Tekijä: user - Sivu 12 - Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja

Syyskokouksen kannanotto: Parisuhteiden palvelut osaksi hyvinvointialueiden rakenteita

25.11.2021

Edelleen käynnissä oleva koronapandemia on tuonut näkyväksi parisuhteiden haasteet perheissä. Pandemian jäljiltä meille on kertynyt paljon korjaus- ja huoltovelkaa parisuhteiden ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Suomessa on hyväksytty esitys sote-uudistuksesta ja siirtymisestä hyvinvointialueisiin. Tulevilla hyvinvointialueilla tulee huomioida vahvasti parisuhteet ja erilaiset tuen muodot ja palvelut. Erityisesti ennaltaehkäiseviin parisuhdepalveluihin tulee panostaa ja niitä tulee kehittää. Vanhempien parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa suoraan koko perheen vuorovaikutus- ja tunneilmapiiriin, sekä lasten turvalliseen kasvuympäristöön.

Hyvinvoivan parisuhteen omaavat kumppanit kestävät paremmin elämän vaikeuksia, ongelmia ja kriisejä. Onneton parisuhde on riski ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Haasteet parisuhteessa altistavat mielenterveyden häiriöille. Tiedämme, että mielenterveyden häiriöistä koituu yhteiskunnalle miljardien eurojen kustannukset vuosittain. Parisuhteen tuki on siis hyvinvointialueille tärkeä investointikohde.

Parisuhteen tukeminen ja erilaisten parisuhteen palveluiden järjestäminen on tärkeä tehdä tulevilla hyvinvointialueilla yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa. Perhekeskuksissa tulee huomioida parisuhteiden teemat kaikenlaisissa perheissä. Parisuhdepalveluiden tulee olla saavutettavia kaikille pareille erilaisissa perhetilanteissa.

Tulevilla hyvinvointialueilla julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä tulee vahvistaa. Parisuhdekeskus Kataja ry koordinoi Valtakunnallista parisuhdeverkostoa, johon kuuluu kymmeniä kunta- ja järjestötoimijoita, sekä sotetoimialueita. Verkoston toiminnassa on noussut esille tarve lisätä saavutettavia palveluita parisuhteiden tueksi. Ammattilaiset julkisessa terveyden- ja sosiaalihuollossa tarvitsevat parisuhteen puheeksi ottamiseen lisää välineitä. Järjestökentällä on vahvaa parisuhdeosaamista, jota tulee hyödyntää.

Parisuhteiden puheeksi ottaminen ja tukeminen säästää sekä inhimillistä kuormitusta että yhteiskunnan kustannuksia. Uusien rakenteiden luominen tarjoaa päättäjille ja toimijoille mahdollisuuden ottaa huomioon entistä vahvemmin parisuhteiden ja perheiden hyvinvoinnin turvaamisen tulevaisuuden Suomessa.

Lisätietoja
Suvi Laru
toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi
050 541 1288

Blogi: Parisuhteen vaiheet – totta vai tarua?

”Me oltiin oltu kolme vuotta kimpassa ja sit se sota alkoi.”

Tuttu tarina, jota kuulen työssäni usein. Parisuhde on alkanut valtavassa huumassa ja sitä on kestänyt muutaman vuoden. Sitten tulee tilanne, jossa yhtäkkiä silmät avautuvat: ”Tuollainenko olitkin?”

Parisuhteen elämänkaaressa voidaan tutkimustenkin valossa erottaa erilaisia vaiheita ihastumisen huumasta seesteisempään kumppanuuden vaiheeseen. Uskon, että olet kuullut kertomuksia siitä, miten rakastuminen muuttuu rakastamiseksi tai miten arki velvoitteineen astuu suhteeseen. Näissä siirtymävaiheissa voi myös syntyä monenlaisia kriisejä, jotka toisaalta saattavat olla erottavia, toisaalta niiden erityisen tärkeänä tehtävänä on viedä suhdetta eteenpäin. Parisuhteen kriisikohdat tekevät usein kipeää, muutos tuntuu ja sattuu. Kuitenkin kriisi voi olla parhaimmillaan muutos kohti parempaa vuorovaikutusta ja yhteyden kokemusta.

Palautapa mieleesi jokin suhteen alku. Muistatko, millainen jatkuva halu oli olla toisen lähellä? Suhteen aloitusvaihe onkin usein tiivistä huumaa, havahtumista siihen, että toinen onkin tosi kiinnostava ja tekee mieli olla koko ajan toisen lähellä, kiinni ja iholla. Ihastumis- ja rakastumisvaiheeseen liittyy usein fyysinen läheisyys. Kun suhde alkaa, voi pelkästä hormonien vaikutuksesta kadota unen tarve ja ruokahalu, keho saattaa käydä ylivirittyneessä tilassa, sisäinen ja ulkoinen roihu voi olla tosi suuri. Ihastuminen ja rakastuminen on aikamoinen hormonimyrsky. Suhteen alkuvaiheessa on usein tyypillistä vahva yhteyden kokemus, kokemus siitä, että keskustelu sujuu ja toinen tuntuu loputtoman kiinnostavalta, on halu kuulla toisesta.

Voimakkaankin ihastumis- ja rakastumisvaiheen jälkeen suhteessa seuraa väistämättä vaihe, jossa huomataan oma erillisyys suhteessa kumppaniin. Se vaihe on hyvä, tärkeä ja välttämätön jokaisessa parisuhteessa. Silloin kumppanit alkavat kokea tarvetta löytää oma yksilöllisyytensä symbioottisen huuman ja hormonimyrskyn jälkeen. Parisuhteen kehitys edellyttää sen ymmärtämistä, että kumppani ei ole oman itsen jatkumo vaan ihan täysin erillinen ihminen. Tämä voi tuntua valtavana pettymykseltä. Eikö kumppani tyydytäkään kaikkia tarpeita? Eriytymisvaiheessa pari usein ajautuukin ristiriitoihin. Erillisyysvaiheessa on erityisen tärkeää kyetä puhumaan omista tunteista, tarpeista ja toiveista ja toisaalta myös kuulemaan kumppanin ajatuksia. Myös haitallisten ristiriitamallien tunnistaminen on tärkeää.

Kun parisuhteessa on kyetty ratkomaan erillisyysvaiheen kysymyksiä ja haasteita, suhde alkaa tulla kumppanuusvaiheeseen. Tälle parisuhteen vaiheelle on tyypillistä erillisyyden hyväksyntä, ja sovinto liittyen suhteen rooleihin, sekä tyydyttävä vuorovaikutus. Pystytään kestämään sitä, että molemmat toimivat joskus ristiriitaisesti, ja myös hyväksytään se. Kumppanuusvaiheessa koetaan usein vahvaa fyysistä ja emotionaalista läheisyyden tunnetta. ”Aivan kuin silloin joskus ennen, mutta paljon parempaa”, saatetaan kuvailla esimerkiksi parisuhteen seksiä kumppanuusvaiheessa.

On siis hyvä tietää, että erilaiset kasvukivut ja vaiheet kuuluvat kaikkiin parisuhteisiin ja ne parhaimmillaan vahvistavat suhteen pärjäävyyttä. Missä tahansa parisuhteen vaiheessa on myös mahdollista hakea apua ja tukea parisuhteen monenlaisiin solmukohtiin. Tietoisuus parisuhteeseen kuuluvista vaiheista voi auttaa ymmärtämään suhteen haastavia taitekohtia ja niiden merkitystä parisuhteen normaalissa ja usein välttämättömässä kehityksessä.

Kirjoittaja Riina Nissinen on Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija.

Syyskokous valitsi Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallituksen tulevalle kaudelle

Syyskokous 25.11.2021 on valinnut Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallituksen jäsenet 2022 alkavalle toimikaudelle.

Hallitukseen valittiin kolme varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Ehdolla oli seitsemän uutta jäsentä. Iloitsemme, että hallituspaikat kiinnostivat tänäkin vuonna erityisen paljon! Parisuhdekeskus Katajan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, puheenjohtaja ja kaksi varajäsentä. Varsinaisen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja varajäsenen kausi yhden vuoden.

Hallituksen jäsenistä Hanna Kinnunen ja Terhi Lahdensalo, joiden toimikausi oli päättymässä, olivat ehdolla ja tulivat valituksi uudelle toimikaudelle hallituksen varsinaisina jäseninä.

Syyskokous valitsi hallitukseen seuraavat uudet jäsenet:

Anna Moring (varsinainen jäsen)
Dennis Ekman (varajäsen)
Jaakko Sahimaa (varajäsen)

Puheenjohtajana jatkaa Marianne Heikkilä ja hallituksen jäseninä jatkavat Riitta Alatalo, Killi Jokila ja Risto Jyrkkä.

Olemme kiitollisia kaikista ehdokkaista ja toivotamme uudet hallitusjäsenet lämpimästi tervetulleiksi!

Blogi: Miten me osattais puhua? – Dialogia parisuhteen solmukohtiin

”Sä aina aloitat ton saman jauhamisen, nyt alkaa riittää!” ”Sä itse et tee mitään että muuttuisit!” Ja niin edelleen jatkuu sama tuttu, uomiinsa asettunut kaava, joskus vuodesta toiseen. Kierrokset kiihtyy ja sydän tuntuu pusertuvan rinnasta läpi. ”Sä sanot aina niin törkeästi, oot ihan kuin äitisi, vielä pahempi!” Taas mentiin, ehkä sillä seurauksella, että suhteeseen tulee monen päivän piinaava radiohiljaisuus tai jos päästään viimeiseen kierrokseen saakka, niin ei muuta kuin erokortit pöytään! ”Sähän sitä halusit!”

Uskon, että jokainen parisuhteessa oleva tunnistaa tilanteita, joissa ongelmat kärjistyvät riitatilanteiksi. Vuorovaikutus ajautuu joistain syystä solmuun, tai tuntuu monella tapaa hankalalta. Ilma on sakeanaan syyttelyä, loukkaavia sanoja, aggressiota ja suojakilpiä. Mikä avuksi, jos suhteessa ajaudutaan yhä uudelleen haavoittaviin ja luottamusta nakertaviin riitoihin? Riidan aiheet, kuten vanhemmuus, seksi, sukulaiset, raha tai arvot vaihtuvat kuin asemat, mutta juna jatkaa haitallisen vuorovaikutuksen raiteilla vuodesta toiseen. Miten saisi suhteen ristiriitatilanteisiin apua ja junan käännettyä turvallisemman vuorovaikutuksen raiteille?

Uskon, että vahvistamalla dialogista vuorovaikutusta parisuhteessa, muuttuvat myös suhdetta haavoittavat ristiriitatilanteet. Dialoginen vuorovaikutus tukee tasa-arvoista osallisuutta ristiriitatilanteissa. Tärkeintä dialogisuudessa on se, että molemmat kumppanit tulevat kuulluiksi. Dialogista vuorovaikutustilannetta ei voi muodostua, jos itsellä tai kumppanilla ei ole kokemusta siitä, että heidän ajatteluaan oikeasti kuullaan. Tilaa kumppanin puheelle voidaan luoda vaikka seuraavasti: ”Huomaan, että sinulla on asiaa. Olen nyt tässä ja kuuntelen, puhu rauhassa.” tai ”Tulee tunne, että olisi tärkeää kuulla mitä sanot, mutta nyt olen töissä, sopisiko että jutellaan tunnin päästä?” Kumppanin ilmaisema kuuntelemisen halu luo tilaa puhumiselle.

Dialogiseen vuorovaikutukseen kuuluu myös olennaisesti se, että vältetään tekemästä tulkintoja kumppanin sanomasta. Usein oma mieli saattaa askarrella jo pitkällä, ennen kuin kumppani on ehtinyt sanoa haluamansa. ”Eihän se kuitenkaan onnistu”, tai ”Taas se jotakin vaatii”, saattaa oma mieli kiirehtiä tulkitsemaan kumppanin sanomaa. Olen kuullut loistavan sanonnan, että jos haluaa pyrkiä dialogiin, on parempi olla puoli askelta puhujaa jäljessä kuin kaksi edellä. Tulkinta estää kuulemasta ja sammuttaa dialogin. Pysähtyminen kuuntelemaan, mitä kumppani sanoo ja tarvittaessa tarkentaminen, mitä hän tarkoittaa, on dialogin tärkein askel. Kumppanin käyttämistä sanoista voi kysyä tai pyytää tarkennusta. ”Sanoit että aloitan taas jauhamisen, mitähän sillä tarkoitat?”

Dialogia vahvistaa myös avaavat kysymykset, joita voidaan sanoa vaikka m- kysymyksiksi. ”Miten meidän olisi hyvä tässä puhua, että ei tulisi riitaa?” tai ”Millaista palautetta sinun olisi helpompaa kuulla?” Avoimet kysymykset luovat tilaa asioiden tarkastelulle ilman voittajia tai häviäjiä.

Suhteessa voi olla todella pysäyttävää kokea kumppanin aito kuuntelu ja läsnäolo ristiriitatilanteissa. Kuuntelu luo ymmärrystä ja ymmärrys usein empatiaa. Millaiset asiat helpottaisivat kuuntelua parisuhteenne ristiriitatilanteissa? Mikä olisi luonteva tapa ilmaista, että kuuntelet kumppaniasi, myös silloin kun olette eri mieltä?

Kirjoittaja Riina Nissinen on Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija.

Blogi: Parisuhde on kuin koti, jossa asumme

Parisuhde eri elämänvaiheissa on ollut Parisuhdekeskus Kataja ry:n blogien aiheena Parisuhdeviikolla j sitä ennen. Päädyin pohtimaan millä kaikilla tavoin parisuhde näyttäytyy ja millä kaikilla tasoilla. Koska olen suunnattoman viehtynyt vertauskuviin, sain sen aikaiseksi tästäkin ja lähestyn asiaa sitä kautta, toki pistäen vähän mutkia suoriksi.

Parisuhde on kuin koti, joka muuttaa muotoaan elämäntilanteiden sekä omien ja parisuhteen tarpeiden mukaan. Yleispätevää täysin oikeaa kotia kaikille onkin vaikea sanoa, koska sodan jälkeisen ajan rintamamiestalobuumin jälkeen on vaikea määritellä millaisessa kodissa sitä kukin haluaa asua. Toisen onni tulee suuressa, komeassa ja väljässä talossa, jossa on tilaa olla paljon myös erillään. Toinen tykkää olla tiiviimmin, eikä tarvetta erillisyydelle ole niin paljoa, muuta kuin ollessaan poissa kotoaan.

Koti- tai asumusvertaus on mielestäni sikälikin osuva, että asumisen katsotaan olevan niitä ratkaisuja, joita teemme aika lailla itseämme kuunnellen, niin kuin toimimme parisuhteissakin. Haaveet ja toiveet ohjaavat molempia ratkaisuja, kuten elämäntilanteet, mahdolliset lapset ja elämän muut realiteetit. Muuttuneet elämäntilanteet tuovat tarvetta muutoksille. Niiden myötä koti muodostuu sen näköiseksi kuin on tarve, lapsiperheen asunnoksi, senioritaloksi tai vaikka miksi. Kaikissa elämäntilanteissa meistä ei ole niinkään satsaamaan kotiin, vaan toiveemme kodille on vain luoda puitteet elämälle, joka jo ottaa paljon. Tästä voi syntyä niin sanottua korjausvelkaa, korjaamista, jota ei loputtomiin voi lykätä.

Aina kodin kanssa ei pääse helpolla, kohdalle voi osua vääriä valintoja tai pyytämättömiä vahinkoja ja vastoinkäymisiä, jotka saavat uskon horjumaan ja vaativat ylimääristä työtä, oli sille resursseja tai aikaa varattuna tai ei. Työ voi olla myös mielekästä, osa meistä harrastaa kodinlaittoa ja huoltavat kotiaan säännöllisesti, ettei suuria vahinkoja tulisi ja että viihtyvyys olisi taattua. Osa meistä päätyvät tekee kodin näyttääkseen hyvältä ulospäin tarkastellen ennemmin sitä, miltä koti näyttäytyy muille, kuin miettien miten sen itse koen tai mitä itse haluaisin.

Kodista, niin kuin parisuhteesta, on kaikilla osapuolilla mielipiteitä ja erilaisia toiveita, jolloin toisen jyräämät ratkaisut voivat pahimmillaan aiheuttaa vahvaa viihtymättömyyttä. Paras lopputulema syntyy keskusteluin ja joustamalla myös omista näkemyksistä. Ja kyllä, naapurin koti, niin kuin naapurin suhdekin näyttää usein erilaiselta, koska heillä on ihan omat tarpeet ja mieltymykset.

Ristiriitaa tulee, jos olisit toivonut päätyväsi lämminhenkiseen puutaloon täynnä elämää ja huomaatkin asuvasi tyhjyyttä kolisevassa kaksiossa keskellä lähiötä. Siinä sitten punnitaan toiveita ja mahdollisuuksia muutokseen. Niin kuin sitä usein pohditaan monessa suhteessakin.

Muutos on onneksi mahdollista. Sitä ei edes tarvitse osata tehdä yksin, niin kuin ei tarvitse osata remontoida kaikkea itse kotonaankaan. Toiset osaavat vaikka ja mitä, toiset opettelevat osatakseen ja toiset hankkivat apua ulkopuolelta. Lopputuleman kannalta sillä ei ole onneksi väliä. Tärkeää on aina muistaa, ettei päälle puoleinen fiksaus riitä pitkälle, jos perustus ei ole kunnossa. Vaikka täytyisi tehdä isokin remontti, purkaa perustuksiin saakka, voi lopputulema olla aivan nappi ja asujiensa näköinen, tuottaen isosti onnea sitkeän uurastamisen jälkeen. Joskus voi joutua toteamaan urakan olevan ylivoimainen ja tehdä ratkaisut sen mukaan. Onni voi tulla niinkin, pettymyksistä ja surusta huolimatta.

Siinä suhteessa vertaus kodista ja parisuhteesta hiukan ontuu, että koti on teknisesti mahdollista viilata pilkulleen, jokaista listaa myöden mieleisekseen. Parisuhde taas on usein aivan säännöllisen suloisesti pikkasen rempallaan, mutta senkin voisi yrittää nähdä vähän rustiikkisena, epätäydellisen täydellisenä, elettyä elämää täynnä.

Hyvää parisuhdeviikkoa meidän kaikkien koteihin.

Kirjoittaja

Olen Satu Kelkka, perhe- ja pariterapeutti ja Parisuhdekeskus Kataja ry:n vapaaehtoinen.

Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Päivätyöni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa. Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.

Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.

Tiedote: Parisuhteet tarvitsevat tukea: Yli puolet pariskunnista on harkinnut eroa lasten ollessa pieniä

Yli puolet pienten lasten vanhemmista on miettinyt eroa jossain kohtaa nykyistä parisuhdettaan. Erityisesti pienten lasten vanhempia kuormittavat vähäinen yhteinen aika ja yksinäisyys. Kolmasosa kokee myös jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea parisuhdepulmiinsa. Tiedot käyvät ilmi Ensi- ja turvakotien liiton, Parisuhdekeskus Kataja ry:n ja Väestöliiton tekemästä kyselystä alle kouluikäisten lasten vanhemmille.

56 prosenttia pienten lasten vanhemmista kertoo harkinneensa eroa, selviää järjestöjen tuottamasta kyselystä. Useimmin eroa on pohdittu vauvavuoden jälkeen. Taustalla on erityisesti ajankäyttöongelmat ja niihin liittyvä tyytymättömyys. Varsinkin vähäinen yhteinen aika haastaa parisuhteita. Lisäksi moni kokee, ettei aikaa riitä omalle hyvinvoinnille. Sitoutuneisuus parisuhteeseen ja yhteiset lapset ovat suurimpia tekijöitä, jotka saavat parit pysymään yhdessä.

”Nämä eivät ole uusia ilmiöitä, mutta edelleen ajankohtaisia huolimatta siitä, kuinka yleisiä tiedämme niiden olevan. Julkinen järjestelmä ei kykene yksin vastaamaan perheiden avuntarpeeseen, vaan järjestöjen ja perhepalveluiden yhteistyötä tarvitaan”, Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija Laura Huuskonen sanoo.

Kyselyyn vastanneista neljännes oli eronnut lasten ollessa pieniä. Eropäätökseen vaikuttivat esimerkiksi kommunikaatiovaikeudet, tunneyhteyden, läheisyyden ja seksin puute sekä henkinen ja fyysinen väkivalta.

Kolmasosa kokee jääneensä ilman apua parisuhdeongelmissaan

Eroa pohtiessaan kyselyyn vastanneet ovat hyödyntäneet muun muassa pari- ja yksilöterapiaa, perhetyötä ja vertaistukea. Kuitenkin vain 7 prosenttia vastaajista koki, että parisuhteen ongelmiin on helppo hakea apua. Jopa kolmannes vastaajista oli jäänyt vaille kaipaamaansa tukea parisuhteeseen.

”Palvelut näyttävät edelleen olevan vaikeasti saavutettavia tai niistä ei ole riittävästi tietoa. Parisuhdepuheen ylläpitäminen ja vanhempien rohkaiseminen tuen pariin on kaikkien perheitä kohtaavien ammattilaisten vastuulla. Parisuhteen voinnista ja tuen tarpeesta eron jälkeen tulisi kysyä palveluissa, joissa perheitä kohdataan; paitsi neuvolassa, myös muualla terveydenhuollossa, perheneuvolassa, perheiden kohtaamispaikoissa ja päiväkodeissakin”, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Tanja Koskinen.

Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia koki, että perhepalveluissa on tärkeää ottaa parisuhteen vointi puheeksi. 63 prosenttia sanoo, että parisuhteiden hyvinvoinnista pitäisi puhua enemmän. Kyselystä käy ilmi, että parisuhteen voinnista kysytään erityisen paljon neuvolassa, mutta muissa palveluissa selkeästi vähemmän.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä kevään ja syksyn 2021 aikana. Kyselyyn vastasi 225 alle kouluikäisten lasten vanhempaa.

Valtakunnallinen parisuhdeviikko 8.-14.11. nostaa esille hyvinvoivan ja turvallisen parisuhteen merkitystä perheen ja yksilön hyvinvoinnille. Ensi- ja turvakotien liitto, Väestöliitto ja Parisuhdekeskus Kataja tarjoavat matalan kynnyksen toimintoja kaikenlaisten parisuhteiden, eron pohdinnan, eron ja uusperheiden tueksi. Tukea on saatavilla helposti verkossa.

Ensi- ja turvakotien liitto, asiantuntija Tanja Koskinen, Ero lapsiperheessä -työ, 0407632332

Parisuhdekeskus Kataja, asiantuntija Laura Huuskonen, 0503095434

Väestöliitto, asiantuntija Minna Jaakkola, 040 661 4086

Lue myös mielipidekirjoituksemme Turun Sanomissa 10.11.2021 https://www.ts.fi/lukijoilta/5478035/Parisuhteelle+halutaan+tukea++moni+jarjesto+tarjoaa+sita?fbclid=IwAR1u4N6SZQmObdoDsniCvCOh0OQaUjQe-8jqfgA7DaH5fXqtvjPaqlRs3BI

Blogi: Parisuhteen puheeksi ottoa kaivataan pikkulapsiperheissä

Parisuhteista pitäisi puhua enemmän. Erityisesti perhepalveluissa parisuhde on tärkeää ottaa puheeksi. Parisuhteen vaikeuksiin kun ei ole erityisen helppoa hakea apua.

Muun muassa tällaisia tuloksia nousi esiin Ensi- ja turvakotien liiton, Parisuhdekeskus Kataja ry:n ja Väestöliiton kesän 2021 aikana toteuttamasta kyselystä alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Tiedämme, että pikkulapsiaika on haastavaa aikaa sekä vanhempien jaksamiselle että parisuhteelle. Tämä blogikirjoitus on osa kolmen kirjoituksen sarjaa, joissa käsitellään kyselyssä esiin nousseita teemoja: missä mennään tällä hetkellä pienten lasten vanhempien parisuhteissa, mitkä seikat haastavat parisuhdetta ja millaista tukea kaivataan.

Hieman alle kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista alle kouluikäisten lasten vanhemmista kertoi olevansa erittäin tai jonkin verran tyytyväinen parisuhteeseensa. Tämä tarkoittaa, että parisuhteeseensa tyytymättömiä vanhempia oli noin 40% vastaajista, joista 5% ei ollut lainkaan tyytyväinen parisuhteeseensa.

Parisuhdekeskus Kataja ry toteutti vuonna 2020 kaikille avoimen parisuhdekyselyn. Tuolloin verkkokyselyyn vastanneista noin 75 % oli parisuhteeseensa erittäin tai jonkin verran tyytyväisiä. Ne vastaajista, jotka olivat kaivanneet ja saaneet tukea parisuhteeseensa olivat paljon tyytyväisempiä parisuhteeseensa. Näiden kahden kyselyn tuloksia verrattaessa siis näyttäisi siltä, että pikkulapsiaika aiheuttaa jonkun verran enemmän tyytymättömyyttä parisuhteeseen.

Tyytyväisyyttä parisuhteessa lisäsivät sitoutuneisuus, arjen sujuvuus ja tasa-arvo, puhuminen ja avoimuus, romantiikka ja yhteiset arvot. Sitoutuminen, lapset ja yhteiset tulevaisuuden haaveet olivat suurimpia syitä pysyä yhdessä parisuhteessa. Myös keskusteluyhteys, rakkaus sekä yhteinen koti ja talous mainittiin yhdessä jatkamisen syiksi. Tärkeäksi koettiin sekä omaa vointia tukeva ammattilaisapu että parisuhteelle saatu tuki. Joissain vastauksissa nousi eroamisen vaikeus syynä pysyä yhdessä.

”Me vastaan muu maailma auttaa jaksamaan muun elämän vastoinkäymisissä”.

”Joukkuehenki, yhteiset haaveet ja tavoitteet”

”Arki toimii ja molemmat vanhemmat kantavat yhtäläisen vastuun arjesta”.

”Mieheni jäi vauvan kanssa koti-isäksi ja minä sain palata töihin. Tasa-arvoisuus!”

”Vahva keskusteluyhteys”

”Keskustelu on avointa ja rehellistä”

”Syvä rakastumisen tunne edelleen”

”Seksielämä on hyvää”

”Samat arvot ja elämänkatsomus”

Parisuhteen ja sen haasteiden puheeksi ottoa kaivataan. 90% vastaajista koki tärkeänä, että parisuhteen voinnista puhutaan perhepalveluissa. Parisuhteesta olikin keskusteltu neuvolapalveluissa yli 85% vastaajista kanssa. Muissa palveluissa (terveydenhuolto, perhekeskukset, päiväkoti) parisuhteen huomioiminen oli kuitenkin vähäistä.

Vain 7% vastaajista koki, että parisuhteen ongelmiin on helppo hakea apua, mikä korostaa ammattilaisten tuen ja parisuhteen puheeksi ottamisen merkitystä. Vastaajista reilu kolmannes oli saanut tukea parisuhteelleen, reilu kolmannes ei ollut kaivannut tukea ja 14% ei ollut saanut tukea, vaikka olisi sitä kaivannut. Noin 20 % olisi halunnut itse hakea tukea, mutta kumppani ei ollut siihen valmis.

Kolmannes pienten lasten vanhemmista jää siis edelleen vaille kaipaamaansa tukea parisuhteeseen. Vanhemmilla on selkeitä toiveita kaipaamalleen tuelle: pariterapiaa, lastenhoitoapua, omaa terapiatukea, vertaistukea ja parisuhdeluentoja toivottiin eniten. Olisikin meidän perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tehtävä varmistaa yhteistyöllä, että vanhemmat pääsevät kaipaamansa tuen äärelle.

Laura Huuskonen

Asiantuntija

Parisuhdekeskus Kataja ry

Vuoden parisuhdeteko -palkinto 2021 Meidän erityinen perhe -hankkeelle & kunniamainintoja vapaaehtoisille

Jo yli kymmenen vuoden ajan Parisuhdekeskus Kataja ry on myöntänyt Vuoden parisuhdeteko -palkinnon henkilölle, henkilöille tai yhteisölle, joka on vaikuttanut parisuhdeteollaan parisuhteiden hyvinvointiin. Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitus valitsee ja palkitsee palkinnonsaajan vuosittain valtakunnallisilla Parisuhdepäivillä.

Vuoden parisuhdeteko -palkinto 2021 Lakeuden omaishoitajat ry:n Meidän erityinen perhe -hankkeelle

Lakeuden omaishoitajat ry:n hallinnoiman Meidän erityinen perhe -hankkeen (2019-2021) toiminta on tarjonnut erityisten lasten vanhemmille, terveille sisaruksille ja koko perheelle voimavaroja ja ilon hetkiä monipuolisen toiminnan kautta. Hankkeessa on huomioitu esimerkillisesti kaikki erityislapsen läheiset.

Meidän erityinen perhe -hankkeen toiminnassa on keskitytty erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vanhempien parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja terveiden sisarusten hyvinvointiin. Erityisen ansiokkaasti hankkeessa on nostettu erityislasten vanhempien parisuhteiden tukemisen teemaa koko hankkeen ajan erilaisten teemaviikkojen, tapahtumien ja konkreettisten toimintojen kautta. Tiedetään, että erityislapsen vanhemmuus on erityisen haastavaa vanhempien parisuhteelle. Hankkeessa on tarjottu tukea vanhempien parisuhteeseen niin tiedon, vertaistuen kuin treffi-iltojen kautta.

”Tunnustus on meille iso asia ja tuntuu ihanalta”, Merja Riikonen Meidän erityinen perhe -hankkeesta kommentoi. ”Parisuhteen teeman nostaminen on tärkeää, jotta arjessa olisi ilon hetkiä eikä se olisi pelkkää erityislapsen hoitamiseen liittyviä asioita. Parisuhteesta saa voimaa, tukea ja iloa, jotta jaksaa sitä välillä raskaalta tuntuvaakin arkea”, Merjan kollega Hanna-Kaisa Mäkynen jatkaa.

Kunniamainintoja Parisuhdekeskus Kataja ry:n vapaaehtoisille

Vuoden parisuhdeteko -palkinnon lisäksi Parisuhdekeskus Kataja ry on muistanut toiminnassaan vuonna 2021 aktiivisesti toimivien vapaaehtoisten tekemää tärkeää, arvokasta ja korvaamatonta työtä parien ja perheiden hyväksi. Parisuhdekeskus Katajan hallitus myönsi kunniamaininnan 14:lle vapaaehtoiselle, jotka ovat olleet mukana järjestön toiminnassa edistämässä, että vahvistavaa parisuhdetoimintaa on tarjolla. Vapaaehtoisten avulla Parisuhdekeskus Katajan toiminnassa on voitu tarjota luentoja, kursseja, ryhmiä ja muuta vertaistukea parisuhteeseen.

Vuoden parisuhdeteko -palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin Parisuhdekeskus Kataja ry:n järjestämillä Parisuhdepäivät -webinaarissa 10.11.2021.

Vuoden parisuhdeteko -palkintojen saajat aikaisempina vuosina

Blogi: Kun koti tyhjenee

Neljästä lapsestamme nuorimmainen muutti syksyllä 2020 lähes 200 km päähän lukioon. Viimeisen vuoden aikana meiltä onkin usein kysytty, että ”onko teillä nyt tyhjän pesän syndrooma”? Syndrooma voi syntyä esimerkiksi, ”jos toinen tai molemmat vanhemmista ovat eläneet pääsääntöisesti vain lapsille. Parisuhteen tilaa olisi tällöin syytä tarkastella uudelleen”.

Ensimmäisen syksyn aikana pohdimme arkeamme, jossa 27 vuoden jälkeen meillä ei ollutkaan lasten harrastuksiin kuskaamista tai muita yhteisiä menoja. Alkuun tämä kieltämättä tuntui oudolta. Uutta, erilaista arkea varmasti helpotti monien asioiden ennalta läpikäynti. Keskustelimme paljon nuorimmaisemme kanssa ja kävimme läpi arjen tasolla eri mahdollisuuksia, mitä muualla opiskelu voisi tuoda tullessaan. Pelkästään itseämme ajatellen olisi ollut helpompaa kehottaa nuorta opiskelemaan lähialueella. Pian meille kuitenkin kävi selväksi, ettemme toimi vanhempina oikein, jos omien pelkojemme uhalla yrittäisimme estää nuoren omaa toivetta toteutumasta. Meidän tehtävänämme oli tukea ja kannustaa, sekä pohtia yhdessä eteen tulevia haasteita, joita sitten tietysti matkan varrella on ilmaantunutkin.

Ensimmäisten kuukausien jälkeen jäin pohtimaan omaa äitiyttäni, kaikkea sitä, mitä olisin voinut tehdä toisin tai paremmin. On aika tavallista, että vanhemmat käyvät läpi omaa vanhemmuuttaan jossain vaiheessa elämäänsä. Hyvin pian nousi kiitollisuus siitä, että uskalsimme irrottaa ja nuori itse uskalsi tarttua omaan unelmaansa. Nuoren on ehkä hiukan helpompi olla itse rohkea, kun hän kokee, että vanhemmatkin päästävät irti ja luottavat lapsensa mahdollisuuksiin pärjätä. Lapsiemme myötä olemme kasvaneet ihmisinä vähintäänkin yhtä paljon, kuin olemme itse vanhempina kasvattaneet lapsiamme. Lasten ollessa pieniä, pysähdyimme välillä Maarit Hurmerinnan laulamiin sanoihin, että lapset ovat ”lainaa vain…”.

Usein puhutaan siitä, että sitten kun lapset lähtevät kotoa, vanhemmatkin ehtivät harrastaa ja tehdä asioita, jotka ruuhkavuosien aikana pakostakin ovat jääneet vähemmälle. Syksyllä 2020 korona vaikutti vielä hyvin paljon siihen, että vanhoihin harrastuksiin tai uusien kokeilemiseen ei ollut mahdollisuutta. Se toi toisaalta meille luvan ja rauhan olla. Oli ihan ok työpäivän jälkeen olla säntäämättä mihinkään ja illan sai viettää vaikka vain lukien, jutellen tai elokuvaa katsellen.

Olemme aina kokeneet yhteisen ajan tärkeäksi. Raivasimme aikaa yhteisille harrastuksille tai ulos syömään menolle myös lasten ollessa pieniä. Yhteinen arki on meille tärkeää. Näin myöskään paineet viikonloppuihin eivät saaneet liian suurta odotusarvoa. Meillä on paljon omakohtaista kokemusta siitä ajasta, kun emme osanneet käydä tarpeitamme ja toiveitamme läpi rakentavasti. Opettelimme toistemme kohtaamisen arjessa pienillä sanoilla ja teoilla. Emme koe, että olisimme etääntyneet ruuhkavuosien aikana toisistamme. Emme koskaan laittaneet parisuhdetta ”hyllylle”, vaan halusimme myös silloin kuulla ja nähdä toisiamme.

Tämä on ollut meille yksi tärkeimmistä yhdessä tehdyistä päätöksistä. Tämä voi olla myös yksi syy siihen, minkä vuoksi emme lasten lähdettyä kotoa juuri ole ”kriiseilleet”. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että jotkin muut asiat ovat aiheuttaneet meille paljonkin sanailua ja asioiden pohdintaa. Päällimmäiseksi jää kuitenkin ajatus, että meillä on kahdestaankin toistemme kanssa mukava olla. Lasten kotoa lähtemisen ja ajan lisääntymisen myötä jokaisen vanhemman olisi hyvä tarkastella parisuhteen tilaa uudestaan. Mitä minä haluan, mitä sinä haluat ja erityisesti – mitä me yhdessä haluamme?

Kirjoittajat:

Minna ja Risto Jyrkkä ovat rakastuneet parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 50+ ikäisenä osaamme jo olla armollisempia itsellemme, nähdä ja pohtia tapahtuneita asioita. Meillä on neljä lasta, joista nuorimmainen on lukioikäinen ja loput kolme ovat jo aikuisia.

Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.

Minna on puheterapeutti, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Hän toimii myös Solmu-neuvojana. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Risto on myös Parisuhdekeskus Kataja Ry:n hallituksen jäsen

Blogi: Saisiko olla annos nautintoa?

Seksivälineiden ostaminen on nykyään helppoa. Enää liukuvoidetta ei tarvitse pyytää kassamyyjän takana olevasta hyllyköstä eikä erotiikkaliikkeeseen tarvitse livahtaa huomaamatta. Asioinnin voi hoitaa kätevästi netissä, eikä kotiovelle tai postiin saapuva pakettikaan kilju seksileluja. Paketit ovat neutraaleja pahvisia pakkauksia, ja seksivälinekaupan nimi on korjattu lähettäjän kohdalla joksikin muuksi. Totta kai olen sitä mieltä, että seksilelujen ostamista ei tarvitse hävetä eikä ketään tulisi kiinnostaa, vaikka toisen paketti olisikin teipattu täyteen Kaalimato.com-tarroja. Mutta siltä varalta, että tämä muutos yhteiskunnassa on hidasta ja kestää vielä kauan, on hyvä, että seksivälinekaupat tekevät ostamisesta mahdollisimman anonyymiä ja mukavaa.

Seksileluihin ja seksivälineiden käyttöön liittyy nimittäin edelleen ennakkoluuloja ja myyttejä, joista on syytä keskustella. Yleisiä kommentteja seksileluista puhuttaessa on se, että ”on tarpeeksi hyvä seksielämä ilmankin” tai ”ei tarvitse seksileluja, kun kumppani on tarpeeksi hyvä sängyssä”. On toki suorastaan loistavaa, jos on tyytyväinen seksielämäänsä ilman seksivälineitä, eikä niitä ole tietenkään pakko käyttää. Korjataan kuitenkin muutamia harhaluuloja seksileluihin ja muihin seksivälineisiin liittyen.

Seksilelumyytit: murrettu

Seksivälineiden omistaminen ei tarkoita, ettei seksi voisi olla hyvää ilman niitä. Nykyaika tarjoaa meille kuitenkin laajan ja monipuolisen valikoiman välineitä nautintoon – ja niistä on lupa ottaa ilo irti! Tutkimusten mukaan ne ihmiset, jotka ovat leikkisiä seksin suhteen, ovat myös tyytyväisempiä omaan seksielämäänsä.

Kaikki meistä muistavat varmasti, että lapsena oli kiva leikkiä kavereiden kanssa, mutta vaikka mukaan kuvioon astuivat legopalikat tai Barbiet, ei se tehnyt kaverista huonompaa tyyppiä – se teki yhteisestä hetkestä vain hauskemman. Mielestäni seksileluja voi ihan kirjaimellisesti ajatella aikuisten leluina. Ne ovat välineitä, joilla voimme saavuttaa nautinnon ja voimme nauttia leluista myös yhdessä. Kumppanisi on varmasti täysin riittävä juuri sellaisenaan. Harva meistä kykenee tärisyttämään sormia samaan tahtiin tehokkaimman vibraattorin kanssa tai pelkällä syljellään lisäämään liukkautta meininkiin, ainakaan kovin pitkäaikaisesti. Seksilelut ja -välineet tarjoavat erilaisen kosketuksen, joka voi toisinaan olla ihan virkistävää ja siitä voi nauttia myös yhdessä.

Mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet ylipäätään muuttuvat läpi elämän. Samoin on myös seksuaalisuuden kohdalla. Harva meistä nauttii tismalleen samanlaisesta kosketuksesta tai samantyyppisestä seksistä niin nuoruusvuosina kuin ikääntymisen kynnyksellä. Seksivälineet ovat apuna laajentamassa nautinnon repertuaaria ja tuomaan siihen lisää sävyjä, eivät ottamassa kenenkään kumppanin paikkaa.

Mistä aloittaa?

Tuntuuko, että seksivälineiden käyttö on vierasta, etkä oikein tiedä, mistä aloittaa? Ei hätää – tässä muutamia vinkkejä!

Paineaalloin toimivat klitoriskiihottimet ovat olleet monien vulvallisten suosikkituote. Ja mikä parasta, suositusta Satisfyeristä löytyy versio myös peniksille! Myös niin sanotut soft bondage -välineet, kuten pehmeät käsiraudat, kevyet ruoskat, silmälaput tai sidontaliinat voivat tuoda kaivattua kipinää seksiin. Noin 75% vulvallisista ei pysty saamaan orgasmia ilman klitoriksen stimulointia, jolloin pienet luotivibraattorit ovat oiva valinta. Jos anaaliseksi kiinnostaa, anustapit ja -sauvat ovat tutustumisen arvoisia.

Mikäli kärsii seksuaalisuuteen vaikuttavasta sairaudesta tai muusta tilasta, on seksivälineillä todettu olevan myös hyödyllinen funktio. On näyttöä esimerkiksi siitä, että ohuet, vaginaan asetettavat vibraattorit yhdessä hyvälaatuisen liukuvoiteen kanssa lisäävät verenkiertoa vaginan ja vulvan alueella ja täten helpottavat alakerran kipuoireita. Penisrenkaista sen sijaan on todettu olevan hyötyä esimerkiksi erektion ylläpitämisessä.

Sanotaan se siis yhdessä: seksilelujen käytössä ei ole mitään pervoa eikä se tarkoita, että kumppani huono tai ei riittäisi. On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että jokaisen rajoja kunnioitetaan kaikissa tilanteissa, eikä kenenkään tarvitse tehdä mitään sellaista, mitä ei itse halua.

Ja näillä saatesanoilla klikkaa itsesi shoppailemaan seksivälineitä Kaalimato.comista. Alennuskoodilla KATAJA saat 10 % alennuksen ja tuet samalla Parisuhdekeskus Kataja ry:n toimintaa. Kaalimato.com tekee lahjoituksen järjestöllemme jokaisesta koodilla tehdystä tilauksesta. Nyt on hyvä aika hankkia myös nautinnollisia joululahjoja itselle, kumppanille tai miksei ystävällekin!

Kirjoittaja Charlotta Ekman on Parisuhdekeskus Katajan vs. viestintäkoordinaattori ja tuleva seksologi.

Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja

All posts by : user