Paikka auki - järjestötyöntekijä

Haemme järjestötyöntekijää (Paikka auki -ohjelma)

Parisuhdekeskus Kataja ry on valtakunnallinen, vuonna 1994 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tuemme pareja ja koulutamme vapaaehtoisia ja ammattilaisia. Keskeinen työn painopiste on tukea parisuhdetta, kun perheessä on sairautta. 

Haemme järjestötyöntekijää järjestömme yleishyödyllisiin tehtäviin. Työtehtävä kuuluu Paikka auki -ohjelmaan ja sitä rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Työpaikka on tarkoitettu työelämän ulkopuolella oleville alle 30-vuotiaille. Hakija ei voi olla päätoiminen opiskelija.  

Työsuhde alkaa alkuvuodesta, jos Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa avustuspäätöksen. Työtehtävä on määräaikainen 31.12.2022 saakka.  

Järjestötyöntekijänä: 

  • avustat järjestön yleishyödyllisissä tehtävissä (esim. postitus, kokousjärjestelyt, viestinnälliset tehtävät) 
  • pääset hyödyntämään omaa osaamistasi ja vahvuuksiasi 
  • pääset mukaan tiimin kehittämis- ja suunnittelutyöhön 

Työtehtävät ja työaika räätälöidään yhdessä palkattavan henkilön kanssa. 

Toivomme sinulta: 

  • valmiutta toimia monipuolisesti erilaisissa avustavissa tehtävissä 
  • halua toimia osana tiimiä eri ihmisten ja sidosryhmien kanssa 
  • innostusta järjestötyöhön 

Meillä pääset tekemään työtä Hyvän mielen® työpaikassa, kannustavassa tiimissä ja tärkeiden teemojen äärellä! Työhyvinvointiasi tukee hyvät työsuhde-edut (lounas-, virike-, ja työmatkaetu). Työtä tehdään Parisuhdekeskus Katajan toimistolla Töölössä (koronaan liittyvät suositukset huomioiden). Työtä on mahdollisuus tehdä osittain etätyönä.  

Toivomme hakijoiksi eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. 

Tehtävässä noudatetaan sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta ja tehtävän palkkaus kuuluu vaativuusryhmään 2. Vähimmäispalkka 1786,51€ sekä mahdollinen henkilökohtainen palkanlisä. 

Lisätietoja tehtävästä antaa järjestöpäällikkö Nina Autio p. 041 5438611, puhelinaika: 13.1. klo 10–12 ja 14.1. klo 13-15. 

Hae paikkaa viimeistään pe 28.1.2022 klo 15 mennessä. Haastattelut toteutetaan etänä viikolla 6. Kutsumme haastateltavat hakuajan päätyttyä.

Lähetä hakemuksesi ja mahdollinen ansioluettelosi Ninalle sähköpostitse nina.autio@parisuhdekeskus.fi. 

Voit tutustua toimintaamme lisää osoitteessa: www.parisuhdekeskus.fi 

nettisivujen banneripohja OIKEA KOKO (4)

Blogi: Joulusiivousta ja muita parisuhdetekoja

Taas on koittanut aika, johon on ladattu toiveita koko pitkän syksyn ajan. Odotettu joulu katkaisee hetkeksi arkiset toimittelut ja monen mielessä ovat leppoisat hetket rakkaiden ihmisten kera. On ehkä ajateltu ja haaveiltu, että joulu toisi tullessaan pysähtymistä, kohtaamista ja kaivattua lepoa. Koko päivä yöpaidassa tai kirjan kanssa sohvan nurkassa kuulostaa kieltämättä hyvältä!

Myös parisuhteeseen saatetaan ladata joulun aikaan paljon odotuksia tai olettamuksia. Unelmakuvassa siivottu ja tuoksuva koti kätkee sisäänsä onnellisen perheen ja toistensa läheisyydestä nauttivat kumppanit, jotka hyväntuulisina kokkaavat pehmeän musiikin soidessa taustalla. Kuitenkin syksyn jatkunut epävarma poikkeusaika on saattanut tuoda arkeen ja erityisesti parisuhteeseen jännitteitä, huoli, kiirettä ja pelkoa. Miten toiveet läheisyydestä ja yhdessä vietetystä ajasta voisivat kuitenkin toteutua joulun aikana, edes hetkittäin? Miten saada palautettua yhteyttä kumppaniin, joka tuntuu kadonneen jonnekin arjen kuorman alle?

Joulu on oivallista aikaa erilaisille parisuhteen hyvinvointia kannatteleville arkisille teoille. Yhdessä tekeminen, vaikka mattojen tuuletus tai joululaulukaraoke, vahvistaa suhteen me-henkeä. Monet ristiriitatilanteet aiheutuvat siitä, ettei oikein osata ja uskalleta sanoittaa omia tarpeita suhteessa ja toisaalta kumppanilta ei välttämättä tule kysyttyä hänen tarpeistaan.  Kun omat tai kumppanin tarpeet jäävät sanoittamatta tai kuulematta, syntyy herkästi kokemusta etääntymisestä parisuhteessa.

On tärkeää jutella kumppanin kanssa siitä, mitä itse tarvitsisi joulun ajalta ja mitä kumppani puolestaan tarvitsisi.  Millaista lepoa itse arvostaisi, millaista lepoa kumppani toivoisi? Myös läheisyydestä on hyvä jutella, eli millaista läheisyyttä toivotaan, jotta parisuhde voisi paremmin? Millaisia voivat olla läheisyyden hetket ja mikä virittäisi myös seksuaalista läheisyyttä suhteessa?  Läheisyyden vaaliminen ja kumppanin kutsuminen iholle ja viereen on tärkeä parisuhdeteko. Joskus se tarkoittaa konkreettisesti ajan raivaamista muilta ärsykkeiltä, kuten kaikenlaisilta ruuduilta. Voisiko tämän joulun parisuhdeteko olla se, että kännykät ja muut älylaitteet heitettäisiin edes hetkeksi kirjaimellisesti kuuseen?

Lepoa, rakkautta ja rauhallista joulunaikaa kaikkiin koteihin!

Riina Nissinen
Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija
Perhe- ja paripsykoterapeutti

nettisivujen banneripohja OIKEA KOKO (3)

Toiminnanjohtajan joulutervehdys

Vuosi lähenee loppuaan. Joulu lähenee, mutta arjen kiireet kenties vielä ovat mielissämme. Kulunut pandemia-aika tuntuu monilla meistä kehossamme ja on kenties paineena mielessä. Arki on vienyt voimia erityisellä tavalla viimeiset kohta kaksi vuotta. Perheet ja parisuhteet ovat olleet kovilla monilla tapaa. Muutokset ohjeissa ja tavoissa toimia vielä kuormittavat ja haastavat meitä sopeutumaan aina uudelleen ja uudelleen elämän uusiin, mutta jo tutuksi tulleisiin toimintatapoihin, vaikka mielemme ja kehomme kaipaakin kenties jo aivan tavallista vuorovaikutusta läheistemme ja verkostojemme kanssa. Joillekin arki on tuntunut erityisen uuvuttavalta ja jopa ahdistavalta. Parisuhteissa arjen pienetkin tilanteet ja vuorovaikutusten tilanteet saattavat pitkittyneissä kriisitilanteissa äityä kohtuuttomiksi ristiriidoiksi.

Joskus lyhytkin kohtaaminen auttaa, kun itse kokee oman tilanteensa olevan umpikujassa. Näissä tilanteissa järjestömme tarjoaa toivoa ja apua myös joulun ja uuden vuoden aikaan. Matalan kynnyksen maksuttomat toimintamme, eli parisuhdepuhelin sekä ilman ajanvarausta toimiva päivystyschat sekä ajanvarauksella toimiva ajanvarauschat, palvelevat myös arkisin joulun ja uuden vuoden aikaan. Suosittelemme lämpimästi kaikille, että uskaltaudut hakemaan apua jo siinä ensimmäisessä kohdassa, kun huoli painaa mieltä! Solmut voivat aueta nopeastikin, kun jakaa ajatuksiaan ammattilaisen kanssa.

Järjestössämme Parisuhdekeskus Katajassa vuosi 2021 on ollut toiminnantäyteinen ja tärkeä vuosi! Tarve parisuhteiden teemoille on näkynyt vahvana kaikessa toiminnassamme. Verkkoluennoillamme ja koulutuksissamme kävijämäärät ovat moninkertaistuneet. Yhteistyökumppaneidemme ja laajentuneiden järjestö- ja valtakunnallisen vaikuttamistoimintojemme ja kaikkien uusien kumppanuuksiemme kautta olemme saaneet vahvistettua parisuhteiden teemojen näkyvyyttä ja ennaltaehkäisevien toimintojen tunnettuutta. Kiitos äärettömästi teille kaikille yhteistyökumppaneillemme niin järjestö-, kunta- ja aluesektorilla, kuin myös valtakunnallisille toimijoille ja verkostoillemme!

Kiitos kaikesta yhteisestä työstä hallituksemme, ja erityisesti tänä vuonna aloittanut puheenjohtajamme Marianne Heikkilä! Kiitos kaikille teille jäsenillemme, jotka olette mukana eri tavoin yhteisessä ennaltaehkäisevässä parisuhdetyössä. Kiitos vielä erityisesti upeat vapaaehtoisemme, jotka teette työtä koko sydämellänne parisuhteiden teemojen edistämiseksi. Ja erityiskiitos upea työtiimini kaikesta siitä työstä mitä teette näiden parisuhteiden teemojen äärellä päivittäin!

Kiitos kuluneesta vuodesta toimintojemme päärahoittaja STEA! Kiitos, kun saamme entiseen malliin ensi vuonna toimia ennaltaehkäisevän toiminnan ja parisuhteen teemojen äärellä. Tänä vuonna tämä työ mahdollistaa ihmisten ja parisuhteiden hädän kohtaamista myös näin joulun ja uuden vuoden aikaan. Ja kiitos, kun olemme saaneet puoltavan avustusehdotuksen ensi vuodelle muun muassa alkavaan uuteen hankkeeseen, jossa edistämme nuorten aikuisten ihmissuhdetaitoja mielenterveyden tukena yhteistyökumppaneidemme kanssa!

Toivon kuitenkin tässä kohtaa kaikille mahdollisuutta alkaa asettua pikkuhiljaa joulun tunnelmaan.

Toivon ja ilon hetkiä kaikille jouluun ja uuteen vuoteen! ❤️

Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru

Syyskokouskannari banneri

Syyskokouksen kannanotto: Parisuhteiden palvelut osaksi hyvinvointialueiden rakenteita

25.11.2021

Edelleen käynnissä oleva koronapandemia on tuonut näkyväksi parisuhteiden haasteet perheissä. Pandemian jäljiltä meille on kertynyt paljon korjaus- ja huoltovelkaa parisuhteiden ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Suomessa on hyväksytty esitys sote-uudistuksesta ja siirtymisestä hyvinvointialueisiin. Tulevilla hyvinvointialueilla tulee huomioida vahvasti parisuhteet ja erilaiset tuen muodot ja palvelut. Erityisesti ennaltaehkäiseviin parisuhdepalveluihin tulee panostaa ja niitä tulee kehittää. Vanhempien parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa suoraan koko perheen vuorovaikutus- ja tunneilmapiiriin, sekä lasten turvalliseen kasvuympäristöön.

Hyvinvoivan parisuhteen omaavat kumppanit kestävät paremmin elämän vaikeuksia, ongelmia ja kriisejä. Onneton parisuhde on riski ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Haasteet parisuhteessa altistavat mielenterveyden häiriöille. Tiedämme, että mielenterveyden häiriöistä koituu yhteiskunnalle miljardien eurojen kustannukset vuosittain. Parisuhteen tuki on siis hyvinvointialueille tärkeä investointikohde.

Parisuhteen tukeminen ja erilaisten parisuhteen palveluiden järjestäminen on tärkeä tehdä tulevilla hyvinvointialueilla yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa. Perhekeskuksissa tulee huomioida parisuhteiden teemat kaikenlaisissa perheissä.  Parisuhdepalveluiden tulee olla saavutettavia kaikille pareille erilaisissa perhetilanteissa.

Tulevilla hyvinvointialueilla julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä tulee vahvistaa. Parisuhdekeskus Kataja ry koordinoi Valtakunnallista parisuhdeverkostoa, johon kuuluu kymmeniä kunta- ja järjestötoimijoita, sekä sotetoimialueita. Verkoston toiminnassa on noussut esille tarve lisätä saavutettavia palveluita parisuhteiden tueksi. Ammattilaiset julkisessa terveyden- ja sosiaalihuollossa tarvitsevat parisuhteen puheeksi ottamiseen lisää välineitä. Järjestökentällä on vahvaa parisuhdeosaamista, jota tulee hyödyntää.

Parisuhteiden puheeksi ottaminen ja tukeminen säästää sekä inhimillistä kuormitusta että yhteiskunnan kustannuksia. Uusien rakenteiden luominen tarjoaa päättäjille ja toimijoille mahdollisuuden ottaa huomioon entistä vahvemmin parisuhteiden ja perheiden hyvinvoinnin turvaamisen tulevaisuuden Suomessa.

Lisätietoja
Suvi Laru
toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi
050 541 1288

Jalat vastakkain

Blogi: Parisuhteen vaiheet – totta vai tarua?

”Me oltiin oltu kolme vuotta kimpassa ja sit se sota alkoi.”

Tuttu tarina, jota kuulen työssäni usein. Parisuhde on alkanut valtavassa huumassa ja sitä on kestänyt muutaman vuoden. Sitten tulee tilanne, jossa yhtäkkiä silmät avautuvat: ”Tuollainenko olitkin?”

Parisuhteen elämänkaaressa voidaan tutkimustenkin valossa erottaa erilaisia vaiheita ihastumisen huumasta seesteisempään kumppanuuden vaiheeseen. Uskon, että olet kuullut kertomuksia siitä, miten rakastuminen muuttuu rakastamiseksi tai miten arki velvoitteineen astuu suhteeseen. Näissä siirtymävaiheissa voi myös syntyä monenlaisia kriisejä, jotka toisaalta saattavat olla erottavia, toisaalta niiden erityisen tärkeänä tehtävänä on viedä suhdetta eteenpäin. Parisuhteen kriisikohdat tekevät usein kipeää, muutos tuntuu ja sattuu. Kuitenkin kriisi voi olla parhaimmillaan muutos kohti parempaa vuorovaikutusta ja yhteyden kokemusta.

Palautapa mieleesi jokin suhteen alku. Muistatko, millainen jatkuva halu oli olla toisen lähellä? Suhteen aloitusvaihe onkin usein tiivistä huumaa, havahtumista siihen, että toinen onkin tosi kiinnostava ja tekee mieli olla koko ajan toisen lähellä, kiinni ja iholla. Ihastumis- ja rakastumisvaiheeseen liittyy usein fyysinen läheisyys. Kun suhde alkaa, voi pelkästä hormonien vaikutuksesta kadota unen tarve ja ruokahalu, keho saattaa käydä ylivirittyneessä tilassa, sisäinen ja ulkoinen roihu voi olla tosi suuri. Ihastuminen ja rakastuminen on aikamoinen hormonimyrsky. Suhteen alkuvaiheessa on usein tyypillistä vahva yhteyden kokemus, kokemus siitä, että keskustelu sujuu ja toinen tuntuu loputtoman kiinnostavalta, on halu kuulla toisesta.

Voimakkaankin ihastumis- ja rakastumisvaiheen jälkeen suhteessa seuraa väistämättä vaihe, jossa huomataan oma erillisyys suhteessa kumppaniin. Se vaihe on hyvä, tärkeä ja välttämätön jokaisessa parisuhteessa. Silloin kumppanit alkavat kokea tarvetta löytää oma yksilöllisyytensä symbioottisen huuman ja hormonimyrskyn jälkeen. Parisuhteen kehitys edellyttää sen ymmärtämistä, että kumppani ei ole oman itsen jatkumo vaan ihan täysin erillinen ihminen. Tämä voi tuntua valtavana pettymykseltä. Eikö kumppani tyydytäkään kaikkia tarpeita? Eriytymisvaiheessa pari usein ajautuukin ristiriitoihin. Erillisyysvaiheessa on erityisen tärkeää kyetä puhumaan omista tunteista, tarpeista ja toiveista ja toisaalta myös kuulemaan kumppanin ajatuksia. Myös haitallisten ristiriitamallien tunnistaminen on tärkeää.

Kun parisuhteessa on kyetty ratkomaan erillisyysvaiheen kysymyksiä ja haasteita, suhde alkaa tulla kumppanuusvaiheeseen. Tälle parisuhteen vaiheelle on tyypillistä erillisyyden hyväksyntä, ja sovinto liittyen suhteen rooleihin, sekä tyydyttävä vuorovaikutus. Pystytään kestämään sitä, että molemmat toimivat joskus ristiriitaisesti, ja myös hyväksytään se. Kumppanuusvaiheessa koetaan usein vahvaa fyysistä ja emotionaalista läheisyyden tunnetta. ”Aivan kuin silloin joskus ennen, mutta paljon parempaa”, saatetaan kuvailla esimerkiksi parisuhteen seksiä kumppanuusvaiheessa.

On siis hyvä tietää, että erilaiset kasvukivut ja vaiheet kuuluvat kaikkiin parisuhteisiin ja ne parhaimmillaan vahvistavat suhteen pärjäävyyttä. Missä tahansa parisuhteen vaiheessa on myös mahdollista hakea apua ja tukea parisuhteen monenlaisiin solmukohtiin. Tietoisuus parisuhteeseen kuuluvista vaiheista voi auttaa ymmärtämään suhteen haastavia taitekohtia ja niiden merkitystä parisuhteen normaalissa ja usein välttämättömässä kehityksessä.

Kirjoittaja Riina Nissinen on Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija.

ryhmä kädet yhdessä

Syyskokous valitsi Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallituksen tulevalle kaudelle

Syyskokous 25.11.2021 on valinnut Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallituksen jäsenet 2022 alkavalle toimikaudelle. 

Hallitukseen valittiin kolme varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Ehdolla oli  seitsemän uutta jäsentä. Iloitsemme, että  hallituspaikat kiinnostivat tänäkin vuonna erityisen paljon! Parisuhdekeskus Katajan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, puheenjohtaja ja kaksi varajäsentä. Varsinaisen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja varajäsenen kausi yhden vuoden.

Hallituksen jäsenistä Hanna Kinnunen ja Terhi Lahdensalo, joiden  toimikausi oli päättymässä, olivat ehdolla ja tulivat valituksi uudelle toimikaudelle hallituksen varsinaisina jäseninä. 

Syyskokous valitsi hallitukseen seuraavat uudet jäsenet:

Anna Moring (varsinainen jäsen)
Dennis Ekman (varajäsen)
Jaakko Sahimaa (varajäsen)

Puheenjohtajana jatkaa Marianne Heikkilä ja hallituksen jäseninä jatkavat Riitta Alatalo, Killi Jokila ja Risto Jyrkkä. 

Olemme kiitollisia kaikista ehdokkaista ja toivotamme uudet hallitusjäsenet lämpimästi tervetulleiksi!

Pariskunta

Blogi: Miten me osattais puhua? – Dialogia parisuhteen solmukohtiin

”Sä aina aloitat ton saman jauhamisen, nyt alkaa riittää!” ”Sä itse et tee mitään että muuttuisit!” Ja niin edelleen jatkuu sama tuttu, uomiinsa asettunut kaava, joskus vuodesta toiseen. Kierrokset kiihtyy ja sydän tuntuu pusertuvan rinnasta läpi. ”Sä sanot aina niin törkeästi, oot ihan kuin äitisi, vielä pahempi!” Taas mentiin, ehkä sillä seurauksella, että suhteeseen tulee monen päivän piinaava radiohiljaisuus tai jos päästään viimeiseen kierrokseen saakka, niin ei muuta kuin erokortit pöytään!  ”Sähän sitä halusit!”

Uskon, että jokainen parisuhteessa oleva tunnistaa tilanteita, joissa ongelmat kärjistyvät riitatilanteiksi. Vuorovaikutus ajautuu joistain syystä solmuun, tai tuntuu monella tapaa hankalalta.  Ilma on sakeanaan syyttelyä, loukkaavia sanoja, aggressiota ja suojakilpiä. Mikä avuksi, jos suhteessa ajaudutaan yhä uudelleen haavoittaviin ja luottamusta nakertaviin riitoihin? Riidan aiheet, kuten vanhemmuus, seksi, sukulaiset, raha tai arvot vaihtuvat kuin asemat, mutta juna jatkaa haitallisen vuorovaikutuksen raiteilla vuodesta toiseen. Miten saisi suhteen ristiriitatilanteisiin apua ja junan käännettyä turvallisemman vuorovaikutuksen raiteille?

Uskon, että vahvistamalla dialogista vuorovaikutusta parisuhteessa, muuttuvat myös suhdetta haavoittavat ristiriitatilanteet. Dialoginen vuorovaikutus tukee tasa-arvoista osallisuutta ristiriitatilanteissa. Tärkeintä dialogisuudessa on se, että molemmat kumppanit tulevat kuulluiksi. Dialogista vuorovaikutustilannetta ei voi muodostua, jos itsellä tai kumppanilla ei ole kokemusta siitä, että heidän ajatteluaan oikeasti kuullaan. Tilaa kumppanin puheelle voidaan luoda vaikka seuraavasti: ”Huomaan, että sinulla on asiaa. Olen nyt tässä ja kuuntelen, puhu rauhassa.” tai ”Tulee tunne, että olisi tärkeää kuulla mitä sanot, mutta nyt olen töissä, sopisiko että jutellaan tunnin päästä?” Kumppanin ilmaisema kuuntelemisen halu luo tilaa puhumiselle.

Dialogiseen vuorovaikutukseen kuuluu myös olennaisesti se, että vältetään tekemästä tulkintoja kumppanin sanomasta. Usein oma mieli saattaa askarrella jo pitkällä, ennen kuin kumppani on ehtinyt sanoa haluamansa. ”Eihän se kuitenkaan onnistu”, tai ”Taas se jotakin vaatii”, saattaa oma mieli kiirehtiä tulkitsemaan kumppanin sanomaa.  Olen kuullut loistavan sanonnan, että jos haluaa pyrkiä dialogiin, on parempi olla puoli askelta puhujaa jäljessä kuin kaksi edellä. Tulkinta estää kuulemasta ja sammuttaa dialogin. Pysähtyminen kuuntelemaan, mitä kumppani sanoo ja tarvittaessa tarkentaminen, mitä hän tarkoittaa, on dialogin tärkein askel.  Kumppanin käyttämistä sanoista voi kysyä tai pyytää tarkennusta. ”Sanoit että aloitan taas jauhamisen, mitähän sillä tarkoitat?”

Dialogia vahvistaa myös avaavat kysymykset, joita voidaan sanoa vaikka m- kysymyksiksi. ”Miten meidän olisi hyvä tässä puhua, että ei tulisi riitaa?” tai ”Millaista palautetta sinun olisi helpompaa kuulla?” Avoimet kysymykset luovat tilaa asioiden tarkastelulle ilman voittajia tai häviäjiä.

Suhteessa voi olla todella pysäyttävää kokea kumppanin aito kuuntelu ja läsnäolo ristiriitatilanteissa. Kuuntelu luo ymmärrystä ja ymmärrys usein empatiaa. Millaiset asiat helpottaisivat kuuntelua parisuhteenne ristiriitatilanteissa? Mikä olisi luonteva tapa ilmaista, että kuuntelet kumppaniasi, myös silloin kun olette eri mieltä? 

Kirjoittaja Riina Nissinen on Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija.

Pari halaamassa seinän edessä

Blogi: Parisuhde on kuin koti, jossa asumme

Parisuhde eri elämänvaiheissa on ollut Parisuhdekeskus Kataja ry:n blogien aiheena Parisuhdeviikolla j sitä ennen. Päädyin pohtimaan millä kaikilla tavoin parisuhde näyttäytyy ja millä kaikilla tasoilla. Koska olen suunnattoman viehtynyt vertauskuviin, sain sen aikaiseksi tästäkin ja lähestyn asiaa sitä kautta, toki pistäen vähän mutkia suoriksi.

Parisuhde on kuin koti, joka muuttaa muotoaan elämäntilanteiden sekä omien ja parisuhteen tarpeiden mukaan. Yleispätevää täysin oikeaa kotia kaikille onkin vaikea sanoa, koska sodan jälkeisen ajan rintamamiestalobuumin jälkeen on vaikea määritellä millaisessa kodissa sitä kukin haluaa asua. Toisen onni tulee suuressa, komeassa ja väljässä talossa, jossa on tilaa olla paljon myös erillään. Toinen tykkää olla tiiviimmin, eikä tarvetta erillisyydelle ole niin paljoa, muuta kuin ollessaan poissa kotoaan.

Koti- tai asumusvertaus on mielestäni sikälikin osuva, että asumisen katsotaan olevan niitä ratkaisuja, joita teemme aika lailla itseämme kuunnellen, niin kuin toimimme parisuhteissakin. Haaveet ja toiveet ohjaavat molempia ratkaisuja, kuten elämäntilanteet, mahdolliset lapset ja elämän muut realiteetit. Muuttuneet elämäntilanteet tuovat tarvetta muutoksille. Niiden myötä koti muodostuu sen näköiseksi kuin on tarve, lapsiperheen asunnoksi, senioritaloksi tai vaikka miksi. Kaikissa elämäntilanteissa meistä ei ole niinkään satsaamaan kotiin, vaan toiveemme kodille on vain luoda puitteet elämälle, joka jo ottaa paljon. Tästä voi syntyä niin sanottua korjausvelkaa, korjaamista, jota ei loputtomiin voi lykätä.

Aina kodin kanssa ei pääse helpolla, kohdalle voi osua vääriä valintoja tai pyytämättömiä vahinkoja ja vastoinkäymisiä, jotka saavat uskon horjumaan ja vaativat ylimääristä työtä, oli sille resursseja tai aikaa varattuna tai ei. Työ voi olla myös mielekästä, osa meistä harrastaa kodinlaittoa ja huoltavat kotiaan säännöllisesti, ettei suuria vahinkoja tulisi ja että viihtyvyys olisi taattua. Osa meistä päätyvät tekee kodin näyttääkseen hyvältä ulospäin tarkastellen ennemmin sitä, miltä koti näyttäytyy muille, kuin miettien miten sen itse koen tai mitä itse haluaisin.

Kodista, niin kuin parisuhteesta, on kaikilla osapuolilla mielipiteitä ja erilaisia toiveita, jolloin toisen jyräämät ratkaisut voivat pahimmillaan aiheuttaa vahvaa viihtymättömyyttä. Paras lopputulema syntyy keskusteluin ja joustamalla myös omista näkemyksistä. Ja kyllä, naapurin koti, niin kuin naapurin suhdekin näyttää usein erilaiselta, koska heillä on ihan omat tarpeet ja mieltymykset.

Ristiriitaa tulee, jos olisit toivonut päätyväsi lämminhenkiseen puutaloon täynnä elämää ja huomaatkin asuvasi tyhjyyttä kolisevassa kaksiossa keskellä lähiötä. Siinä sitten punnitaan toiveita ja mahdollisuuksia muutokseen. Niin kuin sitä usein pohditaan monessa suhteessakin.

Muutos on onneksi mahdollista. Sitä ei edes tarvitse osata tehdä yksin, niin kuin ei tarvitse osata remontoida kaikkea itse kotonaankaan. Toiset osaavat vaikka ja mitä, toiset opettelevat osatakseen ja toiset hankkivat apua ulkopuolelta. Lopputuleman kannalta sillä ei ole onneksi väliä. Tärkeää on aina muistaa, ettei päälle puoleinen fiksaus riitä pitkälle, jos perustus ei ole kunnossa. Vaikka täytyisi tehdä isokin remontti, purkaa perustuksiin saakka, voi lopputulema olla aivan nappi ja asujiensa näköinen, tuottaen isosti onnea sitkeän uurastamisen jälkeen. Joskus voi joutua toteamaan urakan olevan ylivoimainen ja tehdä ratkaisut sen mukaan. Onni voi tulla niinkin, pettymyksistä ja surusta huolimatta.

Siinä suhteessa vertaus kodista ja parisuhteesta hiukan ontuu, että koti on teknisesti mahdollista viilata pilkulleen, jokaista listaa myöden mieleisekseen. Parisuhde taas on usein aivan säännöllisen suloisesti pikkasen rempallaan, mutta senkin voisi yrittää nähdä vähän rustiikkisena, epätäydellisen täydellisenä, elettyä elämää täynnä.

Hyvää parisuhdeviikkoa meidän kaikkien koteihin.

Satu Kelkka

Kirjoittaja

Olen Satu Kelkka, perhe- ja pariterapeutti ja Parisuhdekeskus Kataja ry:n vapaaehtoinen.

Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Päivätyöni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa.  Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.

Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.

tyttö pellolla

Tiedote: Parisuhteet tarvitsevat tukea: Yli puolet pariskunnista on harkinnut eroa lasten ollessa pieniä

Yli puolet pienten lasten vanhemmista on miettinyt eroa jossain kohtaa nykyistä parisuhdettaan. Erityisesti pienten lasten vanhempia kuormittavat vähäinen yhteinen aika ja yksinäisyys. Kolmasosa kokee myös jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea parisuhdepulmiinsa. Tiedot käyvät ilmi Ensi- ja turvakotien liiton, Parisuhdekeskus Kataja ry:n ja Väestöliiton tekemästä kyselystä alle kouluikäisten lasten vanhemmille.

56 prosenttia pienten lasten vanhemmista kertoo harkinneensa eroa, selviää järjestöjen tuottamasta kyselystä. Useimmin eroa on pohdittu vauvavuoden jälkeen. Taustalla on erityisesti ajankäyttöongelmat ja niihin liittyvä tyytymättömyys. Varsinkin vähäinen yhteinen aika haastaa parisuhteita. Lisäksi moni kokee, ettei aikaa riitä omalle hyvinvoinnille. Sitoutuneisuus parisuhteeseen ja yhteiset lapset ovat suurimpia tekijöitä, jotka saavat parit pysymään yhdessä.

”Nämä eivät ole uusia ilmiöitä, mutta edelleen ajankohtaisia huolimatta siitä, kuinka yleisiä tiedämme niiden olevan. Julkinen järjestelmä ei kykene yksin vastaamaan perheiden avuntarpeeseen, vaan järjestöjen ja perhepalveluiden yhteistyötä tarvitaan”, Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija Laura Huuskonen sanoo.

Kyselyyn vastanneista neljännes oli eronnut lasten ollessa pieniä. Eropäätökseen vaikuttivat esimerkiksi kommunikaatiovaikeudet, tunneyhteyden, läheisyyden ja seksin puute sekä henkinen ja fyysinen väkivalta.

Kolmasosa kokee jääneensä ilman apua parisuhdeongelmissaan

Eroa pohtiessaan kyselyyn vastanneet ovat hyödyntäneet muun muassa pari- ja yksilöterapiaa, perhetyötä ja vertaistukea. Kuitenkin vain 7 prosenttia vastaajista koki, että parisuhteen ongelmiin on helppo hakea apua. Jopa kolmannes vastaajista oli jäänyt vaille kaipaamaansa tukea parisuhteeseen.

”Palvelut näyttävät edelleen olevan vaikeasti saavutettavia tai niistä ei ole riittävästi tietoa. Parisuhdepuheen ylläpitäminen ja vanhempien rohkaiseminen tuen pariin on kaikkien perheitä kohtaavien ammattilaisten vastuulla. Parisuhteen voinnista ja tuen tarpeesta eron jälkeen tulisi kysyä palveluissa, joissa perheitä kohdataan; paitsi neuvolassa, myös muualla terveydenhuollossa, perheneuvolassa, perheiden kohtaamispaikoissa ja päiväkodeissakin”, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Tanja Koskinen.

Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia koki, että perhepalveluissa on tärkeää ottaa parisuhteen vointi puheeksi. 63 prosenttia sanoo, että parisuhteiden hyvinvoinnista pitäisi puhua enemmän. Kyselystä käy ilmi, että parisuhteen voinnista kysytään erityisen paljon neuvolassa, mutta muissa palveluissa selkeästi vähemmän.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä kevään ja syksyn 2021 aikana. Kyselyyn vastasi 225 alle kouluikäisten lasten vanhempaa.

Valtakunnallinen parisuhdeviikko 8.-14.11. nostaa esille hyvinvoivan ja turvallisen parisuhteen merkitystä perheen ja yksilön hyvinvoinnille. Ensi- ja turvakotien liitto, Väestöliitto ja Parisuhdekeskus Kataja tarjoavat matalan kynnyksen toimintoja kaikenlaisten parisuhteiden, eron pohdinnan, eron ja uusperheiden tueksi. Tukea on saatavilla helposti verkossa.

Ensi- ja turvakotien liitto, asiantuntija Tanja Koskinen, Ero lapsiperheessä -työ, 0407632332

Parisuhdekeskus Kataja, asiantuntija Laura Huuskonen, 0503095434

Väestöliitto, asiantuntija Minna Jaakkola, 040 661 4086

Lue myös mielipidekirjoituksemme Turun Sanomissa 10.11.2021 https://www.ts.fi/lukijoilta/5478035/Parisuhteelle+halutaan+tukea++moni+jarjesto+tarjoaa+sita?fbclid=IwAR1u4N6SZQmObdoDsniCvCOh0OQaUjQe-8jqfgA7DaH5fXqtvjPaqlRs3BI

Pariskunta nurmikolla

Blogi: Parisuhteen puheeksi ottoa kaivataan pikkulapsiperheissä

Parisuhteista pitäisi puhua enemmän. Erityisesti perhepalveluissa parisuhde on tärkeää ottaa puheeksi. Parisuhteen vaikeuksiin kun ei ole erityisen helppoa hakea apua.

Muun muassa tällaisia tuloksia nousi esiin Ensi- ja turvakotien liiton, Parisuhdekeskus Kataja ry:n ja Väestöliiton kesän 2021 aikana toteuttamasta kyselystä alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Tiedämme, että pikkulapsiaika on haastavaa aikaa sekä vanhempien jaksamiselle että parisuhteelle. Tämä blogikirjoitus on osa kolmen kirjoituksen sarjaa, joissa käsitellään kyselyssä esiin nousseita teemoja: missä mennään tällä hetkellä pienten lasten vanhempien parisuhteissa, mitkä seikat haastavat parisuhdetta ja millaista tukea kaivataan.

Hieman alle kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista alle kouluikäisten lasten vanhemmista kertoi olevansa erittäin tai jonkin verran tyytyväinen parisuhteeseensa. Tämä tarkoittaa, että parisuhteeseensa tyytymättömiä vanhempia oli noin 40% vastaajista, joista 5% ei ollut lainkaan tyytyväinen parisuhteeseensa.

Parisuhdekeskus Kataja ry toteutti vuonna 2020 kaikille avoimen parisuhdekyselyn. Tuolloin verkkokyselyyn vastanneista noin 75 % oli parisuhteeseensa erittäin tai jonkin verran tyytyväisiä. Ne vastaajista, jotka olivat kaivanneet ja saaneet tukea parisuhteeseensa olivat paljon tyytyväisempiä parisuhteeseensa. Näiden kahden kyselyn tuloksia verrattaessa siis näyttäisi siltä, että pikkulapsiaika aiheuttaa jonkun verran enemmän tyytymättömyyttä parisuhteeseen.

Tyytyväisyyttä parisuhteessa lisäsivät sitoutuneisuus, arjen sujuvuus ja tasa-arvo, puhuminen ja avoimuus, romantiikka ja yhteiset arvot. Sitoutuminen, lapset ja yhteiset tulevaisuuden haaveet olivat suurimpia syitä pysyä yhdessä parisuhteessa. Myös keskusteluyhteys, rakkaus sekä yhteinen koti ja talous mainittiin yhdessä jatkamisen syiksi. Tärkeäksi koettiin sekä omaa vointia tukeva ammattilaisapu että parisuhteelle saatu tuki. Joissain vastauksissa nousi eroamisen vaikeus syynä pysyä yhdessä.

”Me vastaan muu maailma auttaa jaksamaan muun elämän vastoinkäymisissä”.

”Joukkuehenki, yhteiset haaveet ja tavoitteet”

”Arki toimii ja molemmat vanhemmat kantavat yhtäläisen vastuun arjesta”.

”Mieheni jäi vauvan kanssa koti-isäksi ja minä sain palata töihin. Tasa-arvoisuus!”

”Vahva keskusteluyhteys” 

 ”Keskustelu on avointa ja rehellistä”

”Syvä rakastumisen tunne edelleen”

”Seksielämä on hyvää”

”Samat arvot ja elämänkatsomus”

Parisuhteen ja sen haasteiden puheeksi ottoa kaivataan. 90% vastaajista koki tärkeänä, että parisuhteen voinnista puhutaan perhepalveluissa. Parisuhteesta olikin keskusteltu neuvolapalveluissa yli 85% vastaajista kanssa. Muissa palveluissa (terveydenhuolto, perhekeskukset, päiväkoti) parisuhteen huomioiminen oli kuitenkin vähäistä.

Vain 7% vastaajista koki, että parisuhteen ongelmiin on helppo hakea apua, mikä korostaa ammattilaisten tuen ja parisuhteen puheeksi ottamisen merkitystä. Vastaajista reilu kolmannes oli saanut tukea parisuhteelleen, reilu kolmannes ei ollut kaivannut tukea ja 14% ei ollut saanut tukea, vaikka olisi sitä kaivannut. Noin 20 % olisi halunnut itse hakea tukea, mutta kumppani ei ollut siihen valmis.

Kolmannes pienten lasten vanhemmista jää siis edelleen vaille kaipaamaansa tukea parisuhteeseen. Vanhemmilla on selkeitä toiveita kaipaamalleen tuelle: pariterapiaa, lastenhoitoapua, omaa terapiatukea, vertaistukea ja parisuhdeluentoja toivottiin eniten. Olisikin meidän perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tehtävä varmistaa yhteistyöllä, että vanhemmat pääsevät kaipaamansa tuen äärelle.

Laura Huuskonen

Asiantuntija

Parisuhdekeskus Kataja ry

Lue myös mielipidekirjoituksemme Turun Sanomissa 10.11.2021 https://www.ts.fi/lukijoilta/5478035/Parisuhteelle+halutaan+tukea++moni+jarjesto+tarjoaa+sita?fbclid=IwAR1u4N6SZQmObdoDsniCvCOh0OQaUjQe-8jqfgA7DaH5fXqtvjPaqlRs3BI