Jalat vastakkain

Nuoren aikuisen turvallinen kohtaaminen 

Blogi 8.11.2023

Nuori aikuisuus elämänvaiheena on tänä päivänä erityinen. Se eroaa väistämättä aiemmasta, koska ympäröivä yhteiskuntakin on muuttunut. Nuori aikuisuus tuo mukanaan paljon muutoksia ja kriisejä, joista ei kaikkiin välttämättä pysty valmistautumaan. Toisaalta sitä luonnehditaan vapaaksi ja inspiroivaksi, mutta samaan aikaan psyykkisesti kuormittavaksi. Nuoren aikuisuuden kehitystehtävät ja valintojen tekeminen tuovat paineita ja stressiä, koska mitään valmiita ohjeita niihin ei ole. Nuoret aikuiset kaipaavat tukea ja aitoa kohtaamista. Mitkä asiat sitten ovat tärkeitä nuoren aikuisen kohtaamisessa ja miten kohtaamistilanteessa voisi tukea turvallisuuden tunnetta? Miksi turvallisuuden tukeminen on tärkeää jokaiselle nuorelle aikuiselle?   

Nuoren aikuisen kohtaamisessa tärkeintä on muistaa se, että kaikki ovat yksilöitä, eivätkä kaikki koe aina samoja asioita läheskään samalla tavalla. Mitään valmista pohjaa tai taikasanoja ei ole, mutta aidolla läsnäololla ja kiinnostusta osoittamalla voi tukea nuorta aikuista jo paljon. Usein nuori aikuinen kaipaa vain validaatiota hänen tunteilleen ja ajatuksilleen, jolloin liika ratkaisukeskeisyys voi aiheuttaa stressiä ja tunnetta siitä, että hänen tunteillaan ei juuri ole merkitystä, vaan tilanne tulee vain ratkaista jollakin valmiilla menetelmällä. Nuoret aikuiset voivat kokea olevansa yksin tunteidensa kanssa, etenkin nykymaailman sosiaalisen median vaikutuksen takia, jossa kaikki hipoo täydellisyyttä eikä merkkiäkään elämänkriiseistä tai kehitysvaiheiden tuomista haasteista ole. Sen lisäksi sosiaalinen media tuo muun muassa maailmantapahtumat nuoren aikuisen välittömään tietoisuuteen ja haastaa olemaan alati läsnä useammassa paikassa samanaikaisesti. Tarve rajata on siis päivästä toiseen pinnassa.  

Meillä kaikilla on sietoikkunat eri tilanteisiin. Kun esimerkiksi stressi on sietoikkunan sisällä, pystymme toimia ja elää stressin kanssa, eikä se vaikuta meihin negatiivisesti. Silloin voidaan siis puhua, että vireystilamme on sopiva. Sietoikkunan ulkopuolella on kuitenkin ylivireystila ja alivireystila. Ylivireä ihminen on taistele tai pakene- tilassa ja alivireä ihminen kokee tietynlaista lamaantumista, jolloin ei saa itseään hoitamaan asioita. Vagushermoa eli kiertäjähermoa aktivoimalla voi vaikuttaa omaan stressinsietokykyyn. Vagushermo on osa parasympaattista hermostoamme, ja se vastaa rentoutumisesta ja palautumisesta. Sen voi aktivoida esimerkiksi hengittämällä syvään ja rentouttamalla kasvojen lihakset. Tällöin hermostomme rauhoittuu ja pystymme olemaan paremmin läsnä eri tilanteissa. Toisaalta joillekin rauhoittuminen ja hengitysharjoitukset voivat tuntua haastavilta ja lisätä vain negatiivista tietoisuutta. Silloin kannattaa kokeilla niin sanotusti aktiivisia läsnäoloharjoituksia, esimerkiksi kävelyä, palauttavaa liikuntaa tai jopa ihan vain oman kropan tunnustelemista ja raajojen pientä aktivointia. Omat sietoikkunat on tärkeää tunnistaa ja niihin oikea reagointi helpottaa mieltä ja kehoa rentoutumaan ja palaamaan sietoikkunan rajojen sisäpuolelle. Tässä nuoria aikuisia voitaisiin tukea konkreettisella tavalla kohtaamistilanteissa. Lisäämällä tietoisuutta kehon rauhoittamisesta on yhdessä kokeiltava työkalu ja mahdollistaa tilan avoimemmalle keskustelulle ja kohtaamiselle.   

Turvallisuuden tunne on kaikkien kohtaamistilanteiden yksi tärkeimpiä asioita. Jos ihminen ei koe turvaa toisen ihmisen vieressä, on aito ja inhimillinen kohtaaminen silloin lähes mahdotonta. Ilman sisäistä turvan tunnetta meidän on vaikeaa luottaa toiseen ihmiseen ja kertoa vaikeista asioista toiselle. Turvattomuus vie muilta asioilta tilaa, kuten ajattelemiselta ja uuden oppimiselta. Aivomme toimivat niin, että skannaamme turvallisuutta jatkuvasti, koska se on osa meidän suojausvalmiuttamme. Kun aivomme havaitsevat uhan, pyrkivät ne mahdollisimman nopeasti reagoimaan siihen. Turvallisuuden tunnetta voi tukea esimerkiksi elein ja ilmein, mutta myös sanoittamalla toiselle, että hän on turvassa ja hän voi luottamuksellisesti puhua ammattilaiselle. Ammattilaisen saavutettavuus, avoimuus ja aito läsnäolo näkyvät aina asiakkaalle. Nämä ovat myös todella tärkeitä turvallisuuden tunteen kannalta. Ammattilaisen tulee muistaa jokaisen ihmisen yksilöllisyys ja hänen tulee osoittaa uteliaisuutta, kiinnostusta ja turvallisuutta. Näin asiakas, tässä tilanteessa nuori aikuinen, kokee turvalliseksi keskustella avoimesti vaikeistakin asioista ja ottaa ammattilaisen tukea vastaan.  

Kaikki nämä asiat ovat tärkeitä nuoren aikuisen kohtaamisessa – olipa kohtaaminen sitten ammattilaisen tai ystävän kanssa. Ihmiset kokevat turvattomuutta eri asioista ja todella eri tavoin, emmekä usein voi nähdä ulkoapäin toisen henkilön ajatuksia tai turvallisuuden tunnetta. Voimme kuitenkin luoda turvaa ja luottamusta välillemme teoin ja elein. Turvallisuuden tunne on avain avoimelle ja inhimilliselle kohtaamiselle, ja sen taustalla on todella monia asioita, joiden avulla turvallisuutta voimme rakentaa ja tukea. Aina ei välttämättä itse osaa löytää sopivia tapoja kohdata toista tai olla toisen henkilön kanssa, jolloin avoin keskustelu on tarpeen. Se osoittaa aitoa välittämistä ja inhimillisyyttä.  

Kirjoittaja

Alina Survo

Parisuhdekeskus Katajan Nuorten aikuisten ihmissuhde -hankkeen harjoittelija, sosionomiopiskelija

—-

Tekstissä käytettyjä läheitä:

Yle Areena 28.8.2020: Onko sinulla hyvä olla? Koetko olevasi turvassa? Vagushermolla on sormensa pelissä

Opinvoimala / HUS Psykiatria: Säätele vireystilaasi

  

Vuoden parisuhdeteko palkinto

MTV3 Huomenta Suomi vastaanotti Vuoden Parisuhdeteko -palkinnon

7.11.2023

Vuoden Parisuhdeteko -palkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on vaikuttanut toiminnallaan parisuhteiden hyvinvointiin tai parisuhteen hyvinvointia vahvistavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tänä vuonna palkinnon vastaanotti MTV3 Huomenta Suomi -ohjelma.

Vuoden Parisuhdeteko -palkinnon saajan valitsee vuosittain Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitus. MTV3 Huomenta Suomi -ohjelma on nostanut esille ihmissuhdeteemoja aktiivisesti lähetyksissään ja toiminut Valtakunnallisen Parisuhdeverkoston tiiviinä yhteistyökumppanina syksystä 2022 alkaen.

-Valtakunnallisen Parisuhdeverkoston asiantuntijat ovat päässeet kertomaan ihmissuhteisiin liittyvistä teemoista ohjelmaan säännöllisesti, joka on ollut äärimmäisen merkityksellistä. Olemme saaneet palautetta ihmisiltä, että he ovat hakeutuneet palveluihimme keskustelemaan parisuhdehuolista, koska näkivät teemaan liittyvää keskustelua Huomenta Suomessa, sanoo Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtaja Suvi Laru.

Palkinto luovutettiin Valtakunnallisessa Parisuhdepäivässä Musiikkitalolla Helsingissä ti 7.11.2023. Palkintoa oli vastaanottamassa Huomenta Suomen tuottaja Valpuri Haapala.

-Yksikään ihminen ei ole saari, vaikka yksilökeskeinen aika antaisi niin ymmärtää. Ihmissuhteilla on valtava kokonaisvaltainen merkitys meille ihan jokaisessa elämänvaiheessa, ja siksi niiden luominen ja vaaliminen on tärkeää. Uskon, että hyvinvoiva ja onnellinen ihminen säteilee hyvää myös ympärilleen. Tätä positiivisuuden kehää haluamme osaltamme ruokkia Huomenta Suomessa, jonka yleisö on ottanut ihmissuhdeteemat hyvin vastaan, kommentoi Huomenta Suomi tuottaja Valpuri Haapala.   

(Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto on Parisuhdekeskus Katajan koordinoima verkosto, , jossa on tällä hetkellä 58 toimijaa sisältäen 10 hyvinvointialuetta.)

Lisätietoja:

www.parisuhdekeskus.fi/parisuhdepalkinto

Suvi Laru, Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtaja
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi, 050 5411288

Petra Vesalainen, Parisuhdekeskus Kataja ry viestinnän asiantuntija
petra.vesalainen@parisuhdekeskus.fi, 050 4090911

Pariskunta

Kysely osoittaa: Henkisellä parisuhdeväkivallalla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin

Suomalaisille tehty parisuhdekysely paljastaa, että moni kokee henkisen parisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen avun saannin vaikeaksi. Pahimmillaan henkinen väkivalta rajoittaa sitä kokevan elinpiiriä ja voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen.

Parisuhdekeskus KatajanNaisten Linja Suomessa ry:n ja Miessakit ry:n toteuttamaan tuoreeseen kyselyyn henkisestä väkivallasta parisuhteessa vastasi lähes 1300 henkisen väkivallan kokijaa. Kysely toteutettiin kesän 2023 aikana verkossa ja sen tulokset julkaistiin 7.11. 

Henkisen parisuhdeväkivallan kokemukset ovat Suomessa erittäin yleisiä. Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa -tutkimuksen mukaan naisista 49,7 % ja miehistä 41,4 % on kokenut suhteessa henkistä väkivaltaa. 

– Tuoreeseen kyselyyn vastanneiden kokemista henkisen väkivallan muodoista yleisimpiä olivat arvostelu, vähättely sekä toistuva syyllistäminen ja syyttely. Kokemukset manipuloinnista, painostamisesta, kontrolloinnista ja sanojen ja tekojen vääristelystä olivat myös hyvin yleisiä. Suhteissa voi olla vaikeaa tunnistaa, missä menee riitelyn ja henkisen väkivallan raja. Riitelyyn verrattuna henkiseen väkivaltaan liittyy kokemus epätasa-arvosta ja vääristyneestä valta-asemasta, kertoo asiantuntija Laura Huuskonen Parisuhdekeskus Kataja ry:stä. 

Henkisen väkivallan kokemukset ovat yleisiä sekä naisilla että miehillä. Sukupuolten kokemusten välillä on myös eroja. Naiset kokivat selvästi useammin väkivallalla uhkailua ja vainoamista sekä ulkonäön arvostelua. Miehille yleisempi henkisen väkivallan kokemus oli lapsen vieraannuttaminen, joka voi ilmetä yhteydenpidon tai näkemisen estämisenä ja pahan puhumisena toisesta vanhemmasta.

– Naiset kokevat tyypillisesti toistuvaa ja vakavaa henkistä väkivaltaa. Se tiedetään aiemmista selvityksistä, ja se näkyy myös tämän kyselyn tuloksissa. Joka toinen naisvastaaja oli kokenut väkivallalla uhkailua ja yli 40 prosenttia oli joutunut vainoamisen kohteeksi, sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.

– Huoltajuus- ja tapaamisoikeuskysymyksiin liittyvät uhkailu, hankaloittamiset ja vieraannuttaminen näyttävät kyselyn perustella valitettavan yleisiltä. Samat ilmiöt ovat usein esillä meille asiakkaaksi hakeutuvilla miehillä, toteaa Antti Alén Miessakit ry:stä.

Henkinen parisuhdeväkivalta on huolestuttavan yleistä 

Henkisellä väkivallalla oli laajoja vaikutuksia vastaajien hyvinvointiin. Psyykkiset vaikutukset kuten masennus, ahdistuneisuus ja pelkotilat olivat hyvin yleisiä. Väkivalta voi rajoittaa sitä kokevan elinpiiriä ja johtaa jopa työkyvyttömyyteen, kuten kyselyn vastauksista selviää. 

– Kyselyn tulokset henkisen väkivallan toistuvuudesta ja laajuudesta ovat erittäin huolestuttavia. Vastaajat olivat kokeneet henkistä väkivaltaa pitkään ja usein. Kolme neljästä vastaajasta oli kokenut väkivaltaa vähintään kerran viikossa. Puolet kertoi kokeneensa väkivaltaa yli viiden vuoden ajan”, sanoo Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija Laura Huuskonen.

Myös selkeä enemmistö kertoi, että henkisen väkivallan tunnistaminen parisuhteessa on vaikeaa. Suuri osa oli tunnistanut joutuneensa henkisen väkivallan kohteeksi vasta parisuhteen päättymisen jälkeen. Osa kuvaa tapahtumien aikana syyllistäneensä itseään. 

Avun hakeminen koetaan hankalaksi

Vastaajista suurin osa mieltää avun hakemisen henkisen parisuhdeväkivallan kokemuksiin hankalaksi. Naisvastaajat olivat kertoneet väkivallasta miehiä useammin ja useammalle taholle. Miehistä lähes kolmannes ei ollut kertonut väkivallasta kenellekään.

– Miesten väkivallasta puhumista tai avun hakemista vaikeuttavat häpeän ja syyllisyyden tunteet. Palveluja ei tunneta ja ollaan tottumattomia toimimaan niiden piirissä. Miehet eivät usein koe tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Mahdolliset vähättelyn kokemukset eivät helpota puhumista tai avun hakemista, pohtii Miessakit ry:n Antti Alén.

Useilla vastaajilla oli kielteisiä kokemuksia avun saannista. Vastaajien mukaan auttavat tahot eivät aina tunnistaneet henkistä väkivaltaa tai ottaneet sitä vakavasti. 

– Viranomaisten ja eri auttajatahojen on pystyttävä nykyistä paremmin tunnistamaan henkinen väkivalta väkivallaksi. Häpeä ja pelko estävät monia hakemasta apua. Kokemus avun hakemisen epäonnistumisesta voi syventää ahdingon tunnetta ja olla syy miksei apua haeta uudelleen, toteaa Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.

– Huomattava enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että yhteiskunnassa pitäisi puhua enemmän henkisen parisuhdeväkivallan vaikutuksista. Jotta henkinen väkivalta voidaan tunnistaa paremmin ihmissuhteissa ja läpi palvelujärjestelmän, tarvitsemme lisää tietoa niin apua tarjoavista tahoista, kuin tietoa, joka tekee ilmiötä ymmärrettävämmäksi, peräänkuuluttaa Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija Laura Huuskonen.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä kevään ja kesän 2023 aikana. Kyselyyn vastasi 1292 henkilöä. Vastaajista suurin osa oli iältään 26–45-vuotiaita. Yleisin ikäluokka oli 36–45 vuotta (34,8 % vastaajista). Vastaajista suurin osa oli naisia, 78 prosenttia. Miesvastaajia oli 20 prosenttia. Kyselyn toteuttivat Parisuhdekeskus Kataja ry, Naisten Linja Suomessa ry ja Miessakit ry. 

Lisätietoja:

Parisuhdekeskus Kataja, viestinnän asiantuntija Petra Vesalainen, 050 409 0911

Naisten Linja Suomessa ry, viestinnän asiantuntija Minttu Poutanen, 050 358 4009

Miessakit ry, hallinto- ja viestintäpäällikkö Antti Alén 0500 934 303

Aiheesta muualla

MTV: Henkisen väkivallan merkit paljastuvat usein vasta eron jälkeen

HS Mielipide: Henkiseen väkivaltaan tulee suhtautua vakavasti

Parisuhdeviikko

Parisuhdeviikkoa vietetään 6.-12.11.

Parisuhdeviikkoa vietetään viikolla 45, eli 6.-12.11. Vuoden 2023 teemana on Parisuhde ja turvallisuus

Turvassa oleminen on yksi perustarpeitamme. Turvassa olemisen tarve näkyy myös ihmissuhteissamme ja koostuu monesta eri osasta. Usein koemme olevamme turvassa läheistemme kanssa, kun koemme, että he hyväksyvät meidät sellaisina kuin olemme ja arvostavat meitä sellaisina kuin olemme. Meille on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi omina itsenämme, kaikkien ihanien ominaisuuksiemme mutta myös herkkien kohtiemme kanssa. Koemme olevamme merkityksellisiä ja tärkeitä, kun tunnemme, että meistä välitetään.

Parisuhteen turvan tunnetta voi vahvistaa tai heikentää esimerkiksi lapsuuden kokemukset, kokemukset aikaisemmissa ihmissuhteissa, yhteiskunnallinen asema, suhteen sisäinen vuorovaikutus ja ulkoiset suhteeseen vaikuttavat muutokset. Parisuhdeviikon tapahtumien kautta pääsemme syventymään näihin teemoihin.

Parisuhdeviikon aikana järjestetään toimintaa kohtaavasti ja verkossa esim. luentoja, chatteja ja puhelinneuvontaa. Viikon päätapahtumina on ammattilaisille suunnattu koulutuspäivä Parisuhdepäivä ti 7.11. ja pareille suunnattu Ilta parisuhteelle ke 8.11. 

Viikon ohjelma

Maanantai 6.11.
Luento: Mistä koostuu turvallinen parisuhde?
Parisuhdepuhelin 
Parivoima – parineuvonta

Tiistai 7.11.
Valtakunnallinen Parisuhdepäivä: Parisuhde ja turvallisuus

Keskiviikko 8.11.
Ilta parisuhteelle: Tunnetaidot parisuhteessa 
Ajanvarauschat
Parivoima – parineuvonta

Torstai 9.11.
Pop-up parineuvontaa
Luento: Rakkaussuhteet turvasatamana sateenkaari-ihmisillä
Parivoima – parineuvonta

Perjantai 10.11.
Koulutus: Turvallisuus nuoren aikuisen kohtaamisessa
Parivoima – parineuvonta

Parisuhdeviikkoa koordinoi parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja viikkoa on suunnittelemassa järjestöjen, hyvinvointialueiden ja kuntatoimijoiden muodostama Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto. 

Eduskunnan parisuhdeverkosto

Eduskunnan parisuhdeverkosto: Väkivallattoman parisuhteen tuki on saatava perhekeskuksiin ja neuvoloihin

28.10.2023

Turvallisuuden kokemusta vahvistavat ja ylläpitävät turvallinen ympäristö sekä turvalliseksi koetut ihmissuhteet. Parisuhteessa turvallisuutta lisäävät kokemukset siitä, että tulee hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään, sekä se, että kumppaneilla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi omine ajatuksineen, tunteineen ja kokemuksineen. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten taloudellinen tilanne, perheenjäsenten ja läheisten terveys tai aikuisten työ- ja opiskelutilanne.

-Turvassa oleminen on yksi perustarpeistamme. On erittäin huolestuttavaa, että tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan merkittävä osa nuorista on kokenut vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten henkistä väkivaltaa. Siksi palveluiden rakenteiden tulee olla sellaiset, että ammattilaiset pystyvät ottamaan turvallisen parisuhteen puheeksi perheitä kohdatessaan esimerkiksi neuvoloissa ja perhekeskuksissa, Eduskunnan parisuhdeverkoston puheenjohtaja Hilkka Kemppi toteaa. 

Vanhempien parisuhteella ja suhteen dynamiikalla on suuri merkitys lasten ja nuorten turvallisuuden kokemukselle ja kasvuympäristölle. Vahvistamalla vanhempien vuorovaikutus- ja tunnetaitoja erityisesti ristiriitoja ratkaistaessa luodaan vankkaa perustaa lasten psyykkiselle hyvinvoinnille ja vahvistetaan suhteen osapuolten hyvinvointia.

-Turvattomuuden tunteella ja väkivallan eri muodoilla on perheissä vakavia pitkäkantoisia seurauksia. Korjaavat palvelut ovat merkityksellisiä, mutta varhainen matalan kynnyksen tuki parisuhteiden haasteissa säästää sekä inhimillistä kuormitusta että yhteiskunnan kustannuksia, Eduskunnan parisuhdeverkoston varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen jatkaa. 

Turvattomuus ja lähisuhdeväkivalta ovat vakava ongelma Suomessa. Väkivallan kierre on usein ylisukupolvinen ja väkivallasta aiheutuu yhteiskunnallemme merkittäviä kustannuksia. Lapsille vanhempien välisen väkivallan todistaminen on yhtä haavoittavaa kuin väkivallan kokeminen.

-Väkivallan ennaltaehkäisy on tiedon välittämistä, asenteiden sekä arjen muokkaamista turvallisemmaksi ja eri ikäisille suunnattujen matalan kynnyksen palveluiden mahdollistamista, Eduskunnan parisuhdeverkoston varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta päättää.  

Valtakunnallisen Parisuhdeviikon (6.-12.11.) teemana on turvallisuus parisuhteessa. Eduskunnan Parisuhdeverkosto haluaa nostaa esille parien ja perheiden turvallisen arjen merkityksen hyvinvoinnille.  

Lisätietoa:

Hilkka Kemppi 

kansanedustaja

hilkka.kemppi@eduskunta.fi

0400 181 115

(Eduskunnan parisuhdeverkoston yhteistyökumppanina toimii Parisuhdekeskus Kataja ry:n vuodesta 2004 alkaen koordinoima Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto.)

Kokouskutsu

Kutsu jäsenille: Parisuhdekeskus Katajan syyskokous 21.11.2023

Lämpimästi tervetuloa yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen!

Kokous on poikkeuksellisesti jouduttu siirtämään etäkokoukseksi.

Aika: 21.11.2023

Nuorten aikuisten ihmissuhdetaidot -hankkeen esittely klo 17.30
Kokouksen virallinen aloitus klo 18.00
 

Kokouksen asialista:

  1. kokouksen avaus.
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksi ääntenlaskijaa)
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio tulevalle vuodelle 2024 sekä jäsenmaksujen suuruus; varsinaisten jäsenten jäsenmaksu sekä kannatusjäsenmaksu
  6. valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä kaksi hallituksen varajäsentä. Hallituksen toimintakausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
  7. valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heille kaksi varahenkilöä.
  8. Parisuhdekeskus Kataja ry:n kannanotto
  9. Kokouksen päättäminen

Ilmoittauduthan mukaan viimeistään 14.11.

ILMOITTAUTUMISLOMAKE

Lähetämme kokoukseen ilmoittautuneille kokousmateriaalin etukäteen tutustuttavaksi.

Kiinnostaako sinua työskentely Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallituksessa?

Sykkiikö sydämesi parisuhdetyölle? Onko sinulla paloa edistää parien ja perheiden hyvinvointia? Innostaako sinua järjestötoiminnan kehittäminen? Hae mukaan Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitukseen!

LUE LISÄÄ JA ASETU EHDOLLE

Pari istumassa puunrungolla nojaamassa toisiinsa

Maksutonta parineuvontaa helsinkiläisille lapsiperheiden vanhemmille

Tarjoamme syksyllä 2023 maksutonta parineuvontaa helsinkiläisille lapsiperheiden vanhemmille. Toimintaa rahoittaa Helsingin kaupunki.

Neuvonta sisältää kaksi Teams -tapaamista asiantuntijamme kanssa, joiden aikana käsitellään parille ajankohtaista parisuhteen solmukohtaa.

Ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijaamme lomakkeen kautta.

Yhteydenottolomake: https://q.surveypal.com/Yhteydenottolomake–Parisuhteen-tuki-helsinkilaisille/

Eduskunnan parisuhdeverkosto

Eduskunnan Parisuhdeverkosto

Eduskuntaan on perustettu 18 kansanedustajasta koostuva Eduskunnan parisuhdeverkosto ke 13.9.2023 järjestetyssä perustamiskokouksessa. Verkoston puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) ja varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Pihla Keto-Huovinen (Kok.) ja Eeva-Johanna Eloranta (Sdp). Parisuhdeverkosto tuo näkyväksi kaikenlaisten ihmisten arkea erilaisissa elämäntilannehaasteissa ja edistää erilaisten parisuhteen tuen palvelujen ja toimintojen tärkeyttä.

-Kiitän kollegoita luottamuksesta lähteä luotsaamaan Eduskunnan parisuhdeverkostoa.  Verkostomme perustamiskokouksessa nousi keskusteluun parisuhteiden tuen kokonaisvaltainen merkitys erityisesti lapsiperheissä. Vanhempien parisuhteen ongelmat näkyvät lapsissa ja nuorissa ongelmina koulunkäynnissä, kaverisuhteissa sekä erilaisina käytöshäiriöinä. Haluammekin alleviivata esimerkiksi perhekeskusten roolia perheiden kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa. Kannamme huolta myös ikäihmisten parisuhteiden tuesta, Eduskunnan parisuhdeverkoston puheenjohtaja Hilkka Kemppi kommentoi. 

Tilastojen mukaan  yli 11 000 avioliittoa päättyy avioeroon vuosittain (v.2022). Eduskunnan parisuhdeverkoston tavoitteena on edistää parien ja lapsiperheiden vanhempien mahdollisuuksia saada tukea parisuhteelle erityisesti vaikeissa tilanteissa, kuten pitkäaikaissairauksien, neurokirjon haasteiden, riippuvuuksien, väkivallan tai mielenterveyden haasteiden koetellessa suhdetta.

-Parisuhteiden haasteet ja eron uhka kuormittavat mielenterveyttä. Mielenterveydenhäiriöistä koituvat kustannukset maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle noin 11 miljardia euroa vuosittain. Parisuhteen palveluita ja erojen ennaltaehkäisyä tulee tukea paitsi inhimillisestä myös kustannusnäkökulmasta, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja ja Eduskunnan parisuhdeverkoston sihteeri Suvi Laru kommentoi.

Parisuhteiden tuki on nostettu esille myös Petteri Orpon hallitusohjelmassa, johon on kirjattu tavoite matalan kynnyksen perhepalveluiden kehittämisestä huomioiden myös parisuhteiden ja vanhemmuuden tuki. 

Eduskunnan parisuhdeverkoston yhteistyökumppanina toimii Parisuhdekeskus Kataja ry:n vuodesta 2004 alkaen koordinoima Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto, jossa on tällä hetkellä 57 toimijaa sisältäen 10 hyvinvointialuetta.

Helsingissä 14.9.2023

Tiedustelut:

Eduskunnan parisuhdeverkoston puheenjohtaja: kansanedustaja Hilkka Kemppi 0400 181 115

Eduskunnan parisuhdeverkoston sihteeri:  Suvi Laru, Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtaja 050 541 1288

Valtakunnallinen parisuhdeverkosto

Valtakunnallinen parisuhdeverkosto

Parisuhdekeskus Katajan aloitteesta vuonna 2004 perustettiin parisuhdetyön vaikuttajaverkosto
– Parisuhdeverkosto. Verkosto edistää toiminnallaan pari-, perhe- ja ihmissuhteiden yhteiskunnallista näkymistä. Verkostossa toimivat tahot ovat mukana Valtakunnallisten Parisuhdeviikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimintaa koordinoi Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja.

Verkosto kasvaa jatkuvasti, mikäli olet kiinnostunut liittymään mukaan verkostoon otathan yhteyttä suvi.laru@vaestoliitto.fi, 050 541 1288 

Parisuhdeverkoston toimijat:

Parisuhdepäivä puhujat

Valtakunnallinen Parisuhdepäivä 2023 – ohjelma julkaistu ja lipunmyynti avattu!

Lämpimästi tervetuloa mukaan Valtakunnalliseen Parisuhdepäivään 7.11. kuuntelemaan puheenvuoroja Parisuhde ja turvallisuus -teemasta! Tapahtumaan voi osallistua verkon välityksellä tai kohtaavasti Musiikkitalolla Helsingissä.

Päivä on suunnattu pareja ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, mutta kuka tahansa teemoista kiinnostunut on tervetullut mukaan kuuntelemaan puheenvuoroja. Päivän tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia kohdata työssään parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja korostaa ennaltaehkäisevän parisuhdetyön merkitystä.

Koulutuspäivässä käsitellään laajasti parisuhteen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Sekä omaa että parisuhteen turvan tunnetta voi vahvistaa tai heikentää esimerkiksi lapsuuden kokemukset, kokemukset aikaisemmissa ihmissuhteissa, yhteiskunnallinen asema, suhteen sisäinen vuorovaikutus ja ulkoiset suhteeseen vaikuttavat muutokset. Asiantuntija- ja kokemuspuheenvuorojen kautta syvennymme näihin teemoihin.

————————————

OHJELMA 

9.00–9.05 Tervetuloa
Parisuhdekeskus Kataja ry

9.05–9.20 Avauspuheenvuoro
kansanedustaja, eduskunnan parisuhdeverkoston puheenjohtaja Hilkka Kemppi

9.20–10.05 Miten lapsuudenajan haitalliset kokemukset näkyvät aikuisiän parisuhteessa?
johtava tutkija, PsT, dosentti Taina Laajasalo, THL

10.05–10.15 Kysymykset

10.15–10.30 Tauko

10.30–11.15 Turvallisen tunneyhteyden rakentaminen
psykologi, paripsykoterapeutti, Tunnekeskeisen pariterapian kouluttaja Hanna Pinomaa

11.15–11.25 Kysymykset

11.25–11.50 Kokemuspuheenvuoro: Transihmisten turvallisuus deittaillessa ja seurustellessa 
vaikuttaja-kirjailija Mona Bling

11.50–12.00 Kysymykset

12.00–13.00 Lounas

13.00–13.45 Etuoikeudet, normatiivisuus ja valtasuhteet: ihmissuhteet yhdenvertaisuuden näkökulmasta
yhdenvertaisuusasiantuntija- ja kouluttaja Javiera Marchant Aedo

13.45–13.55 Kysymykset

13.55–14.15 Paneelikeskustelu: Henkinen väkivalta parisuhteessa
Miessakit, Naisten Linja, Parisuhdekeskus Kataja

14.15–14.25 Kysymykset

14.25–14.45 Tauko

14.45–15.30 Kokemuspuheenvuoro: Uskallanko rakastaa?
lastenpsykiatri, psykoterapeutti Janna Manninen & sosionomi, seksuaalineuvoja Miguel Reyes

15.30–15.40 Kysymykset

15.40–15.55 Vuoden parisuhdeteko –palkinto

15.55–16.00 Päivän päätös

(pidätämme oikeudet mahdollisiin ohjelmamuutoksiin)

——————————————-

Hinnat:

——————————————–

Peruutusehdot
Ilmoittautuminen voidaan peruuttaa veloituksetta, mikäli peruutus tapahtuu
viimeistään 14 vrk ennen tapahtuman alkua. Jos peruutus tehdään 8–13 vrk ennen
tapahtuman alkua, veloitamme 50% maksusta. Alle 7 päivää tehdystä peruutuksesta
veloitetaan koko maksu. 

———————————————

Päivien ohjelmaa on mukana suunnittelemassa Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto. Verkostoa koordinoi Parisuhdekeskus Kataja ry. https://parisuhdekeskus.fi/valtakunnallinen-parisuhdeverkosto/