8.11.2022
Eroja voitaisiin ehkäistä neljällä toimenpiteellä: ajoissa annettu parisuhdetuki, parisuhteen huomioiminen mielenterveyspalveluissa, molempien tuen tarpeen kartoittaminen ja avoin puhe mielenterveyshaasteiden vaikutuksista parisuhteeseen.
Kumppanin psyykkinen sairaus kuormittaa ja lisää stressiä, mikä voi ajaa kumppanit erilleen. Näin osoittaa myös Parisuhdekeskus Katajan ja mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toteuttama tuore kysely. Lähes kuudestasadasta kyselyyn vastanneesta vain noin 17 prosenttia kertoi, että vaikeudet ovat lähentäneet suhteen osapuolia.
– Mielenterveyshaasteet tuovat selkeitä negatiivisia vaikutuksia parisuhteisiin. Huolestuttavaa on, että palvelujärjestelmässä ei usein tunnisteta psyykkisen sairauden vaikutuksia parisuhteeseen, viittaa kyselyn tuloksiin FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.
Kyselyn mukaan eri taloudessa eläneet saivat vähiten tukea parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä, kun taas eronneet eniten.
– Se, että eronneet ovat saaneet eniten tukea, osoittaa palveluiden kohdentuvan liian myöhäisessä vaiheessa. Eropalvelut ovat tärkeitä, mutta tukea pitäisi ehdottomasti saada jo aikaisemmin, sanoo Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Laru.
Sairastumisen myötä parisuhde voi myös lujittua ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyä. Nuoret vastaajat näkivät parisuhteensa tulevaisuuden valoisimpana, kun taas 46–55-vuotiaat uskoivat eniten suhteensa päättyvän eroon. Toiveikkaimmin parisuhteensa tulevaisuuteen suhtautuivat he, jotka olivat saaneet tukea sekä he, jotka eivät olleet kaivanneet tukea.
– Ajoissa annettu parisuhteen tuki lisää ymmärrystä kumppaneiden välillä ja ehkäisee eroja, korostaa Laru.
Myös psyykkisesti sairastuneen kumppani tarvitsee tukea
Sairauden ja sen vaikutusten tiedostaminen on tärkeää parisuhteen molempien osapuolien kannalta. Roolit muuttuvat usein sairauden myötä ja kumppanuus voi vaihtua enemmän hoiva- tai huolenpitosuhteeksi.
– On tärkeää tiedostaa, että sairastuneesta kumppanista ei tarvitse jatkuvasti kantaa huolta tai ottaa vastuuta hänen oireilustaan, Hytönen sanoo.
Kyselyn mukaan suhteen tulevaisuus nähtiin synkimpänä, kun mielenterveyshaasteet hankaloittivat perhe- ja ystävyyssuhteita sekä parisuhteen vuorovaikutusta ja tunne-elämää. Myös tilanteet, joissa lasten hoitaminen oli epätasaisesti jakautunutta, koettiin erityisen kuormittavana.
– Edellä mainitut haasteet näyttäisivät asettavan parisuhteen erityisen haavoittuvaan asemaan. On tavanomaista, että sairastuneen läheiset mukauttavat omaa toimintaansa ja tunteitaan sekä helposti unohtavat omat tarpeensa, toteaa Hytönen.
Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia oli sitä mieltä, että avun hakeminen parisuhteelle on hankalaa. Vastaajista 30 prosenttia oli jäänyt kokonaan ilman kaipaamaansa tukea. Vastaajat kaipasivat erityisesti tukea arjen pyörittämiseen, terapeuttista tukea, vertaistukea ja selkeämpää tukijärjestelmää.
– Tiedetään, että raskas elämäntilanne lisää myös omaisen riskiä sairastua itse masennukseen. Siksi kummankin kumppanin tuen saanti on varmistettava, Hytönen sanoo.
Mielenterveyden haasteiden vaikutuksista parisuhteeseen pitäisi puhua enemmän
Lähes kaikki vastaajista (97 %) oli sitä mieltä, että mielenterveyden haasteiden vaikutuksista parisuhteeseen pitäisi puhua yhteiskunnassamme enemmän.
– Tietoa tarvitaan monella eri tasolla: yleisen yhteiskunnallisen puheen lisäksi parisuhteen asiat pitäisi ottaa puheeksi myös mielenterveyspalveluissa, Laru toteaa.
Avoin puhumisen kulttuuri helpottaa avun ja tuen hakemista parisuhdetta kuormittavissa elämäntilanteissa.
– Ennaltaehkäisevä tuki säästää sekä inhimillistä kuormitusta että yhteiskunnan kustannuksia. Meidän tulee siis vahvistaa sellaista puhumisen kulttuuria, joka mahdollistaa avun hakemisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, päättää Laru.
Kysely toteutettiin verkkokyselynä kevään ja kesän 2022 aikana. Kyselyyn vastasi 554 henkilöä. Suurin osa vastaajista oli naisia (85 %). Vastaajien ikä oli melko tasaisesti jakautunut, yleisin ikä 36—45. Mielenterveyshaasteiksi nostettiin kyselyssä useimmiten masennus, ahdistuneisuus ja persoonallisuushäiriöt. Kyselyn toteuttivat parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry.
