All posts by : user

Parisuhde ja sairaus

Oma tai kumppanin sairastuminen pysäyttää arkisen elämän ja asettaa parisuhteen ja koko perheen uuteen elämäntilanteeseen. Sairastuminen ei kysy oikeaa hetkeä tai paikkaa, eikä myöskään sairastumisen herättämiä tunteita tai reaktioita pysty ennalta suunnittelemaan. Sairauden merkitys parisuhteelle vaihtelee paljon riippuen siitä, millaisia oireita sairaus aiheuttaa, minkälaisia kokemuksia kumppaneilla on ennestään esim. läheisten sairauksista, miten sairauden tuomiin muutoksiin sopeudutaan ja miten luottavaisesti ylipäätään suhtaudutaan tulevaisuuteen. Kokemus ja selviytyminen tilanteesta voivat olla eri ihmisillä hyvin erilaiset. Sairaus haastaa molemmat kumppanit kääntämään katseen myös kumppania kohtaan ja päivittämään parisuhdetta uutta elämäntilannetta vastaavaksi.

Sairaus voi aiheuttaa parisuhteeseen kriisin, johon kumppanit usein reagoivat eriaikaisesti ja eri tavoilla. Kriisin käsittely saattaa toiselle tarkoittaa puhumista, toiselle tekemistä; toinen saattaa puhua tuntikausia puhelimessa, toinen saattaa haluta lähteä yksin kävelylle tai vetäytyä omiin oloihinsa. Toinen saattaa itkeä ja huutaa, toinen alkaa kirjoittaa. On hyvä huomata, että kriisin käsittelytavat vaihtelevat ja se on normaalia. Myös se, missä vaiheessa parisuhdetta sairaus astuu kuvioon, vaikuttaa siihen, miten siihen suhtaudutaan. Tuoreessa suhteessa kumppanin sairastuminen on usein toisenlainen asia kuin vuosikausia jatkuneessa suhteessa.

Parisuhteen roolit saattavat myös muuttua kumppanin sairastuttua. Aikaisemmin aktiivinen arjen veturi saattaa joutua sairauden vuoksi hidastamaan tahtia, tai aiemmin sosiaalinen kumppani saattaa tuntea halua vetäytyä omiin oloihinsa.

Usein sairaus vaikuttaa myös tavalla tai toisella seksuaalisuuteen parisuhteessa: se mikä aiemmin oli ehkä mahdollista, ei enää välttämättä olekaan. Muuttunut kehonkuva, lääkitys tai oireiden monenlainen kirjo saattavat vaikuttaa siihen, että seksi vähenee tai loppuu kokonaan. Intiimi yhdessäolo saattaa vaihtua hoitosuhteeksi. Seksuaalisuus on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä seksi. Onkin erityisen tärkeää pohtia, miten seksuaalisuutta voisi ylläpitää parisuhteessa sairaudesta huolimatta.

Kokemuksien jakaminen on tärkeää

Kumppanin tuki sairastuneen rinnalla on tärkeää. Parisuhteessa toisen osapuolen terveys ja toimintakyky vaikuttaa molempiin. Läheisyys on suojaava tekijä, mutta jossain tilanteissa myös altistava tekijä. Esimerkiksi kumppanin masennus ja masennuksen oireet ovat voimakkaasti yhteydessä parisuhteessa koettuun stressiin. Kun toinen parisuhteessa äkillisesti sairastuu, suhteessa voi läheisyys, niin henkinen kuin fyysinenkin, vähentyä. Ilo, innostus ja nauru saattavat olla kateissa, ja tilalle saattaa astua ärtymystä, riitoja ja kriittisyyttä.

Joskus kumppanit pelkäävät loukkaavansa, kuormittavansa tai syyttävänsä toista, ja siksi kumppanit saattavat vältellä sairaudesta puhumista. Ajattelemme säästävämme kumppaniamme vaikenemalla sairauteen liittyvistä tunteista ja asioista. Tällöin kumpikin jää yksin, kokemuksia ja tunteita ei jaeta yhdessä. Mitä enemmän kumppani on tietoinen toisen terveydentilasta ja tunteista, sitä enemmän ymmärrys ja myötätuntoisuus voi kasvaa.

Parisuhde voi myös vahvistua sairauden läpikäymisen myötä. Se, mikä on oleellista elämässä ja parisuhteessa, saattaa kirkastua. Voi olla, että vaikeistakin asioista voidaan sairauden myötä oppia puhumaan ja parisuhteen kipupisteet voivat tulla käsittelyyn. Kumppanit saattavat myös huomata, että toinen pysyy rinnalla, vaikka oman avuttomuutensa ja haavoittuvuutensa näyttää. Parisuhteessa saatetaan myös huomata, että toista pystyy auttamaan, vaikka vain olemalla läsnä ja kuuntelemalla silloin kun huoli sairaudesta tai sen aiheuttamista oireista on suuri.

Parisuhteen pärjäävyys

Tutkimusten mukaan tiedämme tekoja, joita vahvistamalla voimme lujittaa parisuhteemme pärjäävyyttä. Ensimmäinen on yhteiset keskustelut. Muistot, kokemukset ja ajatukset ovat kumppaneilla usein erilaiset, mutta tärkeintä on se, että niistä ollaan tietoisia ja erilaisuus hyväksytään. Yhteiset keskustelut synnyttävät yhteisen parisuhteen tarinan. Jutelkaa yhdessä siitä, mitä tapahtui, kun sairaus tuli elämäänne? Mitä kumpikin teistä muistaa silloin tapahtuneen? Missä mennään nyt? Mitä suunnittelette ja mistä haaveilette yhdessä?

Muistelkaa myös yhdessä niitä kertoja, kun olitte voimakkaita ja selvisitte vaikeuksista. Luottamus parisuhteen voimaan kasvaa onnistumisten huomioimisella. Vaalikaa yhdessä yhteistä hyvää sen sijaan, että taistelisitte siitä, kumpi pääsee helpommalla tai joutuu tekemään enemmän. Viettäkää yhdessä aikaa, myös mukavien asioiden parissa, näin me-henki vahvistuu.

Muistakaa iloita yhdessä. Positiivisten ja iloisten tapahtumien, tunteiden ja kokemusten huomaaminen ja niiden jakaminen kumppanin kanssa on merkittävä parisuhdetta vahvistava teko. Vaikka sairaus tuo murhetta ja epävarmuutta elämään, sisältyy elämään myös kaunis puoli. Mikä teitä ennen nauratti, yhteiset muistot ja sattumukset? Nauratteko vielä yhdessä? Elämän kauneudesta on lupa nauttia kaikissa tilanteissa! .

Teksti on Parisuhdekeskus Katajan Yhdessä Vahvemmaksi – oppaasta. Pääset lukemaan opasta seuraavasta linkistä: Yhdessä vahvemmaksi – opas parisuhteen tueksi, kun perheessä on sairautta

Maksutonta tukea parisuhteelle

Ristiriidat Parisuhteessa

Ristiriitatilanteet ovat suhteen kannalta tärkeitä kohtia. Ristiriidan kohtaamistapa vaikuttaa keskeisesti siihen etääntyykö vai lähentyykö kumppanit toisistaan. On tärkeää tarkastella, mitä suhteen ristiriitatilanteissa tapahtuu, sillä ristiriitatilanteita voidaan parhaimmillaan käyttää suhteen läheisyyden vahvistamiseksi. Rakentavasti ratkaistut pulmat ja ongelmatilanteet hitsaavat kumppaneita toisiinsa ja antavat tärkeitä mahdollisuuksia syventää ja lähentää suhdetta. Epäonnistuneet tai kesken jääneet ratkaisutavat vievät helposti kumppaneita tunnetasolla kauemmas toisistaan ja ovat toistuessaan todellinen riski kumppaneiden omalle ja suhteen hyvinvoinnille.

Erilaisuus voi aiheuttaa ristiriitoja

Parisuhteessa olevat ihmiset eivät koskaan ole täysin samanlaisia. Erilaisuus voi olla monella tapaa suhteen myönteisen vetovoiman tärkeä tekijä. Erilaisuus antaa mahdollisuuden oppia toiselta uusia asioita ja erilaiset taidot hyödyttävät suhteessa samalla ajatuksella kuin hyvässä tiimissä erilaiset taidot hyödyttävät koko ryhmää. Monesti erilaisuuteen liittyy myös kokemus tasapainosta: toisen rauhallisuus ja toisen elävyys tasapainottavat kokonaisuutta.

Erilaisuus kuitenkin myös haastaa arkielämässä. Miten toimitaan, kun kaksi ihmistä ajattelee eri tavoin ja mielipiteet törmäävät? Erilaisuuden synnyttämät yhteentörmäykset ovat yhtä luonnollisia kuin luonnon lait. Se, miten erilaiset tavat tai persoonallisuudet kohdataan, on parisuhteen kannalta olennainen asia.

Negatiiviset kehät

Kuka tahansa voi tunnistaa itsessään haitallisia tapoja toimia haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Joku välttelee, joku yrittää taivutella puolelleen, joku hyökkää. Haitallisia vuorovaikutusmalleja kuvataan usein kehämäisinä: ”Kun minä toimin tietyllä tavalla, herättää se sinussa tietynlaista reaktiota. Ja minussa sinun reaktiosi taas saa aikaan entistä enemmän haitallista ja ikävää toimintaa.” Moni kokee juuttuvansa samaan asiaan yhä uudestaan. Itse ristiriidan käsittelytapa alkaa tuntua niin raskaalta, haavoittavalta ja tuskaiselta, että siitä helposti tulee suurempi ongelma kuin se mistä ristiriita alun perin lähti liikkeelle. Kumpikin tietää toistensa tavat toimia ja sanoa. Kaava on aivan selvä, vuorosanat ennalta arvattavat.

Kun vuorovaikutus alkaa pyöriä negatiivista kehää, on tärkeää voida puhua siitä, mitä kumppanin toiminta itsessä herättää ja miten kumppanit voisivat auttaa toisiaan ulos negatiiviselta kehältä. Missä kohdassa riita olisi vielä mahdollista kääntää rakentavammaksi ja mikä siinä helpottaisi? Kumppaneille voi olla myös silmiä avaavaa puhua siitä, millaisia ydintarpeita tai toiveita oman haastavaksi koetun käyttäytymisen tai reaktiotavan takana voisi olla. Mistä kertoo tarve hyökätä? Tai mitä vetäytyminen viestittää?

Huomioi nämä ristiriitatilanteissa

Ristiriidan aihe on tärkeä ilmaista selvästi ja rajata. Mistä konkreettisesta aiheesta puhumme, vaivaako asia molempia vai toista, miten tärkeä asia on? Ristiriidan aiheeseen kannattaa pysähtyä ennen kuin aihe lähtee rönsyilemään.

Tosiasiat eivät sisällä tulkintoja. Ärtyneinä monet meistä ovat taipuvaisia liioitteluun tai rakentelemaan oman tulkinnanvaraisen käsityksen asioista. Ristiriidan selvittely lähtee helposti väärään suuntaan, jos toinen tai kummatkin liioittelevat ja tulkitsevat asioita pitäen niitä automaattisesti tosina. Ristiriitaan liittyvät tosiasiat kertovat täsmällisesti kummankin konkreettisesta toiminnasta, sanomisista, tapahtumista ja olosuhteista. Tosiasiat kuvaavat ristiriitaan liittyviä määrällisiä, ajallisia tai muita kuvaavia lukuja. Tosiasiat eivät sisällä tulkintoja eikä asioihin riittyviä arvolatauksia. Ne ovat keskustelun asiasisältöinä toteavia faktoja eikä mielipiteitä.

Kuuntelemisen ja puhumisen tasapaino

Ristiriitatilanteissa on erityisen tärkeää se, että molemmat tulevat kuulluksi. Kumppanin mielipidettä saattaa olla vaikeaa kuulla, jos itsellä on vahvasti eriävä käsitys. Kummankin näkökulmat ovat kuitenkin yhtä tärkeitä. On hyvä pohtia, mikä lisää kumppaneiden kuulluksi tulemisen kokemusta. Joskus auttaa puheen rajaaminen vaikka siten, että sovitaan että toinen puhuu ja toinen kuuntelee ja sitten vuoroja vaihdetaan. Kun kumppani puhuu, on hyvä keskittyä vain kuuntelemaan ja tekemään tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Usein jo kokemus kuulluksi tulemisesta on avain ristiriitatilanteiden päättymiseen.

Maksutonta tukea parisuhteelle

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-
oppaat/itsehoito/parisuhteen_omahoito/Sivut/parisuhteen_kriisit.aspx

Lähteenä käytetty Liljeström, S. 2021 (uudistettu painos). Vuorovaikutustaidot parisuhteessa. Parisuhdekeskus Kataja ry

Kriisi parisuhteessa

Jokaisessa parisuhteessa voi tulla eteen vaikeita aikoja ja kriisejä. Kriisitilanteille yhteistä on usein tilanteen yllättävyys sekä se, että tilanne asettaa uuteen valoon sekä yhteisen arjen että tulevaisuuden suunnitelmat. Kyseessä saattaa olla yhdessä koettu haastava tilanne tai jommankumman henkilökohtainen kokemus, mutta hankalan tilanteen vaikutukset heijastuvat usein parisuhteeseen. Parisuhteen kriisissä on tavallista kumppaneiden kokema voimakas stressi ja mahdollisesti eron uhka. Usein erilaiset hankaluudet parisuhteessa aiheuttavat kokemuksen yksin jäämisestä suhteessa. Kun yhteys kumppaniin tuntuu heikolta tai katkenneen, jäävät tunnetarpeet helposti täyttymättä. Jos kokemaansa tyytymättömyyttä ja pettymystä ei ole mahdollista ilmaista ratkaisevasti, päädytään usein kritisoimaan ja mitätöimään toista, tai toisaalta puolustelemaan ja vetäytymään suhteessa.

Tyypillisiä kriisejä parisuhteessa ovat muun muassa uskottomuus, mustasukkaisuus, toisen osapuolen sairastuminen, lapsettomuus, mielenterveyden häiriöt ja rakkauden tunteen loppuminen. Myös toistuvat, ratkaisemattomat riidat voivat aiheuttaa kriisin suhteeseen. Riitoja voivat aiheuttaa väsymys, rahankäyttö tai ajankäyttö, kotityöt, lasten kasvatus tai läheisyyden puute.

Parisuhdetta voi koetella myös identiteettikriisi. Tällöin kyseessä on usein omaan itsenäisyyteen ja suhteessa koettuun läheisyyteen liittyvät pohdinnat ja muutostarve. Joskus tarve määritellä uudelleen oma ja kumppanin rooli suhteessa tai halu kokea vapautta johtaa parisuhteen päättymiseen.

Kriisitilanteet koetaan yksilöllisesti

Parisuhteen kannalta kriisitilanteet ovat erityisen haastavia siksi, että sekä omat että kumppanin tunteet voivat olla uudessa tilanteessa yllättäviä ja tuoda esiin molemmista kumppaneista puolia, joita emme ole aiemmin kohdanneet. Sekä omat että kumppanin tunteet ja reaktiot voivat tuntua vierailta ja niihin voi olla vaikeaa suhtautua.

Omat tunteet ja reaktiot voivat myös olla ristiriidassa kumppanin kanssa. Kriisin pituus, syvyys ja se, missä kriisin vaiheessa olemme, voivat vaihdella kumppaneiden kesken. Voi olla, että toinen kumppaneista kaipaa kriisitilanteessa kovasti keskustelua asian ymmärtämiseksi ja hyväksymiseksi, kun taas toinen tarvitsee paljon aikaa pohtia tilannetta itsekseen. Usein etenkin kriisin alussa voimavaroja kuluu vain sen hyväksymiseen, että tilanne on todellinen ja näin todella on tapahtunut meille. On myös normaalia, että omat toiveet ja tarpeet vaihtelevat kriisitilanteessa: toisena päivänä kaipaan kovasti kumppanin läsnäoloa, toisen omaa tilaa, toisena päivänä haluan mahdollisimman paljon tietoa tilanteesta, toisena päivänä en pysty vastaanottamaan yhtään enempää. Usein mieli suojelee jaksamistamme kriisitilanteessa, ja onkin tärkeää hyväksyä, että kriisitilanteessa ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan molemmat kumppanit toimivat parhaalla kokemallaan tavalla kriisistä selviytyäkseen. Kuitenkin parisuhteen yhteyden säilyminen kriisin läpi edellyttää yhteisiä keskusteluja kumppanin kanssa, kun molemmat ovat siihen valmiit.

Tyypillisiä reaktioita kriisiin ovat esimerkiksi unettomuus, mielialan vaihtelut, ruokahaluttomuus, toimintakyvyn lasku ja keskittymisvaikeudet. Kriisin keskellä tulee huolehtia jaksamisesta ja arjen rutiinien ylläpitämisestä. Arkirutiinit auttavat rauhoittamaan ylikierroksilla käyvää kehoa ja mieltä. Kriisiin liittyvien voimakkaiden tunteiden sietämisessä ja käsittelemisessä auttaa, kun ihminen saa mahdollisimman paljon lepoa ja turvaa läheisiltä. Kriisien pitkittyessä seurauksena voi olla uupuminen ja jopa kohonnut masennusriski.

Kriisien ratkaisussa tärkeää on toimiva vuorovaikutus

Siihen, miten kriisitilannetta on mahdollista ratkoa ja kuinka vaikeaksi kriisi koetaan, vaikuttavat muun muassa persoonallisuuden piirteet, itsesäätelykeinot ja kumppaneiden tapa kommunikoida. Yksilölliset elämäntilanteet, lapset, työ ja taloudellinen tilanne, sekä läheisten tarjoama tuki ja kumppaneiden omat psyykkiset ja fyysiset voimavarat vaikuttavat myös kriisin ratkaisemiseen.

Kriisin kohdatessa on hyvä pohtia, millä tavoin on itse aikaisemmin elämässä selvinnyt haastavista tilanteista, miten suhteen aiemmat haastavat tilanteet on selvitetty ja millaisin keinoin parisuhteessa on aikaisemmin päästy eteenpäin asioista, jotka ovat tuntuneet ylitsepääsemättömiltä. Parisuhteen vahva joustamiskyky ja kokemukset yhdessä voitetuista haasteista lisää parhaimmillaan kriisitilanteisiin keinoja selviytyä.

On tärkeää hyväksyä, että parisuhteen luottamusta rikkoneesta kriisistä toipumiseen ja luottamuksen palauttamiseen kuluu aikaa. Kun luottamusta rakennetaan kriisin jälkeen, on tärkeää, että kumpikin ottaa vastuun omasta toiminnastaan. Anteeksipyynnön jälkeen on erityisen tärkeää, että omat teot vastaavat sanoja eikä tyhjiä lupauksia tehdä. Sekä anteeksipyyntö että anteeksiantaminen ovat vapaaehtoisia valintoja, jotka voi toteuttaa myös toisesta riippumatta. Anteeksiantaminen ei merkitse ”Ei se mitään”, vaan ”Siitä huolimatta”.

Toimiva vuorovaikutus kriisitilanteissa vaatii keskittymistä itseilmaisuun, kumppanin tunteiden hyväksyntää ja molempien tarpeet huomioivia ratkaisuja. Rikkoutunut luottamus on mahdollista rakentaa uudelleen. Usein kumppanit tarvitsevat kriisiä käsitellessään kokemuksen ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta sekä apua vaikeiden tunteiden sietämisessä. Kriisistä selviämiseen yhdessä tarvitaan usein ulkopuolista apua vaikeiden tunteiden ja kokemusten sanoittamiseen. Suhteen kriisitilanteen ei kannata antaa pitkittyä, vaan on tärkeää hakea yhdessä tai erikseen apua kriisin käsittelyyn ammattilaiselta.

Lähde: Seppänen, A. 2017. Solmu parisuhteessa – rakkauden mahdollisuus. (julkaisija Parisuhdekeskus Kataja)

Lisätietoa aiheesta:
https://www.vaestoliitto.fi/parisuhteet/tietoa-parisuhteesta/parisuhteen-kriisit/

Maksutonta tukea parisuhteelle

Tunnetaidot parisuhteessa

Tunteet antavat sanoja ihmisen persoonalliselle tavalle kokea asioita. Tunteet ovatkin omaa yksilöllistä kokemisen aluetta, spontaaneja ja aitoja reagointeja tilanteisiin. Tunteilla on tärkeä tehtävä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tunteet ovat keskeisessä roolissa vuorovaikutuksessa ja toimivat sekä vuorovaikutuksen organisoijina että vaikuttimina. Tunne on itsessään myös viesti. Tunteiden avulla sopeudutaan ympäristöön ja erilaisiin tilanteisiin. Tunteet määrittävät ja synnyttävät toimintaa. Lisäksi tunteet tuovat esille tarpeet.

Parisuhde on voimakkaasti tunnesuhde. Tunnemme kumppaniamme kohtaan monenlaisia tunteita, yhteiselämä herättää erilaisia tunteita ja meillä on myös odotuksia siitä, miltä parisuhteessa pitää tuntua. Siksi tunnetaidot, tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, ilmaiseminen ja vastaanottaminen, ovat keskeisessä roolissa parisuhteessa ja tärkeitä taitoja parisuhteen läheisyyden kannalta. Mitä turvallisemmaksi suhteen kokee, sitä avoimemmin siinä voidaan paljastaa sekä itselleni helppoja että vaikeita tunteita.

Temperamentti, tunteisiin liittyvät opitut arvot ja toimintamallit sekä elämänkokemukset vaikuttavat, miten suhtaudun tunteisiin, omiin ja toisen. Parisuhteessa osapuolet vaikuttavat luonnollisesti siihen, millaista keskinäinen tunnevuorovaikutus on: Mille tunteille suhteessamme on lupa, mille ei? Mitä tunteita kumpikin ilmaisee luonnollisesti ja mitkä tunteet ovat vaikeita käsitellä?

Tunteet ovat aitoja ja tosia, eikä niitä voi määritellä oikeiksi tai vääriksi, positiivisiksi tai negatiivisiksi. Toinen ei voi arvostella toisen tunteita esimerkiksi vähättelemällä, ettei noin voi tuntea. Toinen ei voi myöskään määritellä, miten jossain tilanteessa pitäisi tuntea.

Tunteella on viesti ja tärkeä tehtävä. Miksi minusta tuntuu tältä – on hyvä kysymys. Omia tunteita ei tulisi arvostella, eikä niistä tulisi syyllistyä vaan pikemminkin kuunnella kuin ystävää. Pelon tunteet suojaavat meitä ja pitävät meitä turvassa, kateus kertoo kaipuusta jotain kohtaan, jota ei itsellä ei vielä ole, surua pitää kokea jotta elämään mahtuu uusia ilonaiheita, ärtymys suojaa rajojamme ja arvostuksen kokemusta jne.

Tunteet pinnalla ja pinnan alla

Tunteita voidaan jaotella monella tavalla ja yksi mahdollinen jaottelu on tunteiden jakaminen näkyviin tunteisiin ja pinnan alla oleviin tunteisiin.

Näkyvät tunteet ovat yleensä tunteita, jotka on helppo tunnistaa. Näkyviä tunteita ristiriitatilanteissa ovat usein pettymys, ärtyneisyys ja turhautuneisuus. Näkyvät tunteet peittävät usein alleen pinnan alla olevat tunteet, jotka ovat yhteydessä kiintymyssuhdetarpeisiin. Pinnan alla olevia tunteita voivat olla yksinäisyys, hylkäämisen pelko, arvostuksen puute tai yhteyden kaipuu. Kun pinnan alla oleva tunne ja sen taustalla oleva tarve eivät tule tunnistetuiksi, kuulluiksi ja vastatuiksi, näkyvät tunteet toimivat niiden purkautumiskanavina.

Usein kumppaneiden on helpompi ottaa vastaan kumppaninsa pinnan alla olevat tunteet ja niihin liittyvät tarpeet, kun taas näkyvät tunteet usein herättävät helpommin torjuntaa. Matka näkyvistä tunteista kohti pinnan alla olevien tunteiden tunnistamista ja jakamista ei kuitenkaan ole välttämättä yksinkertainen. Pinnan alla olevien tunteiden jakaminen vaatii turvallisuutta parisuhteessa ja kykyä asettua haavoittuvaksi kumppanin edessä.

Usein kumppanit ovat jumiutuneet vuorovaikutuksessaan tilanteeseen, jossa toisen roolina on olla vaatija (takertuja) ja toisen vetäytyjä (välttelijä). Vaatijan ja vetäytyjän rooleihin jumiutuneessa tilanteessa operoidaan yleensä näkyvillä tunteilla eivätkä niiden alla olevat tunteet ja tarpeet tule tunnistetuiksi ja kuulluiksi. Tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella.

Neljä tunnetaitoa on opittavia ja harjoiteltavia taitoja

Tunnista tunne (pysähdy ja kysy itseltäsi: miltä minusta tuntuu nyt?)
Anna tunteelle nimi (ilo, suru, pelko, viha, häpeä…)
Kerro tunteesta kumppanillesi (lause, jossa on jokin konkreettinen tunnesana)
Ota vastaan kumppanisi ilmaisema tunne (ole läsnä ilman puhetta tai kiirehtimistä, anna hänelle lupa tuntea)

Lähde: Värikäs tunnekartta – opas tunnetaitoihin (julkaisija Parisuhdekeskus Kataja ry)

Harjoitus: kortit tunteiden sanoittamiseen: https://parisuhdekeskus.fi/kortit-tunteiden-tunnistamiseen/

Harjoitus: käyttöohje tunteisiini: https://parisuhdekeskus.fi/harjoitus-kayttoohje-tunteisiini/

Harjoitus: toiveet, tarpeet ja tunteet: https://parisuhdekeskus.fi/harjoitus-toiveet-tarpeet-ja-tunteet/

Maksutonta tukea parisuhteelle

Vuorovaikutustaidot parisuhteessa

Vuorovaikutustaidot – puhumisen, kuuntelemisen ja ristiriitojen ratkaisutaidot ovat ensisijaisen tärkeitä kaikissa ihmissuhteissa. Vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joita voi oppia ja joissa jokainen voi kehittää itseään.

Vuorovaikutustaitoja voi sanoa läheisyyden työkaluiksi, jopa avaimiksi läheiseen parisuhteeseen.

Tärkeää on, mitä ja miten kumppanit puhuvat toisilleen ja ennen kaikkea: miten kumppanit kuuntelevat toinen toistaan. Omien ajatusten, kokemusten ja tunteiden jakaminen parisuhteessa lisää läheisyyttä.

Se, että valitsee kuunnella toista, kertoo välittämisestä. Kun valitsee kuunnella, ilmaisee sillä, että asia on tärkeä sekä omaa välittämistään toista kohtaan. Kuunteleminen on rakkauden teko, jonka eteen kannattaa ponnistella.

Onkin tärkeää pohtia, miten voisi kuunnella siten, että toisessa herää halu puhua ja kuinka puhua niin, että toisessa herää halu kuunnella.

Vuorovaikutukseen vaikuttaa monet asiat

Perimä. Vuorovaikutustaitoihin vaikuttaa ihmisen synnynnäinen temperamentti ja ainutlaatuinen persoonallisuus. Joku on luonnostaan esimerkiksi hienotunteinen ja empaattinen, altis kuuntelemaan, toinen on luonnostaan hyvä puhuja, looginen perustelija ja asioiden pohtija. Jonkun ajatus ja puhe rönsyilee ja pulppuilee luonnostaan moneen suuntaan, kun taas joku on kotoisimmillaan hiljaa tarkkaillen.

Aikaisemmat ihmissuhteet. Ihminen tuo mukanaan parisuhteeseen kokemuksia tai tunnemuistoja aikaisemmista ihmissuhteista myös niiden vuorovaikutustilanteista. Jonkun ihmisen kanssa olen voinut oppia varomaan sanojani ja säpsähtämään pienintäkin kritiikkiä itseäni kohtaan. Toisen ihmisen kokemukset ovat voineet olla päinvastaisia: hän on saanut vahvistusta rehelliseen ja rohkeampaan ajatusten ilmaisemiseen eikä esimerkiksi arkaile ilmaista mielipiteitään.

Lapsuudenkodin mallit. Vuorovaikutustaitoihin liittyvät mallien syvät juuret ovat lapsuudessa. Lapsi tarkkailee ympärillä eläviä ihmisiä. Vanhemmat, sisarukset ja muut perheen lähellä elävät aikuiset ovat olleet kuin näkymätön ohjekirja, josta olemme lapsina sisäistäneet itseemme erilaisia käyttäytymistapoja. Hyvät ja huonot mallit ovat syvällä meissä, mikä auttaa ymmärtämään miksi huonoja malleja on usein niin työläs muuttaa.

Osoita kiinnostuksesi kuuntelemalla

Kuuntelun haasteena voi olla kiire ja vaikeus hiljentää omat ajatukset. Onnistunut kuuntelu vaatii kiinnostusta ja halua pysähtyä kumppanin kertoman äärelle. Kuuntelemisen apuna voi käyttää seuraavia keinoja: lopeta muu tekeminen, katso silmiin ja kerro halustasi kuunnella, jos et ymmärrä mitä toinen yrittää kertoa, kannattaa pysäyttää hänet ja pyytää kertomaan tarkemmin. Tarkentavien kysymysten esittäminen viestii kumppanille läsnäolosta ja kiinnostuksesta. Yhteinen tekeminen voi myös helpottaa kuuntelemista. Yhteisen tekemisen ei tarvitse olla suurta, se voi olla esimerkiksi kävelylenkki tai saunominen yhdessä.

Puhuessa on pyrittävä tasaveroisuuteen

Kuuntelemisen taidon lisäksi voimme harjoitella myös puhumista. Puhumisen haasteissa ei useinkaan ole kyse haluttomuudesta puhua, vaan taitamattomuudesta, neuvottomuudesta ja niiden synnyttämistä tunteista. Puhuminen vaatii rohkeutta paljastaa henkilökohtaisia tuntoja ja itselle vaikeita asioita. Puhuminen merkitsee ihmisille eri asioita. Joku selkeyttää ajatuksiaan puhumalla, toinen taas haluaa puhua vasta miettimisen jälkeen. Parisuhteessa on tärkeää välttää sinä-puhetta. Sinä-puheen tunnistaa lauseen sanasta ”sinä” esimerkkinä: ”sinä et koskaan tee kotitöitä”. Sen voi korvata sanomalla ”minua harmittaa, kun et tee kotitöitä.” Keskustelun päämäärän ei aina tarvitse olla yksimielisyys, joskus pelkkä toisen ymmärtämiseen tähtäävä tasaveroinen keskustelu riittää.

Erilaisuus parisuhteessa voi olla rikkaus

Suuri osa tavastamme olla vuorovaikutuksessa on opittua ja aina on mahdollisuus oppia uudenlaisia tapoja. Myös kumppaneiden erilaisuuden voi nähdä rikkautena. Paljon puhuva voi oppia toiselta kuuntelemisen taitoja ja päinvastoin. Tämä edellyttää, että kumppanit kunnioittavat toistensa erilaisuutta.

Lähde: Liljeström. S. 2012. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa (julkaisija: Kataja – Parisuhdekeskus ry)

Maksutonta tukea parisuhteelle

Hyvinvoiva parisuhde

Toimiva ja hyvinvoiva parisuhde on merkittävä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääjä. Toisaalta myös hyvinvoiva yksilö on myös merkittävä voimavara kumppanille ja koko lähiyhteisölle.

Toisinaan voidaan ajatella, että kumppani tekee elämän paremmaksi. Todellisuudessa toinen ihminen ei tuo onnea, vaan sen tekee kahden ihmisen välinen tyytyväisyyttä lisäävä, vuorovaikutteinen suhde. Ja juuri tuohon suhteeseen jokainen meistä voi itse vaikuttaa.

Professori Osmo Kontula on sanonut: ”Parisuhde voikin tarjota onnea ja kaikkein parhaimman tuen elämän erilaisissa myrskyissä, mutta se voi olla myös iso syypää stressaavalle ja ahdistavalle elämälle.”

Parisuhde tarpeiden näyttämönä

Parisuhteessa tulee esille se yleismaailmalliseksi havaittu ilmiö, että ihmiset ovat paremmin tietoisia siitä, mikä heitä ärsyttää, pelottaa tai surettaa kuin siitä, mihin he ovat tyytyväisiä tai mikä tekee heidät levolliseksi, turvalliseksi tai iloiseksi. Usein käy niin, että kun tunnistaa tyytymättömyytensä ja muutostarpeensa, alkaa odottaa toisen muuttavan käytöstään.

Vastuu onnesta on yksilöllä itsellään. Kun alkaa itse tehdä asioita hyvinvoivan parisuhteen puolesta, voi löytää rinnaltaan aivan uudenlaisen kumppanin.

On tärkeää tiedostaa, mitä tapahtuu silloin, kun kaikki on hyvin. On hyvä sanoittaa sitä myös kumppanille: mikä toimii, mistä nautit tai mikä erityisesti ilahduttaa?

Onnellisemman elämän löytäminen jää usein näiden kahden kynnyksen taakse: emme tiedosta asioita silloin kun ne ovat hyvin, emmekä kerro niistä toiselle. Kun sekä tiedostamme että ilmaisemme sen, mikä on hyvin, saamme lisää voimia, toivoa ja tietoisuutta toisistamme.

Tyytyväinen suhde

Erillisyyden ja itsenäisyyden kokeminen tuottaa monille myös pettymyksen ja epävarmuuden tunteita. Muutos symbioosivaiheen läheisyydestä erillisyysvaiheen itsenäisyyteen koetaan usein suureksi ja pelottavaksi. Keskeinen kysymys parisuhteen jatkumisen osalta on kysymys siitä, hyväksyykö toisen sellaisena kuin tämä on ja voiko toiseen luottaa. Parisuhdeodotusten taustalla on tarve tulla rakastetuksi omana itsenään. Rakkauden syvin olemus on siinä, ettei toisen lähellä tarvitse pelätä. Silloin uskaltaa helpommin ilmaista itseään, saa olla sellainen kuin oikeasti on myös väsyneenä, vihaisena, peloissaan, surullisena tai epäonnistuneena.

Perheneuvoja Matti J Kuronen on puhunut kolmesta ymmärryksestä, joita parisuhteessa tarvitaan. Näitä ovat suhteellisuudentaju, huumorintaju ja armontaju. Suhteellisuudentaju antaa rajat sille, mitä parisuhteelta ja kumppanilta on mahdollista pyytää ja odottaa. Olemme tarvitsevia ihmisiä ja kannamme jokainen omaa historiaamme ja kokemuksiamme. Moni pari kertoo ihastuneensa toisen huumorintajuun. Mihin tämä huumorintaju ja yhteinen nauru haihtuu arjen keskellä? Auttaisiko, jos suhtautuisin itseeni ja kumppaniini joskus hieman kevyemmin ja armollisemmin. Tässä mielessä rakkaus tarvitsee aina myös anteeksiantamista ja anteeksipyytämistä.

Entä jos valitsin väärin?

Usein ihastumme toisessa erilaisuuteen, mielenkiintoisiin yksityiskohtiin tai ulkonäköön. Usein myös ne asiat, joihin toisessa on ihastunut, vihastuttavat jonkin ajan kuluttua. Kumppanin alussa niin hauskoilta kuulostaneet jutut ja leikinlasku voivat myöhemmin loukata tai tuntua paolta asioiden vakavasta käsittelystä. Kumppanin kiinnostava rauhallisuus voi muuttua saamattomuudeksi ja aktiivisuus ja harrastukset toisen yksinäisyydeksi ja riidaksi kotitöiden jakamisesta uudessa elämäntilanteessa.

Pitkässä suhteessa ja sen osapuolissa tapahtuu väistämättä muutoksia, alun huuma himmenee ja moni hämmästyy – näinkö meille kävikin – eikö rakkaus riittänytkään?

Pariterapeutti Harville Hendrixin sanoma on viisas: Ansaitsemasi rakkaus ei löydy haaveittesi täydellisestä kumppanista vaan vierelläsi olevasta ihmisestä. Joskus saatetaan ajatella, että vaihtoehtoja on siinä vaiheessa vain kaksi – jatketaan yhdessä ja painetaan pettymyksen tunteet pinnan alle ja todetaan, että tätä se nyt sitten on, tai lähdetään etsimään menetettyä rakastumisen tunnetta suhteen ulkopuolelta. Metsästetään uutta rakastumisen roihua, jonka oikein innokkaasti etsivä varmasti löytääkin. Mutta kuinka käykään – millaiset onnistumisen mahdollisuudet on uudella suhteella, jos siitäkin etsitään vain alun loppumattomalta vaikuttavaa romanssia? On tärkeää pohtia, millaisia asioita toivon parisuhteeltani ja miksi toivon juuri sellaisia asioita. Tarve tuntea esimerkiksi jatkuvasti rakastumista voi johtaa lopulta varhaisten kiintymystarpeiden äärelle. Parisuhteelta odotamme usein sitä, miltä olemme jääneet paitsi. On hyvä myös miettiä, miten paljon kumppanilta voi odottaa omien kiintymystarpeidemme paikkaamista.

Vahva ja kestävä parisuhde edellyttää sen osapuolilta hyvää itsetuntemusta, halua sitoutua suhteeseen kumppanin kanssa ja tehdä hänen kanssaan työtä suhteen elossa pitämiseksi. Parisuhde on vaativa, mutta myös antoisa aikuiseksi kasvamisen matka. Parhaimmillaan se on parantava, eheyttävä, iloa, turvallisuutta ja voimaa antava suhde. Sen hyväksi voi ja kannattaa tehdä työtä.

Onko pitkä parisuhde itsetarkoitus?

Useille ihmisille kestävä parisuhde on tavoite, jopa unelma. Kaikki meistä eivät kaipaa pitkää parisuhdetta, vaan elämän merkitykselliset ihmissuhteet ovat toisenlaisia. Joskus on välttämätöntä erota suhteesta, jossa on ylipääsemättömiä haasteita, kuten henkistä tai fyysistä väkivaltaa, päihdeongelmaa tai muuta pahoinvointia.

Toisaalta rakastumisen tunteen kaipuu saattaa johtaa etsimään sitä uudesta suhteesta aina uudelleen sen hiivuttua. On tärkeää tiedostaa, että kestävä rakkaus ja rakastuminen ovat eri asioita: rakkauden huuma hormonimyrskyineen on erilaista suhteen alussa kuin kiintymysrakkaus useita vuosia tai vuosikymmeniä kestäneessä parisuhteessa.

Joskus valitaan pysyä yhdessä tavan, tottumuksen, talouden tai yksinäisyyden pelon vuoksi. Pitkä suhde ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että se olisi hyvä ja toimiva suhde. Kohtuulliseenkin parisuhteeseen saatetaan tyytyä, vaikka samaan aikaan tarjolla voisi olla parempaakin, oman ja tutun kumppanin kanssa. Myös hyvästä suhteesta on mahdollista rakentaa vielä tyydyttävämpi parantamalla vuorovaikutusta ja esimerkiksi lisäämällä puhetta siitä, mitä parisuhteemme tarvitsisi voidakseen hyvin tai millaista läheisyyttä tai vuorovaikutusta parisuhteemme toivoisi.

Maksutonta tukea parisuhteelle