Tekijä: user - Sivu 13 - Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja

Vuoden parisuhdeteko -palkinto 2021 Meidän erityinen perhe -hankkeelle & kunniamainintoja vapaaehtoisille

Jo yli kymmenen vuoden ajan Parisuhdekeskus Kataja ry on myöntänyt Vuoden parisuhdeteko -palkinnon henkilölle, henkilöille tai yhteisölle, joka on vaikuttanut parisuhdeteollaan parisuhteiden hyvinvointiin. Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitus valitsee ja palkitsee palkinnonsaajan vuosittain valtakunnallisilla Parisuhdepäivillä.

Vuoden parisuhdeteko -palkinto 2021 Lakeuden omaishoitajat ry:n Meidän erityinen perhe -hankkeelle

Lakeuden omaishoitajat ry:n hallinnoiman Meidän erityinen perhe -hankkeen (2019-2021) toiminta on tarjonnut erityisten lasten vanhemmille, terveille sisaruksille ja koko perheelle voimavaroja ja ilon hetkiä monipuolisen toiminnan kautta. Hankkeessa on huomioitu esimerkillisesti kaikki erityislapsen läheiset.

Meidän erityinen perhe -hankkeen toiminnassa on keskitytty erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vanhempien parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja terveiden sisarusten hyvinvointiin. Erityisen ansiokkaasti hankkeessa on nostettu erityislasten vanhempien parisuhteiden tukemisen teemaa koko hankkeen ajan erilaisten teemaviikkojen, tapahtumien ja konkreettisten toimintojen kautta. Tiedetään, että erityislapsen vanhemmuus on erityisen haastavaa vanhempien parisuhteelle. Hankkeessa on tarjottu tukea vanhempien parisuhteeseen niin tiedon, vertaistuen kuin treffi-iltojen kautta.

”Tunnustus on meille iso asia ja tuntuu ihanalta”, Merja Riikonen Meidän erityinen perhe -hankkeesta kommentoi. ”Parisuhteen teeman nostaminen on tärkeää, jotta arjessa olisi ilon hetkiä eikä se olisi pelkkää erityislapsen hoitamiseen liittyviä asioita. Parisuhteesta saa voimaa, tukea ja iloa, jotta jaksaa sitä välillä raskaalta tuntuvaakin arkea”, Merjan kollega Hanna-Kaisa Mäkynen jatkaa.

Kunniamainintoja Parisuhdekeskus Kataja ry:n vapaaehtoisille

Vuoden parisuhdeteko -palkinnon lisäksi Parisuhdekeskus Kataja ry on muistanut toiminnassaan vuonna 2021 aktiivisesti toimivien vapaaehtoisten tekemää tärkeää, arvokasta ja korvaamatonta työtä parien ja perheiden hyväksi. Parisuhdekeskus Katajan hallitus myönsi kunniamaininnan 14:lle vapaaehtoiselle, jotka ovat olleet mukana järjestön toiminnassa edistämässä, että vahvistavaa parisuhdetoimintaa on tarjolla. Vapaaehtoisten avulla Parisuhdekeskus Katajan toiminnassa on voitu tarjota luentoja, kursseja, ryhmiä ja muuta vertaistukea parisuhteeseen.

Vuoden parisuhdeteko -palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin Parisuhdekeskus Kataja ry:n järjestämillä Parisuhdepäivät -webinaarissa 10.11.2021.

Vuoden parisuhdeteko -palkintojen saajat aikaisempina vuosina

Blogi: Kun koti tyhjenee

Neljästä lapsestamme nuorimmainen muutti syksyllä 2020 lähes 200 km päähän lukioon. Viimeisen vuoden aikana meiltä onkin usein kysytty, että ”onko teillä nyt tyhjän pesän syndrooma”? Syndrooma voi syntyä esimerkiksi, ”jos toinen tai molemmat vanhemmista ovat eläneet pääsääntöisesti vain lapsille. Parisuhteen tilaa olisi tällöin syytä tarkastella uudelleen”.

Ensimmäisen syksyn aikana pohdimme arkeamme, jossa 27 vuoden jälkeen meillä ei ollutkaan lasten harrastuksiin kuskaamista tai muita yhteisiä menoja. Alkuun tämä kieltämättä tuntui oudolta. Uutta, erilaista arkea varmasti helpotti monien asioiden ennalta läpikäynti. Keskustelimme paljon nuorimmaisemme kanssa ja kävimme läpi arjen tasolla eri mahdollisuuksia, mitä muualla opiskelu voisi tuoda tullessaan. Pelkästään itseämme ajatellen olisi ollut helpompaa kehottaa nuorta opiskelemaan lähialueella. Pian meille kuitenkin kävi selväksi, ettemme toimi vanhempina oikein, jos omien pelkojemme uhalla yrittäisimme estää nuoren omaa toivetta toteutumasta. Meidän tehtävänämme oli tukea ja kannustaa, sekä pohtia yhdessä eteen tulevia haasteita, joita sitten tietysti matkan varrella on ilmaantunutkin.

Ensimmäisten kuukausien jälkeen jäin pohtimaan omaa äitiyttäni, kaikkea sitä, mitä olisin voinut tehdä toisin tai paremmin. On aika tavallista, että vanhemmat käyvät läpi omaa vanhemmuuttaan jossain vaiheessa elämäänsä. Hyvin pian nousi kiitollisuus siitä, että uskalsimme irrottaa ja nuori itse uskalsi tarttua omaan unelmaansa. Nuoren on ehkä hiukan helpompi olla itse rohkea, kun hän kokee, että vanhemmatkin päästävät irti ja luottavat lapsensa mahdollisuuksiin pärjätä. Lapsiemme myötä olemme kasvaneet ihmisinä vähintäänkin yhtä paljon, kuin olemme itse vanhempina kasvattaneet lapsiamme. Lasten ollessa pieniä, pysähdyimme välillä Maarit Hurmerinnan laulamiin sanoihin, että lapset ovat ”lainaa vain…”.

Usein puhutaan siitä, että sitten kun lapset lähtevät kotoa, vanhemmatkin ehtivät harrastaa ja tehdä asioita, jotka ruuhkavuosien aikana pakostakin ovat jääneet vähemmälle. Syksyllä 2020 korona vaikutti vielä hyvin paljon siihen, että vanhoihin harrastuksiin tai uusien kokeilemiseen ei ollut mahdollisuutta. Se toi toisaalta meille luvan ja rauhan olla. Oli ihan ok työpäivän jälkeen olla säntäämättä mihinkään ja illan sai viettää vaikka vain lukien, jutellen tai elokuvaa katsellen.

Olemme aina kokeneet yhteisen ajan tärkeäksi. Raivasimme aikaa yhteisille harrastuksille tai ulos syömään menolle myös lasten ollessa pieniä. Yhteinen arki on meille tärkeää. Näin myöskään paineet viikonloppuihin eivät saaneet liian suurta odotusarvoa. Meillä on paljon omakohtaista kokemusta siitä ajasta, kun emme osanneet käydä tarpeitamme ja toiveitamme läpi rakentavasti. Opettelimme toistemme kohtaamisen arjessa pienillä sanoilla ja teoilla. Emme koe, että olisimme etääntyneet ruuhkavuosien aikana toisistamme. Emme koskaan laittaneet parisuhdetta ”hyllylle”, vaan halusimme myös silloin kuulla ja nähdä toisiamme.

Tämä on ollut meille yksi tärkeimmistä yhdessä tehdyistä päätöksistä. Tämä voi olla myös yksi syy siihen, minkä vuoksi emme lasten lähdettyä kotoa juuri ole ”kriiseilleet”. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että jotkin muut asiat ovat aiheuttaneet meille paljonkin sanailua ja asioiden pohdintaa. Päällimmäiseksi jää kuitenkin ajatus, että meillä on kahdestaankin toistemme kanssa mukava olla. Lasten kotoa lähtemisen ja ajan lisääntymisen myötä jokaisen vanhemman olisi hyvä tarkastella parisuhteen tilaa uudestaan. Mitä minä haluan, mitä sinä haluat ja erityisesti – mitä me yhdessä haluamme?

Kirjoittajat:

Minna ja Risto Jyrkkä ovat rakastuneet parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 50+ ikäisenä osaamme jo olla armollisempia itsellemme, nähdä ja pohtia tapahtuneita asioita. Meillä on neljä lasta, joista nuorimmainen on lukioikäinen ja loput kolme ovat jo aikuisia.

Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.

Minna on puheterapeutti, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Hän toimii myös Solmu-neuvojana. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Risto on myös Parisuhdekeskus Kataja Ry:n hallituksen jäsen

Blogi: Saisiko olla annos nautintoa?

Seksivälineiden ostaminen on nykyään helppoa. Enää liukuvoidetta ei tarvitse pyytää kassamyyjän takana olevasta hyllyköstä eikä erotiikkaliikkeeseen tarvitse livahtaa huomaamatta. Asioinnin voi hoitaa kätevästi netissä, eikä kotiovelle tai postiin saapuva pakettikaan kilju seksileluja. Paketit ovat neutraaleja pahvisia pakkauksia, ja seksivälinekaupan nimi on korjattu lähettäjän kohdalla joksikin muuksi. Totta kai olen sitä mieltä, että seksilelujen ostamista ei tarvitse hävetä eikä ketään tulisi kiinnostaa, vaikka toisen paketti olisikin teipattu täyteen Kaalimato.com-tarroja. Mutta siltä varalta, että tämä muutos yhteiskunnassa on hidasta ja kestää vielä kauan, on hyvä, että seksivälinekaupat tekevät ostamisesta mahdollisimman anonyymiä ja mukavaa.

Seksileluihin ja seksivälineiden käyttöön liittyy nimittäin edelleen ennakkoluuloja ja myyttejä, joista on syytä keskustella. Yleisiä kommentteja seksileluista puhuttaessa on se, että ”on tarpeeksi hyvä seksielämä ilmankin” tai ”ei tarvitse seksileluja, kun kumppani on tarpeeksi hyvä sängyssä”. On toki suorastaan loistavaa, jos on tyytyväinen seksielämäänsä ilman seksivälineitä, eikä niitä ole tietenkään pakko käyttää. Korjataan kuitenkin muutamia harhaluuloja seksileluihin ja muihin seksivälineisiin liittyen.

Seksilelumyytit: murrettu

Seksivälineiden omistaminen ei tarkoita, ettei seksi voisi olla hyvää ilman niitä. Nykyaika tarjoaa meille kuitenkin laajan ja monipuolisen valikoiman välineitä nautintoon – ja niistä on lupa ottaa ilo irti! Tutkimusten mukaan ne ihmiset, jotka ovat leikkisiä seksin suhteen, ovat myös tyytyväisempiä omaan seksielämäänsä.

Kaikki meistä muistavat varmasti, että lapsena oli kiva leikkiä kavereiden kanssa, mutta vaikka mukaan kuvioon astuivat legopalikat tai Barbiet, ei se tehnyt kaverista huonompaa tyyppiä – se teki yhteisestä hetkestä vain hauskemman. Mielestäni seksileluja voi ihan kirjaimellisesti ajatella aikuisten leluina. Ne ovat välineitä, joilla voimme saavuttaa nautinnon ja voimme nauttia leluista myös yhdessä. Kumppanisi on varmasti täysin riittävä juuri sellaisenaan. Harva meistä kykenee tärisyttämään sormia samaan tahtiin tehokkaimman vibraattorin kanssa tai pelkällä syljellään lisäämään liukkautta meininkiin, ainakaan kovin pitkäaikaisesti. Seksilelut ja -välineet tarjoavat erilaisen kosketuksen, joka voi toisinaan olla ihan virkistävää ja siitä voi nauttia myös yhdessä.

Mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet ylipäätään muuttuvat läpi elämän. Samoin on myös seksuaalisuuden kohdalla. Harva meistä nauttii tismalleen samanlaisesta kosketuksesta tai samantyyppisestä seksistä niin nuoruusvuosina kuin ikääntymisen kynnyksellä. Seksivälineet ovat apuna laajentamassa nautinnon repertuaaria ja tuomaan siihen lisää sävyjä, eivät ottamassa kenenkään kumppanin paikkaa.

Mistä aloittaa?

Tuntuuko, että seksivälineiden käyttö on vierasta, etkä oikein tiedä, mistä aloittaa? Ei hätää – tässä muutamia vinkkejä!

Paineaalloin toimivat klitoriskiihottimet ovat olleet monien vulvallisten suosikkituote. Ja mikä parasta, suositusta Satisfyeristä löytyy versio myös peniksille! Myös niin sanotut soft bondage -välineet, kuten pehmeät käsiraudat, kevyet ruoskat, silmälaput tai sidontaliinat voivat tuoda kaivattua kipinää seksiin. Noin 75% vulvallisista ei pysty saamaan orgasmia ilman klitoriksen stimulointia, jolloin pienet luotivibraattorit ovat oiva valinta. Jos anaaliseksi kiinnostaa, anustapit ja -sauvat ovat tutustumisen arvoisia.

Mikäli kärsii seksuaalisuuteen vaikuttavasta sairaudesta tai muusta tilasta, on seksivälineillä todettu olevan myös hyödyllinen funktio. On näyttöä esimerkiksi siitä, että ohuet, vaginaan asetettavat vibraattorit yhdessä hyvälaatuisen liukuvoiteen kanssa lisäävät verenkiertoa vaginan ja vulvan alueella ja täten helpottavat alakerran kipuoireita. Penisrenkaista sen sijaan on todettu olevan hyötyä esimerkiksi erektion ylläpitämisessä.

Sanotaan se siis yhdessä: seksilelujen käytössä ei ole mitään pervoa eikä se tarkoita, että kumppani huono tai ei riittäisi. On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että jokaisen rajoja kunnioitetaan kaikissa tilanteissa, eikä kenenkään tarvitse tehdä mitään sellaista, mitä ei itse halua.

Ja näillä saatesanoilla klikkaa itsesi shoppailemaan seksivälineitä Kaalimato.comista. Alennuskoodilla KATAJA saat 10 % alennuksen ja tuet samalla Parisuhdekeskus Kataja ry:n toimintaa. Kaalimato.com tekee lahjoituksen järjestöllemme jokaisesta koodilla tehdystä tilauksesta. Nyt on hyvä aika hankkia myös nautinnollisia joululahjoja itselle, kumppanille tai miksei ystävällekin!

Kirjoittaja Charlotta Ekman on Parisuhdekeskus Katajan vs. viestintäkoordinaattori ja tuleva seksologi.

Kutsu jäsenistölle: tervetuloa Parisuhdekeskus Kataja ry:n syyskokoukseen

Lämpimästi tervetuloa yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen!

Paikka: Parisuhdekeskus Kataja ry, Töölönkatu 9 A 1, 00100 Helsinki

Aika: 25.11.2021 klo 17.00

Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä.

Ennen kokouksen virallista aloitusta, sinun on mahdollista kuulla Parisuhdekeskus Katajan asiantuntijoiden Laura Huuskosen ja Riina Nissisen esittely Tukea parisuhteeseen, kun perheessä on sairautta -toiminnasta.

Kokouksen asialista:

kokouksen avaus.
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksi ääntenlaskijaa)
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
hyväksytään kokouksen työjärjestys.
vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio tulevalle vuodelle 2022 sekä jäsenmaksujen suuruus; varsinaisten jäsenten jäsenmaksu sekä kannatusjäsenmaksu
valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä kaksi hallituksen varajäsentä. Hallituksen toiminkausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heille kaksi varahenkilöä.
Parisuhdekeskus Kataja ry:n kannanotto
Kokouksen päättäminen

Ilmoittauduthan mukaan viimeistään 18.11.

ILMOITTAUTUMISLOMAKE

Lähetämme kokoukseen ilmoittautuneille kokousmateriaalin etukäteen tutustuttavaksi.

Kiinnostaako sinua työskentely Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallituksessa?

Sykkiikö sydämesi parisuhdetyölle? Onko sinulla paloa edistää parien ja perheiden hyvinvointia? Innostaako sinua järjestötoiminnan kehittäminen? Hae mukaan Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitukseen!

Lue lisää ja hae ehdolle

Hae mukaan Parisuhdekeskus Katajan hallitukseen!

Hallituksen jäsenet voivat hyödyntää monipuolisesti omia vahvuuksiaan ja kokemustaan hallitustyöskentelyssä. Osaamisalueita voivat olla mm. talous, vapaaehtoistoiminta, parisuhdetoiminnan osaaminen, viestintä, järjestötuntemus, vaikuttamistyö.

Hae nyt mukaan hallituksen uuteen kokoonpanoon, joka aloittaa toimintansa vuoden 2024 alusta!

Parisuhdekeskus Kataja ry on v. 1994 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö.

Tuemme pareja, vapaaehtoisia ja ammattilaisia koulutuksen, viestinnän, neuvonnan ja toiminnan keinoin.

Parisuhdekeskus Kataja ry:n toimintaa linjaa vapaaehtoisista jäsenistä muodostuva hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja kuusi jäsentä (toimintakausi kaksi vuotta). Lisäksi hallitukseen valitaan kaksi varajäsentä vuosittain. Hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 6–8 kertaa.

Hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen varsinainen jäsen toimikauden alkaessa, mutta häneltä ei peritä hallituskaudella jäsenmaksua.

Tutustu tämänhetkiseen Parisuhdekeskus Katajan hallitukseen

Tutustu työntekijöihin

Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen järjestö ja arvostamme valtakunnallisuutta myös hallituksen kokoonpanossa. Välimatkojen ei tarvitse olla este, sillä Parisuhdekeskus Katajan säännöt mahdollistavat etäosallistumisen hallituksen kokouksiin.

Täytä hakemus 14.11. mennessä:

täytä hakemus hallituksen jäseneksi

Parisuhdekeskus Katajan syyskokous järjestetään 21.11.2023 klo 17.00. Kokoukseen järjestetään Parisuhdekeskus Katajan toimitiloissa Sörnäisissä, mutta osallistua voi myös etänä.

Ilmoittaudu mukaan syyskokoukseen

Tutustu toimintaamme:

Toimintakertomukset

Säännöt

Parisuhdekeskus Katajan strategia vuosille 2022–2026

Blogi: Hyväksyn sinut juuri tuollaisena

Olen aina ihmetellyt pitkiä liittoja ja miettinyt niiden salaisuutta, oma parisuhdehistoriani kun on ollut pirstaleinen. En ole aiemmin oikein onnistunut saamaan suhteita kestämään suuresta halukkuudestani huolimatta. Ymmärsin onneksi jossain vaiheessa, että parisuhde on taitolaji, jossa voi kehittyä. Ja kun omat taidot ovat tuloksista päätellen heikot, oli alettava opiskelemaan kestävän suhteen salaisuuksia ihan tosissaan. Siitä oivalluksesta alkoi antoisa tutkimusmatka, joka on pitänyt sisällään paljon kirjallisuutta, podcasteja, kursseja ja ihan kenttätukimusta tarkkailijan roolissa, kun olen havainnoinut sitä, kuinka pitkissä liitoissa elävät parit ovat suhteessa toisiinsa. Jaan tässä blogissa joitain oivalluksiani.

Parit ovat toki kaikki erilaisia, mutta muutama asia yhdistää meitä kaikkia. Yksi tärkeimmistä asioista on toisen kunnioittaminen. Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä ennen kaikkea arvostetuksi omana itsenään. Toisen kuunteleminen ja hänelle läsnä oleminen on arvokas taito. On tärkeää olla kiinnostunut toisesta ja hänen tekemisistään sekä ajatuksistaan, vaikka ne poikkeaisivatkin omista. Toisen persoonalliselle tavalle olla tässä maailmassa on annettava tilaa. Ja kyllähän se kipinäkin säilyy, kun toista kohtaan pitää avoimen ja uteliaan asenteen. Sellaistahan se on silloin alun tutustumisvaiheessakin, kun toinen on valtavan kiinnostava ja vetovoimainen.

On myös tärkeää, että parisuhteen molemmilla osapuolilla on kyky tehdä itsensä onnelliseksi. Emme voi ripustautua toiseen ja odottaa toisen rakastavan meidät eheiksi, vaan meistä jokaisen on löydettävä rakkaus myös itseämme kohtaan. On siis tärkeää olla kiinnostunut itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan ihan joka päivä. On hyvä antaa itselleen aikaa kuulla sisäisiä viestejään ja löytää omia innostumisen lähteitä sekä intohimon kohteita, jotta elämä tuntuu inspiroivalta ja mielekkäältä. Hyvinvoivan ja elämästä nauttivan ihmisen seura on myös puoleensavetävää ja siitä hyötyy kumppanikin. On tärkeää täydentää itse itsensä. Siitä voimme ammentaa hyvää myös muille.

Omassa suhteessani tärkein oivallus on ollut toisen hyväksyminen juuri sellaisena ja siinä kohtaa, kun hän omalla polullaan kulkee. Vaikka luulisin tietäväni paremmin mikä toiselle on hyväksi, en välttämättä tiedä. Muutin yhteen nykyisen avopuolisoni kanssa viisi kuukautta sitten. Mukana muutti myös teini-ikäinen poikani ja on itsestään selvää, että uusperheen arjen yhteensovittaminen ottaa aikansa. Aluksi syntyikin ajoittain kitkaa ja eripuraa esimerkiksi siisteydestä. Toinen solmukohta meillä oli raha ja kolmas ajankäyttö. Välillä asioista pystyi puhumaan rakentavammin, mutta ajoittain jännite purkautui kiukun kautta. Vaati rutkasti kärsivällisyyttä, että sopeutumisvaiheesta päästiin ylitse. Oli myös tärkeää, että molemmat olivat sitoutuneita yhteiseen päämäärään ja sen vaatimaan prosessiin.

Halusimme kodin, jossa kaikilla on hyvä olla ja yhteistyö toimii sujuvasti. Lopulta se onnistui ja nyt eripuraa syntyy yhä harvemmin. Itselleni tärkeä apuväline on ollut eräällä henkisellä kurssilla kuultu lause, joka on nykyään oma rauhan mantrani: “Hyväksyn sinut juuri nyt, juuri sellaisena kuin olet. Mitään muuttamatta, mitään lisäämättä tai mitään poisottamatta.” Kun nousee ajatus, että toisen tulisi olla jotenkin toisenlainen kuin hän on, tai tehdä jotain muuta, kun mitä hän näyttää tekevän, sanon tuota lausetta mielessäni ja on helpompaa nähdä toinen puhtaammin omana itsenään ilman arvostelua. Silloin tuomitseminen vaihtuu jälleen rakastamiseksi. Sanotaan, että rakkaus elää vain vapaudessa ja sen vapauden säilyttäminen mielessäni on ensiarvoisen tärkeää, jotta suhde on mahdollista saada kestämään, vaikka sitten koko loppuelämän.

Olen Hannele Kirjavainen, teinin äiti ja upean miehen avopuoliso. Ammatiltani olen kulttuurituottaja ja tuleva tradenomi. Opiskelen mielenvalmentajaksi (mm. hypnoosi ja NLP).

Olen käynyt Parisuhdekeskus Katajan PariAsiaa ja Parisuhteen Palikat koulutukset sekä toiminut vapaaehtoisena luennoitsijana. Olen ollut mukana myös ryhmächatissa ja nyt olen myös vapaaehtoisten blogikirjoitusryhmässä. Iloitsen siitä, että voin Katajassa toteuttaa monenlaisia taitoja eri muodoissa.  Hyvinvoiva suhde on yksilötasolla niin henkisen kuin fyysisesenkin hyvinvoinnin lähde.

Aikuisen ja vauvan kädet mustavalkokuvassa

Blogi: Kahdesta tulee kolme

”Kun olet auki ja rakkaudellisessa tilassa, olet auki monelle asialle. Se on pohja, josta kaikkea voi lähteä tekemään. Välillä yhteys pätkii, tulee sellaisia aikakausia, jolloin ei synny mitään. tuntuu huonolta ja kaikki tuntuu suorittamiselta. Elämää ja rakkautta ei voi koskaan miettiä suorittamisena, silloin siitä tulee raskasta. Pitää nähdä suurempi valo kaiken ympärillä, Se hyvä, rakkaudellinen fiilis”. – Inspiroituneena Tuure Kilpeläisen sanoista.

Rakkaus on parisuhteen lähtökohta. Me olemme auki ja avoinna toiselle ihmisille, kenen kanssa haluamme elämää lähteä rakentamaan. Me ihastumme, rakastumme ja sitoudumme toiseen. Parisuhde sisältää erilaisia jaksoja ja vaiheita. Opettelemme tietoista sitoutumista jakamaan ja kantamaan yhteisiä asioita, kannamme vastuuta itsestämme ja osoitamme huolenpitoa toisesta, teemme yhdessä arkisia asioita ja jaamme kotitöitä, haaveilemme ja unelmoimme sekä kasvamme yhdessä eteenpäin. Kasvamme aikuisiksi ja vanhemmiksi. Haaveilemme siitä, että meistä kahdesta tulee kolme. Haluamme yhdessä synnyttää jotain uuttaa ja yhteistä. Jotain mitä merkitsee, syventää ja kasvattaa. Haluamme olla vanhempia.

Pariskunnan kasvaminen vanhemmuuteen on tunteikas ja suuri elämänmuutos. Vanhemmaksi kasvaminen merkitsee uudenlaista kehitystehtävää ja roolia, johon siirtyminen on muutosprosessi. Lapsen syntymä nähdään monesti odotettuna, haluttuna ja positiivisena muutoksena pariskunnan elämässä. Uuden vaiheen on todettu lisäävän pariskuntien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lapsi on todettu olevan koossa pitävä voima ja yhdistävä tekijä. Osa vanhemmista tuntee parisuhteen muuttuvan läheisemmäksi lapsen syntymän myötä, mutta osa taas kokee uuden elämänmuutoksen haasteelliseksi ja näkee vauvan etäännyttävän heitä. Romanttisuus ja alkuvaiheen voimakkaat tunteet pariskunnan välillä saattaa muuttaa muotoaan ja vähentyä hetkellisesti perheen lisäyksen vuoksi. Vauva on elämän keskipiste ja arki muokkautuu vauvan tarpeiden mukaan. Uuden arjen ja elämänmuutoksen keskellä pariskunta saattaa kokea uupumusta ja stressiä. Erilaiset tunteet ovat normaaleja ja ne ovat tärkeä hyväksyä ja tunnistaa. Uusi elämänvaihe pitää ja saa tuntua, eri osissa kehoa ja mieltä.

Ajattelen, että elämänmuutoksesta, mitä uudet vanhemmat kokevat, pitäisi etenevissä määrin puhua. Olisi tärkeää, että pariskunnat ja tulevat vanhemmat voisivat jakaa kokemuksia liittyen uuteen elämänvaiheeseen, keskustella, ihmetellä ja valmistautua yhdessä. Yksi unelmani perheneuvolan sosiaalityöntekijänä ja tulevana pari- ja perhepsykoterapeuttina on se, että jonakin päivänä Suomessa voisimme tarjota laajasti terapeuttisia keskustelupalveluita pariskunnille, jotka haaveilevat uudesta vaiheesta vanhempina ja haluavat tunnustella, oppia ja syventyä omaan uuteen rooliin vanhemmuuden kynnyksellä. On tutkittu, että mitä enemmän pohdimme omaa lapsuuttamme, toimintamallejamme ja ymmärrämme omia tunteitamme, sitä valmiimpia ja kypsempiä olemme vanhemmuuteen ja turvallisen sekä toimivan kasvuympäristö rakentamiseen tulevalle lapselle.

Haluan kannustaa kaikkia tulevia vanhempia miettimään seuraavia kysymyksiä ja ajatuksia, kun olette astumassa uuteen elämänvaiheeseen. Keskustelkaa ja ihmetelkää yhdessä:

1) Tutkaile omaa lapsuuttasi. Kerro miten voit samaistua omiin vanhempiisi ja miten sinä olet tullut hoivatuksi?

2) Mitä voit kertoa sisarrussuhteistasi ja miten koet niiden vaikuttavan sinuun kumppanina ja vanhempana?

3) Millainen vanhempi sinä haluaisit olla ja miten haluaisit tulla nähdyksi?

4) Mistä asioista pidät itsessäsi? Missä koet kasvun tarvetta?

5) Miten sinä osoitat rakkautta, läheisyyttä ja huolenpitoa?

6) Mitä odotuksia ja toiveita sinulla on yhteisvanhemmuuteen? Mitä odotat ja mitä pelkäät?

Ensi kertaan xx Jasmin

Jasmin Jenkins, 28-vuotias perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perheasioiden sovittelija & pari- ja perhepsykoterapiaopiskelija Helsingistä.

Valmistuin Helsingin Yliopistosta Valtiotieteellisestä tiedekunnasta 2017. Pääaineenani oli sosiaalityö ja sivuaineina sosiaalipsykologia ja viestintä. Tein vaihtovuoden Sydneyn yliopistolla vuonna 2016, milloin tapasin australialaisen puolisoni. Nyt asumme Suomessa suloisen tyttäremme ja pienen koiran kanssa.

Viimeisten vuosien aikana olen käynyt työni ohessa perheneuvolassa taideterapian menetelmäopinnot Ihmissuhdetyö Ry:n kautta ja vuonna 2019 aloitin pari- ja perhepsykoterapia opinnot Jyväskylän yliopistossa.

Hyppää matkaani mukaan, jossa jaan ajatuksia parisuhteesta niin sosiaalityöntekijän, tulevan psykoterapeutin, vaimon, naisen ja äidin näkökulmista käsin.

Alekoodi Kaalimato.com-verkkokauppaan

Kaikista Kaalimadon verkkokaupassa tehdyistä ostoksista saa 10 % alennuksen 24.11. saakka alekoodilla KATAJA.

Kaalimato lahjoittaa kaikista alekoodilla tehdyistä ostoksista pienen summan Parisuhdekeskus Kataja ry:n toimintaan. Valikoimasta löytyy seksilelujen lisäksi myös mm. liukuvoiteita, kondomeja ja hierontaöljyjä. Käy tutustumassa Kaalimadon verkkokauppaan tästä ja tee ostoksia sekä parisuhteen seksielämää että omaa aikaa piristämään!

Charlotta Ekman aloitti viestintäkoordinaattorina

Olen Charlotta Ekman, tuleva sosionomi ja joulukuussa valmistuva seksuaalikasvattaja, ja aloitin viestintäkoordinaattorin sijaisena 1.10.2021. (Viestintäkoordinaattori Petra on opintovapaalla, ja palaa töiden ääreen taas heti alkuvuodesta 2022!) Parisuhdekeskus Katajan porukkaan liittyminen tuntuu kotiinpaluulta – olin loppuvuodesta 2020 sekä alkuvuodesta 2021 tekemässä superantoisaa harjoittelua tässä ihanassa järjestössä.

Tässä välissä elämä on vähän muuttunut – minusta on tullut äiti ja vaimo! Olen kuitenkin edelleen samanlainen luova ja utelias papupata, joka rakastaa lukea, neuloa ja kirjoittaa. Yksi tärkeimmistä arjen rooleistani on isosiskon tehtävä. Olen myös podcast-hostina ja tuottajana kahdessa eri podcastissa (Mammanutturat ja Krooninen parisuhde). Aiemmin olen työskennellyt esimerkiksi Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:llä järjestökoordinaattorina sekä somekoordinaattorina ja Ambassador Managerina kansainvälisessä kielikurssiyrityksessä. Lisäksi aloittelen omaa yritystoimintaa seksuaalikasvattamiseen liittyen.

Muistan ensimmäisen kerran haaveilleeni parisuhdetyöstä kasiluokalla, joten tämä työpaikka tuntuu kyllä unelmien täyttymykseltä! Olen äitiyslomani jälkeen täynnä virtaa ja pää tuntuu räjähtävän ideoista, joten on valtavan ihanaa, että Katajassa pääsen toteuttamaan niitä ja että tiimi on avoimin sylin ottamassa vastaan tämän luovuusräjähdykseni.

Lempeää syksyä ja ollaan yhteyksissä!

Terkuin,
Charlotta Ekman

Blogi: Tartu hetkeen!

Tartu hetkeen!

Oletko törmännyt sitku-ihmisiin? Heihin, jotka elävät sitten kun, joiden on vaikea elää tätä hetkeä. Toimintaa ohjaa ajatus tulevasta viikonlopusta tai seuraavasta lomasta. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, vaan se on yksi tapa toimia. Henkilön saattaa olla vaikea ottaa vastuuta sen hetkisestä tilanteestaan, jolloin on helpompi odottaa, että joku toinen korjaa asiat, että ne vain lakkaavat olemasta tai yhtäkkiä kaikki toimiikin hienosti. Tulevaisuutta voi myös pelätä, luoda itselleen uhkakuvia, jolloin tämä hetki jää elämättä ja kokematta.

On myös heitä, jotka ovat kiinni eilisessä. He eivät kykene elämään tässä hetkessä, kieltäytyen ehkä päästämästä irti jostakin, tarrautuen menneeseen. Käsittelemättömät asiat voivat katkeroittaa meitä. Katkeruus ja kateus lamaannuttavat ennen pitkään kenet tahansa. Voidaan ajatella perimän ja kasvatuksen ohjaavan toimintatapoja todellisuutta enemmän. ” Tällainen minä vain olen”, ajatellaan. Voidaan myös haikailla vanhoja hyvin aikoja, jolloin ”kaikki oli hyvin”, eikä mikään voita mennyttä aikaa.

Nämä ajatusmallit voivat näkyä myös parisuhteessa. Ehkä puolisoista toinen elää menneessä ja toinen tulevassa, eikä kumpikaan elä tätä päivää. Toiminta perustuu vanhoihin tapoihin ja kaavoihin. Niihin, joiden oletetaan olevan ainoa vaihtoehto tai niiden, joiden ainoastaan oletetaan toimivan. Toimintaa voi kuitenkin tapahtua vain tässä hetkessä. Muuten se on joko mennyttä tai tulevaa.

Emme ehkä halua tai uskalla ottaa vastuuta omasta tai parisuhteemme hyvinvoinnista tänään. On hyvin pitkälle meidän itsemme valittavissa, miten suhtaudumme itseemme, menneisyyteemme, tulevaisuuteemme sekä myös, miten lähdemme haastamaan opittuja toimintatapoja. Pohtimalla rehellisesti itseämme ja toimintaamme, ja ottamalla niistä vastuuta, luomme itsellemme ja parisuhteellemme uutta ja hyvää.

Jokainen meistä lähtee liikkeelle yksilöllisistä lähtökohdista. Etenemme ikiomaa ainutlaatuista polkuamme. Vertailu toiseen ihmiseen tai parisuhteeseen ei kerro siitä matkasta, minkä olemme jo tehneet. On tärkeää tehdä matkaa ymmärtäen, että voimme kuitenkin vaikuttaa moniin tämän päivän asioihin. Vaikka asiat olisivat hyvin nyt, töitä pitää tehdä myös hyvän varjelemiseksi. Meillä on sekä yksilöinä että pareina omat kipupisteemme ja kasvukohtamme. Mitkä asiat motivoivat toimintaamme ja valintojamme? Selkeällä ja merkityksellisemmällä arjella voimme helpommin pysähtyä hetkeen, jolloin emme haikaile mennyttä tai kurkota tulevaisuuteen. Tämä hetki on ainoa, joka meillä elämässämme on elettävänä.

Tartutaan siis hetkeen!

Kirjoittajat:

Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja

All posts by : user