Omat ja yhteiset rajat

Harjoitus: omat ja yhteiset rajat

Mihin minä lopun ja mistä sinä alat? Minkälainen toiminta, puhe ja läheisyys on meistä kummallekin parisuhteessamme toivottavaa ja minkälainen ei? Entä minkälaisista asioista päätämme suhteessamme yhteisesti ja minkälaisista itse yksilöinä?

Toimivat yksilölliset ja yhteiset rajat ovat niin hyvinvoivan yksilön kuin parisuhteen kulmakiviä. Ne ovat pintoja, jotka erottavat oman minuuden toisen minuudesta ja säätelevät etäisyyttä ja läheisyyttä suhteessa toiseen. Pitävät mutta hengittävät rajat ovat tapa kunnioittaa ja suojella niin itseään kuin parin välistä yhteistä hyvää.

1. Osa: Minun rajani parisuhteessa

Ennen kuin lähtee miettimään parisuhteen yhteisiä rajoja, on kummankin parisuhteen osapuolen tärkeää pysähtyä pohtimaan omia henkilökohtaisia reunaehtojaan. Mitkä rajat minulla on kunnossa? Entä minkälaiset rajani puolestaan ehkä kaipaisivat vahvistamista?

Reflektoikaa seuraavaksi omia henkilökohtaisia rajojanne kuudella elämän eri osa-alueella tajunnanvirtakirjoitustekniikkaa hyödyntäen. Tajunnanvirtakirjoituksen ideana on kirjoittaa kustakin teemasta tauotta tietyn aikaa. Tavoitteena on heittää kaikenlainen itsekritiikki ja sensuuri roskakoriin: ajatukset saavat olla keskeneräisiä, eikä kieliopilla tai kirjoituksen muodolla ole väliä. Jos lause jää kesken, annetaan sen jäädä valinnaiseksi ja jatketaan seuraavasta mieleen tulevasta ajatuksesta.

Kirjoittakaa kustakin seuraavasta teemasta neljän minuutin ajan:

  • Fyysiset rajat: Mitä fyysiset rajat tarkoittavat sinulle? Kuinka paljon tarvitset omaa fyysistä tilaa ympärillesi missäkin tilanteissa? Minkälaista fyysistä läheisyyttä ja toisaalta etäisyyttä kaipaat parisuhteessasi?
  • Tunnerajat: Mitä tunnerajat tarkoittavat sinulle? Minkälainen toiminta tuntuu sinusta tunnetasolla oikealta ja mikä ei parisuhteessasi?
  • Seksuaalisen kanssakäymisen rajat: Mitä seksuaalisen kanssakäymisen rajat sinulle tarkoittavat? Minkälaiset asiat tuntuvat sinusta hyviltä ja minkälaiset eivät seksuaalisessa kanssakäymisessä?
  • Rajat raha-asioissa: Minkälaisia rajoja tunnistat itsessäsi raha-asioihisi liittyen? Minkälaiset talouteen liittyvät asiat kuuluvat sinulle, entä minkälaisista asioista haluaisit päättää ja keskustella yhdessä?
  • Yksityisyyden rajat: Mitä yksityisyyden rajat sinulle tarkoittavat? Minkälaisia asioita kuuluu vain sinun yksityiselämääsi ja minkälaisia asioita haluat jakaa parisuhteessasi? Missä yksityisyytesi rajat kulkevat missäkin tilanteissa?

2. Osa: Meidän parisuhteemme rajat

Parisuhteessa on tärkeää löytää molempia osapuolia tyydyttävä tila, jossa kokea olonsa turvalliseksi ja luottavaiseksi ja jossa kumpikin suhteen osapuoli sallii toiselle riittävästi tilaa omaan erillisyyteen. Yhteiset auki puhutut rajat edesauttavat tämänkaltaisen turvallisen tilan muodostumista.

Keskustelkaa seuraavaksi yhdessä suhteenne rajoista neljällä eri osa-alueella: minkälaisia toiveita, tunteita ja ajatuksia teillä liittyy 1) ajankäyttöön, 2) intiimiyteen, 3) ristiriitatilanteiden selvittämiseen ja 4) yksityisyyden teemoihin suhteessanne? Käyttäkää alla olevia kysymyksiä keskustelunne tukena.

Oma ja yhteinen ajankäyttö ja elämän suunnittelu:

  • Miten haluatte viettää yhteistä aikaanne arkena? Entä loma-aikoina ja vapaalla?
  • Miten haluatte järjestää yhteisten juoksevien asioiden järjestämisen?
  • Mitä oman ajan viettäminen teille merkitsee?
  • Minkälaisia ajatuksia teillä on yhteisen tulevaisuuden suunnittelusta?

Intiimiys ja seksuaalisuus:

  • Miten te määrittelette parisuhteenne yksityisyyden ja seksuaalisuutenne rajat?
  • Mitä te olette päättäneet rajoista ja vapauksista suhteessa seksiin?
  • Miten te pidätte yllä seksuaalista hyvinvointianne? Entä ei-seksuaalista läheisyyttä välillänne?

Haastavat tilanteet:

  • Miten toimitte riitatilanteessa? Miten haluaisitte niissä toimia?
  • Miten annatte ja otatte vastaan toisiltanne tukea vaikeissa tilanteissa?
  • Miten te pidätte yllä tiimitunnetta?

Yksityisyys:

  • Miten te pidätte yhteyttä omiin kavereihinne?
  • Mitä olette parina sopineet somekäyttäytymisestä?

Laatikaa keskustelunne perusteella kymmenen pelisääntöä, jotka näyttäytyvät tällä hetkellä tärkeimpinä juuri teidän parisuhteessanne. On kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että rajat eivät kuitenkaan ole muuttumattomia asioita, niin kuin ei myöskään niiden perusteella laaditut pelisäännöt. Keskusteluihin omista ja suhteen yhteisistä rajoista on tärkeää palata säännöllisin väliajoin, jotta ne pysyvät ajantasaisina.  

Lähteet:

Niemi, Päivi. 2018. Rajansa kaikella.
Isokorpi, Tiia. 2006. Napit vastakkain. Ristiriidat, rajat ja ratkaisut.
Naistenkartano: Omat rajat ja lähisuhteet. Saatavilla: https://www.naistenkartano.com/omat-rajat-ja-lahisuhteet/
Väestöliitto: Mitä tarkoittaa ”sinä tarvitset rajat?”. Saatavilla: https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-tarkoittaa-sina-tarvitset-rajat/
Väestöliitto: Onko teillä parisuhteen pelisäännöt? Saatavilla:  https://www.hyvakysymys.fi/testi/onko-teilla-parisuhteen-pelisaannot/#/

SuomiAreena logo

Olemme mukana SuomiAreenassa 11.7.2022

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali, joka käynnistyy 11. heinäkuuta Porissa. Viikon teemat nousevat ajankohtaisista aiheista, jotka puhuttavat suomalaisia. 

Kuluneet vuodet ovat kuluttaneet perheiden palautumiskykyä. Voimavarat arjesta selviytymiseen ovat monessa perheessä vähissä. Yli puolet pienten lasten vanhemmista on miettinyt eroa. Millaiset asiat vahvistavat mielenterveystaitoja perheessä tai parisuhteessa? Miten lasten ja nuorten hyvinvointi kytkeytyy vanhempien hyvinvointiin? Mikä helpottaisi tulevaisuuteen katsomista toiveikkaasti perheissä? Näitä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat yhdessä hankalia tilanteita kokeneiden vanhempien kanssa.

Parisuhdekeskus Katajan keskustelussa ovat mukana:

  • Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
  • Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Lastensuojelun keskusliitto
  • Liisa Välilä, parisuhde- ja perheasioiden asiantuntija Kirkkohallitus
  • Johanna Linner Matikka, projektipäällikkö Helsingin kaupunki
  • Anna Moring, johtava asiantuntija Monimuotoiset perheet
  • Dennis Ekman, hallituksen varajäsen, kokemuspuhuja Parisuhdekeskus Kataja
  • Marianna Pere, hallituksen jäsen Äidit irti synnytysmasennuksesta
  • juontaja Laura Huuskonen, asiantuntija Parisuhdekeskus Kataja

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua 11.7. klo 10-10.45 Kaupungintalon pihan lavalle!

SuomiAreenan tavoitteena on tuoda yhteiskunnallinen ja ajankohtainen keskustelu kaikkien ulottuville. Jotta meillä olisi enemmän ratkaisuja ja vähemmän ongelmia. MTV ja Porin kaupunki järjestävät vuosittain yhdessä yhteiskunnallisen festivaalin Porissa. Lisäksi MTV järjestää Helsingissä tv- ja media-alan ajankohtaistapahtuman, SuomiAreena Goes Median. www.suomiareena.fi

Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen, vuonna 1994 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tuemme pareja ja koulutamme vapaaehtoisia ja ammattilaisia. 

Apila logo ja teksti Parisuhdepäivä 2022

Parisuhdepäivä 2022 – ohjelma julkaistu ja lipunmyynti avattu!

Vuosittain järjestettävät Parisuhdepäivät järjestetään tänä vuonna yhden päivän tapahtumana 8.11. Teemana Parisuhde ja mielenterveys. 

Koulutuspäivä järjestetään tänä vuonna hybridinä, eli tapahtumaan voi osallistua verkon välityksellä tai kohtaavasti Musiikkitalolla Helsingissä. 

Päivä on suunnattu pareja ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, mutta kuka tahansa teemoista kiinnostunut on tervetullut mukaan koulutuspäivään!

Päivän tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia kohdata työssään parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja korostaa ennaltaehkäisevän parisuhdetyön merkitystä.

OHJELMA

(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin)

9.00-9.10 Tervetuloa, Parisuhdekeskus Kataja ry  

9.10-9.30 Avauspuheenvuoro 

9.30- 10.10 Tuikkeena toisen silmissä – Toivo parisuhteessa
Kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio   

10.10-10.20 Kysymykset   

10.20-10.40 Tauko  

10.40-11.20 Rakastumisen ja parisuhteen mielenterveysvaikutukset
tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 

11.20-11.30 Kysymykset  

11.30-11.50 Myötä- ja vastamäessä kun koko perhe sairastaa
kokemuspuhuja Niina Anneli Kettunen 

11.50-12.00 Kysymykset  

12.00-13.00 Lounas  

13.00- 13.40 Mielenterveyden haasteiden puheeksi ottaminen 
Psykologian tohtori, ve-perheterapeutti Eija-Liisa Rautiainen  

13.40-13.50 Kysymykset  

13.50-14.15 Paneelikeskustelu
FinFami ry, Parisuhdekeskus Kataja, Eija-Liisa Rautiainen 

14.15-14.25 Kysymykset   

14.25- 14.45 Tauko  

14.45-15.25 Vähemmistöstressin vaikutukset mielenterveyteen ja pari- ja monisuhteisiin
Perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen ja asiantuntija Sanna Metsäpuu, Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskus  

15.25-15.35 Kysymykset   

15.35-15.50 Vuoden parisuhdeteko –palkinto 

15.50-16.00 Päivän päätös  

16.00-18.00 Iltatilaisuus (erillinen lippu) 
Jää päivän päätteeksi jakamaan kuulumisia ja verkostoitumaan. Tarjolla pientä suolaista, juotavaa ja musiikkia.

Hinnat:

Striimilippu: 60€ (early bird 31.8. saakka) 70€ (1.9. alkaen). 

Lippu Musiikkitalolle: 110€ (early bird 31.8. saakka) 120€ (1.9. alkaen). Lippu sisältää ohjelman, lounaan ja kahvin. 

OSTA STRIIMILIPPU

OSTA LIPPU MUSIIKKITALOLLE

OSTA LIPPU ILTATILAISUUTEEN

Peruutusehdot
Ilmoittautuminen voidaan peruuttaa veloituksetta, mikäli peruutus tapahtuu
viimeistään 14 vrk ennen tapahtuman alkua. Jos peruutus tehdään 8–13 vrk ennen
tapahtuman alkua, veloitamme 50 % maksusta. Alle 7 päivää tehdystä peruutuksesta
veloitetaan koko maksu.

Hyvän mielen työpaikka

Hyvän mielen työpaikka 2022

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Parisuhdekeskus Katajalle Hyvän mielen työpaikka® -merkin vuodelle 2022!

Hyvän mielen työpaikka -merkki on tunnustus siitä, että työpaikka täyttää mielenterveyden edistämisen kriteerit sekä sitoutuu mielenterveyden suunnitelmalliseen vahvistamiseen.

Hyvän mielen työpaikka kriteerit saavutimme seuraavien toimenpiteiden avulla:

💚 Mielen hyvinvointia tukevat rakenteelliset muutokset. Niiden avulla on luotu paremmat olosuhteet palautumiselle.

💚 Toiminnan selkeyttäminen ja joustot. Tästä hyvänä esimerkkinä perehdytykseen panostaminen sekä työaika- ja -paikkajoustot.

💚 Osallisuuden vahvistaminen ja kuulluksi tuleminen. Työntekijöiden kokemus vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisestä.

💚 Kuormituksen tasaaminen ja työn hallinnan tunteen vahvistaminen. Keinoina esimerkiksi resurssien riittävyydestä huolehtiminen ja työparityöskentely.

💚 Jaksamiskeskustelut ja avoimuuteen rohkaiseminen. Näiden avulla on luotu myönteistä ilmapiiriä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Toimintakertomus ensimmäinen aukeama

Parisuhdekeskus Kataja ry:n toimintakertomus 2021 julkaistu

Parisuhdekeskus Katajan toimintakertomus 2021 on julkaistu verkkojulkaisuna. Toimintakertomus kertoo kuvien ja tekstin muodossa järjestön toiminnasta. Lisääntyneet verkkotoiminnot ovat mahdollistaneet toiminnan kasvun ja valtakunnallisuuden toteutumisen. Verkostot kasvoivat merkittävästi viime vuonna ja medianäkyvyys oli suurta. Olemme erityisen kiitollisia vapaaehtoisillemme, jotka mahdollistavat useat toimintomme ja ovat tukena parisuhteen kysymyksissä tukea tarvitseville pareille.

Pääset lukemaan koko toimintakertomuksen täältä: Toimintakertomus 2021

Pariskunta penkillä

Vastaa kyselyyn! Mielenterveyden haasteiden vaikutukset parisuhteeseen

Kysely on sulkeutunut!

Kumppanin tai suhteen kummankin osapuolen mielenterveyden oireilu tai mielenterveyden häiriöt vaikuttavat parisuhteeseen eri tavoin. Arjen askareiden jakaminen, vuorovaikutus ja tunneilmaisu saattavat muuttua tai olla epätasapainossa. Vaikeudet voivat myös olla yhdistävä tekijä suhteessa. 

Haluamme kehittää toimintaamme keräämällä valtakunnallisesti kokemuksia teemaan liittyen. Kyselyn toteuttaa parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry.  

Kysely on suunnattu kaikille parisuhteessa eläville tai eronneille, joita mielenterveyden haasteet ovat koskettaneet. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kirjapaketin. (sis. Venla Kuoppamäen ”Sun poika kävi täällä” (Teos, 2022) -kirjan sekä Vuorovaikutustaidot parisuhteessa- ja Solmuja parisuhteessa -kirjat) Kyselyyn voi kuitenkin vastata myös anonyymisti.

Olemme kiitollisia kaikista vastauksista!  

Kaksi ihmistä

Sote-alueiden ja järjestöjen yhteistyötä tulee vahvistaa parien ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi

Kevätkokouksen kannanotto 28.4.2022

Pitkään jatkunut koronapandemia on lisännyt lasten, nuorten ja aikuisten pahoinvointia ja mielenterveyden haasteita. Koronapandemian lisäksi Euroopassa syttynyt sota ja ilmastokriisi pohdituttavat monia ja tapahtumat ovat vaatineet meiltä kaikilta paljon resilienssiä – kestävyyttä, epävarmuuden sietokykyä ja voimia uskoa tulevaisuuteen. Parien ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta viime vuodet ovat kerryttäneet paljon korjaus- ja huoltovelkaa. 

Epävarmassa maailmantilanteessa on erittäin tärkeää, että perheet saavat apua jaksamisen tueksi. Tärkeää on myös korostaa ennaltaehkäisevän tuen merkitystä perheiden tukemiseksi. Useat sote-toimijat ja järjestöt tekevät tärkeää työtä parien ja perheiden auttamiseksi, kuitenkin palvelut ovat pirstaleisia. Sote-alueiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä on tärkeää vahvistaa, jotta mahdollisimman monet löytävät sopivan avun piiriin oikea-aikaisesti. Pari- ja perhejärjestöt tarjoavat tärkeitä tukimuotoja, joilla helpotetaan julkisen puolen pitkiä jonoja. Parisuhdekeskus Katajan toiminnassa tukea on saatavilla chatissa, puhelimitse ja verkkotapaamisina sekä luentojen, kurssien ja ryhmien avulla.  

Parisuhdekeskus Kataja ry:n koordinoi valtakunnallista Parisuhdeverkostoa, johon on liittynyt mukaan jo useita sote-alueita. Verkosto edistää toiminnallaan vahvistavan parisuhdetyön merkitystä ja yhteiskunnallista näkyvyyttä. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 32 toimijaa (järjestöjä, kuntia, sote-alueita ja Kirkkohallitus). Tuhannet, jopa kymmenet tuhannet löytävät vuosittain tukea parisuhteeseensa Parisuhdeverkoston toimijoiden toiminnasta. Kutsummekin lisää sote-toimijoita mukaan verkostoon, jotta monialainen ja valtakunnallinen yhteistyö vahvistuisi. 

Yhteistyöllä edistämme perheiden hyvinvointia. Vanhempien parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa suoraan koko perheen vuorovaikutus- ja tunneilmapiiriin, sekä lasten ja nuorten kasvuympäristöön. Tässä kasvuympäristössä rakentuu lasten ja nuorten tulevaisuuden resilienssi – kyky selviytyä ja nähdä toiveikkuutta silloin kun elämä tuo mukanaan haasteita. Perheiden ja parisuhteiden tukeminen on mielenterveyden tukemista ja sitä kautta mitä merkittävin yhteiskunnallinen teko.  



Julkaisuja koronan vaikutuksista perheisiin 

Lastensuojelun keskusliitto. 2020. Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään -selvitys. 

https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/Paikoiltaan-siirretty-arki-verkkojulkaisu.pdf

THL. 2021. Koronaepidemian vaikutukset lapsiperheiden sosiaalipalveluihin. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142962/URN_ISBN_978-952-343-699-2.pdf?sequence=1 

Valtioneuvosto. 2021. Lapset, nuoret ja koronakriisi. 
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162647/VN_2021_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

henkilö tietokoneella

Maksuton luentotallenne: Pitkäaikaissairauden vaikutukset seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen

Vakavat sairaudet ja niiden hoidot vaikuttavat kehonkuvaan, haluun, haluttomuuteen ja parisuhteen läheisyyteen. Vakava sairaus koskettaa molempia kumppaneita ja voi asettaa parisuhteen uuden eteen myös seksuaalisuuden suhteen. Tämä luento on suunnattu niin sairastuneelle, kumppanille kuin ammattilaisillekin.
 
Luentotallenteella pitkäaikaissairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen luennoi erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), auktorisoitu seksuaalineuvoja, kriisityöntekijä ja sairaanhoitaja Päivi Heinonen. Tunnin mittainen tallenne on maksutta katsottavissa keskiviikkoaamuun 11.4. saakka.
 
Katso luentotallenne seuraavasta linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=WI62Eqig7HE
Pariskunta

Blogi: Pysähdy kuuntelemaan

Uskon, että useimmat meistä voivat samaistua siihen, että jakaessamme pahaa oloa tai murheita, saamme neuvoja, miten toimia. Siitä seurauksena on usein entistä paineisempi ja ahdistuneempi olo. Kuuntelijan ajatus on auttaa, mutta lopputulos on monesti ei-toivottu kummallekin osapuolelle – riittämättömyys.

Nuoret aikuiset elävät monenlaisten paineiden alla, yhtenä isoimmista aikuistumisen kehitystehtävä, joka on monesti (hyvässä ja pahassa) epämääräinen, aaltoileva roolien ja identiteettien etsinnän sekamelska. Yhteisöllisyyden puute tai vähäisyys kasaa painetta tehdä kasvutyö yksin. Tämän lisäksi median ja somen tarjoama kuvasto on valitettavan usein kiilloteltua ja onnistumisorientoitunutta. Monesti mielenterveyshaasteista puhuttaessa narratiivi sisältää onnellisen lopun ja kasan oivalluksia, jossa ”projekti minä” löytää vaikeuksien johdosta entistä tehokkaamman tavan elää (tai suorittaa) elämää. Eheytymisestä ja selviytymisestä tulee helposti yksi asia lisää to do-listalle. Kyseiset tarinat harvemmin saavat harteita laskeutumaan tai luovat tilaa levolle ja kuuluisalle itsemyötätunnolle.

Yksi käänteentekevimmistä hetkistä aikuistumisessa ja kasvussa on monesti oman keskeneräisyyden myöntäminen. Aina ei jaksa tai pysty. Avun tarpeen myöntäminen ei ole merkki huonommuudesta, se ei määritä omaa arvoa ihmisenä, eikä evää lupaa ottaa tarvitsemaansa tilaa. Kuitenkin, kun apua rohkenee pyytää esimerkiksi jakamalla rehellisesti omaa pahaa oloa tai ahdistusta, voi helposti saada muutosehdotuksia tai keinoja ratkaista tilanne. Pahimmillaan se paineistaa omaa oloa ja synnyttää tunteen, että tähänkin pitäisi pystyä itse. Tällainen kokemus voi jatkossa nostaa kynnystä jakaa rehellisesti vaikeiksi koettuja tunteita.

Toisen ihmisen kohtaamista voi kuitenkin jokainen opetella, puolin ja toisin. Jakaessaan kuormitusta toiselle ihmiselle voi esimerkiksi sanoa, että kaipaan vain kuulevaa korvaa ja nähdyksi tulemista, läsnäoloa tai vaikka halausta. Monesti asiat, joiden kanssa ihmiset kamppailevat, eivät ole siinä hetkessä ratkaistavia asioita. Ehkä niihin ei ole ratkaisua. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat tunteet. Kehomme tapa purkaa tilanteita on tunteet. Ne eivät ole ongelmia, joihin tulisi löytää ratkaisu.

Haavoittuvuus on samaistuttavaa ja vaikka emme voi tietää miltä vaikkapa oman kumppanin kokemat vaikeudet tuntuvat, on niiden äärellä mahdollista olla läsnä. On inhimillistä kokea vastuuta itselleen läheisestä ihmisestä, mikä voi näyttäytyä pyrkimyksenä korjata kumppani ja hänen kokemansa tunne. Paha olo ei ole merkki rikkonaisuudesta, se kuuluu väistämättä elämään eikä se määrittele ihmistä. Turvallisen ihmisen läsnäolo etenkin haastavina aikoina on valtava voimavara. Voimme olla kanssakulkijoita ja olla vierellä ilman, että otamme ohjia omiin käsiin.

Kasvamisessa ei ole kyse valmiiksi tulemisesta. Keskeneräisyys seuraa meitä läpi elämän ja sen kanssa ei tulisi kenenkään joutua jäämään yksin. Parisuhde voi parhaimmillaan olla lohdun lähde, jolloin omien huolien jakaminen kumppanille luo kokemuksen turvasta. Tällöin voi kokea helpotusta ja entistä syvempää yhteyttä toiseen.

Lotta Liimatainen

Blogin kirjoittaja Lotta Liimatainen on asiantuntija  Nuorten aikuisten ihmissuhdetaidot mielenterveyttä tukemassa -hankkeessa, joka on Parisuhdekeskus Katajan uusi hanke vuosille 2022-2024. Hankkeessa kehitetään ja tuotetaan uusia toimintamalleja yhteistyökumppaneiden kanssa 18-29 vuotiaiden nuorten aikuisten ihmissuhdetaitojen vahvistamiseksi.