Pari kävelemässä puistokadulla

Blogi: Avaa syli!

Kaikilla meillä on toisinaan heikkoja hetkiä. Heikkona hetkenä en ole mukavuusalueellani ja hetki uhkaa sisäistä turvallisuuttani. Voin muuttua välinpitämättömäksi väistellen asian kohtaamista tai asettua puolustuskannalle kohtaamatta omaa vastuutani asiaan. Voin hyökätä eli syyttää toista omasta heikosta hetkestäni. Näissä tilanteissa saatan kasvaa niin isoksi, että en tarvitse apua tai en kykene vastaanottamaan sitä. Olen liian täynnä voimaani tai omaa välinpitämättömyyttäni.

Heikko hetki voi myös lannistaa. En puolusta itseäni, ehkä menetän itseluottamukseni, muutun pieneksi ja heikoksi. Katoan – kenties pakenen asiaa.

En ole ihmisenä olemassa yksin. Tiedostaen tai tiedostamatta peilaan itseäni aina suhteessa muihin ihmisiin. Läheisimpien ihmisten sekä kumppaneiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tämä entisestään korostuu. Uskallammeko olla toisillemme aitoja myös heikkoina hetkinä?

Tunnustan herkkyyteni, sekä sen, että tarvitsen syliä, kun olen rikki. Tarvitsen syliä myös silloin, kun olen vahvoilla. Entä osaanko minä puolestani nähdä toisen ja olla hänelle juuri sen kokoinen, kun hän kulloinkin tarvitsee?

Näistä ajatuksista syntyi laulu hääjuhlaan pojallemme ja hänen tulevalle vaimolleen.

 

AVAA SYLI

Pidä minut lähellä, pidä vierellä.

Katso kanssani tulevaisuuteen,

haaveisiin rajattomiin, käsi kädellä.

Katso kanssani ihanuuteen

Kun oon vahva tässä, anna minun kantaa.

Jos liian vahva, saanhan vähän tilaa?

Kun mä heikko olen voitko tuen antaa?

Avosylin rakkautta kantaa.

 Avaa syli, niin että sinne mahtuu näin kokonaisena!

Avaa syli, niin että sinne mahtuu pikkupalasina – ihan murusina!

Kun kaipaan sanojasi, kerro jotain hyvää.

Näin välillemme luodaan pysyvää.

Kun kaipaan kosketusta silloin tuu ja halaa.

Sydänten ääret tällöin yhteen valaa

Kirjoittaja Risto Jyrkkä on Parisuhdekeskus Katajan vapaaehtoinen ja hallituksen jäsen. Risto on DI ja saa työlleen vastapainoa toimimalla vertaisohjaajana. Ristolta on juuri ilmestynyt levy Merkityksellistä artistinimellä Jyrkkä. Levyltä löytyy myös yllä mainittu kappale.

Risto on vaimonsa Minnan kanssa rakastunut parisuhteen hoitamiseen ja itsetuntemusmatkailuun. 

”Olemme kouluttautuneet ja pätevöityneet Parisuhdekeskus Katajan Rikasta Minua, Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ja Sylikkäin vertaisohjaajiksi ja PariAsiaa luennoitsijoiksi. Olemme myös käyneet alustamassa parisuhdetapahtumisissa moninaisista aiheista.”

 

Risto Jyrkkä
Lotta Liimatainen

Uudessa hankkeessa on aloittanut asiantuntija Lotta Liimatainen

Olen Lotta Liimatainen, sosiaalipsykologi Helsingin Kulosaaresta. Aloitin 1.3. asiantuntijana Nuorten aikuisten ihmissuhdetaidot mielenterveyttä tukemassa -hankkeessa. Vastaanotto Katajalla on ollut mitä lämpimin ja tunnen jo olevani osa porukkaa. Se ei ole itsestäänselvyys ja olenkin ollut yhtä hymyä aloituksesta lähtien.

Aiemmin olen työskennellyt muun muassa nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden parissa Sekasin-chatissa, projektisuunnittelijana Kehitysvammaliitolla Somettamalla uutta kohtaamista -hankkeessa ja leskiperheille suunnatussa vertaistukitoiminnassa. Aikaisempi kokemukseni on osoittanut, kuinka mielenterveyttä voi vahvistaa ja kohtaamista oppia. Siksi olen erityisen innoissani tästä tehtävästä ja hankkeesta, joka on ajankohtaisempi kuin koskaan.  

Vapaa-aikani kuluu tanssiessa, kuntosalilla ja corgini Andyn kanssa. Sytyn suomiräpistä, leipomisesta ja meemeistä.

Terkuin
Lotta

Nuorten aikuisten ihmissuhdetaidot mielenterveyttä tukemassa -hanke on Parisuhdekeskus Katajan uusi hanke vuosille (2022-2024). Hankkeessa kehitetään ja tuotetaan uusia toimintamalleja yhteistyökumppaneiden kanssa 18-29 vuotiaiden nuorten aikuisten ihmissuhdetaitojen vahvistamiseksi.

Pari istumassa puunrungolla nojaamassa toisiinsa

Blogi: Minä, sinä ja seksuaalisuus

Vastaanotolleni tulee pariskunta. Nainen ja mies, jonka huolena on heidän välisensä kommunikaatio ja läheisyyden puute. Pariskunta kertoo, että he ovat menettäneet kyvyn kuulla ja ymmärtää mitä toisella on kerrottavaa tai mitä toinen haluaa parisuhteelta. Mies sanoo: ”Minusta tuntuu, että en tunne enää vaimoani, koska meidän välisemme yhteys on henkisesti ja fyysisesti katkennut”. Nainen vastaa: ”Mieheni ei huomioi enää minua samalla tavalla kuin ennen ja en tunne oloani enää tärkeäksi tai halutuksi”. Me emme tunne toisiamme enää kehollisesti tai mielellisesti. En muista miltä toinen tuntuu tai kuulostaa.

Yllä oleva kuvailtu tilanne on esimerkki siitä, minkälaisten teemojen kanssa pariskunnat saattavat hakeutua paripsykoterapiaan. Me kaikki kamppailemme ajoittain sen kanssa, että olemme menettäneet hetkellisesti yhteytemme kumppaniimme. Linja on katki kahden ihmisen välillä. Tulevana pari- ja perhepsykoterapeuttina olen huomannut, että jokaisessa parsisuhteessa on erilaisia vaiheita, niin fyysisellä kuin henkisellä puolelle. Me muutumme, haluamme eri asioita eri ikävaiheissa ja fantasioimmme elämäntilanteemme mukaan. Meidän seksuaalisuutemme kehittyy ja muokkautuu jatkuvasti. Miten sitten pitäisimme kumppanimme näissä muutoksissa mukana? Milloin olemme samalla tasolle seksuaalistemme halujemme ja toiveittemme kanssa? Mitä seksuaalisuus edes tarkoittaa ja pitää sisällään?

Näen, että seksuaalisuus on jokaisen ihmisen perusominaisuus ja olennainen osa ihmisyyttä koko elämän ajan. Seksuaalisuutta voidaan tarkastella eri ulottuvuuksien läpi. Se sisältää psykologisen ulottuvuuden, eli millainen kuva meillä on omasta kehostamme, minuudestamme, kokemuksistamme, asenteistamme ja käyttäytymisestämme. Seksuaalisuudessa on myös biologinen ulottuvuus eli miten me fysiologisesti muutumme, ja mitä me koemme sekä miten me lisäännymme. Sosiokulttuurinen ulottuvuus sisältää sen, miten me näemme, uskomme ja puhumme seksuaalisuudesta yhteiskunnassamme tai keskustelemme läheistemme kanssa. Seksuaalisuus koskettaa meidän elämämme monia osa-alueita. Seksuaalisuudella on myös hyvin merkittävä rooli parisuhteessa. Jaamme omat halut, asenteet, arvot, ajatukset ja fantasiat läheisimmän ihmisen, kumppanin kanssa. Parisuhteessa meillä on henkilökohtaiset ja yhteiset fysiologiset tarpeet, mahdollisuus keskustella miten ja milloin minua kosketetaan, avartaa näkemystä siitä, miten toteutamme itseämme sekä kuinka tunnemme ja osoitamme rakkautta.

Paripsykoterapiassa voidaan pyrkiä vahvistamaan pariskunnan välistä fyysisen ja henkisen yhteyden löytämistä ja vahvistamista. Seksuaalisuutta voidaan lähestyä keskustelemalla tai erilaisia harjoituksia tekemällä. Ajattelen, että kaikessa lähtökohtana on rehellisyys ja avoimuus. Voimme kysyä, mitä minä haluan ja tarvitsen, mikä minusta tuntuu hyvältä ja miten voin tuntea itseni viehättäväksi ja rakastetuksi? Aihetta voidaan lähestyä muun muassa keskustelemalla toiveista ja peloista, käymällä läpi varhaisia kiintymyssuhdekokemuksia ja lisäämällä ymmärrystä siitä, miten meitä on kohdeltu muissa ihmissuhteissa. Myös sen pohtiminen, kuka ja mitkä asiat elämässäni ovat vaikuttaneet oman seksuaalisuuteni kehittymiseen sekä näkemykseeni itsestäni ja kehostani, on tärkeää.

Seksuaalisuutta ja sen merkitystä voi pohtia myös kotona. Voit kysyä kumppaniltasi, missä hän menee omien ajatusten ja toiveiden kanssa liittyen läheisyyteen. Mikä sinusta tai hänestä nykyään tuntuu hyvältä? Miten minä haluan, että minua kosketaan ja miten haluaisin koskettaa sinua? Seksuaalisuus on asia, jonka jaat kumppanisi kanssa ja joka on osa arkea. Miksi aiheesta ei siis kannattaisi puhua? Onko seksuaalisuudessa jotain mikä hävettää ja aristaa? Onko sinun helppoa vai vaikeaa puhua seksuaalisuudesta? Tässä kysymyksiä sinulle ja kumppanillesi, jotka voivat tuoda seksuaalisuuden teeman helpommin lähestyttävämmäksi ja puhutuksi. Seksuaalisuus on voimavara ja elämän rikkaus, ei häpeällinen tai salattu asia.

 

  • Miten me olemme samanlaisia ja miten erilaisia seksuaalisten tarpeittemme mukaan?
  • Onko fyysisen ja psyykkisen läheisyyden ja etäisyyden vaihtelu parisuhteessanne riittävän sopiva?
  • Koetko tulevasi nähdyksi ja kuulluksi parisuhteessanne? Vai koetko olevasi näkymätön omien seksuaalisten halujen ja tarpeiden kanssa?
  • Millä tavalla kumppanisi on auttanut sinua avaamaan ja kohtamaan omaa seksuaalisuuttasi? Mitä kumppanisi on opettanut sinua seksuaalisuudestasi?
  • Minkälaisen seksuaalisen elämän sinä toivoit avautuvan sinulle kumppanisi kanssa? Onko toiveesi toteutuneet vai onko joku jäänyt puuttumaan? Keskustelkaa aiheesta yhdessä.
  • Mikä on minulle tänään tärkeää läheisyyden osoittamisessa ja antamisessa? Mistä minä nautin?

 

 

Ensi kertaan Xx Jasmin

Jasmin Jenkins

Jasmin Jenkins, 28-vuotias perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perheasioiden sovittelija & pari- ja perhepsykoterapiaopiskelija Helsingistä.

Valmistuin Helsingin Yliopistosta Valtiotieteellisestä tiedekunnasta 2017. Pääaineenani oli sosiaalityö ja sivuaineina sosiaalipsykologia ja viestintä. Tein vaihtovuoden Sydneyn yliopistolla vuonna 2016, milloin tapasin australialaisen puolisoni. Nyt asumme Suomessa suloisen tyttäremme ja pienen koiran kanssa. 

Viimeisten vuosien aikana olen käynyt työni ohessa perheneuvolassa taideterapian menetelmäopinnot Ihmissuhdetyö Ry:n kautta ja vuonna 2019 aloitin pari- ja perhepsykoterapia opinnot Jyväskylän yliopistossa.

Hyppää matkaani mukaan, jossa jaan ajatuksia parisuhteesta niin sosiaalityöntekijän, tulevan psykoterapeutin, vaimon, naisen ja äidin näkökulmista käsin.

Kaksi kättä

Blogi: Nautinnollinen keho

Omassa ja muiden naisten puheissa kuulen edelleen paljon arvostelua omaa kehoaan kohtaan. Kuuluakseen siihen aikaansaavaan ja tehokkaaseen voimanaisten joukkoon, tulee myös näyttää tehokkaalta ja aikaansaavalta. Jos olen ihan rehellinen, niin olen itse ajatellut oman kehoni kelpaavuutta luultavasti elämäni joka ikinen päivä. Nuorempana mietin, että kuinka voisin kelvata näin pienirintaisena kenellekään. Kun tulin raskaaksi, pelkäsin kehon muutoksia. Pelkäsin arpia mahassa, arpia vaginassa, kiloja ja rintojen löystymistä. Raskauden jälkeen huolestuin, että palaanko enää koskaan takaisin siihen, mitä olin? Pienet rinnatkin olisivat taas kelvanneet.

Mikä on sitten ratkaisu tähän, miten voimme vihdoin antaa kehojemme olla sellaisia kuin ovat? Kääntämällä katseemme ihailuun, siihen miten valtavan upea kokonaisuus kehomme on. Vastaus on nautinnossa. Juuri nyt enemmän kuin koskaan, tarvitsemme nautintoa suorittamisen ja vaatimisen sijaan. Jokainen keho ja mieli ansaitsee tuntea nautintoa. Olemme tottuneet ajattelemaan, että nautinto on jotain, joka tulee suorittamisen jälkeen, että liika nautinto on pahasta ja tekee ihmisestä laiskan. Pikkuhiljaa alan itsekin uskomaan, että nautinto on ensisijaista. Nautinnon kautta löydämme rauhaa ja läsnäoloa. Oman nautinnon kautta voimme löytää myös toisen lähelle. Kun osaamme tuottaa itsellemme nautintoa, niin osaamme paremmin vastaanottaa sitä myös toiselta ja tuottaa sitä toiselle. Kun olemme jokainen oman nautintomme asiantuntijoita, niin pääsemme myös parisuhteessa uudelle läheisyyden tasolle.

Miten sitten löytää oman nautinnon lähde? Tutustumalla syvemmin itseesi ja omaan seksuaalienergiaasi. Kartoittamalla oman halujesi kartan pääset käsiksi omaan nautintoosi. Karttaa voi lähteä hahmottamaan esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Minkälainen suhde sinulla on kehosi eri osiin? Onko jotain, jota et vielä täysin hyväksy? Liittykö tähän jotain, mitä joku on joskus sanonut tai esimerkiksi media opettanut ajattelemaan?
  • Mitä hyvää voisit siitä kohdasta ajatella? Kirjoita paperille, miltä tuntuisi hyväksyä se osa itsessäsi. Minkälaista kosketusta ja huomiota se silloin saisi? Mitä silloin kertoisit itsellesi tästä kehon osasta?
  • Mistä kaikesta olet kiitollinen kehollesi? Kirjoita kymmenen eri asiaa, joista olet kiitollinen kehollisesi. Mitä ajatuksia se herättää?

Ennen kaikkea, anna itsellesi aikaa. Vaali hyvää suhdetta itsesi kanssa. Sinä olet oman elämäsi rakkaus.

Satu Kattainen

Kirjoittaja

Olen Satu Kattainen, utelias, herkkä ja intuitiivinen seksuaalisen hyvinvoinnin valmentaja (@valoiseksi) ja äiti. Tavoitteenani on auttaa naisia kukoistamaan seksuaalisesti itsevarmana. Sydäntäni lähellä on erityisesti raskauden ja äitiyden tuomat muutokset seksuaalisuuteen.

Tällä hetkellä teen seksuaalineuvontaa ja viimeistelen terveydenhoitajan opintojani. Muu koulutustaustani on kasvatustieteen maisteri ja auktorisoitu seksuaalineuvoja (SSS).

Risitriitojen jäsentelyn pöytä

Harjoitus: ristiriitojen jäsentelyn pöytä

Tämän harjoituksen tavoitteena on saada arkeen työkalu auttamaan ristiriitatilanteessa, jossa asia ei etene. Visuaalinen tuotos auttaa hahmottamaan ja jäsentämään kokonaisuutta sekä ymmärtämään tapaamme toimia, tuntea ja ajatella ristiriitatilanteessa. Se voi myös auttaa näkemään ristiriitatilanteeseen johtaneita syitä ja toista osapuolta.

  • Ensimmäiseksi palauta mieleesi tai keksi jokin ristiriitatilanne kumppanisi kanssa. Esimerkki: ette pääse yhteisymmärrykseen kumppanisi kanssa siitä, miten yhteinen loma tulisi viettää.
  • Piirrä kuva pöydästä. Kirjoita pöydän ulkopuolelle auki valitsemasi ristiriitatilanne. 
  • Kirjoita seuraavat asiat pöydän ympärille: Ajatukset, Tunteet, Kehon reaktiot, Tahto, Tosiasiat ja Tuleva toiminta. Voit kuvata jokaisen aiheen esimerkiksi erilaisina hahmoina, jotka kokoontuvat pöydän ääreen tuoden jokainen mukanaan oman viestinsä. 
  • Pohdi pöydän ympärillä olevia asioita tai hahmoja, mitä näillä on sanottavana tilanteesta ja kirjoita alle, mitä sinulle tulee mieleen. 
kädet yhdessä

Mielipidekirjoitus: Parisuhteen tukeminen on äärimmäisen tärkeää tulevilla hyvinvointialueilla

Vanhempien parisuhteella on suuri vaikutus koko perheeseen. Aikuisten oman elämän haasteet, parisuhteen pulmat ja tulehtunut kodin ilmapiiri heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia, erityisesti ongelmien pitkittyessä.

Perheet kaipaavat ammattilaisilta tukea parisuhteeseen, mutta palvelut koetaan usein vaikeasti saavutettaviksi tai niistä ei ole riittävästi tietoa. Parisuhteen tukeminen ja erilaisten parisuhteen palveluiden järjestäminen on siis äärimmäisen tärkeää tulevilla hyvinvointialueilla.

Toiminnanjohtajamme Suvi Larun ajankohtainen mielipidekirjoitus teemasta luettavissa Etelä-Suomen sanomat verkkolehdessä:

https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/4449346

Paikka auki - järjestötyöntekijä

Haemme järjestötyöntekijää (Paikka auki -ohjelma)

Parisuhdekeskus Kataja ry on valtakunnallinen, vuonna 1994 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tuemme pareja ja koulutamme vapaaehtoisia ja ammattilaisia. Keskeinen työn painopiste on tukea parisuhdetta, kun perheessä on sairautta. 

Haemme järjestötyöntekijää järjestömme yleishyödyllisiin tehtäviin. Työtehtävä kuuluu Paikka auki -ohjelmaan ja sitä rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Työpaikka on tarkoitettu työelämän ulkopuolella oleville alle 30-vuotiaille. Hakija ei voi olla päätoiminen opiskelija.  

Työsuhde alkaa alkuvuodesta, jos Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa avustuspäätöksen. Työtehtävä on määräaikainen 31.12.2022 saakka.  

Järjestötyöntekijänä: 

  • avustat järjestön yleishyödyllisissä tehtävissä (esim. postitus, kokousjärjestelyt, viestinnälliset tehtävät) 
  • pääset hyödyntämään omaa osaamistasi ja vahvuuksiasi 
  • pääset mukaan tiimin kehittämis- ja suunnittelutyöhön 

Työtehtävät ja työaika räätälöidään yhdessä palkattavan henkilön kanssa. 

Toivomme sinulta: 

  • valmiutta toimia monipuolisesti erilaisissa avustavissa tehtävissä 
  • halua toimia osana tiimiä eri ihmisten ja sidosryhmien kanssa 
  • innostusta järjestötyöhön 

Meillä pääset tekemään työtä Hyvän mielen® työpaikassa, kannustavassa tiimissä ja tärkeiden teemojen äärellä! Työhyvinvointiasi tukee hyvät työsuhde-edut (lounas-, virike-, ja työmatkaetu). Työtä tehdään Parisuhdekeskus Katajan toimistolla Töölössä (koronaan liittyvät suositukset huomioiden). Työtä on mahdollisuus tehdä osittain etätyönä.  

Toivomme hakijoiksi eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. 

Tehtävässä noudatetaan sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta ja tehtävän palkkaus kuuluu vaativuusryhmään 2. Vähimmäispalkka 1786,51€ sekä mahdollinen henkilökohtainen palkanlisä. 

Lisätietoja tehtävästä antaa järjestöpäällikkö Nina Autio p. 041 5438611, puhelinaika: 13.1. klo 10–12 ja 14.1. klo 13-15. 

Hae paikkaa viimeistään pe 28.1.2022 klo 15 mennessä. Haastattelut toteutetaan etänä viikolla 6. Kutsumme haastateltavat hakuajan päätyttyä.

Lähetä hakemuksesi ja mahdollinen ansioluettelosi Ninalle sähköpostitse nina.autio@parisuhdekeskus.fi

Voit tutustua toimintaamme lisää osoitteessa: www.parisuhdekeskus.fi 

nettisivujen banneripohja OIKEA KOKO (4)

Blogi: Joulusiivousta ja muita parisuhdetekoja

Taas on koittanut aika, johon on ladattu toiveita koko pitkän syksyn ajan. Odotettu joulu katkaisee hetkeksi arkiset toimittelut ja monen mielessä ovat leppoisat hetket rakkaiden ihmisten kera. On ehkä ajateltu ja haaveiltu, että joulu toisi tullessaan pysähtymistä, kohtaamista ja kaivattua lepoa. Koko päivä yöpaidassa tai kirjan kanssa sohvan nurkassa kuulostaa kieltämättä hyvältä!

Myös parisuhteeseen saatetaan ladata joulun aikaan paljon odotuksia tai olettamuksia. Unelmakuvassa siivottu ja tuoksuva koti kätkee sisäänsä onnellisen perheen ja toistensa läheisyydestä nauttivat kumppanit, jotka hyväntuulisina kokkaavat pehmeän musiikin soidessa taustalla. Kuitenkin syksyn jatkunut epävarma poikkeusaika on saattanut tuoda arkeen ja erityisesti parisuhteeseen jännitteitä, huoli, kiirettä ja pelkoa. Miten toiveet läheisyydestä ja yhdessä vietetystä ajasta voisivat kuitenkin toteutua joulun aikana, edes hetkittäin? Miten saada palautettua yhteyttä kumppaniin, joka tuntuu kadonneen jonnekin arjen kuorman alle?

Joulu on oivallista aikaa erilaisille parisuhteen hyvinvointia kannatteleville arkisille teoille. Yhdessä tekeminen, vaikka mattojen tuuletus tai joululaulukaraoke, vahvistaa suhteen me-henkeä. Monet ristiriitatilanteet aiheutuvat siitä, ettei oikein osata ja uskalleta sanoittaa omia tarpeita suhteessa ja toisaalta kumppanilta ei välttämättä tule kysyttyä hänen tarpeistaan.  Kun omat tai kumppanin tarpeet jäävät sanoittamatta tai kuulematta, syntyy herkästi kokemusta etääntymisestä parisuhteessa.

On tärkeää jutella kumppanin kanssa siitä, mitä itse tarvitsisi joulun ajalta ja mitä kumppani puolestaan tarvitsisi.  Millaista lepoa itse arvostaisi, millaista lepoa kumppani toivoisi? Myös läheisyydestä on hyvä jutella, eli millaista läheisyyttä toivotaan, jotta parisuhde voisi paremmin? Millaisia voivat olla läheisyyden hetket ja mikä virittäisi myös seksuaalista läheisyyttä suhteessa?  Läheisyyden vaaliminen ja kumppanin kutsuminen iholle ja viereen on tärkeä parisuhdeteko. Joskus se tarkoittaa konkreettisesti ajan raivaamista muilta ärsykkeiltä, kuten kaikenlaisilta ruuduilta. Voisiko tämän joulun parisuhdeteko olla se, että kännykät ja muut älylaitteet heitettäisiin edes hetkeksi kirjaimellisesti kuuseen?

Lepoa, rakkautta ja rauhallista joulunaikaa kaikkiin koteihin!

Riina Nissinen
Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija
Perhe- ja paripsykoterapeutti

nettisivujen banneripohja OIKEA KOKO (3)

Toiminnanjohtajan joulutervehdys

Vuosi lähenee loppuaan. Joulu lähenee, mutta arjen kiireet kenties vielä ovat mielissämme. Kulunut pandemia-aika tuntuu monilla meistä kehossamme ja on kenties paineena mielessä. Arki on vienyt voimia erityisellä tavalla viimeiset kohta kaksi vuotta. Perheet ja parisuhteet ovat olleet kovilla monilla tapaa. Muutokset ohjeissa ja tavoissa toimia vielä kuormittavat ja haastavat meitä sopeutumaan aina uudelleen ja uudelleen elämän uusiin, mutta jo tutuksi tulleisiin toimintatapoihin, vaikka mielemme ja kehomme kaipaakin kenties jo aivan tavallista vuorovaikutusta läheistemme ja verkostojemme kanssa. Joillekin arki on tuntunut erityisen uuvuttavalta ja jopa ahdistavalta. Parisuhteissa arjen pienetkin tilanteet ja vuorovaikutusten tilanteet saattavat pitkittyneissä kriisitilanteissa äityä kohtuuttomiksi ristiriidoiksi.

Joskus lyhytkin kohtaaminen auttaa, kun itse kokee oman tilanteensa olevan umpikujassa. Näissä tilanteissa järjestömme tarjoaa toivoa ja apua myös joulun ja uuden vuoden aikaan. Matalan kynnyksen maksuttomat toimintamme, eli parisuhdepuhelin sekä ilman ajanvarausta toimiva päivystyschat sekä ajanvarauksella toimiva ajanvarauschat, palvelevat myös arkisin joulun ja uuden vuoden aikaan. Suosittelemme lämpimästi kaikille, että uskaltaudut hakemaan apua jo siinä ensimmäisessä kohdassa, kun huoli painaa mieltä! Solmut voivat aueta nopeastikin, kun jakaa ajatuksiaan ammattilaisen kanssa.

Järjestössämme Parisuhdekeskus Katajassa vuosi 2021 on ollut toiminnantäyteinen ja tärkeä vuosi! Tarve parisuhteiden teemoille on näkynyt vahvana kaikessa toiminnassamme. Verkkoluennoillamme ja koulutuksissamme kävijämäärät ovat moninkertaistuneet. Yhteistyökumppaneidemme ja laajentuneiden järjestö- ja valtakunnallisen vaikuttamistoimintojemme ja kaikkien uusien kumppanuuksiemme kautta olemme saaneet vahvistettua parisuhteiden teemojen näkyvyyttä ja ennaltaehkäisevien toimintojen tunnettuutta. Kiitos äärettömästi teille kaikille yhteistyökumppaneillemme niin järjestö-, kunta- ja aluesektorilla, kuin myös valtakunnallisille toimijoille ja verkostoillemme!

Kiitos kaikesta yhteisestä työstä hallituksemme, ja erityisesti tänä vuonna aloittanut puheenjohtajamme Marianne Heikkilä! Kiitos kaikille teille jäsenillemme, jotka olette mukana eri tavoin yhteisessä ennaltaehkäisevässä parisuhdetyössä. Kiitos vielä erityisesti upeat vapaaehtoisemme, jotka teette työtä koko sydämellänne parisuhteiden teemojen edistämiseksi. Ja erityiskiitos upea työtiimini kaikesta siitä työstä mitä teette näiden parisuhteiden teemojen äärellä päivittäin!

Kiitos kuluneesta vuodesta toimintojemme päärahoittaja STEA! Kiitos, kun saamme entiseen malliin ensi vuonna toimia ennaltaehkäisevän toiminnan ja parisuhteen teemojen äärellä. Tänä vuonna tämä työ mahdollistaa ihmisten ja parisuhteiden hädän kohtaamista myös näin joulun ja uuden vuoden aikaan. Ja kiitos, kun olemme saaneet puoltavan avustusehdotuksen ensi vuodelle muun muassa alkavaan uuteen hankkeeseen, jossa edistämme nuorten aikuisten ihmissuhdetaitoja mielenterveyden tukena yhteistyökumppaneidemme kanssa!

Toivon kuitenkin tässä kohtaa kaikille mahdollisuutta alkaa asettua pikkuhiljaa joulun tunnelmaan.

Toivon ja ilon hetkiä kaikille jouluun ja uuteen vuoteen! ❤️

Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru

Parisuhdekeskus Kataja aluevaalitavoitteet

Aluevaalitavoitteet 2022

Suomessa on hyväksytty esitys sote-uudistuksesta ja siirtymisestä hyvinvointialueisiin.

Tutkimukset osoittavat, että parisuhde vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyteen. Onneton parisuhde on terveysriski ihmisen hyvinvoinnille ja parisuhteen ongelmat altistavat myös mielenterveyden häiriöille. Vanhempien parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa suoraan koko perheeseen. On tärkeää, että tulevat hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut huomioivat sotepalveluiden suunnittelussa myös parisuhdekysymykset.

Parisuhdekeskus Kataja ry:n aluevaalitavoitteet 2022 ovat:

Suunnitelmallinen parisuhteiden tukeminen
Järjestöyhteistyö

1. SUUNNITELMALLINEN PARISUHTEEN TUKEMINEN

Uusia rakenteita luodessa on tärkeää suunnitelmallisesti ottaa mukaan parisuhteiden hyvinvointiin panostaminen. Suunnitelmallisella parisuhdetyöllä säästetään inhimillistä kuormitusta sekä yhteiskunnan kustannuksia.

2. SAAVUTETTAVAT PARISUHDEPALVELUT

Parisuhteen tueksi tulee hyvinvointialueilla olla tarjolla helposti saavutettavia ja laadukkaita palveluita. Perhekeskuksissa ja terveyspalveluissa tulee olla tarjolla tukea kaikenlaisiin parisuhteisiin perhetilanteesta riippumatta.  Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöillä tulee olla valmiuksia ottaa parisuhde puheeksi ja osaamista ja ymmärrystä yhdenvertaisuudesta ja parisuhteiden moninaisuudesta.

3. JÄRJESTÖYHTEISTYÖ

Hyvinvointialueilla on tärkeää toteuttaa tiivistä tiedottamis- ja palveluohjausyhteistyötä järjestöjen kanssa. Näin varmistetaan alueilla asuvien mahdollisuus osallistua myös järjestöjen tarjoamiin matalan kynnyksen palveluihin. Hyvinvointialueiden toimijoiden tulee huomioida järjestöjen jo olemassa olevat toimintamuodot ja osaaminen.