Viha suojelee reviiriä -lause löytyy mm. Katajan PariAsiaa-luentosarjasta. Viha mielletään usein negatiiviseksi ja jopa vahingolliseksi tunteeksi. Lause on kuitenkin hyvä kuvaus siitä, että viha on tunne, jota ilman voisimme jäädä toisten jalkoihin. Viha on siis tärkeä tunne. Täysin eri asia on, miten tunteen vallassa toimimme. On ihmisiä, jotka tarvitsevat rohkeutta tuntea ja ilmaista vihaa. On myös heitä, jotka kamppailevat vihanhallintansa kanssa.
Viha suojelee reviiriä. Parisuhteessa voi esiin nousta kysymys, miten suojella omaa reviiriään? Miten toimia, jos kokee, että itsemääräämisoikeus on uhattuna tai että kumppani on liian hallitseva? Miten puolestaan suojella parisuhdetta ulkoisia uhkia vastaan? Miten pitää kiinni mielipiteistään ja päätöksistään, jos ne ovat ristiriidassa omien tai kumppanin vanhempien mielipiteiden kanssa? Miten puolustaa leijonaäidin tai -isän tavoin lasta, jota kohdellaan epäreilusti? Miten tällaisissa tilanteissa toimitaan ja asetetaan parisuhde ja perhe ykkösiksi?
Viha suojelee. Silti vihan tunteen vallassa on vaikea purkaa tilannetta rakentavasti. Miten pitää kiinni omista rajoistaan rakentavasti? Miten ilmaista suuttumus ja viha rakastavasti? Miten olla luja ja samalla ymmärtäväinen ja hellä? Miten kohdella toista kunnioittavasti samalla, kun hän suututtaa minua? Joskus voi kokea olevansa lujuuden ja hellyyden vaatimusten aallokossa.
Työelämässä vaaditaan lujuutta ja tavoitteisiin pääsemistä. Työn vaativuus voi kovettaa ihmistä. Työpäivän jälkeen palataan kotiin, jossa huomaavaisuus ja hellyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kumppani ja perhe tarvitsevat osakseen lempeyttä, kuulemista ja ”meidän” puolustamista. Tasapainoilemme lujuuden ja hellyyden vaa’alla.
Jos olen parisuhteessa luontaisesti luja ja vahvasti mielipiteeni esiintuova, on syytä miettiä keinoja, miten voisin saada toimintaani lisää lempeyttä ja hellyyttä. Jos taas omien mielipiteideni ilmaisu, rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen on vaikeaa, on syytä pohtia, millä keinoin saisin toimintaani enemmän lujuutta ja päättäväisyyttä.
Palaamme jälleen kerran tarpeiden ja toiveiden äärelle. Kokiessani vihaa, suuttumusta tai ärtymystä toisen toiminnasta, on hyvä pysähtyä miettimään, mitä nämä tunteet kertovat ja viestittävät minusta ja minulle. Ymmärrys mahdollistaa lempeämmän keskustelun kumppanin kanssa siitä, mitä tunteita koen.
Kaikesta huolimatta kumppanin voi olla vaikea vastaanottaa tai käsitellä kuulemaansa. Erityisesti, jos hän kokee, että tunteesi ovat hänen ”syytänsä”. Ymmärtävään keskusteluun kuuluu taito käsitellä näitä tunteita asioina ne hyväksyen, mutta samalla niitä tarkastellen ja ratkaisua etsien. Ymmärrys itseä ja toista kohtaan on ponnahduslauta muutokselle. Muutoksia tapahtuu, kun molemmat lähtevät tälle tielle. Ei toista, vaan itseään muuttaen.
Jokaisessa meissä on ominaisuuksia, jotka ovat muita vahvempia. Saamme ja joudumme opettelemaan niiden tasapainottamista suhteessa muihin ominaisuuksiimme. Lujuus ja hellyys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan niiden tasapaino lisää hyvinvointia.
Minna <3 Risto
Minna ja Risto Jyrkkä ovat rakastuneet parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 50+ ikäisenä osaamme jo olla armollisempia itsellemme, nähdä ja pohtia tapahtuneita asioita. Meillä on neljä lasta, joista nuorimmainen on lukioikäinen ja loput kolme ovat jo aikuisia.
Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.
Minna on puheterapeutti, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Hän toimii myös Solmu-neuvojana. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Risto on myös Parisuhdekeskus Kataja Ry:n hallituksen jäsen.
Lisää ajatuksiamme ja parisuhteellista tietoa löytyy kotisivuiltamme www.taitepiste.fi