Nainen ja mies kivellä selät vastakkain

Uskottomuus parisuhteessa

Uskottomuus on usein yksi parisuhteen suurimpia kriisejä. Syyt uskottomuudelle ovat moninaiset; haluttomuus sitoutua suhteeseen, suhteen vuorovaikutusongelmat tai parisuhde ei tunnukaan itselle sopivalta. Uskottomuus näyttäisi myös kytkeytyvän molempien kumppaneiden tarpeiden pitkäaikaiseen laiminlyöntiin. Esimerkiksi kiireinen pikkulapsiperhe arki saattaa aiheuttaa suhteen toisen osapuolen tai kummankin tarpeiden laiminlyöntiä. Myös monenlaiset omaan elämään ja identiteettiin liittyvät kysymykset tai haasteet saattavat aiheuttaa sen, että niihin haetaan ratkaisua uskottomuuden kautta.

Uskottomuuden määritelmä on länsimaisissa parisuhteissa veteen piirretty viiva. Jokaisella parisuhteella ja usein myös kumppaneiden välillä on erilaiset ajatukset siitä, mikä on uskottomuutta. Toisille parisuhdeuskollisuus tarkoittaa, että kaikenlainen huomion osoittaminen muille kuin omalle kumppanille on ehdottomasti kiellettyä. Toisille uskollisuuden raja voi olla tunteiden ilmestyminen muita kuin omaa kumppani kohtaan. Toisille fyysinen läheisyys muiden kumppaneiden kanssa on uskottomuutta. Määrittelyyn vaikuttaa parisuhteiden moninaisuus. Seksi tai muu fyysinen läheisyys ei välttämättä kaikille ole merkki uskottomuudesta, mikäli asiasta on sovittu parisuhteessa. Uskottomuus herättää usein voimakkaita tunteita ja tunnereaktioita ja on tärkeää, että siihen liittyvistä asioista voidaan puhua turvallisesti ja rauhassa.

Viime vuosien aikana on keskusteltu paljon myös uskottomuudesta sosiaalisessa mediassa. On tärkeää, että parisuhteessa on tilaa, tahtoa ja uskallusta keskustella, millaisiksi suhteen rajat määritellään ja millaiset asiat konkreettisesti kumpikin kokee uskottomuudeksi myös sosiaalisessa mediassa.

Miten uskottomuus vaikuttaa parisuhteeseen?

Uskottomuus vaikuttaa usein monin tavoin sekä uskottomaan että petettyyn kumppaniin, sekä kumppanien väliseen parisuhteeseen. Uskoton osapuoli saattaa tuntea tarvetta salailla tapahtunutta. Petetyn kumppanin tunteiden vastaanotto saattaa tuntua erityisen hankalalta. Petetylle kumppanille uskottomuuden paljastuminen saattaa olla verrattavissa mihin tahansa traumaattiseen kriisiin ja tunnereaktiot voivat vaihdella epäuskosta raivoon. Tilanne vaatii molemmilta kumppaneilta kykyä nähdä oman toiminnan vaikutukset suhteeseen siitä huolimatta, että tunnereaktiot saattavat aluksi tuntua musertavilta tai lamauttavilta.

Uskottomuus on usein parisuhteen vedenjakaja. Uskottomuus usein paljastaa suhteesta jotain sellaista, mikä on ollut toimimatonta. Konkreettisesti se tarkoittaa, että paluuta entiseen vuorovaikutuksen tapaan suhteessa ei ole. Parisuhteen roolit, tunneyhteys tai tapa olla vuorovaikutuksessa saattavat usein muuttua peruuttamattomasti uskottomuuden paljastuttua. Mikäli suhdetta päätetään jatkaa, suhteen luottamus, keskusteluyhteys ja roolit on rakennettava uudestaan. Tämä edellyttää avointa, kunnioittavaa ja tilaa-antavaa keskustelua. Tällainen keskusteluyhteyden luominen vaatii aikaa ja voimavaroja. Jos yhteyden luomiseen ei jommallakummalla ole halua, voimavaroja tai kykyä, suhde saattaa uskottomuuden vuoksi päätyä eroon.

Suhteen jatkon kannalta on elintärkeää, että uskottomuudesta ja siihen johtaneista syistä pystytään keskustelemaan alun shokkivaiheen jälkeen. Luottamuksen palautuminen traumaattisen kokemuksen jälkeen vaatii avoimuutta sanoin ja teoin ja kykyä nähdä asioita kumppanin näkökulmasta. Kriisin käsittely edellyttää, että suhteen molemmat osapuolet kykenevät tunnistamaan niitä asioita suhteessa ja molempien henkilökohtaisessa elämässä, mikä ovat voineet vaikuttaa uskottomuuskriisin muodostumiseen. Myös suhteen roolien tarkastelu voi avata mahdollisuuksia luottamuksen palautumiseen.

Mistä apua?

Uskottomuus herättää usein voimakkaita tunteita ja tunnereaktioita ja on tärkeää, että siihen liittyvistä asioista voidaan puhua turvallisesti ja rauhassa. Apua uskottomuuskriisiin voi saada esimerkiksi pariterapiassa tai Solmuja parisuhteessa -parineuvonnassa. Pariterapiassa pyritään varmistamaan turvallinen ja luottamuksellinen työskentelyilmapiiri. Riippumatta siitä, miten suhde jatkuu, kriisin läpikäyminen ammattilaisen kanssa voi tuoda näkyväksi monia suhteen kipupisteitä ja parhaimmillaan avata täysin uudenlaisen keskusteluyhteyden kumppaneiden välille.

Usein pohditaan, voiko uskottomuuskriisistä selvitä. Kriisin käsittely vie aikaa ja siihen tulee paneutua, mutta uskottomuuskriisistä voi myös selvitä, mikäli molemmat kumppaneista aidosti haluaa ja kykenee muutokseen ja luomaan uudenlaista suhdetta vanhan, entisen parisuhteen tilalle.

Maksutonta tukea parisuhteelle 

Parisuhdekeskus Katajan chatit 

Parisuhdekeskus Katajan Parisuhdepuhelin 

Parivoima -parineuvonta


Lähteet:
-Kaikkonen, Annikki, 2016. Uskottomuus -syyt ja seuraukset. Minerva Kustannus.
-Ranssi-Matikainen, Hanna, 2012. Yhdessä sittenkin- kokemukset erokriisistä, vertaistuesta ja muutoksesta parisuhteessa. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja. 116. Porvoo

pari käsi kädessä

Parisuhteiden tuki tulee huomioida kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa

Parisuhdekeskus Kataja ry kiittää lämpimästi kansallisen lapsistrategian toimeenpanon edistämistä. Kiitämme, että kansallisessa lapsistrategiassa huomioidaan laajasti perheet ja toimeenpanossa pyritään edistämään pitkäjänteistä lasten oikeuksien toteutumista ja lapsi- ja perhepolitiikkaa. Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestönä katsomme tärkeäksi, että kokonaisuudessa huomioidaan läpileikkaavasti myös parisuhteen ja vanhemmuuden ennaltaehkäisevät tuen muodot lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. 

Alla Parisuhdekeskus Kataja ry:n huomioita toimeenpanosuunnitelmaan. 

  • Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa on tärkeä huomioida läpileikkaavasti parisuhteen ja vanhemmuuden ennaltaehkäisevät tuen muodot. Vanhempien parisuhteella on suuri vaikutus koko perheeseen, perheen tunneilmapiiriin sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Aikuisten haasteet omassa elämässä, parisuhteen pulmat ja tulehtunut kodin ilmapiiri heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia, erityisesti ongelmien pitkittyessä. Vanhempien parisuhdetta tukemalla voidaan auttaa koko perhettä.  
  • Kannatamme haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaamista kaikin tavoin. Perheen sisäiset haasteet, kuten vanhempien väliset ristiriidat, mielenterveyden tai sairauden pulmat ja taloudelliset haasteet vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Koronatilanne on haastanut perheitä ja parisuhteita ja nämä haasteet ovat näkyneet mm. Parisuhdekeskus Katajan kyselyissä (2020 ja 2021), neuvontapuhelimessa sekä chat-palveluissa, joissa tukea tarvitsevia on ollut korona-aikana moninkertainen määrä. Lapsistrategian toimeenpanossa on huomioitava ennaltaehkäisevät parisuhteen ja vanhemmuuden tuen palvelut erityisesti riskiperheissä. 
  • Lapsen sairaus, vamma tai erityisen tuen tarve kohottaa tutkitusti vanhempien eroriskiä. Vanhemmat kaipaavat parisuhteilleen tukea, mutta kokevat usein, että sitä ei heille tarjota. Lasten ja perheiden sotepalveluiden kehittämisessä ja toimeenpanossa on siis erityisesti huomioitava perheet, joissa lapsella on sairautta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin. Lapsilla ja perheillä on usein kokemus palveluiden katkeamisesta tai heikkenemisestä siirryttäessä lasten psykiatrianpalveluista nuorten psykiatrianpalveluihin. Nuorten psykiatrian palveluiden saavutettavuus on ensisijaisen tärkeää nuorten turvallisen kehityksen turvaamiseksi ja tarpeettomasti syvenevien nuorten mielenterveyden haasteiden ehkäisemiseksi. 
  • Kannatamme kattavan tietopohjan kokoamista lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja koronakriisin vaikutuksista perheisiin. Tätä indikaattorityötä on syytä vakiinnuttaa ja syventää osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa esimerkiksi siten, että mukaan otetaan vanhempien parisuhteen hyvinvoinnin vaikutukset osana lasten ja perheiden elämää ja ottamalla parisuhteen tuki erääksi hyvinvointia lisääväksi indikaattoriksi. Suosittelemme myös, että syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tutkimushankkeessa huomioidaan kohderyhmänä myös perheet, joissa vanhemmilla on haasteita ja tuen tarvetta parisuhteessaan. 
  • Kaikessa toiminnassa on tärkeä huomioida ja ylläpitää yhteistyö eri järjestötoimijoiden kanssa. Useat järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen palveluita ja erilaisia digitaalisen tuen muotoja. Tärkeää on varmistaa näiden ennaltaehkäisevien toimintojen jatkuvuus ja saatavuus kansalaisille. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat olleet aktiivisia Kansallisen lapsistrategian luomisessa ja asian edistämisessä. Tämä tulisi huomioida myös jatkossa siten, että järjestöt ovat julkisten palvelujen ammattilaisten ja päättäjien rinnalla mukana kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa ja arvioinnissa. 
Sinä, minä ja parisuhde harjoitus

Harjoitus: sinä, minä ja parisuhde

Miten voisimme tukea ja vahvistaa kolmiosuhdetta, johon kuuluu sinä, minä ja yhteinen parisuhde?

Parisuhde on suhteen kolmas osapuoli, jonka hyvinvointi riippuu siitä, millaista vuorovaikutusta ja läheisyyttä suhteen osapuolet tuottavat.

Tarkastelkaa yhdessä alla olevaa kuvaa. Dialoginen vuorovaikutus, tunnepuhe ja kosketus ylläpitävät ja vahvistavat parisuhteen kolmiosuhdetta.

Kuvitelkaa tarkastelevanne edessänne istuvaa parisuhdettanne. Mitähän se mahtaa kertoa? Mitä toiveita sillä voisi olla?

Jutelkaa teemasta seuraavien kysymyksien kautta. Voitte myös kirjoittaa ajatuksia paperille.

•Millaista yhteistä aikaa parisuhteemme toivoo?

•Millaista keskustelua parisuhteemme toivoo?

•Miten parisuhteemme toivoo keskusteltavan arjesta?

•Millaista läheisyyttä parisuhteemme pyytää?

Harjoitus on lähtöisin tunnekeskeisestä pariterapiasta

puhekupla tekstillä: kuntavaalitavoitteet 2021

Kuntavaalitavoitteet 2021

Parisuhteiden hyvinvointi tukee yksilöä ja koko perhettä. Tutkimukset osoittavat, että parisuhde vaikuttaa ihmisen terveyteen. Onneton parisuhde on terveysriski ihmisen hyvinvoinnille, ja parisuhteiden ongelmat altistavat myös mielenterveyden häiriöille. Hyvinvoivan parisuhteen omaavat kestävät paremmin elämän vaikeuksia, ongelmia ja kriisejä. Vanhempien parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa suoraan koko perheeseen. 

1. SAAVUTETTAVAT PARISUHDEPALVELUT 

Parisuhteen tueksi tulee kuntalaisille olla tarjolla monenlaisia palveluita. Parisuhteen haasteet ovat lisääntyneet koronapandemian aikana. Parisuhteen tueksi tulee olla tarjolla helposti saavutettavia ja laadukkaita palveluita esim. ottamalla käyttöön Terapiatakuu, joka sisältää pari- ja perhepsykoterapian mahdollisuuden. 

Sote-uudistuksessa, hyvinvointialueilla ja kunnissa tulee toteuttaa tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Näin varmistetaan kuntalaisten mahdollisuus osallistua myös järjestöjen tarjoamiin matalan kynnyksen palveluihin ja tilojen yhteiskäyttö. Järjestöt tarjoavat koulutuksia parisuhteen teemoista ja palveluohjausta. 

2. SUUNNITELMALLINEN PARISUHTEEN TUKEMINEN 

Parisuhteiden varhainen tuki on kirjattuna kunnan strategiaan. Parisuhteiden hyvinvointiin panostaminen ja ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa.  Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi parisuhteen tuki on kirjattuna kunnan strategiaan ja päätöksenteossa tulee huomioida parisuhdevaikutukset.

Vahvistetaan ammattilaisten parisuhdeteemoihin liittyvää osaamista.  Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöillä tulee olla valmiuksia ottaa parisuhde puheeksi ja osaamista ja ymmärrystä yhdenvertaisuudesta ja parisuhteiden moninaisuudesta. 

Valkoinen kukka maljakossa

Blogi: Vanhemmuussuhde on elämän rakkaimpia ja raskaimpia suhteita

Äitienpäivänä iloitaan äideistä tai muistellaan edesmenneitä äitejä. On taistelijaäitejä, jotka ovat valmiita tekemään lapsensa puolesta mitä vain. On niitä, jotka jaksavat olla äitejä isolla ”äällä” vastoinkäymisistä huolimatta. On niitäkin äitejä, joiden jaksaminen on äärirajoilla ja niitä, jotka eivät jaksa. Silti äitejä kaikki.

Äitienpäivä, niin kuin myös isänpäivä, voi aiheuttaa meissä monenlaisia tunteita. Harva meistä on saanut tai kyennyt antamaan täydellisen lapsuuden, ei sellaista taida olla olemassakaan. Erilaisista olosuhteista johtuen kaikilla ei välttämättä ole ollut äitiä tai isää läsnä omassa lapsuudessaan ja nuoruudessaan.

Kokemus siitä, että omassa lapsuudessa tai nuoruudessa kaikki ei mennyt ihan nappiin, voi herättää ristiriitaisia ajatuksia. Yrittivät parhaansa, mutta muistoissa ja kokemuksissa onkin kaipausta, tarpeiden täyttymättömyyttä ja näkyväksi tulemattomuutta. On myös surullisia kohtaloita, joissa olosuhteet ovat olleet niin huonot, ettei edes yrittäminen ole onnistunut.

Napanuoran katkaiseminen omiin vanhempiinsa voi olla vaikeaa tai vanhemman puolestaan voi olla vaikea katkaista napanuora omaan lapseensa. Miten sanoa äidille tai isälle, joka sekaantuu hiukan liikaa asioihimme, että elämme nyt omaa elämäämme. Hienoa, että olet osallinen siinä ja pyydämme tarvittaessa apua ja mielipidettäsi. Miten vastaavasti sanoa vanhemmalle, jota ei näy eikä kuulu, että meille olisi tärkeää, että olisit osallisena elämässämme. Miten minä puolestani osaan vanhempana olla apuna ja tukena oikealla tavalla? Miten itse osaan käsitellä tilanteita, joissa oma lapseni ottaa etäisyyttä, vaikka minä haluaisin enemmän yhteyttä?

Vanhempi-lapsi –suhde on suhde, jota on vaikea tai lähes mahdoton käsitellä ilman tunteita. Se on yksi elämän moniulotteisimmista, rakkaimmista, raskaimmista, ihanimmista ja kamalimmista ihmissuhteista. Tunteista puhuminen oman vanhemman tai lapsen kanssa voi olla outoa ja vaikeaa. Kannamme vanhemmuutta mukanamme lapsena, ehkä myös vanhempana ja sen vaikutus elämäämme on suuri. Vielä aikuisenakin soitto äidille tai isälle voi herättää ahdistusta, surua, pettymystä, myötätuntoa, hellyyttä tai iloa. Jopa kaikkia näitä edellä mainittuja samassa puhelussa.

Nämä sekä lukemattomat muut kokemukset ja tunteet tuovat oman värinsä myös parisuhteeseen. Lapsuuden kokemukset näkyvät vääjäämättä meissä aikuisissa tavalla tai toisella. Tuomme parisuhteisiin mukanamme lapsuutemme perinteitä ja tapoja toimia. Näiden yhteensovittaminen kumppanin erilaisiin tapoihin voi olla yksi parisuhteen haasteista. Osaammeko valita ja säilyttää ne hyvät perinteet, jotka vahvistavat meitä ja parisuhdettamme? Osaammeko puolestaan jättää pois ne, jotka kuormittavat meitä aiheuttaen ristiriitoja? Sanotaankin, että ”se joka ei kanna omaa perinnettä, kantaa toisten perinteitä”. Kuulluksi tuleminen parisuhteessa on tärkeää osana hyvää vuorovaikutusta.

Jos et ole vielä jakanut omasta lapsena ja vanhempana olemisen riittämättömyydestä tai häpeästä, toiveista ja iloista kumppanillesi, voisit tehdä sen seuraavalla kävelylenkillä tai vaikka saunan lauteilla. Omien kokemustesi ja tunteittesi jakaminen lisää ymmärrystä toisen menneisyyteen, sekä läheisyyden tunnetta toisiinne. Kuuntelethan toista avoimin mielin ja isolla sydämellä <3

Minna ja Risto Jyrkkä

Minna ja Risto Jyrkkä ovat rakastuneet parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 50+ ikäisenä osaamme jo olla armollisempia itsellemme, nähdä ja pohtia tapahtuneita asioita. Meillä on neljä lasta, joista nuorimmainen on lukioikäinen ja loput kolme ovat jo aikuisia.

Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.

Minna on puheterapeutti, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Hän toimii myös Solmu-neuvojana. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Risto on myös Parisuhdekeskus Kataja Ry:n hallituksen jäsen.

Lisää ajatuksiamme ja parisuhteellista tietoa löytyy kotisivuiltamme www.taitepiste.fi

Piirroskuva parista käsi kädessä sairaalassa

Blogi: Kiitos sairauksille, teitte meistä täydellisiä

Meidän parisuhteeseemme osallistuvat aktiivisesti myös siihen kutsumattomat vieraat, Crohnin tauti ja endometrioosi. Minä olen elänyt endometrioosin kanssa teinistä asti, puolisoni taas sai Crohnin taudista diagnoosin juuri, kun olimme tavanneet pari vuotta sitten. Sairauksilla on ollut parisuhteeseemme vaikutuksia, joita meistä kumpikaan ei olisi odottanut.

Mieheni ei esimerkiksi uskalla jättää minua yksin kotiin yöksi, jos tulisinkin kovin kipeäksi enkä pääsisi itse liikkumaan. Olemme asuneet yhteisessä kodissamme nyt puolitoista vuotta, enkä ole viettänyt täällä ainuttakaan yötä yksin. Lähden aina perheeni luo tunnin ajomatkan päähän yökylään, kun puolisoni on poissa kotoa. Se kieltämättä syö autonomian tunnetta ja tuntuu hölmöltä – olen 20-vuotias, mutta en voi olla yhtäkään yötä yksin. 

Endometrioosini vaikuttaa vahvasti seksuaalisuuteen. Pahimmillaan seksi on laukaissut kipukohtauksen, joka on johtanut muutaman päivän kivunhoitoon naistenosastolla. Se on ollut kirjaimellisesti suuri kipukohta suhteessamme. Mieheni taas saattaa istua pahimmillaan tunteja päivästä vessassa, joka syö yhteistä aikaamme valtavasti. 

Olemme myös molemmat välillä hurjan uupuneita, joko yhtä aikaa tai vuorotellen. Puolisollani se näkyy kuulokkeet päässä tietokoneen äärelle sulkeutumisena, minulla aivottomana instagramin selailuna ja reality-TV:n katsomisena sängyssä. Ei tee mieli jutella eikä oikein olla lähekkäinkään. Pahimmin uupumus etäännyttää meitä toisistamme silloin, kun jaksot tulevat vuorotellen: ensin toinen on uupunut, sitten toinen ja sitten ehkä taas toinen. Sen ymmärtää, mutta aina ei välttämättä jaksaisi. 

Puhumme puolisoni kanssa avoimesti podcastissa näistä teemoista, parisuhteestamme ja elämästämme ylipäätään kroonisten sairauksien kanssa. Monesti meitä kehutaan “täydelliseksi pariksi”, sellaiseksi suhteeksi, jota kaikkien pitäisi tavoitella. Tuo lause herättää huijarisyndroomani. Miten nämä ihmiset luulevat, että meillä on täydellinen suhde?

Meistä kumpikin on uhannut mennä sohvalle nukkumaan ja on mennytkin. Me mennään välillä riidoissa nukkumaan eikä noudateta “ei vihaisena sänkyyn”-sääntöä. Oikeastaan aika monesti me ollaan vihaisia juurikin sängyssä. Me ei aina osata keskustella asiallisesti, vaan välillä suusta karkaa lapsellisia lausahduksia siitä, miten toinen vaan on perseestä eikä naama just nyt miellytä. Me ollaan usein eri mieltä siitä, kumman vuoro on tyhjätä tiskikone. Me mökötetään. Ollaan tosi lapsellisia. Kysytään toisiltamme, että mikä on, ja molemmat vastaa, että ei yhtään mikään, vaikka tottakai meillä on joku. 

Sellaista ei tietenkään ole aina. On yksi asia, missä olemme tosi taitavia. Se on puhuminen, ja ehkä se itse asiassa on avain siihen “täydelliseen” parisuhteeseen. Puhumisen oppimisesta voin olla äärettömän kiitollinen näille sairauksille. Me emme ehkä koskaan olisi puhuneet niin paljon ja niin syvällisesti, jos meidän ei olisi ollut pakko. Tai ei tietenkään olisi ollut pakko, mutta jos haluamme olla yhdessä ja rakentaa suhdetta, johon molemmat ovat tyytyväisiä, puhuminen on ollut silkka välttämättömyys. Se on tuntunut tosi vaikealta ja välillä sanojen löytäminen on tuntunut mahdottomalta. On ollut vaikeaa purkaa sairauteen liittyvää turhautumista ilman, että sitä kohdistaa toisen persoonaan. 

Siis kiitos teille, endometrioosi ja Crohnin tauti. Te teitte meistä täydellisen parin.

Henkilö - Charlotta Piri

Kirjoittaja Charlotta Piri opiskelee sosionomiksi ja seksuaalineuvojaksi. Charlotta on toiminut Parisuhdekeskus Katajan ja gynekologisen potilasjärjestön Korento ry:n vapaaehtoisena.

Katajan logo

Parisuhdekeskus Kataja ry:n strategia 2022-2026

Hyvinvoivien ja turvallisten parisuhteiden puolesta! Parisuhdekeskus Kataja ry:n kevätkokous on hyväksynyt 27.4.2021 järjestön uuden strategian vuosille 2022-2026. Strategiaa on ollut työstämässä jäsenistö, hallituksen jäsenet ja Parisuhdekeskus Katajan työntekijät. Kevätkokous viimeisteli strategian valmiiksi.

Missio
Parisuhdekeskus Kataja vahvistaa parisuhteiden hyvinvointia kaikenlaisissa perheissä

Arvot
-Kunnioitamme ihmisarvoa
-Olemme ihmisläheinen ja helposti lähestyttävä
-Arvostamme vapaaehtoisuutta ja vertaisuutta
-Hyödynnämme tutkittua tietoa ja kokemusasiantuntijuutta

Tavoitteet
-Vahvistamme asiantuntijuutta ja vapaaehtoisuutta
-Varmistamme toimijuuden yhteiskunnallisissa muutosprosesseissa
-Laajennamme ja monipuolistamme rahoituspohjaa

Visio
Olemme yhteiskunnallisesti vaikuttavin ja valtakunnallinen parisuhdetyön asiantuntija

MTV Uutisaamu

Parisuhdekeskus Kataja mediassa

Etelä-Suomen Sanomat 22.4. Asikkalalainen Hilkka Kemppi palkittiin Vuoden Parisuhdeteko -palkinnolla

Seurakuntalainen 17.4. Parisuhdekeskus Kataja ry yhdistyy Väestöliittoon

Kauppalehti 16.4. Väestöliitto ja Parisuhdekeskus Kataja yhdistyvät 1.5.

Helsingin Sanomat 6.4. Paremman eron avaimet

MTV Uutiset 15.3. Parisuhteen tunnetyö jää pitkälti naisten harteille: ”Jo pieniä tyttöjä koulutetaan paljon enemmän ottamaan toisia huomioon”

Helsingin Sanomat 11.3. Helppo yhdessäolon tapa voi vahvistaa suhdetta – tästä on kyse aikuisten ”rinnakkaisleikissä”

MTV Huomenta Suomi video 8.3. Hetki parisuhteelle: Tällaista on tasa-arvo kotitöissä ja tunnetyössä

Helsingin Sanomat 7.3. Jumissa entiseen

MTV Uutiset 18.1. Oman ajan pyytäminen parisuhteessa voi tuntua vaikealta – ”Saatetaan kokea tosi loukkaavana”

MTV Huomenta Suomi video 14.1. Miten ottaa omaa tilaa ihmissuhdetta haavoittamatta?

Yhteishyvä 11.1 Ärsyttääkö oma puoliso? Loman jälkeen moni kokee niin

Helsingin Uutiset 2.1.2025 Suvi Laru menetti puolisonsa kahteen kertaan ja opetteli rakastamaan vierasta miestä rinnallaan

Helsingin Sanomat 30.12. Monen tekee mieli puuttua kumppanin pukeutumiseen – Paripsykoterapeutti kertoo, miten se tehdään loukkaamatta

Helsingin Sanomat 30.12. ”Mä vien nyt miehesi, ei kai sua haittaa?” – Asiantuntija kertoo, mikä ihmisryhmä on muita uskottomampi

Helsingin Sanomat mielipidekirjoitus 26.12. Ei ole lasten edun mukaista, että vanhemmat elävät onnettomassa parisuhteessa

MTV Huomenta Suomi 27.11. Iloa ja voimaa läheisistä – vinkit suhteiden talvihuoltoon

Me Naiset 21.11. Onnellisia parisuhteita yhdistää eräs maaginen luku – jos se ei toteudu, eron riski on suuri

Me Naiset 12.11. Kirsti, 77, teki avioliitossa päätöksen, jonka ansiosta siivoamisesta ei ole tullut riitaa enää 50 vuoteen – näin suomalaiset välttävät kotityöriidat

Yhteishyvä 8.11. Haluatko parantaa parisuhdettasi? Tee tämä kymmenen minuuttia kestävä asia joka ilta

MTV Uutiset 5.11. Parisuhteen onnellisuus notkahtaa 10 vuoden jälkeen – asiantuntija kertoo, mistä ”tiukka hetki” johtuu

MTV Uutiset 5.11. Hellä tapa osoittaa empatiaa voi jännittää miestä

MTV Viiden jälkeen video 4.11. Mikä on parasta suomalaisessa parisuhteessa? Väestöliiton suuri perhebarometri julki

MTV Huomenta Suomi video 4.11. Miltä kosketuksen puute tuntuu?

Yle 3.10. Opiskelun pakottama etäsuhde voi johtaa eroon – kysyimme asiantuntijoilta, miten suhde pysyy kasassa

Anna 16.9. Miehen lomautus laukaisi parisuhdekriisin: ”Hän haukkui jopa vanhat lomamme”

Anna 10.9. Puoliso muutti arkiviikoiksi muualle – nyt nainen, 55, on parisuhteeseen tyytyväisempi kuin koskaan

Helsingin Sanomat 10.9. Lusikat loppu

Anna 8.9. ”Kauhukuvani oli verkkareissa pyörivä kotipapparainen” – nainen, 58, aavisti puolison eläköitymisen johtavan kriisiin

Helsingin Sanomat 6.9. Inhimillinen kaipuu

Sana 26.8. Kun aivokasvain teki puolisosta eri persoonan, Suvi Larun piti opetella rakastamaan häntä uudelleen: ”Suru tulee olemaan aina mukana”

Anna 18.8. Essin, 31, puolison mykkäkoulut kestävät monta päivää: ”Ihan kuin olisin kerjäläinen”

MTV Uutiset 8.8. Elokuu vai erokuu? Syyt, joiden vuoksi kesäloma voi päättyä parisuhdekriisiin

MTV Huomenta Suomi video 4.8. Elokuu on erojen pääkuukausi – asiantuntijat avaavat ilmiötä

Seura 28.6. Tuoko ADHD haasteita parisuhteen arkeen? Diagnoosin taakse ei voi piiloutua – Näin taklaat ristiriitoja ja saat avaimet tasapuoliseen arkeen

Uusimaa 14.6. Mielipidekirjoitus: Pari- ja perhesuhteiden hyvinvointi vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin

Kaksplus 9.6. Miksi parisuhteen ongelmiin ei löydy ratkaisua? Syynä voivat olla riitelytaidot

MTV Uutiset 18.5. Mitä tehdä, kun masennus koettelee parisuhdetta? Sairastuneen kumppanikin tarvitsee tukea

MTV Huomenta Suomi video 13.5. Masennus vaikuttaa myös puolisoon ja koettelee parisuhdetta

Helsingin Sanomat 11.5. Lasten hyvinvointia edistetään tukemalla vanhempien parisuhdetta

Iltalehti 9.5. Menossa eri suuntaan?

Kirkko ja kaupunki 30.4. Tapiolan kirkolla saa vinkkejä parisuhteen alkutaipaleelle – ”Hyvä parisuhde muodostuu tasapainon löytämisestä yhdessä olemisen ja erillisyyden välillä”

Helsingin Sanomat 30.4. Parisuhteen karkkikauppa

MTV Huomenta Suomi video 27.4. Puhuminen ja puhumattomuus parisuhteessa

Keskisuomalainen 25.4. Pariterapiassa käyvät nyt 90-luvun laman lapset – toimiva parisuhde rakentuu näiden kolmen pilarin varaan, kertoo maksutonta neuvontaa tarjoava asiantuntija

Aamulehti 21.4. Vanhempien parisuhteen toimimattomuus aiheuttaa lapsille samankaltaisia ongelmia kuin vanhempien alkoholiongelmat

Diabetes-lehti 16.4. Voiko kumppani puuttua puolisonsa omahoitoon?

Helsingin Sanomat 15.4. Kulta, näytät jotenkin erilaiselta

Helsingin Sanomat 10.3. Se ikuinen riita

Me Naiset 7.2. Satu kyllästyi vetämään perässä puolisoa – nyt puhuvat suomalaiset, jotka ovat muuttuneet parisuhteen aikana

MTV Uutiset 5.2. Kumppanin elämäntapamuutos voi luoda epävarmuutta ja turvattomuutta: ”Kelpaanko minä vielä tällaisena?”

MTV Huomenta Suomi video 5.2. Kumppani elämäntapamuutoksen tuhona vai tukena?

Me Naiset 18.1. Toinen odottaa autossa, toinen on vasta suihkussa – asiantuntija kertoo, miten ratkaista yleinen ongelma

Me Naiset 11.1. Miten olet muuttunut parisuhteessa ollessasi – ja onko se johtanut eroon? vastaa kyselyyn

Anna 11.1. Suvi Laru mietti eroa, kun puoliso muuttui aivokasvainleikkauksen jälkeen radikaalisti

MTV Uutiset 10.1. Aivoleikkauksesta palasi kotiin mies, jota Suvi ei tuntenut – Jukan persoona muuttui täysin: ”Oli selkeästi kaksi eri miestä, joiden kanssa sain 20 vuotta elää”.

MTV Huomenta Suomi video 10.1. Aivoleikkauksesta palasi kotiin mies, jota Suvi ei tuntenut – Jukan persoona muuttui täysin

Iltalehti 10.1. Yksi päivä muutti Suvin puolison aivan toiseksi ihmiseksi

Ilta-Sanomat 10.1. Rakastuin sinuun kahdesti

Me Naiset 9.1. Pariterapeutti kertoo, mitä tehdä, jos suhde kumppaniin muistuttaa enemmän osakeyhtiötä kuin parisuhdetta – ”Ei se niin mene”.

Ilta-Sanomat 1.1.2024 Herrasmies, joka paljastui pettäjäksi

Seura 29.12. Suku on koolla, mutta mikä neuvoksi kun pinna kiristyy perhejuhlissa? – Psykologi kertoo kuinka toimia, kun hermot pettävät

Me Naiset 25.12. Moni säikähtää parisuhteessa yhtä vaihetta – psykoterapeutti kertoo mistä siinä on kyse

MTV Huomenta Suomi video 22.12. Millaiset ihmissuhdetaidot tässä ajassa ovat tarpeen?

Verkkouutiset 19.12. Läheisen runsas juominen huolestuttaa useita jouluna

MTV Huomenta Suomi video 18.12. Tuleeko joulu ilman hössötystä? Tunnista ja torju haitallinen juhlastressi

Kaleva 18.12. Nuoret aikuiset ja perheet tarvitsevat tukea ihmissuhdetaitoihin

Ylen aamu 7.12. Juhlapyhät tulevat, ethän stressaa! 

Helsingin Sanomat 29.11. Kylmä liitto

Anna 18.11. Moni on kokenut henkistä väkivaltaa parisuhteessa yli 20 eri tavalla – nämä ovat yleisimmät henkisen väkivallan muodot

Me Naiset 17.11. Vastuussa tunteista

MTV Uutiset 9.11. Varoitusmerkit, joita ei kannata jättää huomiotta parisuhteessa: ”Tässä on se riitelyn ja henkisen väkivallan ero.”

MTV Uutiset 7.11. Vuoden parisuhdeteko -palkinto MTV:n Huomenta Suomelle

MTV Huomenta Suomi video 7.11. Henkisen väkivallan merkit paljastuvat usein vasta eron jälkeen

Helsingin Sanomat 6.11. Henkiseen väkivaltaan tulee suhtautua vakavasti

Helsingin Sanomat 25.10. Salaisesti sinun: Salasuhde on usein kuormittava, mutta ei pääty aina huonosti

MTV Huomenta Suomi video 9.10. Henkireikä vai lisätaakka? Mielenterveysomaisten hiljainen taisto työpaikoilla.

Helsingin Sanomat 29.9. Täällä asuu joku vieras – Puolison kanssa ei ole enää yhteistä, mitä tehdä?

Kotiliesi 28.9.  Anna-Liisan puoliso sai sydänpysähdyksen ja lyyhistyi kauppakeskuksen tuulikaappiin: ”Jos hän olisi ollut yksin kotona, hän olisi kuollut.”

Etelä-Suomen Sanomat 20.9. Moni pari hakee apua vasta kun tilanne on kestämätön – tukea pitäisi saada ajoissa

Helsingin Sanomat 11.9. Kunnes kuolema erottaa

MTV Uutiset 7.9. Miksi kumppani nalkuttaa? Asiantuntijoiden mukaan voi kertoa kahdesta asiasta

MTV Huomenta Suomi video 5.9. Arjen taidot ratkaisevat ihmissuhteiden kohtalon

MTV Uutiset 16.8. Tekeekö kesäloman jälkeen mieli ottaa ero puheeksi kumppanin kanssa? Asiantuntijoiden neuvot: ”On äärettömän tärkeää, että…”

MTV Huomenta Suomi video 16.8. Lomakausi paljastaa parisuhdehaasteet – miten reagoida eroajatuksiin? 

MTV Uutiset 12.8. Kasvaako halu hommiin ryhtymällä? Suomalaisasiantuntija tutusta seksineuvosta: ”En kannusta.”

MTV Huomenta Suomi 5.8. Loma saa monet pohtimaan eroa kumppanista – asiantuntija kertoo, mitkä kannattaa kokeilla ensiavuksi

ET Lehti 22.7. Miksi leski ei päästä irti entisestä puolisostaan?

Anna 11.7. Puolison syvä masennus opetti valtavasti elämästä: ”Vaikka meillä oli raskaat viisi vuotta, en antaisi kokemusta pois.”

Anna 7.7. Nainen, 69, jäi moneksi vuodeksi liian yksin miehensä sairauden kanssa: ”Puolisoni halusi pitää syövän salaisuutena.”

Anna 2.7. Kun puoliso sairastui MS-tautiin, alkoi luopumisprosessi: ”Pala palalta annan pois sitä miestä, joka minulla oli.”

MTV Huomenta Suomi video 29.5. Asiantuntijat jakavat parhaat vinkit kumppanin löytämiseen

MTV Huomenta Suomi 29.5. Ei heilaa helluntaina? Asiantuntijat jakavat parhaat vinkit kumppanin löytämiseen

Anna 15.5. Milloin kertoa erosta avoimesti kaikille? Tietyt asiat kannattaa sopia tulevan eksän kanssa ensin

MTV Uutiset 14.5. Näin suojelet parisuhdetta, kun kumppani sairastuu – asiantuntija muistuttaa lempeydestä itseään kohtaan: ”Perheen lapset eivät mene rikki, vaikka…”

MTV Huomenta Suomi video 8.5. Mikä on parisuhteen joustokyky ja miten sitä voi opetella ennen kuin sairastumisen kaltainen elämän kriisi iskee?

MTV Huomenta Suomi video 8.5. Näin suojelet parisuhdetta, kun kumppani sairastuu

Anna 24.4. Nämä parisuhteen vaiheet jokaisessa pitkässä suhteessa koetaan – asiantuntija kehottaa pareja keskustelemaan siitä, mikä vaihe on menossa

Anna 15.4. Naiset kertovat, mikä oli eropäätöksen viimeinen niitti: ”Vein lastenvaatetta ja mies seurasi toisella autolla”

Anna 27.3. Miksi kumppani suuttuu toisen flunssasta? Et ehkä ole tullut ajatelleeksi, mistä tunne kumpuaa

Iltalehti 24.3. Kuinka paljon kumppanin kanssa olisi hyvä viettää aikaa? Asiantuntija vastaa

Iltalehti 15.3. Parisuhteessa on vaihe, joka joko rikkoo tai yhdistää: Tunnista, jotta et mene harhaan

MTV Uutiset 9.3. Politiikka voi hiertää parisuhteessa – näin keskustelu sujuu ilman riitaa

MTV Huomenta Suomi video 7.3. Politiikka voi raastaa ihmissuhteita – Miten välttää polemiikki?

Me Naiset 6.3. Pitkissä parisuhteissa on kolme vaihetta – yhdessä niistä kipuillaan eniten, sanoo asiantuntija

Keski-Uusimaa 20.2. Huomioidaan pari- ja perhesuhteiden tuki

Keski-Uusimaa 19.2. Näköislehti s.6

Me Naiset 15.2. Mitä et antaisi anteeksi kumppanillesi? Vastaa 13 kysymykseen ja katso, ovatko muut suomalaiset kanssasi samaa mieltä

Helsingin Sanomat 7.2. Nämä ovat parisuhteen ”vihreät liput” – Yhdeksän piirrettä yhdistää onnellisia suhteita

Helsingin Sanomat 30.1. Jos suhde on jämähtänyt asemiin, jossa toinen on ”tossun alla”, psykoterapeutilla on tilanteen korjaamiseksi selkeä neuvo

MTV Uutiset 29.1. Itsetuntoa voi kehittää aikuisenakin: ”Koko elinikämme aikaa”

MTV Uutiset 21.1.2023 Taloustilanne aiheuttaa kitkaa parisuhteissa – ”Rahankäytöstä joudutaan puhumaan ihan eri tavalla kuin aikaisemmin”

MTV Uutisaamu 21.12. Mikä neuvoksi kun perheen joulutunnelma pakenee?

Me Naiset 30.11. Onko asioita, joita ei koskaan tarvitse antaa anteeksi? Asiantuntija vastaa – ja kertoo yhden selkeän merkin, mistä tietää, onko antanut anteeksi

Kaksplus 29.11. Yksinäisyys parisuhteessa voi ennakoida eroa – Miten yhteyttä toiseen voi vahvistaa?

Kaleva 29.11. Ennaltaehkäisevillä parisuhde- ja perhepalveluilla säästöjä

MTV 11.11. Tunteistaan puhuva jäbäkolmikko neuvoo: Näin miehen saa tulemaan kuorestaan (Vuoden Parisuhdeteko)

Helsingin Sanomat 9.11. Parisuhteeseen panostaminen on mielenterveysteko

MTV Uutiset video 8.11. Kysely: Mielenterveysongelmat raastavat parisuhdetta – tunnista hälytysmerkit

MTV Uutiset 8.11. Vaiettu kriisi repii parisuhdetta sisältä – tunnista ensimmäiset hälytysmerkit: ”Moni ero voitaisiin estää”

Silta 2.11. Parisuhteen tukeminen on osa mielenterveyden tukemista

Helsingin Sanomat 1.11. ”Jäämme miehen kanssa vielä ’saunomaan'” – Vanhemmat kertovat, millaista kekseliäisyyttä seksielämän ylläpitäminen vaatii

Helsingin Sanomat 17.10. Kannattaako somessa hehkutettuun rakkauskieliteoriaan uskoa?

Helsingin Sanomat 13.10. Tiktokissa trendaava teoria omasta ”love languagesta” on peräisin homofobiasta syytetyn pastorin kirjasta

MTV Uutiset 10.10. Yhteys kumppaniin kateissa? Älä tee näitä virheitä: ”Ei ole otollinen kohta ratkoa asioita”

Kokkola näköislehti 29.9. s. 31

Iltasanomat 27.9. Marika istui treffeillä komean ja kypsän miehen kanssa – yksi lause pilasi tunnelman

Hyvä Terveys 19.8. Anteeksianto kannattaa opetella, nii mieli pysyy kevyenä

Helsingin Sanomat 16.8. Sari ja Jari Hotasen avioliitto on molempien neljäs: ”Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu”

MTV Uutiset 15.8. Haluttomuus voi piinata pitkässä suhteessa – seksuaaliterapeutti listaa vaikuttavia tekijöitä: ”Voivat sysätä seksuaaliset halut taka-alalle”

MTV Uutiset video 15.8. Kuinka parisuhdetta ja mielenterveyttä hoidetaan yhdessä? 

MTV Uutiset video 15.8. Miten sinkut voivat vaalia hyvinvointiaan arjessa?

MTV Uutiset 15.8. Asiantuntijat kertovat, kuinka vahvistat parisuhdettasi parissa minuutissa

MTV Uutiset 31.7. Hiipuuko rakkaus? Asiantuntija listaa parisuhteen hälytysmerkit: ”Ei lupaa hyvää”

MTV Uutiset 30.7. Mistä tietää, että on vain parempi erota? Asiantuntija kertoo ohjenuoran ja paljastaa pitkän suhteensa salaisuuden

MTV Uutiset 30.7. Voiko pariterapiaan mennä yksin? Asiantuntija vastaa

MTV Uutiset 17.7. Näillä vinkeillä saat parisuhteen kukoistamaan kiireenkin keskellä – MTV kysyi porilaisilta, olemmeko parisuhdekansaa

YLE 26.6. Koronarajoitusten poisto luo odotukset kuumasta rakkauden kesästä – Elisa Hillgen: ”Tavoitteeni on pysyä sinkkuna ainakin kesän läpi”

MTV Uutisaamu 14.6. kohta 1:06:33-1:14:20

MTV Uutiset 14.6. Pitääkö parisuhteen eteen oikeasti ”tehdä töitä”?

MTV Uutisaamu 14.6. Jäikö parisuhde pandemian jalkoihin?

Helsingin Sanomat 5.6. Maria erosi miehestään, ja siitä alkoi kymmenen vuoden vaino – Nainen ei kuitenkaan voi katkaista välejä, sillä heillä on yhteinen lapsi

Tunne & Mieli 10.5.2022 Mitä tehdä, kun kumppani masentuu? Ole tukena ja anna arjen jatkua, sanoo asiantuntija

Anna 24.4.2022 Näitä asioita onnelliset parit eivät sano toisilleen – ”Rehellisyyden taakse ei voi piiloutua”

Iltalehti 30.3. Rahankäyttö parisuhteessa

Karjalainen näköislehti 26.3. Tukea pareille ja perheille poikkeusolojen jatkuessa

Hyvä terveys 4/2022 Kohti oman näköistä keski-ikää / Puolivälin tsekki

Helsingin Sanomat 23.2. Katriina ihastui työkaveriinsa ja alkoi pohtia, pitäisikö elämä laittaa uusiksi

Yle 23.2. Perheneuvonnan asiakasmäärät ovat moninkertaistuneet

Helsingin sanomat 21.2. Hoida sinä lapset, minä rentoudun

Anna 7.2. Huonoimmat parisuhdevinkit – Näihin vanhoihin totuuksiin ei välttämättä kannata uskoa 

Helsingin Sanomat 29.1. Parin kuukauden tapailu päättyi ja sydämeni särkyi – Miksi lyhyestäkin suhteesta toipuminen kestää niin kauan?

Anna 31.1.2022: Näitä asioita onnelliset parit eivät tee – ”He ovat vierekkäin, eivät vastakkain”

Etelä-Suomen sanomat 24.1.2022: Parisuhteen tukeminen on äärimmäisen tärkeää tulevilla hyvinvointialueilla

Karjalainen näköislehti 22.1.2022: Parisuhteen tuella apua koko perheelle 

 

Ennaltaehkäisevät parisuhdepalvelut ja tuen saatavuus on turvattava yhteiskunnan palvelurakenteen muutoksissa

Kevätkokouksen kannanotto: Ennaltaehkäisevät parisuhdepalvelut ja tuen saatavuus on turvattava yhteiskunnan palvelurakenteen muutoksissa

27.4.2021

Koronapandemia on haastanut perheitä monella tapaa. Lapsistrategian koronatyöryhmän raportin mukaan poikkeusolojen vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri asemassa oleviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Perheiden palveluissa on huomioitava hyvinvoinnin polarisoituminen ja mahdolliset haavoittuvuutta lisäävät tekijät.

Hyvä, toimiva parisuhde vahvistaa perusturvallisuutta sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointia. Onneton parisuhde puolestaan on terveysriski ja altistaa esimerkiksi mielenterveyden häiriöille ja päihdeongelmille. Vahvistamalla vanhempien vuorovaikutus- ja tunnetaitoja ja tukemalla pareja kriisitilanteissa luodaan vankkaa perustaa yksilöiden psyykkiselle hyvinvoinnille.

Parisuhdekeskus Katajan tuottamassa Parisuhdekyselyssä (2020) ilmeni, että ne vastaajista, jotka olivat saaneet parisuhteelleen tukea, olivat huomattavasti tyytyväisempiä suhteeseensa, kuin he, jotka eivät olleet saaneet tarvitsemaansa tukea. Vastaajista 35 % koki jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea.

Sosiaalibarometrin (2021) mukaan yli 80 % sosiaalityöntekijöistä on ohjannut pandemian aikana asiakkaita järjestöjen tukimuotoihin. Parisuhdekeskus Katajan matalan kynnyksen palveluiden chat-yhteydenotot nelinkertaistuivat viime vuonna. Avun tarve on tällä hetkellä koronapandemian vuoksi erityisen kova, mutta parisuhdepalvelut tulisi juurruttaa sote- ja hyterakenteisiin pysyvästi erityisesti koronapandemian jälkeistä aikaa ajatellen.

Avun tarpeen määrä ja palveluiden saatavuus erilaisissa parisuhteen tuen muodoissa eivät aina kohtaa tällä hetkellä. Olemme huolissamme, miten tilanne tulee heijastumaan lasten hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluiden ruuhkautumiseen entisestään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on tärkeää tunnistaa ja huomioida koko perheen tuen tarve ja ymmärtää konkreettisesti perheiden yksilölliset tarpeet. Erityiskysymykset, kuten perheenjäsenen sairastuminen tai erityisen tuen tarve vaikuttavat parisuhteen ja koko perheen rooleihin ja dynamiikkaan. On tärkeää, että palveluissa otetaan huomioon kaikki perheenjäsenet.

Parisuhdepalveluihin resurssointi kunnissa ja hyvinvointialueilla toisi säästöjä mielenterveys- ja päihdekustannuksiin. Parisuhteen puheeksi ottaminen ja parisuhteen erityiskysymykset tulisi olla osa sote-henkilöstön ammatillista osaamista ja ammattilaisilla tulee olla tietoa alueellisista ja valtakunnallisista parisuhdetoimijoista ja tukimahdollisuuksista.

Lisätietoja
Suvi Laru
toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi
050 541 1288