Tekijä: user - Sivu 16 - Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja

Koronapandemia on haastanut perheitä monella tapaa. Lapsistrategian koronatyöryhmän raportin mukaan poikkeusolojen vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri asemassa oleviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Perheiden palveluissa on huomioitava hyvinvoinnin polarisoituminen ja mahdolliset haavoittuvuutta lisäävät tekijät.

Hyvä, toimiva parisuhde vahvistaa perusturvallisuutta sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointia. Onneton parisuhde puolestaan on terveysriski ja altistaa esimerkiksi mielenterveyden häiriöille ja päihdeongelmille. Vahvistamalla vanhempien vuorovaikutus- ja tunnetaitoja ja tukemalla pareja kriisitilanteissa luodaan vankkaa perustaa yksilöiden psyykkiselle hyvinvoinnille.

Parisuhdekeskus Katajan tuottamassa Parisuhdekyselyssä (2020) ilmeni, että ne vastaajista, jotka olivat saaneet parisuhteelleen tukea, olivat huomattavasti tyytyväisempiä suhteeseensa, kuin he, jotka eivät olleet saaneet tarvitsemaansa tukea. Vastaajista 35 % koki jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea.

Sosiaalibarometrin (2021) mukaan yli 80 % sosiaalityöntekijöistä on ohjannut pandemian aikana asiakkaita järjestöjen tukimuotoihin. Parisuhdekeskus Katajan matalan kynnyksen palveluiden chat-yhteydenotot nelinkertaistuivat viime vuonna. Avun tarve on tällä hetkellä koronapandemian vuoksi erityisen kova, mutta parisuhdepalvelut tulisi juurruttaa sote- ja hyterakenteisiin pysyvästi erityisesti koronapandemian jälkeistä aikaa ajatellen.

Avun tarpeen määrä ja palveluiden saatavuus erilaisissa parisuhteen tuen muodoissa eivät aina kohtaa tällä hetkellä. Olemme huolissamme, miten tilanne tulee heijastumaan lasten hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluiden ruuhkautumiseen entisestään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on tärkeää tunnistaa ja huomioida koko perheen tuen tarve ja ymmärtää konkreettisesti perheiden yksilölliset tarpeet. Erityiskysymykset, kuten perheenjäsenen sairastuminen tai erityisen tuen tarve vaikuttavat parisuhteen ja koko perheen rooleihin ja dynamiikkaan. On tärkeää, että palveluissa otetaan huomioon kaikki perheenjäsenet.

Parisuhdepalveluihin resurssointi kunnissa ja hyvinvointialueilla toisi säästöjä mielenterveys- ja päihdekustannuksiin. Parisuhteen puheeksi ottaminen ja parisuhteen erityiskysymykset tulisi olla osa sote-henkilöstön ammatillista osaamista ja ammattilaisilla tulee olla tietoa alueellisista ja valtakunnallisista parisuhdetoimijoista ja tukimahdollisuuksista.

Lisätietoja
Suvi Laru
toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi
050 541 1288

Blogi: Kaava rakentavaan ristiriitojen ratkaisuun

Kirjoitin viime blogikirjoituksessani ristiriitojen onnellisista lopuista. Ristiriitojen aiheuttamat konfliktit voisikin nähdä ongelmien sijaan yhä useammin timanttisina mahdollisuuksina yhteiseen luovaan ratkaisujen etsintään ja sen kautta yhteiseen kukoistukseen! Mutta mikä on kaava rakentavaan ristiriitojen ratkaisuun? Puin omat havaintoni kolmen halun muotoon.

Halu ymmärtää toista

Me kaikki katsomme maailmaa oman yksilöllisen linssimme läpi. Sen päälle on kerrostunut monen muotoisia ja värisiä filttereitä, jotka muuttavat havainnointiamme tilanteiden vaihtuessa. Tulemme siis jokaiseen suhteeseen oman menneisyyden painolastimme kanssa. Sen kaiken kerrostuman alla meillä kaikilla on kuitenkin lähtökohtaisesti samat tarpeet, kuten halu tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi omana itsenämme, eli haluamme kaikki olla hyväksyttyjä juuri sellaisina kuin olemme. Ihmissuhteissa kuitenkin käy helposti niin, että alamme rakentamaan mielikuvia toisistamme, joista voi olla vaikea luopua. Mutta entä jos pysyttelemme avoimena ja uteliaana toista kohtaan läpi suhteen. Kuka kumppanisi on juuri tässä hetkessä? Miten näkisit hänet jos kohtaisitte nyt ensimmäistä kertaa? Nyt hetken ihmetys antaa tilaa toiselle olla oma itsensä. Vapaudessa me kukoistamme ja saamme molemmat kasvaa omaksi itseksemme.

Halu luoda yhteyttä

Parisuhteen tyypillisimmät ristiriidan aiheuttajat ovat kommunikaation puute ja tulkitseminen. Mikäli emme kommunikoi ja kerro omista toiveistamme, tarpeistamme ja ajatuksistamme ääneen, toinen ei voi niitä kuulla. Puhumattomuus synnyttää tulkinnan kehän ja toisen tulkitseminen vie lähes aina metsään, sillä kukaan meistä ei ole niin taitava ajatustenlukija, että osuisi aina oikeaan. Ja tulkinnassa vaikuttavat aina ne aiemmin mainitut linssit ja filtterit. Hyvä kommunikaatioyhteys taas johtaa hyvään tunnneyhteyteen. Ja kun yhteys kumppaneiden välillä on kunnossa, luo se turvallisen tilan jakaa toiselle vaikeampia ja herkempiä asioita, kuten syvimpiä tarpeita, toiveita sekä myös niitä harmituksen aiheita. Esimerkiksi kiukuntunteen takana on useimmiten jonkinlainen pettymys tai loukkaantuminen, joka sitten saattaa äityä ilmiriidaksi, jollei siihen pääse käsiksi ajoissa. On siis hyvä katsoa yhä useammin sisäänpäin ja opetella kuulemaan ja tunnistamaan omia tunteita sekä tarpeita. Ja tottakai myös opetella sanoittamaan niitä kumppanille, niin että voisitte molemmat ymmärtää toinen toisianne yhä paremmin. Voisinko rohkaistua jakamaan kumppanilleni jotain uutta itsestäni tänään ja kuunnella mitä hänellä on itsestään kerrottavanaan?

Halu päästä samaan päämäärään

Konfliktin jännitteisyyden hyvä puoli on se, että jossain vaiheessa se käy sietämättömäksi. Vaikka asiaa koetettaisiin lakaista maton alle, konflikti pyrkii kuitenkin luonnostaan kohti ratkaisua ja sitä on katsottava silmästä silmään – ennemmin tai myöhemmin. Parisuhteessa on muistettava, että vaikka käsillä olisi millainen tilanne tahansa, suhteen molemmat osapuolet pelaavat aina yhteiseen pussiin. Kumppaneina olemme samassa tiimissä ja katsomme samaan suuntaan. Molempien halu pyrkiä ratkaisemaan ristiriita parhaiten niin yksilöiden, kuin suhteen kannalta on tärkeä lähtökohta. Ja siinä tarvitaan kykyä kommunikoida ja etsiä yhteistyössä luovia ratkaisuja tilanteeseen ja niin kauan kuin se on molempien mielestä aidosti tyydyttävää.

Ja kun ristiriidasta päästään yli, niin molemmat palkitaan jollain ihanalla, vaikkapa hyvällä ruualla tai lasillisella kuohuvaa. Se keventää ristiriitojen painolastia eikä konfliktitkaan tunnu välttämättä enää niin raskailta, kun tietää kokemuksesta että lopussa häämöttää palkinto. Otimme kumppanini kanssa jo suhteemme alkuvaiheessa käyttöön säästölippaan johon laitamme hyvin selvitetyn ristiriidan jälkeen aina seteleitä. Kun lipas on täynnä, käytämme rahat lomamatkaan. Miettikää yhdessä, millaisen palkintojärjestelmän te voisitte luoda suhteeseenne?

Olen Hannele Kirjavainen ja opiskelen kosketus- ja läheisyysterapeutiksi. Asun 13–vuotiaan poikani kanssa ja olen uudessa parisuhteessa. Koen olevani tällä hetkellä suhteessa, joka arjen ja ihmisyyden haasteista huolimatta tuntuu oikealta ja iso osa siitä on Katajan oppien ansiota.

Olen käynyt Parisuhdekeskus Katajan PariAsiaa ja Parisuhteen Palikat koulutukset sekä toiminut vapaaehtoisena luennoitsijana. Olen ollut mukana myös ryhmächatissa ja nyt olen myös vapaaehtoisten blogikirjoitusryhmässä. Iloitsen siitä, että voin Katajassa toteuttaa monenlaisia taitoja eri muodoissa. 

Blogi: Parisuhde on kiintymyssuhde

Jokainen meistä haluaa tuntea olonsa rakastetuksi. Me haluamme tuntea, että meistä välitetään ja huolehditaan. Me tarvitsemme lähellemme turvallisia ihmisiä. Ihmisiä, jotka kannattelevat meitä. Meitä aletaan kannatella ja rakastaa jo vauvasta pitäen. Luomme vauvana ensimmäisen suhteemme ensisijaisiin hoitajiimme, usein vanhempiin. Tällä suhteella eli kiintymyssuhteella on merkitystä koko elämämme ajan. Se miten meistä huolehditaan, miten meitä rakastetaan ja kannatellaan vauvana, on merkitystä siihen, miten me solmimme ihmissuhteita myöhemmin elämässä.

Jari Sinkkonen teoksessaan Kiintymyssuhteet elämänkaaressa (2018) puhuu siitä, kuinka läpi elämme muodostamme merkityksellisiä ihmissuhteita. Parisuhde on yksi ihmisen tärkeimmistä suhteista. Parisuhde on kiintymyssuhde. Yhtä lailla, kun vauva tarvitsee vanhempaansa ilon ja hädän hetkissä, aikuisena me tarvitsemme kumppaniamme. Kumppanin läheisyys, aito läsnäolo ja erilaiset rakkauden teot luovat turvallisuudentunnetta. Kun me syystä tai toisesta joudumme eroon kumppanistamme tai meille tulee erimielisyys, tunnemme surua ja pelkoa sekä mahdollisesti hylätyksi tulemista. Tunne voi olla yhtä voimakas, kun vauva joutuu eroon vanhemmastaan. Vaikka tunteiden säätely kehittyy niin tunne menettämisestä on sama. Me haluamme olla lähellä ihmistä, joka rakastaa ja pitää minusta huolen.

Sinkkonen kirjassaan lainaa Hazanin ja Shaverin (1987) luomaa luokittelumallia parisuhteen kiintymyssuhteista, jotka ovat turvallinen, välttelevä ja ristiriitainen. Ihmisten luomat parisuhteet ovat kuitenkin moniulotteisempia ja mutkikkaampia kuin mainitut pelkistetyt luokittelut. Ne voivat kuitenkin antaa viitteitä sille, minkälaisia me olemme pariskuntana – missä me olemme hyviä ja missä meillä on kehitettävää. Internetissä löytyy paljon testejä, joiden avulla voit yksin tai kumppanisi kanssa testauttaa minkälainen kiintymyssuhde teillä on pariskuntana.

Parisuhde on ihmisen elämässä yksi tärkeimmistä ihmissuhteista. Tämän vuoksi meidän jokaisen olisi tarpeellista tarkastella sekä pysähtyä miettimään sitä, miten minä ja kumppanimme käyttäydymme parisuhteemme sisällä. Miksi me olemme me? Mikä tekee meistä meidät? Kannustan sinua pohtimaan seuraavia kysymyksiä kumppanisi kanssa.

Pohdi, miten minä luotan kumppaniini? Mitä luottamus tarkoittaa teidän suhteessanne? Luotatko toisissa asioissa enemmän kumppaniisi kuin toisissa? Miksi?
Koetko, että välitätte toisistanne yhtä paljon? Vai koetko, että sinä olet enemmän sitoutunut suhteeseenne kuin kumppanisi. Tai toistepäin? Mistä tämä tunne johtuu? Miten se näkyy?
Kuka teille tekee päätökset? Jakautuuko päätöksenteko teidän parisuhteessa tasapuolisesti? Miten teillä tehdään päätökset, missä ilmapiirissä?
Arvostanko omia näkemyksiäni yhtä paljon kuin kumppanini? Mieti viime hetkistä tilannetta, missä olitte eri mieltä kumppanisi kanssa. Mitä tilanteessa tapahtui?
Mitä pelkoja sinulla on parisuhdettasi kohtaan? Jos pelkoja on, miten toimit niiden kanssa?
Millä tavoin kontrolli näkyy suhteessanne? Kuka kontrolloi ja missä tilanteessa?
Mieti tilannetta, missä tunnetta molemmat olonne turvalliseksi. Mitä tilanteessa tapahtui? Mitä sinä teit, entä kumppanisi?
Mikä pitää meidät yhdessä? Miksi me olemme yhdessä?

Toivotan sinulle ja kumppanillesi syvällisiä ja rikastuttavia keskusteluita. Ensi kertaan Xx Jasmin

Jasmin Jenkins, 28-vuotias perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perheasioiden sovittelija & pari- ja perhepsykoterapiaopiskelija Helsingistä.

Valmistuin Helsingin Yliopistosta Valtiotieteellisestä tiedekunnasta 2017. Pääaineenani oli sosiaalityö ja sivuaineina sosiaalipsykologia ja viestintä. Tein vaihtovuoden Sydneyn yliopistolla vuonna 2016, milloin tapasin australialaisen puolisoni. Nyt asumme Suomessa suloisen tyttäremme ja pienen koiran kanssa.

Viimeisten vuosien aikana olen käynyt työni ohessa perheneuvolassa taideterapian menetelmäopinnot Ihmissuhdetyö Ry:n kautta ja vuonna 2019 aloitin pari- ja perhepsykoterapia opinnot Jyväskylän yliopistossa.

Hyppää matkaani mukaan, jossa jaan ajatuksia parisuhteesta niin sosiaalityöntekijän, tulevan psykoterapeutin, vaimon, naisen ja äidin näkökulmista käsin.

Blogi: Onnellinen loppu ristiriidalle

Mistä on onnelliset loput tehty? Mietitäänpä hetki romanttisen elokuvan draamankaarta. Kaksi toisilleen vierasta kohtaavat, he huomaavat vetovoiman kasvavan välillään. Vetovoima luo jännitteen ja johtaa huumaavaan molemminpuoliseen rakastumisen tunteeseen. Kaikki on alussa täydellisen ihanaa, kunnes tapahtuu jotain odottamatonta…jokin väärin tulkittu ele tai tilanne johtaakin ristiriitaan ja kaikki näyttää hajoavan palasiksi ja onnellinen loppu näyttää toivottomalta. Myös valkokankaan tällä puolella parisuhteet kulkevat omia draamankaariaan pitkin ja jokaisessa ihmissuhteessa on myös enemmän tai vähemmän jännitteitä. Vastakohdat vetävät meitä toistemme puoleen ja mitä lähemmäksi päästään, sitä suurempi jännitteen mahdollisuus on olemassa. Ja kuten jokainen parisuhteessa kokenut tietää, joskus siitä jännitteestä syntyy kunnon myrsky.

Me emme siis voi välttyä konflikteilta, mutta niitä voi oppia ohjaamaan parempiin uomiin ja jopa muuttaa kullaksi. Idän filosofia Wabi Sabi puhuu epätäydellisyyden täydellisyydestä. Kun maljakko särkyy, sitä ei Wabi Sabin mukaan kuulukaan heittää roskikseen, vaan se korjataan kultaliimalla. Maljakosta tulee siis särkyessään yhä upeampi ja arvokkaampi. Samaa filosofiaa voi siis soveltaa meidän täydellisen epätäydellisiin ihmissuhteisiimme. Kun ristiriidat ratkaistaan yhteistyössä, päädytään lopputulokseen, joka parhaimmillaan lujittaa suhdetta entisestään.

Ristiriitojen välttely ei kannata

Tunnustan olevani konfliktikammoinen enkä mielelläni riitele ihmisten kanssa, mutta liian usein sen hintana on ollut se, että jätän itselleni tärkeitä asioita sanomatta ja hylkään silloin itseni. Ristiriitojen välttely ei siis ole pidemmän päälle osoittautunut kestäväksi vaihtoehdoksi. Olen myös luonteeltani aika temperamenttinen, joten kiukustumisia arjessa tapahtuu. Olenkin joutunut aikuisikäni ihmissuhteissa opettelemaan rakentavan riitelyn jaloa taitoa sekä ristiriitaisten tilanteiden sietokykyä.

Otetaan esimerkkinä kuviteltu tilanne. Minulla on ollut raskas työpäivä ja odotan että kumppanini tulee kotiin ja saan kertoa hänelle päivän sattumuksista. Kun kumppani astuu ovesta, alan heti käymään läpi päiväni tapahtumia. Hän ei oikein tunnu kuuntelevan ja menee sohvalle istumaan ja alkaa selata puhelintaan. Loukkaannun ja lähden tiskaamaan astioita. Mielessä alkaa pyöriä tarina siitä, kuinka en ole hänelle tärkeä eikä omat asiani kiinnosta häntä. Ehkä hän haluaakin erota. Ajatukset luovat lisää ahdistusta. Kolistelen astioita ja kumppanini tulee kysymään, onko jokin hullusti. Mieli on jo niin kiukkuinen ja vastaan vihaisena, että sinä et oikeasti välitä minusta etkä koskaan kuuntele mitä minulla on sanottavaa. Se tietenkin loukkaa myös kumppania ja hän vetäytyy omiin oloihinsa ja yhteys väliltämme katkeaa täysin.

Entä jos olisinkin ensin kommunikoinut toiselle tarpeestani jakaa päivän ikävät tapahtumat vaikkapa aloittamalla keskustelun kysymällä kumppanilta miten hänen päivänsä on mennyt? Kumppani ehkä kertoisi olevansa väsynyt ja että eräs työasia pyörii mielessä. Voisin sitten kertoa hänelle että haluaisin jakaa oman päiväni tapahtumia, ja kysyä olisiko siihen hyvä hetki nyt vai myöhemmin? Kummallakin olisi tilaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi ja kummankin tarpeet täyttyvät silloin paremmin tilanteessa, jossa kumpikin kokee sisällään hankalia tunteita. Suhteessa on hyvä käyttää luovuutta ja rakentaa uudenlaisia toimivampia tapoja kommunikoida jännitteisissä tilanteissa ja niitä on hyvä alkaa harjoitella pienemmissä ristiriitatilanteissa, jolloin on helpompi toimia rakentavasti myös silloin kun sisällä kuohuaa.

Onnelliset loput on tehty pyrkimyksestä hyvään

Onnelliset loput on mielestäni tehty yhteisestä pyrkimyksestä hyvään, myös silloin kun jännite muuttuu ristiriidaksi. On syntynyt yhteinen ymmärrys siitä, että meillä kaikilla on samat tarpeet tulla nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenämme. Meillä on kykyä sanoittaa toisillemme sisäistä maailmaamme, sekä halu kuulla ja nähdä se toinen kokonaisena, kukoistukseen pyrkivänä ihmeellisenä olentona, joka muuttuu ja uudistuu joka hetki. Ainiin, ja lopuksi se tärkein onnellisen lopun elementti, eli anteeksianto. Kun ristiriita on kunnolla selvitetty ja konflikti takanapäin, sinne se myös jää. Todellinen anteeksianto ei näe eilisen virhettä nykyhetkessä, vaan on pyyhkinyt pois mennessään kaunat ja katkeruudet. Ja voin sanoa kokemuksesta, että ristiriitojen luovan ratkaisun taidon opettelu todellakin kannattaa, sillä silloin voi toiseen rakastua yhä uudelleen ja uudelleen.

Blogi: Luja ja hellä

Viha suojelee reviiriä -lause löytyy mm. Katajan PariAsiaa-luentosarjasta. Viha mielletään usein negatiiviseksi ja jopa vahingolliseksi tunteeksi. Lause on kuitenkin hyvä kuvaus siitä, että viha on tunne, jota ilman voisimme jäädä toisten jalkoihin. Viha on siis tärkeä tunne. Täysin eri asia on, miten tunteen vallassa toimimme. On ihmisiä, jotka tarvitsevat rohkeutta tuntea ja ilmaista vihaa. On myös heitä, jotka kamppailevat vihanhallintansa kanssa.

Viha suojelee reviiriä. Parisuhteessa voi esiin nousta kysymys, miten suojella omaa reviiriään? Miten toimia, jos kokee, että itsemääräämisoikeus on uhattuna tai että kumppani on liian hallitseva? Miten puolestaan suojella parisuhdetta ulkoisia uhkia vastaan? Miten pitää kiinni mielipiteistään ja päätöksistään, jos ne ovat ristiriidassa omien tai kumppanin vanhempien mielipiteiden kanssa? Miten puolustaa leijonaäidin tai -isän tavoin lasta, jota kohdellaan epäreilusti? Miten tällaisissa tilanteissa toimitaan ja asetetaan parisuhde ja perhe ykkösiksi?

Viha suojelee. Silti vihan tunteen vallassa on vaikea purkaa tilannetta rakentavasti. Miten pitää kiinni omista rajoistaan rakentavasti? Miten ilmaista suuttumus ja viha rakastavasti? Miten olla luja ja samalla ymmärtäväinen ja hellä? Miten kohdella toista kunnioittavasti samalla, kun hän suututtaa minua? Joskus voi kokea olevansa lujuuden ja hellyyden vaatimusten aallokossa.

Työelämässä vaaditaan lujuutta ja tavoitteisiin pääsemistä. Työn vaativuus voi kovettaa ihmistä. Työpäivän jälkeen palataan kotiin, jossa huomaavaisuus ja hellyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kumppani ja perhe tarvitsevat osakseen lempeyttä, kuulemista ja ”meidän” puolustamista. Tasapainoilemme lujuuden ja hellyyden vaa’alla.

Jos olen parisuhteessa luontaisesti luja ja vahvasti mielipiteeni esiintuova, on syytä miettiä keinoja, miten voisin saada toimintaani lisää lempeyttä ja hellyyttä. Jos taas omien mielipiteideni ilmaisu, rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen on vaikeaa, on syytä pohtia, millä keinoin saisin toimintaani enemmän lujuutta ja päättäväisyyttä.

Palaamme jälleen kerran tarpeiden ja toiveiden äärelle. Kokiessani vihaa, suuttumusta tai ärtymystä toisen toiminnasta, on hyvä pysähtyä miettimään, mitä nämä tunteet kertovat ja viestittävät minusta ja minulle. Ymmärrys mahdollistaa lempeämmän keskustelun kumppanin kanssa siitä, mitä tunteita koen.

Kaikesta huolimatta kumppanin voi olla vaikea vastaanottaa tai käsitellä kuulemaansa. Erityisesti, jos hän kokee, että tunteesi ovat hänen ”syytänsä”. Ymmärtävään keskusteluun kuuluu taito käsitellä näitä tunteita asioina ne hyväksyen, mutta samalla niitä tarkastellen ja ratkaisua etsien. Ymmärrys itseä ja toista kohtaan on ponnahduslauta muutokselle. Muutoksia tapahtuu, kun molemmat lähtevät tälle tielle. Ei toista, vaan itseään muuttaen.

Jokaisessa meissä on ominaisuuksia, jotka ovat muita vahvempia. Saamme ja joudumme opettelemaan niiden tasapainottamista suhteessa muihin ominaisuuksiimme. Lujuus ja hellyys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan niiden tasapaino lisää hyvinvointia.

Minna <3 Risto

Minna ja Risto Jyrkkä ovat rakastuneet parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 50+ ikäisenä osaamme jo olla armollisempia itsellemme, nähdä ja pohtia tapahtuneita asioita. Meillä on neljä lasta, joista nuorimmainen on lukioikäinen ja loput kolme ovat jo aikuisia.

Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.

Minna on puheterapeutti, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Hän toimii myös Solmu-neuvojana. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Risto on myös Parisuhdekeskus Kataja Ry:n hallituksen jäsen.

Lisää ajatuksiamme ja parisuhteellista tietoa löytyy kotisivuiltamme www.taitepiste.fi

Parisuhteen reseptikirja sisältää reseptejä herkullisempaan arkeen

Lauantaina 20.3. julkaistusta Parisuhteen reseptikirjasta löydät niin tietoa parisuhteen tukemiseen, herkullisia reseptejä yhteisiin hetkiin kuin rentoutusharjoituksia yhteisten oivallusten syventämiseen. Kirja on jaoteltu kuuteen eri teemaan, joista jokaisesta löydät sekä ajatuksia yhteisten keskustelujenne tueksi kuin herkullisen ruokaohjeen kokeiltavaksi. Kirjassa on tilaa myös yhteisille ruokamuistoillenne ja resepteillenne.

Parisuhteen reseptikirja on tuotettu yhteistyössä Lakeuden omaishoitajat ry:n Meidän erityinen perhe -hankkeen (lue lisää hankkeesta tästä: https://www.lakeudenomaishoitajat.fi/meidan-erityinen-perhe/meidan-erityinen-perhe-hanke-2/ ) ja Marttaliiton kanssa.

Pääset lataamaan kirjan itsellesi tästä linkistä: http://www.lakeudenomaishoitajat.fi/content/uploads/2021/03/parisuhteenreseptikirja-VALMIS.pdf

Korona-aika haastaa parisuhteita – parisuhteelle saatu tuki vaikuttaa merkittävästi parisuhdetyytyväisyyteen

Parisuhde on merkittävimpiä aikuisuuden ihmissuhteitamme. Toimivaksi koettu, turvallinen ja tasavertainen parisuhde tukee yksilön hyvinvointia, työkykyä ja terveyttä. Samalla vahvistuvat voimavarat myös parisuhteen ympärillä, esimerkiksi perheessä.

Parisuhteen merkitys lapsen kehitystä ja turvallista kasvua tukevassa vanhemmuudessa on keskeinen. Kun vanhempien keskinäinen suhde, vuorovaikutus ja tunneilmaisu toimivat, myös lasten on turvallista ilmaista omia tarpeitaan. Hyvinvoivat parisuhteet rakentavat hyvinvoivia perheitä ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa ympärilleen. Ennaltaehkäisevä ja vahvistava parisuhteen tuki on siis merkittävää koko perheelle. Millä tavalla voi vaikuttaa parisuhteiden hyvinvointiin?

Pandemian vaikutukset

Kulunut pandemia-aika on kuormittanut perheitä monella tapaa. Parisuhdekeskus Kataja ry toteutti vuoden 2020 aikana kaksi verkkokyselyä pandemia-ajasta ja parisuhteen hyvinvoinnista. Kyselyihin vastauksia tuli yhteensä 422. Näissä havaittiin, että koronapandemia oli vaikuttanut negatiivisesti ihmisten parisuhteisiin. Kesällä toteutetussa kyselyssä joka viides vastaaja koki koronapandemian vaikuttaneen negatiivisesti parisuhteeseensa ja joulukuun kyselyssä huomattavasti suurempi osa, 40% vastaajista, koki kaivanneensa lisää tukea parisuhteelleen koronapandemian myötä.

Keskeinen havainto oli se, että vastaajat, jotka eivät olleet saaneet tukea parisuhteelleen, kokivat pandemian vaikutuksen parisuhteelle negatiivisemmin kuin he, jotka olivat saaneet tukea. Negatiivisia vaikutuksia kuvattiin rajuiksi: puolison alkoholin käytön lisääntyminen, taloudelliset ongelmat ja riitelyn lisääntyminen. Nuoret aikuiset kuvasivat koronan vaikutukset negatiivisempina kuin muut ikäryhmät.

Parisuhteen tukea kaivataan

Parisuhdetoimintaa kartoittavassa kyselyssä selvisi myös, että 70% vastaajista ei ollut koskaan osallistunut parisuhdetta vahvistavaan toimintaan ja yli puolella vastaajista ei ollut tietoa parisuhdetta vahvistavasta toiminnasta tai siitä, mitä se voisi olla. Suurin osa vastaajista kaipasi kuitenkin konkreettisia keinoja parisuhteensa tueksi. Tällaisia kaivattuja tuen muotoja olivat keskustelu- ja parisuhdeharjoitukset, luennot, vertaisryhmät sekä ammattilaisen antama keskustelutuki. Lisäksi verkkovälitteistä, maksutonta tukea kaivattiin.

Monenlaisia ennaltaehkäiseviä palveluita on jo olemassa, ja monien toimijoiden, kuten Parisuhdekeskus Kataja ry:n, tarjoamissa palveluissa tukea on haettu enemmän kuin aikaisemmin. Miksi kuitenkaan kaikki avun tarvitsijat eivät löydä olemassa oleviin palveluihin ja tuen muotoihin?

Yhteistyöllä varmistetaan parien ja perheiden hyvinvointi

Tutkimusten mukaan huono-osaisuus yhteiskunnassamme kasautuu valitettavasti usein samoihin perheisiin. Koronapandemia on tuonut näkyväksi tämän kipeän eriarvoisuuden. Pandemian myötä joissain perheissä tiivistynyt arki on tuonut kaivattua yhdessäoloa. Toisiin perheisiin taas on kasautunut taloudellista epävarmuutta, tärkeiden tukipalvelujen katkeamista ja huolta läheisten terveydestä. Pahimmillaan paine purkautuu lisääntyneenä päihteiden käyttönä ja riitaisuutena, jopa väkivaltana. Se, miten nyt toimimme ja millaista tukea pyrimme tarjoamaan pariskunnille ja perheille, vaikuttaa ratkaisevasti, miten selviydymme pandemiasta yhdessä.

On siis tärkeää pohtia jatkossa, millaisin keinoin pariskunnille ja vanhemmille sekä erityisesti nuorille aikuisille pystytään tarjoamaan jatkossa heidän kaipaamaansa matalan kynnyksen tukea parisuhteeseen. Järjestö- ja kuntatoimijoiden yhteistyöllä varmistetaan perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten riittävät taidot ja rohkeus parisuhteen teemojen käsittelyyn. Pareille ja vanhemmille tulee olla tarjolla riittävästi tietoa ja tukea tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen kotien turvallisen ja kannustavan tunneilmapiirin varmistamiseksi. Näin ennaltaehkäistään lasten ja nuorten pahoinvointia ja edistetään perheen sisäistä hyvinvointia.

Kirjoittajat Suvi Laru, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja ja Laura Huuskonen, Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija

Kirjoitus on julkaistu Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan vieraskynässä 11.3.2021 https://itla.fi/korona-aika-haastaa-parisuhteita-parisuhteelle-saatu-tuki-vaikuttaa-merkittavasti-parisuhdetyytyvaisyyteen/

Blogi: Parisuhteessa omana, epätäydellisenä itsenään

Nuorempana minulla oli teoria, jonka mukaan jokaisessa parisuhteessa on erilaisia ongelmia ja parisuhteen kestämisen pointti onkin se, ovatko ne ongelmat sellaisia, joita kestää tai ”viittii kattella”. Ongelmaan taisin niputtaa seurustelukumppanin ominaisuuksia, en niinkään omiani. Nyt vanhemmiten olen tavallaan samaa mieltä, vaikka osaankin käsitellä asiaa laajemminkin. Meillä kaikilla on oma historiamme, omat heikkoudet ja kipupisteemme, joihin resonoimme vahvasti. Samoin kuin meillä on omat toiveemme siitä, mitä kaikkea me seurustelukumppaniltamme tai suhteessa olemiselta haluamme.

Rakkaus on kuitenkin erikoinen liima siinä mielessä, että usein huomaamme näiden ideaalien toteutuvan hyvinkin epätäydellisesti ja silti me vain olemme seurustelukumppanin kanssa yhdessä. Vaihtoehtona on joko erota tai tehdä asialle jotain, mutta mitä? Meillä on paljon tietoa, miten asiat teoriassa menevät oikein ja millainen on niin kutsuttu ideaali tilanne parisuhteessa. Mutta miten me osaamme toimia silloin, kun huomaamme toisen vaillinaisuuden, epätäydellisyyden tai tulemme loukatuksi parisuhteessa. Mitkä ovat saamamme mallit tai osaamamme keinot päästä tilanteessa eteenpäin ilman, että asioita vain kerrytettäisiin, kunnes niiden kanssa eläminen tulee liian vaikeaksi. Näistä asioista puhuttaessa on hyvä kääntää katse myös itseen, siihen, miten itse siedän omaa heikkouttani tai vaillinaisuuttani ja miten osaan olla armollinen itselleni. Ankaruus ulospäin on itse asiassa usein ankaruutta itseä kohtaan.

On helpompi miettiä sitä, mitenkä se toinen on vähän vääränlainen. Toivoisimme niin helposti hänen muuttuvan vastaamaan ideaaliamme, olevan vähän toisenlainen. Käännettäessä kysymyksen toisin päin, joutuu kysymään: mitä jos minä en edustaisikaan puolisolle sitä mitä hän toivoo, miten minä silloin toivoisin asian menevän? Emme ehkä ensimmäisenä lähde ajattelemaan, että minä sitten tästä muutunkin vastaamaan hänen toiveitaan. Oletettavasti toivomme hänen hyväksyvän itsemme sellaisena kuin olemme tai ainakin ymmärtävän mistä kaikesta ominaisuuksissamme ja tavassamme toimia on kysymys.

Nuoruuden ehdottomuuden jälkeen on hyvä huomata, millaisia kasvunpaikkoja parisuhde meille tarjoaa. Ajattelen kumppanin hyväksynnässä ja oikeudessa olla parisuhteessaan juuri sellainen kuin olen olevan maaperän kurottautua toista ja toisen toivetta kohden. Venyttää omaa tapaansa toimia, tehdä kompromisseja ja löytää uusia tapoja olla suhteessa. Parhaimmillaan määritellä itseämme uudelleen ja monipuolisemmin. Löytää uusia olemisen muotoja, harrastuksia, tunteita ja ajatuksia. Parin valinnassa, kun kyse ei ole siitä, että toisen pitäisi olla juuri niin sopiva alun alkaenkin, vaan kyse on rakkaudesta, jonka vuoksi ollaan valmiita kohtaamaan itsensä ja toinen heikkouksineen. Kuulemaan toista ja hänen toiveitaan.

Olen Satu Kelkka, Parisuhdekeskus Kataja ry vapaaehtoinen.

Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Tämä kipinä on kantanut, ja nyt opiskelenkin työn ohessa voimavarakeskeiseksi perhe- ja paripsykoterapeutiksi Oulun yliopistossa viimeistä lukukauttani. Päivätyöni ja terapiaharjoitteluni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa. Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.

Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.

Riina Nissinen aloitti Parisuhdekeskus Katajan asiantuntijana

Unelmista totta! Olen Riina Nissinen, vanhempi, puoliso ja teologi. Aloitin tällä viikolla (1.3.) Parisuhdekeskus Katajassa määräaikaisessa asiantuntijan tehtävässä Tukea parisuhteeseen, kun perheessä on sairautta- toiminnassa. Opiskelen viimeistä vuotta pari- ja perheterapian psykoterapeutiksi.

Aikaisemmin olen toiminut evankelis-luterilaisen kirkon ennaltaehkäisevässä perhetyössä Suomessa ja Ruotsissa. Viimeisimpänä toimin Suomen Valkonauhaliitossa kouluttajana ja psykososiaalista tukea tarjoavana terapeuttina pareille ja yksilöille. Työssäni olen saanut kokea, miten oikea-aikainen tuki parisuhteelle kannattelee parhaimmillaan koko perhettä. Parisuhteiden, arjen ja elämäntilanteiden moninaisuus innostaa työn kehittämiseen ja laajaan verkostoitumiseen.

Parisuhdekeskus Katajaan olen saanut tutustua jo vuosikymmenen ajan työni kautta. Ensimmäisestä onnistuneesta ja antoisasta yhteistyökokemuksesta heräsi palava kipinä parisuhdetta tukevaan työhön. Parisuhdetyön alueella minua sytyttää erityisesti dialogisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, sekä ympäristön ja luonnon vaikutus lähisuhteisiin, erityisesti parisuhteeseen. Ajatus ympäristön merkityksestä mielen hyvinvoinnille ja sitä kautta ihmissuhteille on vahvistunut erityisesti kuluneen eriskummallisen vuoden aikana.

Hihat on kääritty jo ensimmäisellä työviikolla ja on ollut iso ilo päästä osaksi verkostomaiseen työhön. On kiitollinen olo asettautua Katajaan, tunnustetusti Hyvän mielen työpaikkaan!

Hyvää alkanutta kevättä,

yhteistyöterveisin

Riina Nissinen

Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja

All posts by : user

Parisuhdekeskus Kataja mediassa

Kevätkokouksen kannanotto: Ennaltaehkäisevät parisuhdepalvelut ja tuen saatavuus on turvattava yhteiskunnan palvelurakenteen muutoksissa