Masennus koskettaa lähes jokaista suomalaista suoraan tai välillisesti jossain kohtaa elämää. Ensi viikolla vietämme Parisuhde ja masennus -teemaviikkoa. Haluamme kertoa, että jos sinä tai kumppanisi kärsitte masennuksesta, ette ole sairauden kanssa yksin.
Masennus voi aiheuttaa parisuhteeseen haasteita tunne-elämässä, vuorovaikutuksessa, seksuaalisuudessa, läheisyydessä, yhteydenpidossa läheisiin ja palautumisessa. Masennuspotilaiden kumppaneista noin 40 % oireilee itse masennuksella tai uupumuksella vähintään lievästi. Sekä parisuhteen että mielenterveyden haasteet koetaan usein leimaavina sekä epäonnistumisina ja siksi avun hakeminen on usein haastavaa tai sitä haetaan liian myöhään.
On tärkeää, että sekä masennuksesta kärsivä että hänen kumppaninsa saavat riittävän varhain riittävästi tukea vaikeassa tilanteessa. Näistä aiheista keskustelemme lisää tämän viikon tapahtumissa verkossa ja Eduskunnassa. Tervetuloa mukaan tapahtumiimme:
Hallitusohjelmaamme on kirjattu tarve parisuhteen ja vanhemmuuden tuen matalan kynnyksen palveluiden vahvistamisesta. Perheiden ja vanhempien tulee saada riittävästi apua erilaisiin pari- ja perhesuhteiden vaikeuksiin.
Tukea hakevien elämäntilanteiden moninaiset haasteet, resurssipula ja vaihtuvuus työntekijöissä kuormittavat tällä hetkellä monia ammattilaisia ja voi olla vaikea tietää, minne ohjata perheitä tuen piiriin. Parisuhteiden teemoja olisi kuitenkin tärkeää uskaltaa ottaa puheeksi perheiden palveluissa, kuten neuvoloissa ja perhekeskuksissa. Tietoisuuden lisääminen ammattilaisille erilaisista parisuhteen tuen muodoista ja parisuhteen hyvinvoinnin vaikutuksista yksilön ja koko perheen hyvinvoinnille on tarpeellista.
Toimiva parisuhde luo hyvinvointia sekä edistää selkeästi fyysistä toimintakykyä ja hyvää mielenterveyttä. Aikuisten oman elämän haasteet, parisuhteen pulmat ja tulehtunut kodin ilmapiiri heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja vaikuttavat heikentävästi mielenterveyteen. Pitkällä tähtäimellä kustannukset ovat merkittäviä, mikäli tuki kohdistetaan vaan korjaaviin palveluihin. Panostamalla matalan kynnyksen toimintoihin sekä psykososiaalisiin että sosioekonomisiin perheoloihin voidaan auttaa suojaamaan lapsen ja nuoren hyvinvointia myös myöhemmissä elämän vaiheissa.
Järjestömme koordinoiman Valtakunnallisen parisuhdeverkoston toimijat (64 toimijaa, mm. 12 hyvinvointialuetta) ovat tuoneet esille huolensa parisuhteen tuen eriarvoiseen saatavuuteen alueellisesti. Järjestömme Parisuhdekeskus Kataja ry kevätkokous linjaa, että perheiden matalan kynnyksen palveluita ja niiden saatavuutta tulee valtakunnallisesti edistää, kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu. Toimivaa yhteistyötä parisuhteen kysymyksissä tulee myös edistää järjestötoimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyön tulee näkyä hyvinvointialueiden rakenteissa.
Millaisia parisuhteita suomalaisilla on ja kuinka tyytyväisiä he ovat suhteisiinsa? Mistä parisuhteissa riidellään? Minkälaista on suomalaisten seksielämä?
Väestöliiton Perhebarometrit käsittelevät perhepolitiikkaa, syntyvyyttä sekä pari- ja perhesuhteita. Niiden avulla edistetään keskustelua Suomen väestön hyvinvoinnista, tasa-arvosta sekä erilaisten perheiden haasteista ja tarpeista.
Väestöliiton tämän vuoden perhebarometrikysely selvittää suomalaisten parisuhteita sekä yksin elävien hyvinvointia. Parisuhdekeskus Kataja on saanut kunnian olla mukana kyselyn suunnittelussa.
Gallup Forum -paneelin vastaajakannasta poimittu satunnaisotos barometria varten edustaa 18–79-vuotiaita Manner-Suomessa asuvia suomalaisia. Perhebarometri julkaistaan maanantaina 4.11. valtakunnallisen parisuhdeviikon yhteydessä.
Tällä kyselyllä haluamme kartoittaa miten parisuhdetyytyväisyys heijastuu työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Lisäksi keräämme tietoa siitä, millaista tukea työnantajalta toivotaan.
Kyselyn tuloksia käytetään Parisuhdekeskus Katajan toiminnan kehittämiseen ja materiaalin tuottamiseen. Vastaamalla kyselyyn annat Parisuhdekeskus Katajalle luvan hyödyntää kyselyn tuloksia myös järjestön viestinnässä.
Kysely on avoinna kaikille, joita teema koskettaa. Kyselyyn vastataan nimettömästi.
Vastaamalla autat meitä lisäämään tietoa teemasta. Kiitos, kun annat vastauksesi! Kysely on avoinna 6.8. saakka (vastausaikaa pidennetty).
Parisuhdekeskus Kataja ry:n uusi hallitus on aloittanut tammikuussa 2024. Parisuhdekeskus Katajan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, puheenjohtaja ja kaksi varajäsentä.
Parisuhdekeskus Kataja ry:n puheenjohtajana jatkaa Marttaliitossa pääsihteerinä toimiva Marianne Heikkilä.
Syyskokous valitsi hallitukseen seuraavat jäsenet:
Broström Kirsi
Varonen Päivi
Seuraavien jäsenten toimikausi jatkuu hallituksessa:
Killi Jokila
Lahdensalo Terhi
Alatalo Riitta
Jarmo Kokkonen
Hanna Kinnunen (varajäsen)
Kasper Valtakari (varajäsen)
Olemme kiitollisia kaikista ehdokkaista ja toivotamme uudet hallitusjäsenet tervetulleiksi!
Parisuhdekeskus Katajan toimisto löytyy nykyään Yliopistonkatu 5, 00100 Helsinki osoitteesta. Tilat löytyvät kerroksesta 7. Kerrokseen pääsee hissillä.
Järjestömme viettää 30-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden teemana on Puhetta suhteisiin. Haluamme nostaa teeman kautta näkyväksi avoimen ja rakentavan puheen merkitystä parisuhteiden ja myös muiden ihmissuhteiden hyvinvoinnin kannalta. Vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joita voi oppia ja joissa jokainen voi kehittää itseään.
Juhlavuonna toteutamme uuden Parisuhde puheeksi -koulutuksen ammattilaisille. Lisäksi marraskuussa toteutettavan Valtakunnallisen Parisuhdeviikon sisällöt rakentuvat Puhetta suhteisiin -teeman ympärille. Teema näkyy myös ympäri vuoden järjestömme viestinnässä.
Olemme 30-vuotisjuhlavuoteen mennessä tarjonneet tukea kymmenille tuhansille yksilöille ja pareille parisuhteiden teemoissa ja kouluttaneet ammattilaisia valtavan määrän. Olemme tuoneet valtakunnallisesti näkyväksi ennaltaehkäisevän parisuhdetyön merkitystä yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin kannalta.
–Järjestömme on tehnyt arvokasta työtä 30 vuoden ajan ja kasvanut vuosien saatossa. Olen erittäin kiitollinen, että viime vuosina olemme saaneet lisää näkyvyyttä tärkeille teemoillemme Valtakunnallisen Parisuhdeverkoston kasvaessa merkittävästi (60 toimijaa, sis. hyvinvointialueita) sekä 2023 perustetun Eduskunnan parisuhdeverkoston ja MTV Huomenta Suomi yhteistyön myötä, Suvi Laru Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja
Toimimme voimassa olevan strategiamme mukaisesti vahvistaen parisuhteiden hyvinvointia kaikenlaisissa perheissä. Toteutamme maksutonta matalan kynnyksen tukea, tapahtumia ja toimintaa turvallisen tilan periaatteella, eli kaikki ovat tervetulleita ja kunnioitamme kaikenlaisia suhteita. Järjestömme Asiaa ihmissuhteista -hankkeen (2022-2024) tavoitteena on kehittää ja tuottaa yhteistyökumppaneiden kanssa toimintamalleja nuorten aikuisten ihmissuhdetaitojen vahvistamiseksi. Toiminnalla tuetaan nuorten aikuisten psyykkistä hyvinvointia ja vaikutetaan ennaltaehkäisevästi ihmissuhdeongelmista johtuviin mielenterveyden haasteisiin.
-Juhlavuosi on järjestöllemme hyvä hetki antaa tunnustusta jo tehdylle merkitykselliselle työlle, sekä vahvistaa näkyvyyttämme entisestään, jotta mahdollisimman moni parisuhteiden ja muiden ihmissuhteiden pulmissa tukea tarvitseva löytäisi avun pariin, Marianne Heikkilä Parisuhdekeskus Katajan puheenjohtaja
Parisuhdekeskus Kataja ry (alkuperäinen nimi Kataja – Kestävän parisuhteen kasvu ry) perustettiin organisoimaan ja kouluttamaan parisuhdetyön toimijoita sekä tiedottamaan kootusti vahvistavasta toiminnasta valtakunnallisesti. Perustajajäsenet kokivat myös tarpeellisena toiminnan uskonnollisen ja poliittisen sitoutumattomuuden. Työn pääpaino on alusta alkaen ollut vahvistavan ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen.
Haluamme kiittää kaikkia järjestömme yhteistyökumppaneita, jäseniä ja vapaaehtoisia, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan ylläpitämisen ja kehittymisen. Lisäksi haluamme toivottaa tervetulleeksi mukaan toimintaamme kaikki uudet yhteistyökumppanit, jäsenet ja vapaaehtoiset.
Juhlavuosi näkyy sosiaalisessa mediassa hashtagilla #PuhettaSuhteisiin
Voit tehdä tämän harjoituksen yksin tai kumppanin kanssa. Harjoitusta varten tarvitset kynää ja paperia.
Halun yhteydessä puhutaan joskus halun kaksoiskontrollista, asioista, jotka herättävät halun ja toisaalta asioista, jotka estävät halun heräämistä. Nämä asiat voivat liittyä esimerkiksi omaan vireystilaan, olosuhteisiin tai vaikkapa kumppanin tietynlaiseen kosketukseen.
Piirrä paperille nelikenttä. Pohdi ensin asioita, jotka estävät halusi syttymistä. Valitse niistä neljä merkittävintä seikkaa ja kirjoita kukin asia yhteen nelikentän ruutuun. Mieti sitten, mitkä kolme seikkaa neljästä ovat kaikista merkittävimmässä roolissa ja vedä vähiten merkittävä asia yli. Tarkastele kolmea jäljelle jäänyttä seikkaa. Mitkä kaksi niistä ovat isoimmassa roolissa estämässä halun syttymistä? Vedä kolmas, vähiten merkittävässä roolissa oleva seikka yli. Tutki vielä kahta jäljelle jäänyttä tekijää. Kummalla niistä on tärkeämpi rooli siinä, että halu ei herää? Vedä toinen, pienemmässä roolissa oleva yli.
Toista tehtävä niin, että tarkastelet halusi heräämisen kannalta merkittäviä seikkoja. Jos teet tehtävän kumppanisi kanssa, älkää kertoko vielä toisillenne, millaisia asioita olette kirjanneet ylös. Tehtävän päätyttyä voit pohtia yksin tai jakaa kumppanisi kanssa, millaisia seikkoja nousi esille. Mikä yllätti omissa tai toisen valinnoissa? Millaisia valintoja arjessa voisi tehdä, jotta halun mahdollistavat tekijät saisivat enemmän tilaa ja toisaalta miten halun estäviä tekijöitä tai niiden vaikutuksia voisi mahdollisesti vähentää?
Turvallisuus
Ihmissuhteissa turvan kokemus sallii tilaa olla oma itsensä monenlaisten tunteiden ja kokemusten kanssa. Kokemamme turva kertoo myös sen, kuinka voimme olla epävarmana ja haavoittuvaisena toisen edessä. Turvan tunne vaikuttaa myös siihen, kuinka kykenemme kohtaamaan epämukavat tunteet ja osat itsessämme.
Turva ei ole itsestäänselvä asia ja sen äärelle on jokaisen hyvä pysähtyä. Kenen seurassa koen olevani turvassa? Miten roolini yhteiskunnassa liittyy turvan kokemukseen?
Entä mikä rooli on hermostolla turvan kokemuksessa ja miten voin itse vaikuttaa siihen?
Asiaa ihmissuhteista -kampanja toteutetaan 25.12.2023-31.1.2024. Kampanjan tarkoituksena on nostaa esille ihmissuhdetaitojen merkitystä nuorten aikuisten psyykkiselle hyvinvoinnille. Kampanja näkyy mediassa, opiskelijoille suunnatussa Frank-sovelluksessa, sekä sosiaalisessa mediassa. Kampanjan videot koostuvat nuorten aikuisten puheenvuoroista koskien eri ihmissuhdeteemoja, kuten tunnetaitoja, ristiriitoja ja rajojen vetämisen tärkeyttä. Videoiden tavoitteena on tuoda esille kysymyksiä, jotka koskettavat ja pohdituttavat nuoria aikuisia sekä se, että ihmissuhdetaitoja on mahdollista oppia.
Kampanjasta vastaa Parisuhdekeskus Kataja ry:n Asiaa ihmissuhteista -hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa uusia toimintamalleja nuorten aikuisten (18-29v) ihmissuhdetaitojen vahvistamiseksi.
Nuorten aikuisten yksinäisyys, haasteet solmia ihmissuhteita, vaikeudet tunnistaa suhteissa ilmenevää väkivaltaa ja haasteet asettaa rajoja ihmissuhteissa ovat teemoja joihin haluamme erityisesti kiinnittää huomiota. Toiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään ihmissuhdeongelmista johtuvaa psyykkistä pahoinvointia.
-Jokainen meistä on keskeneräinen ja inhimillisyys kuuluu ihmissuhteisiimme. Yhteys toisiin edellyttää haavoittuvaisuutta, eikä tarkoitus ole kehittää itseä täydelliseksi yksilöksi. Voimme kuitenkin oppia uusia taitoja ja työkaluja, jotka tukevat suhteitamme ja siten myös omaa psyykkistä hyvinvointia. – Asiaa ihmissuhteista -hankkeen asiantuntija Lotta Liimatainen
Asiaa ihmissuhteista -hanke toteuttaa kaikille nuorille aikuisille avoimia, maksuttomia verkkoiltoja, jotka tarjoavat tietoa ja työkaluja ihmissuhteisiin. Seuraavat verkkoillat järjestetään tammi-helmikuussa 2024.
