Pariskunta

Blogi: Pysähdy kuuntelemaan

Uskon, että useimmat meistä voivat samaistua siihen, että jakaessamme pahaa oloa tai murheita, saamme neuvoja, miten toimia. Siitä seurauksena on usein entistä paineisempi ja ahdistuneempi olo. Kuuntelijan ajatus on auttaa, mutta lopputulos on monesti ei-toivottu kummallekin osapuolelle – riittämättömyys.

Nuoret aikuiset elävät monenlaisten paineiden alla, yhtenä isoimmista aikuistumisen kehitystehtävä, joka on monesti (hyvässä ja pahassa) epämääräinen, aaltoileva roolien ja identiteettien etsinnän sekamelska. Yhteisöllisyyden puute tai vähäisyys kasaa painetta tehdä kasvutyö yksin. Tämän lisäksi median ja somen tarjoama kuvasto on valitettavan usein kiilloteltua ja onnistumisorientoitunutta. Monesti mielenterveyshaasteista puhuttaessa narratiivi sisältää onnellisen lopun ja kasan oivalluksia, jossa ”projekti minä” löytää vaikeuksien johdosta entistä tehokkaamman tavan elää (tai suorittaa) elämää. Eheytymisestä ja selviytymisestä tulee helposti yksi asia lisää to do-listalle. Kyseiset tarinat harvemmin saavat harteita laskeutumaan tai luovat tilaa levolle ja kuuluisalle itsemyötätunnolle.

Yksi käänteentekevimmistä hetkistä aikuistumisessa ja kasvussa on monesti oman keskeneräisyyden myöntäminen. Aina ei jaksa tai pysty. Avun tarpeen myöntäminen ei ole merkki huonommuudesta, se ei määritä omaa arvoa ihmisenä, eikä evää lupaa ottaa tarvitsemaansa tilaa. Kuitenkin, kun apua rohkenee pyytää esimerkiksi jakamalla rehellisesti omaa pahaa oloa tai ahdistusta, voi helposti saada muutosehdotuksia tai keinoja ratkaista tilanne. Pahimmillaan se paineistaa omaa oloa ja synnyttää tunteen, että tähänkin pitäisi pystyä itse. Tällainen kokemus voi jatkossa nostaa kynnystä jakaa rehellisesti vaikeiksi koettuja tunteita.

Toisen ihmisen kohtaamista voi kuitenkin jokainen opetella, puolin ja toisin. Jakaessaan kuormitusta toiselle ihmiselle voi esimerkiksi sanoa, että kaipaan vain kuulevaa korvaa ja nähdyksi tulemista, läsnäoloa tai vaikka halausta. Monesti asiat, joiden kanssa ihmiset kamppailevat, eivät ole siinä hetkessä ratkaistavia asioita. Ehkä niihin ei ole ratkaisua. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat tunteet. Kehomme tapa purkaa tilanteita on tunteet. Ne eivät ole ongelmia, joihin tulisi löytää ratkaisu.

Haavoittuvuus on samaistuttavaa ja vaikka emme voi tietää miltä vaikkapa oman kumppanin kokemat vaikeudet tuntuvat, on niiden äärellä mahdollista olla läsnä. On inhimillistä kokea vastuuta itselleen läheisestä ihmisestä, mikä voi näyttäytyä pyrkimyksenä korjata kumppani ja hänen kokemansa tunne. Paha olo ei ole merkki rikkonaisuudesta, se kuuluu väistämättä elämään eikä se määrittele ihmistä. Turvallisen ihmisen läsnäolo etenkin haastavina aikoina on valtava voimavara. Voimme olla kanssakulkijoita ja olla vierellä ilman, että otamme ohjia omiin käsiin.

Kasvamisessa ei ole kyse valmiiksi tulemisesta. Keskeneräisyys seuraa meitä läpi elämän ja sen kanssa ei tulisi kenenkään joutua jäämään yksin. Parisuhde voi parhaimmillaan olla lohdun lähde, jolloin omien huolien jakaminen kumppanille luo kokemuksen turvasta. Tällöin voi kokea helpotusta ja entistä syvempää yhteyttä toiseen.

Lotta Liimatainen

Blogin kirjoittaja Lotta Liimatainen on asiantuntija  Nuorten aikuisten ihmissuhdetaidot mielenterveyttä tukemassa -hankkeessa, joka on Parisuhdekeskus Katajan uusi hanke vuosille 2022-2024. Hankkeessa kehitetään ja tuotetaan uusia toimintamalleja yhteistyökumppaneiden kanssa 18-29 vuotiaiden nuorten aikuisten ihmissuhdetaitojen vahvistamiseksi.

 

Apila logo ja teksti suhdepodi

Suhdepodi

Podcast-sarjan ensimmäinen kausi koostuu neljästä parisuhde ja sairaus -teemaisesta jaksosta. Keskustelemassa podcastissa ovat Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija pari- ja perhepsykoterapeutti Riina Nissinen ja kokemusasiantuntija Charlotta Ekman.

Podcastia pääset kuuntelemaan tästä: Linkki podcastiin (Spotify, aukeaa uuteen välilehteen)

Löydät jaksot ja niiden tekstiversiot alta:

Jakso 1. Miten puhua sairaudesta seurustellessa ja parisuhteessa (tekstivastine)

Jakso 2. Miten pitää parisuhteesta huolta (tekstivastine)

Jakso 3. Tunteet, sairaus ja parisuhde (tekstivastine)

Jakso 4. Sairaus ja seksuaalisuus (tekstivastine)

 

Suhdepodin toisen kauden on tuottanut Parisuhdekeskus Katajan Asiaa ihmissuhteista -hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa uusia toimintamalleja nuorten aikuisten (18-29v) ihmissuhdetaitojen vahvistamiseksi. Suhdepodin uusissa jaksoissa pääsevätkin ääneen muun muassa nuoret aikuiset ja hankkeen harjoittelijat. Uuden kauden ensimmäiset deittailuteemaiset jaksot pääset kuuntelemaan alta:

Apila logo ja teksti Parisuhdepäivä 2022

Save the Date! Valtakunnallinen Parisuhdepäivä 8.11.2022

Vuosittain järjestettävät Parisuhdepäivät järjestetään tänä vuonna yhden päivän tapahtumana 8.11. Teemana Parisuhde ja mielenterveys. 

Koulutuspäivä pyritään järjestämään tänä vuonna hybridinä, eli tapahtumaan voi osallistua verkon välityksellä tai kohtaavasti Musiikkitalolla Helsingissä. 

Päivä on suunnattu pareja ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, mutta kuka tahansa teemoista kiinnostunut on tervetullut mukaan koulutuspäivään!

Päivän tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia kohdata työssään parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja korostaa ennaltaehkäisevän parisuhdetyön merkitystä.

JULKAISEMME OHJELMAN JA LIPUN HINNAN MYÖHEMMIN KEVÄÄLLÄ! http://www.parisuhdepaivat.fi

Verkkokaupan kirjamyynnin tuotoista 20% Ukrainan auttamiseksi

Ukrainan sota ja ukrainalaisten hätä järkyttää ja koskettaa meitä kaikkia. Keinomme auttaa ukrainalaisia ovat rajalliset, mutta haluamme Parisuhdekeskus Kataja ry:ssä pyrkiä vastaamaan avun tarpeeseen ohjaamalla 20% verkkokauppamme Solmu parisuhteessa – ja Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kirjojen myynnin tuotosta ukrainalaisten tueksi Suomen Punaisen Ristin Katastrofirahaston kautta. Voit auttaa ukrainalaisia kauttamme ainakin 30.4. saakka.

Verkkokauppaan pääset seuraavasta linkistä: https://parisuhdekeskus.fi/verkkokauppa/

Pari kävelemässä puistokadulla

Blogi: Avaa syli!

Kaikilla meillä on toisinaan heikkoja hetkiä. Heikkona hetkenä en ole mukavuusalueellani ja hetki uhkaa sisäistä turvallisuuttani. Voin muuttua välinpitämättömäksi väistellen asian kohtaamista tai asettua puolustuskannalle kohtaamatta omaa vastuutani asiaan. Voin hyökätä eli syyttää toista omasta heikosta hetkestäni. Näissä tilanteissa saatan kasvaa niin isoksi, että en tarvitse apua tai en kykene vastaanottamaan sitä. Olen liian täynnä voimaani tai omaa välinpitämättömyyttäni.

Heikko hetki voi myös lannistaa. En puolusta itseäni, ehkä menetän itseluottamukseni, muutun pieneksi ja heikoksi. Katoan – kenties pakenen asiaa.

En ole ihmisenä olemassa yksin. Tiedostaen tai tiedostamatta peilaan itseäni aina suhteessa muihin ihmisiin. Läheisimpien ihmisten sekä kumppaneiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tämä entisestään korostuu. Uskallammeko olla toisillemme aitoja myös heikkoina hetkinä?

Tunnustan herkkyyteni, sekä sen, että tarvitsen syliä, kun olen rikki. Tarvitsen syliä myös silloin, kun olen vahvoilla. Entä osaanko minä puolestani nähdä toisen ja olla hänelle juuri sen kokoinen, kun hän kulloinkin tarvitsee?

Näistä ajatuksista syntyi laulu hääjuhlaan pojallemme ja hänen tulevalle vaimolleen.

 

AVAA SYLI

Pidä minut lähellä, pidä vierellä.

Katso kanssani tulevaisuuteen,

haaveisiin rajattomiin, käsi kädellä.

Katso kanssani ihanuuteen

Kun oon vahva tässä, anna minun kantaa.

Jos liian vahva, saanhan vähän tilaa?

Kun mä heikko olen voitko tuen antaa?

Avosylin rakkautta kantaa.

 Avaa syli, niin että sinne mahtuu näin kokonaisena!

Avaa syli, niin että sinne mahtuu pikkupalasina – ihan murusina!

Kun kaipaan sanojasi, kerro jotain hyvää.

Näin välillemme luodaan pysyvää.

Kun kaipaan kosketusta silloin tuu ja halaa.

Sydänten ääret tällöin yhteen valaa

Kirjoittaja Risto Jyrkkä on Parisuhdekeskus Katajan vapaaehtoinen ja hallituksen jäsen. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Ristolta on juuri ilmestynyt levy Merkityksellistä artistinimellä Jyrkkä. Levyltä löytyy myös yllä mainittu kappale.

Risto on vaimonsa Minnan kanssa rakastunut parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 

”Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.”

 

Risto Jyrkkä
Lotta Liimatainen

Uudessa hankkeessa on aloittanut asiantuntija Lotta Liimatainen

Olen Lotta Liimatainen, sosiaalipsykologi Helsingin Kulosaaresta. Aloitin 1.3. asiantuntijana Nuorten aikuisten ihmissuhdetaidot mielenterveyttä tukemassa -hankkeessa. Vastaanotto Katajalla on ollut mitä lämpimin ja tunnen jo olevani osa porukkaa. Se ei ole itsestäänselvyys ja olenkin ollut yhtä hymyä aloituksesta lähtien.

Aiemmin olen työskennellyt muun muassa nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden parissa Sekasin-chatissa, projektisuunnittelijana Kehitysvammaliitolla Somettamalla uutta kohtaamista -hankkeessa ja leskiperheille suunnatussa vertaistukitoiminnassa. Aikaisempi kokemukseni on osoittanut, kuinka mielenterveyttä voi vahvistaa ja kohtaamista oppia. Siksi olen erityisen innoissani tästä tehtävästä ja hankkeesta, joka on ajankohtaisempi kuin koskaan.  

Vapaa-aikani kuluu tanssiessa, kuntosalilla ja corgini Andyn kanssa. Sytyn suomiräpistä, leipomisesta ja meemeistä.

Terkuin
Lotta

Nuorten aikuisten ihmissuhdetaidot mielenterveyttä tukemassa -hanke on Parisuhdekeskus Katajan uusi hanke vuosille (2022-2024). Hankkeessa kehitetään ja tuotetaan uusia toimintamalleja yhteistyökumppaneiden kanssa 18-29 vuotiaiden nuorten aikuisten ihmissuhdetaitojen vahvistamiseksi.

Pari istumassa puunrungolla nojaamassa toisiinsa

Blogi: Minä, sinä ja seksuaalisuus

Vastaanotolleni tulee pariskunta. Nainen ja mies, jonka huolena on heidän välisensä kommunikaatio ja läheisyyden puute. Pariskunta kertoo, että he ovat menettäneet kyvyn kuulla ja ymmärtää mitä toisella on kerrottavaa tai mitä toinen haluaa parisuhteelta. Mies sanoo: ”Minusta tuntuu, että en tunne enää vaimoani, koska meidän välisemme yhteys on henkisesti ja fyysisesti katkennut”. Nainen vastaa: ”Mieheni ei huomioi enää minua samalla tavalla kuin ennen ja en tunne oloani enää tärkeäksi tai halutuksi”. Me emme tunne toisiamme enää kehollisesti tai mielellisesti. En muista miltä toinen tuntuu tai kuulostaa.

Yllä oleva kuvailtu tilanne on esimerkki siitä, minkälaisten teemojen kanssa pariskunnat saattavat hakeutua paripsykoterapiaan. Me kaikki kamppailemme ajoittain sen kanssa, että olemme menettäneet hetkellisesti yhteytemme kumppaniimme. Linja on katki kahden ihmisen välillä. Tulevana pari- ja perhepsykoterapeuttina olen huomannut, että jokaisessa parsisuhteessa on erilaisia vaiheita, niin fyysisellä kuin henkisellä puolelle. Me muutumme, haluamme eri asioita eri ikävaiheissa ja fantasioimmme elämäntilanteemme mukaan. Meidän seksuaalisuutemme kehittyy ja muokkautuu jatkuvasti. Miten sitten pitäisimme kumppanimme näissä muutoksissa mukana? Milloin olemme samalla tasolle seksuaalistemme halujemme ja toiveittemme kanssa? Mitä seksuaalisuus edes tarkoittaa ja pitää sisällään?

Näen, että seksuaalisuus on jokaisen ihmisen perusominaisuus ja olennainen osa ihmisyyttä koko elämän ajan. Seksuaalisuutta voidaan tarkastella eri ulottuvuuksien läpi. Se sisältää psykologisen ulottuvuuden, eli millainen kuva meillä on omasta kehostamme, minuudestamme, kokemuksistamme, asenteistamme ja käyttäytymisestämme. Seksuaalisuudessa on myös biologinen ulottuvuus eli miten me fysiologisesti muutumme, ja mitä me koemme sekä miten me lisäännymme. Sosiokulttuurinen ulottuvuus sisältää sen, miten me näemme, uskomme ja puhumme seksuaalisuudesta yhteiskunnassamme tai keskustelemme läheistemme kanssa. Seksuaalisuus koskettaa meidän elämämme monia osa-alueita. Seksuaalisuudella on myös hyvin merkittävä rooli parisuhteessa. Jaamme omat halut, asenteet, arvot, ajatukset ja fantasiat läheisimmän ihmisen, kumppanin kanssa. Parisuhteessa meillä on henkilökohtaiset ja yhteiset fysiologiset tarpeet, mahdollisuus keskustella miten ja milloin minua kosketetaan, avartaa näkemystä siitä, miten toteutamme itseämme sekä kuinka tunnemme ja osoitamme rakkautta.

Paripsykoterapiassa voidaan pyrkiä vahvistamaan pariskunnan välistä fyysisen ja henkisen yhteyden löytämistä ja vahvistamista. Seksuaalisuutta voidaan lähestyä keskustelemalla tai erilaisia harjoituksia tekemällä. Ajattelen, että kaikessa lähtökohtana on rehellisyys ja avoimuus. Voimme kysyä, mitä minä haluan ja tarvitsen, mikä minusta tuntuu hyvältä ja miten voin tuntea itseni viehättäväksi ja rakastetuksi? Aihetta voidaan lähestyä muun muassa keskustelemalla toiveista ja peloista, käymällä läpi varhaisia kiintymyssuhdekokemuksia ja lisäämällä ymmärrystä siitä, miten meitä on kohdeltu muissa ihmissuhteissa. Myös sen pohtiminen, kuka ja mitkä asiat elämässäni ovat vaikuttaneet oman seksuaalisuuteni kehittymiseen sekä näkemykseeni itsestäni ja kehostani, on tärkeää.

Seksuaalisuutta ja sen merkitystä voi pohtia myös kotona. Voit kysyä kumppaniltasi, missä hän menee omien ajatusten ja toiveiden kanssa liittyen läheisyyteen. Mikä sinusta tai hänestä nykyään tuntuu hyvältä? Miten minä haluan, että minua kosketaan ja miten haluaisin koskettaa sinua? Seksuaalisuus on asia, jonka jaat kumppanisi kanssa ja joka on osa arkea. Miksi aiheesta ei siis kannattaisi puhua? Onko seksuaalisuudessa jotain mikä hävettää ja aristaa? Onko sinun helppoa vai vaikeaa puhua seksuaalisuudesta? Tässä kysymyksiä sinulle ja kumppanillesi, jotka voivat tuoda seksuaalisuuden teeman helpommin lähestyttävämmäksi ja puhutuksi. Seksuaalisuus on voimavara ja elämän rikkaus, ei häpeällinen tai salattu asia.

 

  • Miten me olemme samanlaisia ja miten erilaisia seksuaalisten tarpeittemme mukaan?
  • Onko fyysisen ja psyykkisen läheisyyden ja etäisyyden vaihtelu parisuhteessanne riittävän sopiva?
  • Koetko tulevasi nähdyksi ja kuulluksi parisuhteessanne? Vai koetko olevasi näkymätön omien seksuaalisten halujen ja tarpeiden kanssa?
  • Millä tavalla kumppanisi on auttanut sinua avaamaan ja kohtamaan omaa seksuaalisuuttasi? Mitä kumppanisi on opettanut sinua seksuaalisuudestasi?
  • Minkälaisen seksuaalisen elämän sinä toivoit avautuvan sinulle kumppanisi kanssa? Onko toiveesi toteutuneet vai onko joku jäänyt puuttumaan? Keskustelkaa aiheesta yhdessä.
  • Mikä on minulle tänään tärkeää läheisyyden osoittamisessa ja antamisessa? Mistä minä nautin?

 

 

Ensi kertaan Xx Jasmin

Jasmin Jenkins

Jasmin Jenkins, 28-vuotias perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perheasioiden sovittelija & pari- ja perhepsykoterapiaopiskelija Helsingistä.

Valmistuin Helsingin Yliopistosta Valtiotieteellisestä tiedekunnasta 2017. Pääaineenani oli sosiaalityö ja sivuaineina sosiaalipsykologia ja viestintä. Tein vaihtovuoden Sydneyn yliopistolla vuonna 2016, milloin tapasin australialaisen puolisoni. Nyt asumme Suomessa suloisen tyttäremme ja pienen koiran kanssa. 

Viimeisten vuosien aikana olen käynyt työni ohessa perheneuvolassa taideterapian menetelmäopinnot Ihmissuhdetyö Ry:n kautta ja vuonna 2019 aloitin pari- ja perhepsykoterapia opinnot Jyväskylän yliopistossa.

Hyppää matkaani mukaan, jossa jaan ajatuksia parisuhteesta niin sosiaalityöntekijän, tulevan psykoterapeutin, vaimon, naisen ja äidin näkökulmista käsin.

Kaksi kättä

Blogi: Nautinnollinen keho

Omassa ja muiden naisten puheissa kuulen edelleen paljon arvostelua omaa kehoaan kohtaan. Kuuluakseen siihen aikaansaavaan ja tehokkaaseen voimanaisten joukkoon, tulee myös näyttää tehokkaalta ja aikaansaavalta. Jos olen ihan rehellinen, niin olen itse ajatellut oman kehoni kelpaavuutta luultavasti elämäni joka ikinen päivä. Nuorempana mietin, että kuinka voisin kelvata näin pienirintaisena kenellekään. Kun tulin raskaaksi, pelkäsin kehon muutoksia. Pelkäsin arpia mahassa, arpia vaginassa, kiloja ja rintojen löystymistä. Raskauden jälkeen huolestuin, että palaanko enää koskaan takaisin siihen, mitä olin? Pienet rinnatkin olisivat taas kelvanneet.

Mikä on sitten ratkaisu tähän, miten voimme vihdoin antaa kehojemme olla sellaisia kuin ovat? Kääntämällä katseemme ihailuun, siihen miten valtavan upea kokonaisuus kehomme on. Vastaus on nautinnossa. Juuri nyt enemmän kuin koskaan, tarvitsemme nautintoa suorittamisen ja vaatimisen sijaan. Jokainen keho ja mieli ansaitsee tuntea nautintoa. Olemme tottuneet ajattelemaan, että nautinto on jotain, joka tulee suorittamisen jälkeen, että liika nautinto on pahasta ja tekee ihmisestä laiskan. Pikkuhiljaa alan itsekin uskomaan, että nautinto on ensisijaista. Nautinnon kautta löydämme rauhaa ja läsnäoloa. Oman nautinnon kautta voimme löytää myös toisen lähelle. Kun osaamme tuottaa itsellemme nautintoa, niin osaamme paremmin vastaanottaa sitä myös toiselta ja tuottaa sitä toiselle. Kun olemme jokainen oman nautintomme asiantuntijoita, niin pääsemme myös parisuhteessa uudelle läheisyyden tasolle.

Miten sitten löytää oman nautinnon lähde? Tutustumalla syvemmin itseesi ja omaan seksuaalienergiaasi. Kartoittamalla oman halujesi kartan pääset käsiksi omaan nautintoosi. Karttaa voi lähteä hahmottamaan esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Minkälainen suhde sinulla on kehosi eri osiin? Onko jotain, jota et vielä täysin hyväksy? Liittykö tähän jotain, mitä joku on joskus sanonut tai esimerkiksi media opettanut ajattelemaan?
  • Mitä hyvää voisit siitä kohdasta ajatella? Kirjoita paperille, miltä tuntuisi hyväksyä se osa itsessäsi. Minkälaista kosketusta ja huomiota se silloin saisi? Mitä silloin kertoisit itsellesi tästä kehon osasta?
  • Mistä kaikesta olet kiitollinen kehollesi? Kirjoita kymmenen eri asiaa, joista olet kiitollinen kehollisesi. Mitä ajatuksia se herättää?

Ennen kaikkea, anna itsellesi aikaa. Vaali hyvää suhdetta itsesi kanssa. Sinä olet oman elämäsi rakkaus.

Satu Kattainen

Kirjoittaja

Olen Satu Kattainen, utelias, herkkä ja intuitiivinen seksuaalisen hyvinvoinnin valmentaja (@valoiseksi) ja äiti. Tavoitteenani on auttaa naisia kukoistamaan seksuaalisesti itsevarmana. Sydäntäni lähellä on erityisesti raskauden ja äitiyden tuomat muutokset seksuaalisuuteen.

Tällä hetkellä teen seksuaalineuvontaa ja viimeistelen terveydenhoitajan opintojani. Muu koulutustaustani on kasvatustieteen maisteri ja auktorisoitu seksuaalineuvoja (SSS).

Risitriitojen jäsentelyn pöytä

Harjoitus: ristiriitojen jäsentelyn pöytä

Tämän harjoituksen tavoitteena on saada arkeen työkalu auttamaan ristiriitatilanteessa, jossa asia ei etene. Visuaalinen tuotos auttaa hahmottamaan ja jäsentämään kokonaisuutta sekä ymmärtämään tapaamme toimia, tuntea ja ajatella ristiriitatilanteessa. Se voi myös auttaa näkemään ristiriitatilanteeseen johtaneita syitä ja toista osapuolta.

  • Ensimmäiseksi palauta mieleesi tai keksi jokin ristiriitatilanne kumppanisi kanssa. Esimerkki: ette pääse yhteisymmärrykseen kumppanisi kanssa siitä, miten yhteinen loma tulisi viettää.
  • Piirrä kuva pöydästä. Kirjoita pöydän ulkopuolelle auki valitsemasi ristiriitatilanne. 
  • Kirjoita seuraavat asiat pöydän ympärille: Ajatukset, Tunteet, Kehon reaktiot, Tahto, Tosiasiat ja Tuleva toiminta. Voit kuvata jokaisen aiheen esimerkiksi erilaisina hahmoina, jotka kokoontuvat pöydän ääreen tuoden jokainen mukanaan oman viestinsä. 
  • Pohdi pöydän ympärillä olevia asioita tai hahmoja, mitä näillä on sanottavana tilanteesta ja kirjoita alle, mitä sinulle tulee mieleen. 
kädet yhdessä

Mielipidekirjoitus: Parisuhteen tukeminen on äärimmäisen tärkeää tulevilla hyvinvointialueilla

Vanhempien parisuhteella on suuri vaikutus koko perheeseen. Aikuisten oman elämän haasteet, parisuhteen pulmat ja tulehtunut kodin ilmapiiri heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia, erityisesti ongelmien pitkittyessä.

Perheet kaipaavat ammattilaisilta tukea parisuhteeseen, mutta palvelut koetaan usein vaikeasti saavutettaviksi tai niistä ei ole riittävästi tietoa. Parisuhteen tukeminen ja erilaisten parisuhteen palveluiden järjestäminen on siis äärimmäisen tärkeää tulevilla hyvinvointialueilla.

Toiminnanjohtajamme Suvi Larun ajankohtainen mielipidekirjoitus teemasta luettavissa Etelä-Suomen sanomat verkkolehdessä:

https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/4449346