PARISUHDEKESKUS KATAJA RYN SYYSKOKOUS

Kutsu jäsenistölle: tervetuloa Parisuhdekeskus Kataja ry:n syyskokoukseen

Lämpimästi tervetuloa yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen!

Paikka: Parisuhdekeskus Kataja ry, Töölönkatu 9 A 1, 00100 Helsinki

Aika: 25.11.2021 klo 17.00

Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä.

Ennen kokouksen virallista aloitusta, sinun on mahdollista kuulla Parisuhdekeskus Katajan asiantuntijoiden Laura Huuskosen ja Riina Nissisen esittely Tukea parisuhteeseen, kun perheessä on sairautta -toiminnasta.

Kokouksen asialista:

  1. kokouksen avaus.
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksi ääntenlaskijaa)
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio tulevalle vuodelle 2022 sekä jäsenmaksujen suuruus; varsinaisten jäsenten jäsenmaksu sekä kannatusjäsenmaksu
  6. valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä kaksi hallituksen varajäsentä. Hallituksen toiminkausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
  7. valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heille kaksi varahenkilöä.
  8. Parisuhdekeskus Kataja ry:n kannanotto
  9. Kokouksen päättäminen

Ilmoittauduthan mukaan viimeistään 18.11.

ILMOITTAUTUMISLOMAKE

Lähetämme kokoukseen ilmoittautuneille kokousmateriaalin etukäteen tutustuttavaksi.

Kiinnostaako sinua työskentely Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallituksessa?

Sykkiikö sydämesi parisuhdetyölle? Onko sinulla paloa edistää parien ja perheiden hyvinvointia? Innostaako sinua järjestötoiminnan kehittäminen? Hae mukaan Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitukseen!

Lue lisää ja hae ehdolle

Henkilö tietokone

Hae mukaan Parisuhdekeskus Katajan hallitukseen!

Sykkiikö sydämesi parisuhdetyölle? Onko sinulla paloa edistää parien ja perheiden hyvinvointia? Innostaako sinua järjestötoiminnan kehittäminen? Hae mukaan Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitukseen!

Hallituksen jäsenet voivat hyödyntää monipuolisesti omia vahvuuksiaan ja kokemustaan hallitustyöskentelyssä. Osaamisalueita voivat olla mm. talous, vapaaehtoistoiminta, parisuhdetoiminnan osaaminen, viestintä, järjestötuntemus, vaikuttamistyö.

Hae nyt mukaan hallituksen uuteen kokoonpanoon, joka aloittaa toimintansa vuoden 2024 alusta!

Parisuhdekeskus Kataja ry on v. 1994 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö.

Tuemme pareja, vapaaehtoisia ja ammattilaisia koulutuksen, viestinnän, neuvonnan ja toiminnan keinoin. 

Parisuhdekeskus Kataja ry:n toimintaa linjaa vapaaehtoisista jäsenistä muodostuva hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja kuusi jäsentä (toimintakausi kaksi vuotta). Lisäksi hallitukseen valitaan kaksi varajäsentä vuosittain. Hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 6–8 kertaa.

Hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen varsinainen jäsen toimikauden alkaessa, mutta häneltä ei peritä hallituskaudella jäsenmaksua.

Tutustu tämänhetkiseen Parisuhdekeskus Katajan hallitukseen

Tutustu työntekijöihin

Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen järjestö ja arvostamme valtakunnallisuutta myös hallituksen kokoonpanossa. Välimatkojen ei tarvitse olla este, sillä Parisuhdekeskus Katajan säännöt mahdollistavat etäosallistumisen hallituksen kokouksiin.

Täytä hakemus 14.11.  mennessä:

täytä hakemus hallituksen jäseneksi

Parisuhdekeskus Katajan syyskokous järjestetään 21.11.2023 klo 17.00. Kokoukseen järjestetään Parisuhdekeskus Katajan toimitiloissa Sörnäisissä, mutta osallistua voi myös etänä.

Ilmoittaudu mukaan syyskokoukseen

Tutustu toimintaamme:

Toimintakertomukset

Säännöt

Parisuhdekeskus Katajan strategia vuosille 2022–2026

Pari halaa

Blogi: Hyväksyn sinut juuri tuollaisena

Olen aina ihmetellyt pitkiä liittoja ja miettinyt niiden salaisuutta, oma parisuhdehistoriani kun on ollut pirstaleinen. En ole aiemmin oikein onnistunut saamaan suhteita kestämään suuresta halukkuudestani huolimatta. Ymmärsin onneksi jossain vaiheessa, että parisuhde on taitolaji, jossa voi kehittyä. Ja kun omat taidot ovat tuloksista päätellen heikot, oli alettava opiskelemaan kestävän suhteen salaisuuksia ihan tosissaan. Siitä oivalluksesta alkoi antoisa tutkimusmatka, joka on pitänyt sisällään paljon kirjallisuutta, podcasteja, kursseja ja ihan kenttätukimusta tarkkailijan roolissa, kun olen havainnoinut sitä, kuinka pitkissä liitoissa elävät parit ovat suhteessa toisiinsa. Jaan tässä blogissa joitain oivalluksiani.

Parit ovat toki kaikki erilaisia, mutta muutama asia yhdistää meitä kaikkia. Yksi tärkeimmistä asioista on toisen kunnioittaminen. Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä ennen kaikkea arvostetuksi omana itsenään. Toisen kuunteleminen ja hänelle läsnä oleminen on arvokas taito. On tärkeää olla kiinnostunut toisesta ja hänen tekemisistään sekä ajatuksistaan, vaikka ne poikkeaisivatkin omista. Toisen persoonalliselle tavalle olla tässä maailmassa on annettava tilaa. Ja kyllähän se kipinäkin säilyy, kun toista kohtaan pitää avoimen ja uteliaan asenteen. Sellaistahan se on silloin alun tutustumisvaiheessakin, kun toinen on valtavan kiinnostava ja vetovoimainen.

On myös tärkeää, että parisuhteen molemmilla osapuolilla on kyky tehdä itsensä onnelliseksi. Emme voi ripustautua toiseen ja odottaa toisen rakastavan meidät eheiksi, vaan meistä jokaisen on löydettävä rakkaus myös itseämme kohtaan. On siis tärkeää olla kiinnostunut itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan ihan joka päivä. On hyvä antaa itselleen aikaa kuulla sisäisiä viestejään ja löytää omia innostumisen lähteitä sekä intohimon kohteita, jotta elämä tuntuu inspiroivalta ja mielekkäältä. Hyvinvoivan ja elämästä nauttivan ihmisen seura on myös puoleensavetävää ja siitä hyötyy kumppanikin. On tärkeää täydentää itse itsensä. Siitä voimme ammentaa hyvää myös muille.

Omassa suhteessani tärkein oivallus on ollut toisen hyväksyminen juuri sellaisena ja siinä kohtaa, kun hän omalla polullaan kulkee. Vaikka luulisin tietäväni paremmin mikä toiselle on hyväksi, en välttämättä tiedä. Muutin yhteen nykyisen avopuolisoni kanssa viisi kuukautta sitten. Mukana muutti myös teini-ikäinen poikani ja on itsestään selvää, että uusperheen arjen yhteensovittaminen ottaa aikansa. Aluksi syntyikin ajoittain kitkaa ja eripuraa esimerkiksi siisteydestä. Toinen solmukohta meillä oli raha ja kolmas ajankäyttö. Välillä asioista pystyi puhumaan rakentavammin, mutta ajoittain jännite purkautui kiukun kautta. Vaati rutkasti kärsivällisyyttä, että sopeutumisvaiheesta päästiin ylitse. Oli myös tärkeää, että molemmat olivat sitoutuneita yhteiseen päämäärään ja sen vaatimaan prosessiin.

Halusimme kodin, jossa kaikilla on hyvä olla ja yhteistyö toimii sujuvasti. Lopulta se onnistui ja nyt eripuraa syntyy yhä harvemmin. Itselleni tärkeä apuväline on ollut eräällä henkisellä kurssilla kuultu lause, joka on nykyään oma rauhan mantrani: “Hyväksyn sinut juuri nyt, juuri sellaisena kuin olet. Mitään muuttamatta, mitään lisäämättä tai mitään poisottamatta.” Kun nousee ajatus, että toisen tulisi olla jotenkin toisenlainen kuin hän on, tai tehdä jotain muuta, kun mitä hän näyttää tekevän, sanon tuota lausetta mielessäni ja on helpompaa nähdä toinen puhtaammin omana itsenään ilman arvostelua. Silloin tuomitseminen vaihtuu jälleen rakastamiseksi. Sanotaan, että rakkaus elää vain vapaudessa ja sen vapauden säilyttäminen mielessäni on ensiarvoisen tärkeää, jotta suhde on mahdollista saada kestämään, vaikka sitten koko loppuelämän.

Hannele Kirjavainen

Olen Hannele Kirjavainen, teinin äiti ja upean miehen avopuoliso. Ammatiltani olen kulttuurituottaja ja tuleva tradenomi. Opiskelen mielenvalmentajaksi (mm. hypnoosi ja NLP). 

Olen käynyt Parisuhdekeskus Katajan PariAsiaa ja Parisuhteen Palikat koulutukset sekä toiminut vapaaehtoisena luennoitsijana. Olen ollut mukana myös ryhmächatissa ja nyt olen myös vapaaehtoisten blogikirjoitusryhmässä. Iloitsen siitä, että voin Katajassa toteuttaa monenlaisia taitoja eri muodoissa.  Hyvinvoiva suhde on yksilötasolla niin henkisen kuin fyysisesenkin hyvinvoinnin lähde.

Aikuisen ja vauvan kädet mustavalkokuvassa

Blogi: Kahdesta tulee kolme

”Kun olet auki ja rakkaudellisessa tilassa, olet auki monelle asialle. Se on pohja, josta kaikkea voi lähteä tekemään. Välillä yhteys pätkii, tulee sellaisia aikakausia, jolloin ei synny mitään. tuntuu huonolta ja kaikki tuntuu suorittamiselta. Elämää ja rakkautta ei voi koskaan miettiä suorittamisena, silloin siitä tulee raskasta. Pitää nähdä suurempi valo kaiken ympärillä, Se hyvä, rakkaudellinen fiilis”. – Inspiroituneena Tuure Kilpeläisen sanoista.

Rakkaus on parisuhteen lähtökohta. Me olemme auki ja avoinna toiselle ihmisille, kenen kanssa haluamme elämää lähteä rakentamaan. Me ihastumme, rakastumme ja sitoudumme toiseen. Parisuhde sisältää erilaisia jaksoja ja vaiheita. Opettelemme tietoista sitoutumista jakamaan ja kantamaan yhteisiä asioita, kannamme vastuuta itsestämme ja osoitamme huolenpitoa toisesta, teemme yhdessä arkisia asioita ja jaamme kotitöitä, haaveilemme ja unelmoimme sekä kasvamme yhdessä eteenpäin. Kasvamme aikuisiksi ja vanhemmiksi. Haaveilemme siitä, että meistä kahdesta tulee kolme. Haluamme yhdessä synnyttää jotain uuttaa ja yhteistä. Jotain mitä merkitsee, syventää ja kasvattaa. Haluamme olla vanhempia.

Pariskunnan kasvaminen vanhemmuuteen on tunteikas ja suuri elämänmuutos. Vanhemmaksi kasvaminen merkitsee uudenlaista kehitystehtävää ja roolia, johon siirtyminen on muutosprosessi. Lapsen syntymä nähdään monesti odotettuna, haluttuna ja positiivisena muutoksena pariskunnan elämässä. Uuden vaiheen on todettu lisäävän pariskuntien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lapsi on todettu olevan koossa pitävä voima ja yhdistävä tekijä. Osa vanhemmista tuntee parisuhteen muuttuvan läheisemmäksi lapsen syntymän myötä, mutta osa taas kokee uuden elämänmuutoksen haasteelliseksi ja näkee vauvan etäännyttävän heitä. Romanttisuus ja alkuvaiheen voimakkaat tunteet pariskunnan välillä saattaa muuttaa muotoaan ja vähentyä hetkellisesti perheen lisäyksen vuoksi. Vauva on elämän keskipiste ja arki muokkautuu vauvan tarpeiden mukaan. Uuden arjen ja elämänmuutoksen keskellä pariskunta saattaa kokea uupumusta ja stressiä. Erilaiset tunteet ovat normaaleja ja ne ovat tärkeä hyväksyä ja tunnistaa. Uusi elämänvaihe pitää ja saa tuntua, eri osissa kehoa ja mieltä.

Ajattelen, että elämänmuutoksesta, mitä uudet vanhemmat kokevat, pitäisi etenevissä määrin puhua. Olisi tärkeää, että pariskunnat ja tulevat vanhemmat voisivat jakaa kokemuksia liittyen uuteen elämänvaiheeseen, keskustella, ihmetellä ja valmistautua yhdessä. Yksi unelmani perheneuvolan sosiaalityöntekijänä ja tulevana pari- ja perhepsykoterapeuttina on se, että jonakin päivänä Suomessa voisimme tarjota laajasti terapeuttisia keskustelupalveluita pariskunnille, jotka haaveilevat uudesta vaiheesta vanhempina ja haluavat tunnustella, oppia ja syventyä omaan uuteen rooliin vanhemmuuden kynnyksellä. On tutkittu, että mitä enemmän pohdimme omaa lapsuuttamme, toimintamallejamme ja ymmärrämme omia tunteitamme, sitä valmiimpia ja kypsempiä olemme vanhemmuuteen ja turvallisen sekä toimivan kasvuympäristö rakentamiseen tulevalle lapselle.

Haluan kannustaa kaikkia tulevia vanhempia miettimään seuraavia kysymyksiä ja ajatuksia, kun olette astumassa uuteen elämänvaiheeseen. Keskustelkaa ja ihmetelkää yhdessä:

 

1) Tutkaile omaa lapsuuttasi. Kerro miten voit samaistua omiin vanhempiisi ja miten sinä olet tullut hoivatuksi?

2) Mitä voit kertoa sisarrussuhteistasi ja miten koet niiden vaikuttavan sinuun kumppanina ja vanhempana?

3) Millainen vanhempi sinä haluaisit olla ja miten haluaisit tulla nähdyksi?

4) Mistä asioista pidät itsessäsi? Missä koet kasvun tarvetta?

5) Miten sinä osoitat rakkautta, läheisyyttä ja huolenpitoa?

6) Mitä odotuksia ja toiveita sinulla on yhteisvanhemmuuteen? Mitä odotat ja mitä pelkäät?

 

Ensi kertaan xx Jasmin

Jasmin Jenkins

Jasmin Jenkins, 28-vuotias perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perheasioiden sovittelija & pari- ja perhepsykoterapiaopiskelija Helsingistä.

Valmistuin Helsingin Yliopistosta Valtiotieteellisestä tiedekunnasta 2017. Pääaineenani oli sosiaalityö ja sivuaineina sosiaalipsykologia ja viestintä. Tein vaihtovuoden Sydneyn yliopistolla vuonna 2016, milloin tapasin australialaisen puolisoni. Nyt asumme Suomessa suloisen tyttäremme ja pienen koiran kanssa. 

Viimeisten vuosien aikana olen käynyt työni ohessa perheneuvolassa taideterapian menetelmäopinnot Ihmissuhdetyö Ry:n kautta ja vuonna 2019 aloitin pari- ja perhepsykoterapia opinnot Jyväskylän yliopistossa.

Hyppää matkaani mukaan, jossa jaan ajatuksia parisuhteesta niin sosiaalityöntekijän, tulevan psykoterapeutin, vaimon, naisen ja äidin näkökulmista käsin.

seksilelut

Alekoodi Kaalimato.com-verkkokauppaan

Kaikista Kaalimadon verkkokaupassa tehdyistä ostoksista saa 10 % alennuksen 24.11. saakka alekoodilla KATAJA.

Kaalimato lahjoittaa kaikista alekoodilla tehdyistä ostoksista pienen summan Parisuhdekeskus Kataja ry:n toimintaan. Valikoimasta löytyy seksilelujen lisäksi myös mm. liukuvoiteita, kondomeja ja hierontaöljyjä. Käy tutustumassa Kaalimadon verkkokauppaan tästä ja tee ostoksia sekä parisuhteen seksielämää että omaa aikaa piristämään!

Henkilö - Charlotta Ekman

Charlotta Ekman aloitti viestintäkoordinaattorina

Olen Charlotta Ekman, tuleva sosionomi ja joulukuussa valmistuva seksuaalikasvattaja, ja aloitin viestintäkoordinaattorin sijaisena 1.10.2021. (Viestintäkoordinaattori Petra on opintovapaalla, ja palaa töiden ääreen taas heti alkuvuodesta 2022!) Parisuhdekeskus Katajan porukkaan liittyminen tuntuu kotiinpaluulta – olin loppuvuodesta 2020 sekä alkuvuodesta 2021 tekemässä superantoisaa harjoittelua tässä ihanassa järjestössä.

Tässä välissä elämä on vähän muuttunut – minusta on tullut äiti ja vaimo! Olen kuitenkin edelleen samanlainen luova ja utelias papupata, joka rakastaa lukea, neuloa ja kirjoittaa. Yksi tärkeimmistä arjen rooleistani on isosiskon tehtävä. Olen myös podcast-hostina ja tuottajana kahdessa eri podcastissa (Mammanutturat ja Krooninen parisuhde). Aiemmin olen työskennellyt esimerkiksi Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:llä järjestökoordinaattorina sekä somekoordinaattorina ja Ambassador Managerina kansainvälisessä kielikurssiyrityksessä. Lisäksi aloittelen omaa yritystoimintaa seksuaalikasvattamiseen liittyen.

Muistan ensimmäisen kerran haaveilleeni parisuhdetyöstä kasiluokalla, joten tämä työpaikka tuntuu kyllä unelmien täyttymykseltä! Olen äitiyslomani jälkeen täynnä virtaa ja pää tuntuu räjähtävän ideoista, joten on valtavan ihanaa, että Katajassa pääsen toteuttamaan niitä ja että tiimi on avoimin sylin ottamassa vastaan tämän luovuusräjähdykseni.

Lempeää syksyä ja ollaan yhteyksissä!

Terkuin,
Charlotta Ekman

Puolukoita

Blogi: Tartu hetkeen!

Tartu hetkeen!

Oletko törmännyt sitku-ihmisiin? Heihin, jotka elävät sitten kun, joiden on vaikea elää tätä hetkeä. Toimintaa ohjaa ajatus tulevasta viikonlopusta tai seuraavasta lomasta. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, vaan se on yksi tapa toimia. Henkilön saattaa olla vaikea ottaa vastuuta sen hetkisestä tilanteestaan, jolloin on helpompi odottaa, että joku toinen korjaa asiat, että ne vain lakkaavat olemasta tai yhtäkkiä kaikki toimiikin hienosti. Tulevaisuutta voi myös pelätä, luoda itselleen uhkakuvia, jolloin tämä hetki jää elämättä ja kokematta.

On myös heitä, jotka ovat kiinni eilisessä. He eivät kykene elämään tässä hetkessä, kieltäytyen ehkä päästämästä irti jostakin, tarrautuen menneeseen. Käsittelemättömät asiat voivat katkeroittaa meitä. Katkeruus ja kateus lamaannuttavat ennen pitkään kenet tahansa. Voidaan ajatella perimän ja kasvatuksen ohjaavan toimintatapoja todellisuutta enemmän. ” Tällainen minä vain olen”, ajatellaan. Voidaan myös haikailla vanhoja hyvin aikoja, jolloin ”kaikki oli hyvin”, eikä mikään voita mennyttä aikaa. 

Nämä ajatusmallit voivat näkyä myös parisuhteessa. Ehkä puolisoista toinen elää menneessä ja toinen tulevassa, eikä kumpikaan elä tätä päivää. Toiminta perustuu vanhoihin tapoihin ja kaavoihin. Niihin, joiden oletetaan olevan ainoa vaihtoehto tai niiden, joiden ainoastaan oletetaan toimivan. Toimintaa voi kuitenkin tapahtua vain tässä hetkessä. Muuten se on joko mennyttä tai tulevaa.

Emme ehkä halua tai uskalla ottaa vastuuta omasta tai parisuhteemme hyvinvoinnista tänään. On hyvin pitkälle meidän itsemme valittavissa, miten suhtaudumme itseemme, menneisyyteemme, tulevaisuuteemme sekä myös, miten lähdemme haastamaan opittuja toimintatapoja. Pohtimalla rehellisesti itseämme ja toimintaamme, ja ottamalla niistä vastuuta, luomme itsellemme ja parisuhteellemme uutta ja hyvää.

Jokainen meistä lähtee liikkeelle yksilöllisistä lähtökohdista. Etenemme ikiomaa ainutlaatuista polkuamme. Vertailu toiseen ihmiseen tai parisuhteeseen ei kerro siitä matkasta, minkä olemme jo tehneet. On tärkeää tehdä matkaa ymmärtäen, että voimme kuitenkin vaikuttaa moniin tämän päivän asioihin. Vaikka asiat olisivat hyvin nyt, töitä pitää tehdä myös hyvän varjelemiseksi. Meillä on sekä yksilöinä että pareina omat kipupisteemme ja kasvukohtamme. Mitkä asiat motivoivat toimintaamme ja valintojamme? Selkeällä ja merkityksellisemmällä arjella voimme helpommin pysähtyä hetkeen, jolloin emme haikaile mennyttä tai kurkota tulevaisuuteen. Tämä hetki on ainoa, joka meillä elämässämme on elettävänä.

Tartutaan siis hetkeen!

Kirjoittajat:

Minna ja Risto Jyrkkä ovat rakastuneet parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 50+ ikäisenä osaamme jo olla armollisempia itsellemme, nähdä ja pohtia tapahtuneita asioita. Meillä on neljä lasta, joista nuorimmainen on lukioikäinen ja loput kolme ovat jo aikuisia.

Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.

Minna on puheterapeutti, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Hän toimii myös Solmu-neuvojana. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Risto on myös Parisuhdekeskus Kataja Ry:n hallituksen jäsen.

Minna ja Risto Jyrkkä
VALTAKUNNALLINEN PARISUHDEVIIKKO neliö

Valtakunnallista Parisuhdeviikkoa vietetään 8.-14.11.

Parisuhdeviikko on valtakunnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on nostaa esille hyvinvoivan ja turvallisen parisuhteen merkitystä perheen ja yksilön hyvinvoinnille. Viikolla järjestetään verkkoluentoja, chatteja, puhelinneuvontaa ja Päivä Parisuhteelle -verkkotapahtuma lauantaina 13.11.

Muistutamme parisuhteen hyvinvoinnin olevan molempien osapuolten vastuulla, kaikissa elämävaiheissa ja kaikenlaisissa parisuhteissa. Hyvinvoiva parisuhde ei vaadi ihmetekoja vaan kohtaamista ja kunnioitusta arjessa. Toinen ihminen ei tuo onnea, vaan sen tekee yhdessä rakennettu suhde. Juuri tuohon suhteeseen jokainen meistä voi itse vaikuttaa. Elämä tuo eteemme erilaisia vaiheita ja kriisejä, parisuhde edellyttää avointa keskustelua ja päivittämistä elämän eri vaiheissa. Parisuhteessa molempien osapuolien tulisi huolehtia omalta osaltaan, että suhteessa on turvallista ja hyvä olla.

Parisuhdeviikkoa koordinoi parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja viikkoa on suunnittelemassa järjestöjen ja kuntatoimijoiden muodostama valtakunnallinen parisuhdeverkosto.

Kannustamme Parisuhdeviikolla pohtimaan kuinka voisin itse vahvistaa parisuhteeni hyvinvointia.

KATSO PARISUHDEKESKUS KATAJAN OHJELMA

Kaksi henkilö istuu penkin eri päissä

Blogi: Parisuhteen pelisäännöt

Saako parisuhteessa puhua niin kuin haluaa? Miten toimia, jos kumppanin käsitykset suhteen rajoista ovat kovin erilaiset? Entä jos en haluakaan olla tekemisissä kumppanin suvun kanssa?

Kuulen usein pohdittavan, millaisista asioista pitää olla kumppanin kanssa samaa mieltä, jotta suhde toimisi. Parisuhde on intiimisuhde ja se liittyy usein lähes jokaiseen elämän osa-alueeseen tavalla tai toisella.  Eipä siis ihme, että suhteessa saattaa olla monia asioita, joista ollaan eri mieltä. On tavallista, että kumppaneilla saattaa olla hyvin erilaisia ajatuksia esimerkiksi suhteen läheisyydestä, seksuaalisuudesta, tulevaisuudesta, tai ajankäytöstä. Myös ajatukset arvoista, rahankäytöstä tai sosiaalisista suhteista saattavat vaihdella.

Sekä omat, että kumppanin käsitykset itselle tärkeistä pelisäännöistä saattavat muuttua alun ihastumiskuplan jälkeen. Siksi on tärkeää tietää, mitä kumppani ajattelee itselle tärkeistä elämän osa-alueista. Esimerkiksi käsitykset suhteen läheisyydestä, seksistä tai ajankäytöstä saattavat vaatia molemminpuolista päivitystä.

Joskus parisuhteessa tulee eteen pohdinta siitä, millaiseksi suhteen rajat määritellään. Parisuhteessa saatetaan joutua keskustelemaan, millainen vuorovaikutus tai kosketus on sopivaa suhteen ulkopuolisten kanssa. Onko esimerkiksi exän halaaminen tai somekommentointi ok? Toiselle vapaus suhteessa voi tarkoittaa suhteen avaamista ulkopuolisille, toiselle vapaus voi tarkoittaa vapautta valita olla kumppaninsa kanssa yhä uudelleen. Suhteen rajoihin ja pelisääntöihin liittyvä keskustelu vahvistaa usein suhdetta. Parhaimmillaan se lisää suhteeseen erityisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Millaista puhetta pelisäännöistä parisuhde tarvitsisi? Tulisiko yhteinen näkemys arjen ajankäytöstä päivittää, tai olisiko tarve keskustella riitatilanteista? Millaista puhetta parisuhde toivoisi seksistä ja läheisyydestä, jotta molemmat kumppanit voisivat hyväksyä suhteen pelisäännöt?

Parisuhteen pelisääntöjen päivitys jonakin sopivana hetkenä yhdessä kumppanin kanssa on viisas parisuhdeteko. Pelisääntöjen laadinnan voisi aloittaa vaikka siitä, että pohtii ensin itselleen tärkeitä asioita ja sen jälkeen yhdessä kumppanin kanssa. Millaiset pelisäännöt sinä toivot jakavasi kumppanisi kanssa?

Kirjoittaja
Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija
Riina Nissinen

Syksyisiä lehtiä

Blogi: Parisuhdejumppaa syksylle

Olen syysihminen. Kesäloman jälkeinen arki ilman suurempia paineita tuntuu kovin lohdulliselta. Huomaan herkästi kesäloman olevan vuodesta toiseen vähän paineistettua aikaa levon ja kesästä aktiivisesti nauttimisen välillä. Syksyssä ei ole muuta suorittamista kuin arki ja arki antaa parhaimmillaan aika selkeän sykkeen elämälle. 

Samalla kun huolehtii arjen tasapainosta, on hyvä hetki pysähtyä parisuhteen äärellä tai ainakin pitää se mielessään. Harrastusten, mahdollisten lasten tai omien, väliin on hyvä muistaa jättää aikaa myös pelkälle olemiselle, toiselle, meille. On hyvä pysähtyä miettimään, mitä me tarvitsemme. 

Yksinkertaistaen voisi ajatella omien harrastusten, ovat ne sitten jumppia, yhdistystoimintaa tai vapaaehtoistyötä, edustavan parisuhteessa erillisyyttä, mikä on tärkeää sekin. Pidän itsestäni huolta, arkeni on mielekästä ja lataan akkujani. 

Tärkeää on kuitenkin miettiä myös, mikä on sitä meidän yhteyttämme, kohtaamista. Onko tilaa sille, miten pidämme suhdettamme elävänä. Onko näissä tasapainoa, mitä minä ajattelen ja mitä me toivomme? 

Vien tämän myös sille tasolle, että mitä ovat ne asiat, joita minun on nyt syytä ihan itsessäni, olemisessani, oman pääni sisällä syytä jumpata. Tehdä sitä muutosta, joka lähtisi nyt vain ihan itsestäni, molempien parhaaksi.

Minun vahvuuteni, melkein heikkoudeksi asti, on aina ollut erillisyys. Siksi oma, parisuhteeni ja siten myös itseni eteen tekemäni satsaus on satsaus yhteyteen. Miten se tehdään? Itse tarkastelen tarvetta olla niin pirun itsenäinen, mahdollisimman vähän tarvitsematon. Siinä meneekin ehkä koko syksy, mutta onpa perustuksia sitten vahvistettu ihan urakalla. Jos tämä jumppaaminen ei onnistu ilman keskusteluapua niin mikäs siinä! Ei ne vatsalihaksetkaan kehity, ellei joku tsemppaa, tulee se tsemppaus sitten kotoa tai ulkopuolelta. Eivätkä vatsalihaksetkaan ole sen erikoisemmat, olet ne sitten ihan yksinäsi pusertanut olkkarin lattialla, personal trainerin kanssa tai ryhmässä jumpaten…

Mikä on oma parisuhdejumppasi tälle syksylle?

Satu Kelkka

Kirjoittaja

Olen Satu Kelkka, perhe- ja pariterapeutti ja Parisuhdekeskus Kataja ry:n vapaaehtoinen.

Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Päivätyöni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa.  Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.

Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.