Pilviä kesätaivaalla

Blogi: Toiveiden (parisuhde)kesäloma

Kesälomareissu edessä. Kassit ja tavarat on pakattu valmiiksi autoon. Toinen istuu ja odottaa autossa.  Odottaa ja ihmettelee, kun toisia ei näy, vaikka sovittu lähtöaika on jo mennyt. Pinna alkaa kiristyä ja viimein on pakko mennä tiuskaisemaan, että ”mikä nyt on, ettei homma etene”? Ja siitähän se soppa syntyy. Viimein, kun auto matkustajineen pääsee starttaamaan, tunnelma auton sisällä on aivan jotain muuta, kuin odotettua leppeää lomatunnelmaa. Pitkään kaivattu kesälomareissu tuntuu kaatuvan mahdottomuuteensa jo heti alkumetreillä.

Toinen on usean viikon ajan tehnyt listaa mukaan otettavista asioista. Lapsille pelejä, lääkkeet, pyyhkeet ja lakanat. Unilelut. Uimakamppeet ja aurinkorasvat. Pessyt vaatteita valmiiksi sääennusteita seuraten. Tarvitaankohan kumppareita? Pakannut koko perheet laukut, ja lähdön hetkellä vielä muistanut kastella sisällä kukat ja sopia naapurin kanssa ulkokukkien kastelusta. Vähän myöhässä – mutta huh- onneksi nyt on muistettu kaikki!

Näissä tunnelmissa lähdettiin useasti reissuun. Jälkeenpäin ajatellen oli ihan koomista, ettei moneen vuoteen osattu ja ymmärretty jutella tarpeeksi lähtöön liittyvistä asioista. Mitä kummankin matkavalmistelut ovat pitäneet sisällään ja minkälaisia odotuksia kullakin on loman suhteen. Vasta kun molemmille syntyi ymmärrys toisen kokemuksista, tekemisistä ja toiveista, päästiin liikkeelle hyvillä mielin.

Toiveista puheen ollen, millaisesta lomasta sinä nautit? Onko mieleisesi loma löhöloma vai rentoudutko ennemmin tekemisen äärellä? Joku haluaa lähteä kotoa liikkeelle heti loman alkaessa, toinen tarvitsee alkuun hetken hengästystauon. Joku ei välttämättä kaipaa matkustamista, vaan nimenomaan kotona oloa. Kumppanini loma-ajatukset ja -odotukset voivat poiketa suuresti omistani. Taustalla voi olla ajatus, että ”näin loma kuuluu viettää” tai ”näinhän se meillä aina on vietetty”. Näiden tapojen ja uskomusten äärelle on hyvä joskus pysähtyä ja jutella ääneen, mitä lomaltaan toivoo. Olennaista on, että jokainen saisi vapaa-ajallaan ja lomallaan tehdä mieleisiä asioita ja sitä, missä normiarki unohtuu ja pää nollaantuu.

Jos perheeseen kuuluu lapsia, kesälomat voivat olla hektisiä. Lasten kasvaessa yhteisiä menoja ei enää ole yhtä paljon kuin aikaisemmin. Kahdenkeskisiin hetkiin ja lomiin löytyykin yllättäen enemmän aikaa. Viimeistään silloin on hyvä yhdessä miettiä, mitä vapautuneella ajalla halutaan tehdä. Toisella voi siintää mielessä pitkään siirretty remontti, toisella ihan vain rentoutuminen vaikka hyvän kirjan äärelle.

Aikamoista ristiriitaa aiheuttaa tilanne, jos näillä puhumattomilla odotuksilla aloitetaan yhteinen loman vietto. Lomasuunnitelmat vaativat kaikilta osapuolilta kompromisseja ja avointa mieltä. On tärkeää saada viettää omannäköistä lomaa, ei sellaista, mitä pitäisi tai kuuluisi viettää. Lomatoiveita ja -suunnitelmia löytyy varmasti yhtä monta kuin lomailijaakin.

Mieti, mistä juuri sinä nautit ja jaa se puolisosi kanssa. Rentouttavaa kesäaikaa jokaiselle!

Minna ja Risto Jyrkkä ovat rakastuneet parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 50+ ikäisenä osaamme jo olla armollisempia itsellemme, nähdä ja pohtia tapahtuneita asioita. Meillä on neljä lasta, joista nuorimmainen on lukioikäinen ja loput kolme ovat jo aikuisia.

Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.

Minna on puheterapeutti, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Hän toimii myös Solmu-neuvojana. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Risto on myös Parisuhdekeskus Kataja Ry:n hallituksen jäsen.

Lisää ajatuksiamme ja parisuhteellista tietoa löytyy kotisivuiltamme www.taitepiste.fi

Minna ja Risto Jyrkkä
pariskunta riippumatossa

Blogi: Parisuhde ja ympäristö- miten suhde ympäristöön vaikuttaa parisuhteeseen?

Taas on se aika vuodesta, jolloin suomalaiset matelevat autoletkassa moottoriteitä päämääränään niemennokka ja rantasaunan leppeät löylyt. Luonnon äärelle hakeutuminen kuuluu monen kesään, asuinpaikasta riippumatta. Varpaat tekee mieli kastaa rantaveteen ja koko keho pysähtyy kuuntelemaan, kun käki alkaa kukkua metsänlaidassa. Kaupunkiympäristössä lähipuistot kutsuvat vehreään syliinsä.  

Suhde ympäristöön ja luontoon on ollut viime vuosina hyvinvointi- ja mielenterveystutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Tutkimusta on tehty pääosin yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta.  Luonnon ja ympäristön hyvinvointihyötyyn on todettu vaikuttavan muun muassa valon määrä, ilmanlaatu, äänimaisema ja esteettisyys. Luonnossa olo rauhoittaa ja lievittää stressiä, sekä tasaa sykettä ja verenpainetta. Viherympäristö hoitaa kehoa ja mieltä ja tarjoaa monella tapaa aistittavia virkkeitä. Tutkimusten mukaan lähiluonto onkin kaikkein tärkein mielen hyvinvointia edistävä tekijä.  

Millainen merkitys ympäristöllä voisi olla ihmissuhteisiimme? Mikä yhteys voisi olla parisuhteella ja ympäristöllä? Millä tavalla ympäristö vaikuttaa meille merkityksellisiin ihmissuhteisiin?  

Luonto- ja ympäristöharrastus vahvistaa ja ylläpitää monella tapaa myös parisuhdetta. Yhdessä koetut luontoelämykset aamuisen lammen rannassa tai syksyiset sieniretket ovat monelle tärkeitä parisuhteen hyvinvointihetkiä ja arvokas voimavara. Keskustelu ja vuorovaikutus saatetaan kokea toisenlaisena luonnossa kuin arjen keskellä kotona. Yhdessä aistitut luonnon äänimaisemat ja liikkuminen, kuten metsäpolulla kulkeminen, saattavat tarjota mahdollisuuden parisuhteen tunneyhteyden syventämiseen. Luonnossa kehon rytmi usein muuttuu ja sitä kautta mahdollistuu myös toisenlaisten parisuhderoolien kokeilut; kiireinen kumppani saattaa hidastaa tahtia ja verkkainen innostua eri tavalla luonnon lukemattomista mahdollisuuksista.  

Toisaalta jaettu huoli esimerkiksi ilmaston vääjäämättömästä lämpenemisestä tai viheralueiden vähentymisestä saattavat olla yhdessä jaettuja kokemuksia.  Ympäristöön ja luontoon saattaa myös liittyä voimakkaita tunteita ja arvoristiriitoja, joita voi olla hankala käsitellä suhteessa. On tärkeää, että myös parisuhteessa voisi keskustella erilaisista luontoon, ympäristöön tai ekologisesti kestävään elämäntapaan liittyvistä kysymyksistä ja huolista.   

Olisiko tänä kesänä aika herätellä kumppanin kanssa keskustelua siitä, millä tavalla luonto ja ympäristö vaikuttavat parisuhteeseen?  Millaiset asiat vaikuttavat omaan ympäristösuhteeseen? Miten huomioida ympäristön kestävyys parisuhteen valinnoissa?  

Itsekin kuulun näihin suomalaisiin, jotka valtaavat pian moottoritiet päästöistä huolimatta. Olen kuitenkin esittänyt kesälomalle toiveen, että tänä kesänä olisi aikaa ja tilaisuutta pohtia yhdessä kumppanin kanssa ympäristön ja luonnon merkitystä parisuhteellemme ja niitä asioita, joihin voisimme arkisilla valinnoilla suhteessamme vaikuttaa, jotta myös mahdolliset lapsenlapsemme kuulisivat käen kukunnan pellonlaidassa iltahämärässä.  

Henkilö - Riina Nissinen

Kirjoittaja

Riina Nissinen
asiantuntija, Parisuhdekeskus Kataja 

Kaksi pyykkipoikaa

Toiminnanjohtajan kesäblogi: Muista pysähtyä ja kohdata tänä kesänä

Aurinko tulvii sisään ikkunoista ja iloiset lasten äänet kiirivät hiekkarannoilta. Lasten kouluvuoden uurastus on ohi. Pandemia-aika on vienyt meiltä kaikilta veronsa, ja me kaikki tunnemme sen vaikutuksen nahoissamme.  

Joillekin kolhut ovat olleet kovempia kuin toisille. Pahoinvointi perheen sisällä, huolet terveydestä ja toimeentulosta ovat monilla lisääntynyt. Työssä ollaan ehkä venytty äärimmilleen. Etätyö on luonut monille uusia, erilaisia rutiineja ja tapoja toimia arkeen. Ne työyhteisöt, joissa on osattu olla innovatiivisia ja kohtaavia poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta sekä kyetty luomaan uusia ja toimivia tapoja työyhteisön jaksamisen edistämiseen, ovat kenties selvinneet vuodesta hyvinvoivempina. 

Saatko siis nyt, kesän alussa olla uuvahtanut? Saat. 

Nyt kesällä meidän tulisi pyrkiä hengähtämään ja lataamaan akkuja taas syksyä varten. 

Saatko siis ottaa aikaa, edes hetken, itsellesi tänä kesänä? Saat. 

Jotta jaksaa olla ympäristölleen läsnä, tulee ensin pyrkiä itse voimaan hyvin. Tämä tarkoittaa omien tarpeiden kuulemista, keskittymistä oman mielen ja kehon hyvinvointiin, omien hetkien vaalimista. Joillekin tämä tarkoittaa pientä hetken hengähdystä arjesta omien ajatusten parissa aamukahvilla, joillekin hieman pidempää irtiottoa arjesta.   

Saatko nauttia kiireettömyydestä perheen kanssa? Saat. 

Perheissä tulisi kyetä ottamaan kesä ja loma vastaan nyt niin rennosti, kuin vain pystytään. Nauttia yhdessä olosta läheisten kanssa turvallisesti. Kaikkien perheenjäsenten lomatoiveita on tärkeä pyrkiä kuulla, vaikkapa järjestämällä pieniä arjen irtiottoja ja lomahetkiä lähiympäristöön.  

Saatko pyytää hetken aikaa parisuhteelle tänä kesänä? Saat. 

Parisuhteen huomioiminen arjessa ja vapaalla ei aina ole helppoa. Ajatus, että nyt pitäisi jotenkin huoltaa parisuhdetta, voi tuoda jopa ylimääräistä stressiä. Parisuhteen huoltaminen tai ylläpitäminen arjessa, vapaalla, lomalla ja juhlissa ei vaadi kuitenkaan ihmetekoja. Se tarkoittaa toisen aitoa kohtaamista ja toinen toisensa tarpeiden huomioimista. Se tarkoittaa kunnioittavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta ja käyttäytymistä kumppaneiden välillä. Se tarkoittaa hellyyden ja rakkauden näyttämistä sanoin ja teoin, katsein ja kosketuksin. Se on arjen ja yhteisen elämän jakamista, yhdessä.   

Parisuhteen huoltoa on myös se, kun havaitsee pulmia, uskaltaa tarttua niihin. Selvittää ristiriitoja turvallisesti ja hakea apua ulkopuoliselta taholta.  

Pidä huolta itsestäsi ja läheisistäsi tänä kesänä. Nauti hetkistä: siitä tunteesta, kun kesätuuli hivelee kasvoja, sade ropisee kattoon tai laineet liplattavat varpaiden painautuessa rantahiekkaan. Olemme kaikki sen tarpeessa!  

Matalan kynnyksen puhelin- ja chat -palveluita on tarjolla Parisuhdekeskus Katajassa myös kesäaikaan. Pulmien kanssa ei tarvitse jäädä lomallakaan yksin!  päivystyschat / parisuhdepuhelin

Henkilö - Suvi Laru

Kirjoittaja
Suvi Laru

Psykologi, erityistason paripsykoterapeutti ja  Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja.

Nainen ja mies kivellä selät vastakkain

Uskottomuus parisuhteessa

Uskottomuus on usein yksi parisuhteen suurimpia kriisejä. Syyt uskottomuudelle ovat moninaiset; haluttomuus sitoutua suhteeseen, suhteen vuorovaikutusongelmat tai parisuhde ei tunnukaan itselle sopivalta. Uskottomuus näyttäisi myös kytkeytyvän molempien kumppaneiden tarpeiden pitkäaikaiseen laiminlyöntiin. Esimerkiksi kiireinen pikkulapsiperhe arki saattaa aiheuttaa suhteen toisen osapuolen tai kummankin tarpeiden laiminlyöntiä. Myös monenlaiset omaan elämään ja identiteettiin liittyvät kysymykset tai haasteet saattavat aiheuttaa sen, että niihin haetaan ratkaisua uskottomuuden kautta.

Uskottomuuden määritelmä on länsimaisissa parisuhteissa veteen piirretty viiva. Jokaisella parisuhteella ja usein myös kumppaneiden välillä on erilaiset ajatukset siitä, mikä on uskottomuutta. Toisille parisuhdeuskollisuus tarkoittaa, että kaikenlainen huomion osoittaminen muille kuin omalle kumppanille on ehdottomasti kiellettyä. Toisille uskollisuuden raja voi olla tunteiden ilmestyminen muita kuin omaa kumppani kohtaan. Toisille fyysinen läheisyys muiden kumppaneiden kanssa on uskottomuutta. Määrittelyyn vaikuttaa parisuhteiden moninaisuus. Seksi tai muu fyysinen läheisyys ei välttämättä kaikille ole merkki uskottomuudesta, mikäli asiasta on sovittu parisuhteessa. Uskottomuus herättää usein voimakkaita tunteita ja tunnereaktioita ja on tärkeää, että siihen liittyvistä asioista voidaan puhua turvallisesti ja rauhassa.

Viime vuosien aikana on keskusteltu paljon myös uskottomuudesta sosiaalisessa mediassa. On tärkeää, että parisuhteessa on tilaa, tahtoa ja uskallusta keskustella, millaisiksi suhteen rajat määritellään ja millaiset asiat konkreettisesti kumpikin kokee uskottomuudeksi myös sosiaalisessa mediassa.

Miten uskottomuus vaikuttaa parisuhteeseen?

Uskottomuus vaikuttaa usein monin tavoin sekä uskottomaan että petettyyn kumppaniin, sekä kumppanien väliseen parisuhteeseen. Uskoton osapuoli saattaa tuntea tarvetta salailla tapahtunutta. Petetyn kumppanin tunteiden vastaanotto saattaa tuntua erityisen hankalalta. Petetylle kumppanille uskottomuuden paljastuminen saattaa olla verrattavissa mihin tahansa traumaattiseen kriisiin ja tunnereaktiot voivat vaihdella epäuskosta raivoon. Tilanne vaatii molemmilta kumppaneilta kykyä nähdä oman toiminnan vaikutukset suhteeseen siitä huolimatta, että tunnereaktiot saattavat aluksi tuntua musertavilta tai lamauttavilta.

Uskottomuus on usein parisuhteen vedenjakaja. Uskottomuus usein paljastaa suhteesta jotain sellaista, mikä on ollut toimimatonta. Konkreettisesti se tarkoittaa, että paluuta entiseen vuorovaikutuksen tapaan suhteessa ei ole. Parisuhteen roolit, tunneyhteys tai tapa olla vuorovaikutuksessa saattavat usein muuttua peruuttamattomasti uskottomuuden paljastuttua. Mikäli suhdetta päätetään jatkaa, suhteen luottamus, keskusteluyhteys ja roolit on rakennettava uudestaan. Tämä edellyttää avointa, kunnioittavaa ja tilaa-antavaa keskustelua. Tällainen keskusteluyhteyden luominen vaatii aikaa ja voimavaroja. Jos yhteyden luomiseen ei jommallakummalla ole halua, voimavaroja tai kykyä, suhde saattaa uskottomuuden vuoksi päätyä eroon.

Suhteen jatkon kannalta on elintärkeää, että uskottomuudesta ja siihen johtaneista syistä pystytään keskustelemaan alun shokkivaiheen jälkeen. Luottamuksen palautuminen traumaattisen kokemuksen jälkeen vaatii avoimuutta sanoin ja teoin ja kykyä nähdä asioita kumppanin näkökulmasta. Kriisin käsittely edellyttää, että suhteen molemmat osapuolet kykenevät tunnistamaan niitä asioita suhteessa ja molempien henkilökohtaisessa elämässä, mikä ovat voineet vaikuttaa uskottomuuskriisin muodostumiseen. Myös suhteen roolien tarkastelu voi avata mahdollisuuksia luottamuksen palautumiseen.

Mistä apua?

Uskottomuus herättää usein voimakkaita tunteita ja tunnereaktioita ja on tärkeää, että siihen liittyvistä asioista voidaan puhua turvallisesti ja rauhassa. Apua uskottomuuskriisiin voi saada esimerkiksi pariterapiassa tai Solmuja parisuhteessa -parineuvonnassa. Pariterapiassa pyritään varmistamaan turvallinen ja luottamuksellinen työskentelyilmapiiri. Riippumatta siitä, miten suhde jatkuu, kriisin läpikäyminen ammattilaisen kanssa voi tuoda näkyväksi monia suhteen kipupisteitä ja parhaimmillaan avata täysin uudenlaisen keskusteluyhteyden kumppaneiden välille.

Usein pohditaan, voiko uskottomuuskriisistä selvitä. Kriisin käsittely vie aikaa ja siihen tulee paneutua, mutta uskottomuuskriisistä voi myös selvitä, mikäli molemmat kumppaneista aidosti haluaa ja kykenee muutokseen ja luomaan uudenlaista suhdetta vanhan, entisen parisuhteen tilalle.

Maksutonta tukea parisuhteelle 

Parisuhdekeskus Katajan chatit 

Parisuhdekeskus Katajan Parisuhdepuhelin 

Parivoima -parineuvonta

Lähteet:
-Kaikkonen, Annikki, 2016. Uskottomuus -syyt ja seuraukset. Minerva Kustannus.
-Ranssi-Matikainen, Hanna, 2012. Yhdessä sittenkin- kokemukset erokriisistä, vertaistuesta ja muutoksesta parisuhteessa. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja. 116. Porvoo

pari käsi kädessä

Parisuhteiden tuki tulee huomioida kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa

Parisuhdekeskus Kataja ry kiittää lämpimästi kansallisen lapsistrategian toimeenpanon edistämistä. Kiitämme, että kansallisessa lapsistrategiassa huomioidaan laajasti perheet ja toimeenpanossa pyritään edistämään pitkäjänteistä lasten oikeuksien toteutumista ja lapsi- ja perhepolitiikkaa. Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestönä katsomme tärkeäksi, että kokonaisuudessa huomioidaan läpileikkaavasti myös parisuhteen ja vanhemmuuden ennaltaehkäisevät tuen muodot lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. 

Alla Parisuhdekeskus Kataja ry:n huomioita toimeenpanosuunnitelmaan. 

  • Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa on tärkeä huomioida läpileikkaavasti parisuhteen ja vanhemmuuden ennaltaehkäisevät tuen muodot. Vanhempien parisuhteella on suuri vaikutus koko perheeseen, perheen tunneilmapiiriin sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Aikuisten haasteet omassa elämässä, parisuhteen pulmat ja tulehtunut kodin ilmapiiri heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia, erityisesti ongelmien pitkittyessä. Vanhempien parisuhdetta tukemalla voidaan auttaa koko perhettä.  
  • Kannatamme haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaamista kaikin tavoin. Perheen sisäiset haasteet, kuten vanhempien väliset ristiriidat, mielenterveyden tai sairauden pulmat ja taloudelliset haasteet vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Koronatilanne on haastanut perheitä ja parisuhteita ja nämä haasteet ovat näkyneet mm. Parisuhdekeskus Katajan kyselyissä (2020 ja 2021), neuvontapuhelimessa sekä chat-palveluissa, joissa tukea tarvitsevia on ollut korona-aikana moninkertainen määrä. Lapsistrategian toimeenpanossa on huomioitava ennaltaehkäisevät parisuhteen ja vanhemmuuden tuen palvelut erityisesti riskiperheissä. 
  • Lapsen sairaus, vamma tai erityisen tuen tarve kohottaa tutkitusti vanhempien eroriskiä. Vanhemmat kaipaavat parisuhteilleen tukea, mutta kokevat usein, että sitä ei heille tarjota. Lasten ja perheiden sotepalveluiden kehittämisessä ja toimeenpanossa on siis erityisesti huomioitava perheet, joissa lapsella on sairautta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin. Lapsilla ja perheillä on usein kokemus palveluiden katkeamisesta tai heikkenemisestä siirryttäessä lasten psykiatrianpalveluista nuorten psykiatrianpalveluihin. Nuorten psykiatrian palveluiden saavutettavuus on ensisijaisen tärkeää nuorten turvallisen kehityksen turvaamiseksi ja tarpeettomasti syvenevien nuorten mielenterveyden haasteiden ehkäisemiseksi. 
  • Kannatamme kattavan tietopohjan kokoamista lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja koronakriisin vaikutuksista perheisiin. Tätä indikaattorityötä on syytä vakiinnuttaa ja syventää osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa esimerkiksi siten, että mukaan otetaan vanhempien parisuhteen hyvinvoinnin vaikutukset osana lasten ja perheiden elämää ja ottamalla parisuhteen tuki erääksi hyvinvointia lisääväksi indikaattoriksi. Suosittelemme myös, että syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tutkimushankkeessa huomioidaan kohderyhmänä myös perheet, joissa vanhemmilla on haasteita ja tuen tarvetta parisuhteessaan. 
  • Kaikessa toiminnassa on tärkeä huomioida ja ylläpitää yhteistyö eri järjestötoimijoiden kanssa. Useat järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen palveluita ja erilaisia digitaalisen tuen muotoja. Tärkeää on varmistaa näiden ennaltaehkäisevien toimintojen jatkuvuus ja saatavuus kansalaisille. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat olleet aktiivisia Kansallisen lapsistrategian luomisessa ja asian edistämisessä. Tämä tulisi huomioida myös jatkossa siten, että järjestöt ovat julkisten palvelujen ammattilaisten ja päättäjien rinnalla mukana kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa ja arvioinnissa. 
Kansallisen-lapsistrategia_Parisuhdekeskus-Kataja-lausunto PDFLataa
Sinä, minä ja parisuhde harjoitus

Harjoitus: sinä, minä ja parisuhde

Miten voisimme tukea ja vahvistaa kolmiosuhdetta, johon kuuluu sinä, minä ja yhteinen parisuhde?

Parisuhde on suhteen kolmas osapuoli, jonka hyvinvointi riippuu siitä, millaista vuorovaikutusta ja läheisyyttä suhteen osapuolet tuottavat.

Tarkastelkaa yhdessä alla olevaa kuvaa. Dialoginen vuorovaikutus, tunnepuhe ja kosketus ylläpitävät ja vahvistavat parisuhteen kolmiosuhdetta.

Kuvitelkaa tarkastelevanne edessänne istuvaa parisuhdettanne. Mitähän se mahtaa kertoa? Mitä toiveita sillä voisi olla?

Jutelkaa teemasta seuraavien kysymyksien kautta. Voitte myös kirjoittaa ajatuksia paperille.

•Millaista yhteistä aikaa parisuhteemme toivoo?

•Millaista keskustelua parisuhteemme toivoo?

•Miten parisuhteemme toivoo keskusteltavan arjesta?

•Millaista läheisyyttä parisuhteemme pyytää?

Harjoitus on lähtöisin tunnekeskeisestä pariterapiasta

puhekupla tekstillä: kuntavaalitavoitteet 2021

Kuntavaalitavoitteet 2021

Parisuhteiden hyvinvointi tukee yksilöä ja koko perhettä. Tutkimukset osoittavat, että parisuhde vaikuttaa ihmisen terveyteen. Onneton parisuhde on terveysriski ihmisen hyvinvoinnille, ja parisuhteiden ongelmat altistavat myös mielenterveyden häiriöille. Hyvinvoivan parisuhteen omaavat kestävät paremmin elämän vaikeuksia, ongelmia ja kriisejä. Vanhempien parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa suoraan koko perheeseen. 

1. SAAVUTETTAVAT PARISUHDEPALVELUT 

Parisuhteen tueksi tulee kuntalaisille olla tarjolla monenlaisia palveluita. Parisuhteen haasteet ovat lisääntyneet koronapandemian aikana. Parisuhteen tueksi tulee olla tarjolla helposti saavutettavia ja laadukkaita palveluita esim. ottamalla käyttöön Terapiatakuu, joka sisältää pari- ja perhepsykoterapian mahdollisuuden. 

Sote-uudistuksessa, hyvinvointialueilla ja kunnissa tulee toteuttaa tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Näin varmistetaan kuntalaisten mahdollisuus osallistua myös järjestöjen tarjoamiin matalan kynnyksen palveluihin ja tilojen yhteiskäyttö. Järjestöt tarjoavat koulutuksia parisuhteen teemoista ja palveluohjausta. 

2. SUUNNITELMALLINEN PARISUHTEEN TUKEMINEN 

Parisuhteiden varhainen tuki on kirjattuna kunnan strategiaan. Parisuhteiden hyvinvointiin panostaminen ja ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa.  Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi parisuhteen tuki on kirjattuna kunnan strategiaan ja päätöksenteossa tulee huomioida parisuhdevaikutukset.

Vahvistetaan ammattilaisten parisuhdeteemoihin liittyvää osaamista.  Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöillä tulee olla valmiuksia ottaa parisuhde puheeksi ja osaamista ja ymmärrystä yhdenvertaisuudesta ja parisuhteiden moninaisuudesta. 

Valkoinen kukka maljakossa

Blogi: Vanhemmuussuhde on elämän rakkaimpia ja raskaimpia suhteita

Äitienpäivänä iloitaan äideistä tai muistellaan edesmenneitä äitejä. On taistelijaäitejä, jotka ovat valmiita tekemään lapsensa puolesta mitä vain. On niitä, jotka jaksavat olla äitejä isolla ”äällä” vastoinkäymisistä huolimatta. On niitäkin äitejä, joiden jaksaminen on äärirajoilla ja niitä, jotka eivät jaksa. Silti äitejä kaikki.

Äitienpäivä, niin kuin myös isänpäivä, voi aiheuttaa meissä monenlaisia tunteita. Harva meistä on saanut tai kyennyt antamaan täydellisen lapsuuden, ei sellaista taida olla olemassakaan. Erilaisista olosuhteista johtuen kaikilla ei välttämättä ole ollut äitiä tai isää läsnä omassa lapsuudessaan ja nuoruudessaan.

Kokemus siitä, että omassa lapsuudessa tai nuoruudessa kaikki ei mennyt ihan nappiin, voi herättää ristiriitaisia ajatuksia. Yrittivät parhaansa, mutta muistoissa ja kokemuksissa onkin kaipausta, tarpeiden täyttymättömyyttä ja näkyväksi tulemattomuutta. On myös surullisia kohtaloita, joissa olosuhteet ovat olleet niin huonot, ettei edes yrittäminen ole onnistunut.

Napanuoran katkaiseminen omiin vanhempiinsa voi olla vaikeaa tai vanhemman puolestaan voi olla vaikea katkaista napanuora omaan lapseensa. Miten sanoa äidille tai isälle, joka sekaantuu hiukan liikaa asioihimme, että elämme nyt omaa elämäämme. Hienoa, että olet osallinen siinä ja pyydämme tarvittaessa apua ja mielipidettäsi. Miten vastaavasti sanoa vanhemmalle, jota ei näy eikä kuulu, että meille olisi tärkeää, että olisit osallisena elämässämme. Miten minä puolestani osaan vanhempana olla apuna ja tukena oikealla tavalla? Miten itse osaan käsitellä tilanteita, joissa oma lapseni ottaa etäisyyttä, vaikka minä haluaisin enemmän yhteyttä?

Vanhempi-lapsi –suhde on suhde, jota on vaikea tai lähes mahdoton käsitellä ilman tunteita. Se on yksi elämän moniulotteisimmista, rakkaimmista, raskaimmista, ihanimmista ja kamalimmista ihmissuhteista. Tunteista puhuminen oman vanhemman tai lapsen kanssa voi olla outoa ja vaikeaa. Kannamme vanhemmuutta mukanamme lapsena, ehkä myös vanhempana ja sen vaikutus elämäämme on suuri. Vielä aikuisenakin soitto äidille tai isälle voi herättää ahdistusta, surua, pettymystä, myötätuntoa, hellyyttä tai iloa. Jopa kaikkia näitä edellä mainittuja samassa puhelussa.

Nämä sekä lukemattomat muut kokemukset ja tunteet tuovat oman värinsä myös parisuhteeseen. Lapsuuden kokemukset näkyvät vääjäämättä meissä aikuisissa tavalla tai toisella. Tuomme parisuhteisiin mukanamme lapsuutemme perinteitä ja tapoja toimia. Näiden yhteensovittaminen kumppanin erilaisiin tapoihin voi olla yksi parisuhteen haasteista. Osaammeko valita ja säilyttää ne hyvät perinteet, jotka vahvistavat meitä ja parisuhdettamme? Osaammeko puolestaan jättää pois ne, jotka kuormittavat meitä aiheuttaen ristiriitoja? Sanotaankin, että ”se joka ei kanna omaa perinnettä, kantaa toisten perinteitä”. Kuulluksi tuleminen parisuhteessa on tärkeää osana hyvää vuorovaikutusta.

Jos et ole vielä jakanut omasta lapsena ja vanhempana olemisen riittämättömyydestä tai häpeästä, toiveista ja iloista kumppanillesi, voisit tehdä sen seuraavalla kävelylenkillä tai vaikka saunan lauteilla. Omien kokemustesi ja tunteittesi jakaminen lisää ymmärrystä toisen menneisyyteen, sekä läheisyyden tunnetta toisiinne. Kuuntelethan toista avoimin mielin ja isolla sydämellä <3

Minna ja Risto Jyrkkä

Minna ja Risto Jyrkkä ovat rakastuneet parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 50+ ikäisenä osaamme jo olla armollisempia itsellemme, nähdä ja pohtia tapahtuneita asioita. Meillä on neljä lasta, joista nuorimmainen on lukioikäinen ja loput kolme ovat jo aikuisia.

Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.

Minna on puheterapeutti, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Hän toimii myös Solmu-neuvojana. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Risto on myös Parisuhdekeskus Kataja Ry:n hallituksen jäsen.

Lisää ajatuksiamme ja parisuhteellista tietoa löytyy kotisivuiltamme www.taitepiste.fi

Piirroskuva parista käsi kädessä sairaalassa

Blogi: Kiitos sairauksille, teitte meistä täydellisiä

Meidän parisuhteeseemme osallistuvat aktiivisesti myös siihen kutsumattomat vieraat, Crohnin tauti ja endometrioosi. Minä olen elänyt endometrioosin kanssa teinistä asti, puolisoni taas sai Crohnin taudista diagnoosin juuri, kun olimme tavanneet pari vuotta sitten. Sairauksilla on ollut parisuhteeseemme vaikutuksia, joita meistä kumpikaan ei olisi odottanut.

Mieheni ei esimerkiksi uskalla jättää minua yksin kotiin yöksi, jos tulisinkin kovin kipeäksi enkä pääsisi itse liikkumaan. Olemme asuneet yhteisessä kodissamme nyt puolitoista vuotta, enkä ole viettänyt täällä ainuttakaan yötä yksin. Lähden aina perheeni luo tunnin ajomatkan päähän yökylään, kun puolisoni on poissa kotoa. Se kieltämättä syö autonomian tunnetta ja tuntuu hölmöltä – olen 20-vuotias, mutta en voi olla yhtäkään yötä yksin. 

Endometrioosini vaikuttaa vahvasti seksuaalisuuteen. Pahimmillaan seksi on laukaissut kipukohtauksen, joka on johtanut muutaman päivän kivunhoitoon naistenosastolla. Se on ollut kirjaimellisesti suuri kipukohta suhteessamme. Mieheni taas saattaa istua pahimmillaan tunteja päivästä vessassa, joka syö yhteistä aikaamme valtavasti. 

Olemme myös molemmat välillä hurjan uupuneita, joko yhtä aikaa tai vuorotellen. Puolisollani se näkyy kuulokkeet päässä tietokoneen äärelle sulkeutumisena, minulla aivottomana instagramin selailuna ja reality-TV:n katsomisena sängyssä. Ei tee mieli jutella eikä oikein olla lähekkäinkään. Pahimmin uupumus etäännyttää meitä toisistamme silloin, kun jaksot tulevat vuorotellen: ensin toinen on uupunut, sitten toinen ja sitten ehkä taas toinen. Sen ymmärtää, mutta aina ei välttämättä jaksaisi. 

Puhumme puolisoni kanssa avoimesti podcastissa näistä teemoista, parisuhteestamme ja elämästämme ylipäätään kroonisten sairauksien kanssa. Monesti meitä kehutaan “täydelliseksi pariksi”, sellaiseksi suhteeksi, jota kaikkien pitäisi tavoitella. Tuo lause herättää huijarisyndroomani. Miten nämä ihmiset luulevat, että meillä on täydellinen suhde?

Meistä kumpikin on uhannut mennä sohvalle nukkumaan ja on mennytkin. Me mennään välillä riidoissa nukkumaan eikä noudateta “ei vihaisena sänkyyn”-sääntöä. Oikeastaan aika monesti me ollaan vihaisia juurikin sängyssä. Me ei aina osata keskustella asiallisesti, vaan välillä suusta karkaa lapsellisia lausahduksia siitä, miten toinen vaan on perseestä eikä naama just nyt miellytä. Me ollaan usein eri mieltä siitä, kumman vuoro on tyhjätä tiskikone. Me mökötetään. Ollaan tosi lapsellisia. Kysytään toisiltamme, että mikä on, ja molemmat vastaa, että ei yhtään mikään, vaikka tottakai meillä on joku. 

Sellaista ei tietenkään ole aina. On yksi asia, missä olemme tosi taitavia. Se on puhuminen, ja ehkä se itse asiassa on avain siihen “täydelliseen” parisuhteeseen. Puhumisen oppimisesta voin olla äärettömän kiitollinen näille sairauksille. Me emme ehkä koskaan olisi puhuneet niin paljon ja niin syvällisesti, jos meidän ei olisi ollut pakko. Tai ei tietenkään olisi ollut pakko, mutta jos haluamme olla yhdessä ja rakentaa suhdetta, johon molemmat ovat tyytyväisiä, puhuminen on ollut silkka välttämättömyys. Se on tuntunut tosi vaikealta ja välillä sanojen löytäminen on tuntunut mahdottomalta. On ollut vaikeaa purkaa sairauteen liittyvää turhautumista ilman, että sitä kohdistaa toisen persoonaan. 

Siis kiitos teille, endometrioosi ja Crohnin tauti. Te teitte meistä täydellisen parin.

Henkilö - Charlotta Piri

Kirjoittaja Charlotta Piri opiskelee sosionomiksi ja seksuaalineuvojaksi. Charlotta on toiminut Parisuhdekeskus Katajan ja gynekologisen potilasjärjestön Korento ry:n vapaaehtoisena.