivat erityisesti tukea arjen pyörittämiseen, terapeuttista tukea, vertaistukea ja selkeämpää tukijärjestelmää.
– Tiedetään, että raskas elämäntilanne lisää myös omaisen riskiä sairastua itse masennukseen. Siksi kummankin kumppanin tuen saanti on varmistettava, Hytönen sanoo.
Lähes kaikki vastaajista (97 %) oli sitä mieltä, että mielenterveyden haasteiden vaikutuksista parisuhteeseen pitäisi puhua yhteiskunnassamme enemmän.
– Tietoa tarvitaan monella eri tasolla: yleisen yhteiskunnallisen puheen lisäksi parisuhteen asiat pitäisi ottaa puheeksi myös mielenterveyspalveluissa, Laru toteaa.
Avoin puhumisen kulttuuri helpottaa avun ja tuen hakemista parisuhdetta kuormittavissa elämäntilanteissa.
– Ennaltaehkäisevä tuki säästää sekä inhimillistä kuormitusta että yhteiskunnan kustannuksia. Meidän tulee siis vahvistaa sellaista puhumisen kulttuuria, joka mahdollistaa avun hakemisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, päättää Laru.
Kysely toteutettiin verkkokyselynä kevään ja kesän 2022 aikana. Kyselyyn vastasi 554 henkilöä. Suurin osa vastaajista oli naisia (85 %). Vastaajien ikä oli melko tasaisesti jakautunut, yleisin ikä 36—45. Mielenterveyshaasteiksi nostettiin kyselyssä useimmiten masennus, ahdistuneisuus ja persoonallisuushäiriöt. Kyselyn toteuttivat parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry.
