Tekijä: user - Sivu 9 - Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja

Syyskokouksen kannanotto: Ennaltaehkäisevät parisuhde- ja perhepalvelut tuovat säästöjä mielenterveyskustannuksiin

24.11.2022

Ennaltaehkäisevä työ on aina korjaavaa työtä halvempaa. Tämä tulee huomioida tulevilla hyvinvointialueilla ja erityisesti julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä tulee vahvistaa. Parisuhteita ja perheitä tukemalla yhdessä tuemme kasvavia sukupolvia ja heidän hyvinvointiaan. Tätä työtä olemme järjestössämme Parisuhdekeskus Kataja ry puolesta edistäneet jo Valtakunnallisen Parisuhdeverkoston avulla, johon kuuluu järjestöjä, kuntia ja hyvinvointialueita jo 41 (yksittäisinä toimijoina laskettuna jopa 84).

Hyvä, toimiva parisuhde vahvistaa perusturvallisuutta sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointia. Onneton parisuhde puolestaan on terveysriski ja altistaa esimerkiksi mielenterveyden häiriöille ja riippuvuuksille. MIELI ry kertoo OECD:n laskeneen, että mielenterveydenhäiriöistä koituvat kustannukset maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle noin 11 miljardia euroa vuosittain. Mielenterveydenhäiriöiden takia sairauspäivärahaa saaneiden nuorten aikuisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina KELA:n (2022) julkaiseman tiedon mukaan. Nuorten lisäksi myös muissa ikäluokissa on tapahtunut psyykkisen pahoinvoinnin lisääntymistä.

Vahvistamalla vanhempien vuorovaikutus- ja tunnetaitoja luodaan vankkaa perustaa yksilöiden psyykkiselle hyvinvoinnille. Mielen hyvinvointi alkaa rakentua lapsuudessa ja vanhempien parisuhteella ja perheen dynamiikalla on suuri merkitys lasten ja nuorten turvallisuuden kokemukseen. Yksi merkittävä turvallisuuteen ja mielenterveyteen vaikuttava osa-alue on lasten ja nuorten kehitystä tukeva arki kotona.

Parisuhdekeskus Kataja toteuttamassa kyselyssä (2022) nousi esille, että 65 prosenttia vastanneista koki avun hakemisen parisuhteelle hankalaksi. Vastaajista 30 prosenttia oli jäänyt kokonaan ilman kaipaamaansa tukea. Kyselyyn vastanneista toiveikkaimmin parisuhteensa tulevaisuuteen suhtautuivat ne, jotka olivat saaneet tukea parisuhteen kysymyksiin.

Järjestömme Parisuhdekeskus Kataja ry syyskokouksemme haluaa painottaa, että ennaltaehkäiseviin parisuhde- ja perhepalveluihin resurssointi kunnissa ja hyvinvointialueilla tuo säästöjä mielenterveyskustannuksiin.

Mieli ry. Tilastotietoa mielenterveydestä. Lue lisää.

Kela 2022. Yhä useampi jää sairauslomalle ahdistuneisuuden vuoksi. Lue lisää.

Blogi: Parisuhteen vuorovaikutus ja mielenterveyden haasteet

Mielenterveyden haasteet aiheuttavat suhteeseen monenlaisia muutoksia, jotka voivat koskea niin tunneilmaisua, vuorovaikutusta kuin kumppaneiden rooleja. Mielenterveyden ja psyykkisen jaksamisen haasteet voivat aiheuttaa sen, että parisuhteessa niin fyysinen kuin tunnetason läheisyys vähenee ja kaikenlainen ilo, innostus ja asioiden sekä ihmisten merkityksellisyys voivat olla kateissa. Tilalle voi astua ärtymystä, kriittisyyttä ja riitoja molempien kumppaneiden puolelta. Usein mielenterveyden haasteet hankaloittavat käytännön arjen pyörittämistä, vanhemmuuden vastuiden kantamista sekä aiheuttavat taloudellista huolta. Kaikki tämä yhdessä tekee tulevaisuudesta epävarman ja tulevaisuuden näkymät voivat olla hyvin erilaiset kuin mistä aiemmin haaveiltiin.

Parisuhteen ilmapiirin ollessa luottavainen ja turvallinen kumppanin kanssa on myös mahdollista jakaa sairauden herättämiä tunteita, esimerkiksi pelkoa, pettymyksiä tai surua sekä iloita yhdessä hyvistä uutisista. Riitaisa ja epätasa-arvoinen parisuhde vie jo itsessään paljon voimavaroja. Sairauden tuoma lisäkuorma ja epätyydyttävä parisuhde voivat olla yhdessä liian suuri taakka. Siksi on tärkeää hakea suhteen vaikeuksiin apua kyllin varhain. Parisuhde, jossa kumppaneiden on hankala keskustella vaikeuksista, ei kannattele kriisissä niin hyvin kuin sellainen parisuhde, jossa molemmat kumppanit tulevat kuulluksi ja kohdatuksi.

Psyykkisen sairauden aiheuttama kriisi voi aiheuttaa molemmissa kumppaneissa turvattomuutta ja yksin jäämisen tunnetta, jos epävarmuuttaan ei pääse jakamaan kumppanille. Tunneyhteyden katketessa saatetaan jäädä jumiin tiettyihin keskustelukaavoihin, eristäytyä toisesta tai muuten juuttua negatiivisen vuorovaikutuksen kehään, jossa todellisia tunteita ja toiveita ei päästä jakamaan.

Psyykkinen sairaus voi tarkoittaa tietyistä mielikuvista ja haaveista luopumista, ja sitä on lupa surra. Kuitenkin vain avoimella puheella voidaan päivittää parisuhteen tilanne niin, että se vastaa molempien sen hetkisiä tarpeita. Molempien kumppanien on tärkeä tunnistaa, mitkä asiat vaikuttavat vuorovaikutukseen, esimerkiksi oma kuormittuneisuus tai ahdistuneisuus. Tärkeää on myös tunnistaa ja sanoa ääneen, milloin vuorovaikutuksessa on läsnä sairaus.

Parisuhteen vuorovaikutusta voi pyrkiä vahvistamaan huolehtimalla yhteydestä ja kokemuksesta, että olemme samalla puolella: tämänkin me koemme yhdessä, tästäkin voimme yhdessä selvitä. Yhteisten keskustelujen tavoitteena olisi tärkeä olla paitsi yhteisymmärryksen lisääminen ja saavuttaminen, myös tilanteen ja toinen toisensa hyväksyminen. Huumori ja lempeys voivat auttaa yhdessä vaikeidenkin asioiden yli. Kun yhteishenki parisuhteessa vahvistuu, vahvistuu myös toivo paremmista hetkistä, päivistä ja kausista.

Avoin puhe vaatii kumppaneilta rohkeutta, mutta psyykkisen sairauden myötä voi olla, että vaikeistakin asioista opitaan puhumaan ja parisuhteen mahdolliset aiemmat kipupisteet voivat tulla käsittelyyn. On vahva yhdistävä tunnekokemus, kun toinen pysyy rinnalla, vaikka oman avuttomuutensa ja huonoutensa näyttää tai kun toista pystyy auttamaan, vaikka vain olemalla läsnä, olemassa toiselle.

Blogin kirjoittaja Laura Huuskonen toimii Parisuhdekeskus Kataja ry:ssä asiantuntijana.

Jäbät ja tunteet podcastille myönnettiin Vuoden parisuhdeteko -palkinto 2022

9.11.2022

Jäbät ja tunteet –podcast vastaanotti Parisuhdekeskus Kataja ry:n vuoden 2022 Parisuhdeteko –palkinnon. Podcast kannustaa haavoittuvaisuuteen ja tunneilmaisuun sekä pyrkii laajentamaan miehenä olemisen malleja.

Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitus halusi palkita tänä vuonna toimijan, joka nostaa esille parisuhteisiin liittyviä teemoja innovatiivisesti ja herättää valtakunnallisesti keskustelua aiheesta. Tärkeäksi koettiin palkita toimija, joka herättää keskustelua miesnäkökulmasta.

Jäbät ja tunteet –podcast ohjelmassa Miro Olsoni, Nasim Selmani ja Nosh A Lody keskustelevat avoimesti tunteistaan ja nostavat esille parisuhteisiin liittyviä teemoja. Podcastin tavoitteena on luoda keskusteluilmapiirin muutosta ja samalla parantaa maskuliinisuuksia sekä lisätä yhdenvertaisuutta. Podcast on tavoittanut suuren määrän kuuntelijoita kahden toimintavuoden aikana.

”Me haluamme rohkaista, inspiroida ja innostaa kaikenikäisiä miehiä olemaan haavoittuvaisempia ja puhumaan tunteistaan avoimesti. Lisäksi me toivomme, että voimme luoda tilaa olla mies erilaisin tavoin, jolloin voimme myös olla itsemme lisäksi parempia kaikille muille ja esimerkiksi parempia kumppaneita parisuhteessa.” Miro Olsoni.

Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitus myöntää vuosittain Parisuhdeteko -palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on vaikuttanut toiminnallaan parisuhteiden hyvinvointiin, toimintakulttuuriin tai parisuhteen hyvinvointia vahvistavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Palkinto jaettiin kolmannentoista kerran.

Parisuhdeteko -palkinto luovutettiin Valtakunnallisessa Parisuhdepäivässä 8.11. Musiikkitalolla.

Jäbät ja tunteet podcast: https://open.spotify.com/show/3rN0M0bJEfT3huRkZPozBP

Lisätietoja:

Suvi Laru, Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtaja
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi, 050 5411288

Tiedote: Tukea saa usein liian myöhään, kun parisuhdetta koettelee mielenterveyden haasteet

8.11.2022

Eroja voitaisiin ehkäistä neljällä toimenpiteellä: ajoissa annettu parisuhdetuki, parisuhteen huomioiminen mielenterveyspalveluissa, molempien tuen tarpeen kartoittaminen ja avoin puhe mielenterveyshaasteiden vaikutuksista parisuhteeseen.

Kumppanin psyykkinen sairaus kuormittaa ja lisää stressiä, mikä voi ajaa kumppanit erilleen. Näin osoittaa myös Parisuhdekeskus Katajan ja mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toteuttama tuore kysely. Lähes kuudestasadasta kyselyyn vastanneesta vain noin 17 prosenttia kertoi, että vaikeudet ovat lähentäneet suhteen osapuolia.

– Mielenterveyshaasteet tuovat selkeitä negatiivisia vaikutuksia parisuhteisiin. Huolestuttavaa on, että palvelujärjestelmässä ei usein tunnisteta psyykkisen sairauden vaikutuksia parisuhteeseen, viittaa kyselyn tuloksiin FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

Kyselyn mukaan eri taloudessa eläneet saivat vähiten tukea parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä, kun taas eronneet eniten.

– Se, että eronneet ovat saaneet eniten tukea, osoittaa palveluiden kohdentuvan liian myöhäisessä vaiheessa. Eropalvelut ovat tärkeitä, mutta tukea pitäisi ehdottomasti saada jo aikaisemmin, sanoo Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Laru.

Sairastumisen myötä parisuhde voi myös lujittua ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyä. Nuoret vastaajat näkivät parisuhteensa tulevaisuuden valoisimpana, kun taas 46–55-vuotiaat uskoivat eniten suhteensa päättyvän eroon. Toiveikkaimmin parisuhteensa tulevaisuuteen suhtautuivat he, jotka olivat saaneet tukea sekä he, jotka eivät olleet kaivanneet tukea.

– Ajoissa annettu parisuhteen tuki lisää ymmärrystä kumppaneiden välillä ja ehkäisee eroja, korostaa Laru.

Myös psyykkisesti sairastuneen kumppani tarvitsee tukea

Sairauden ja sen vaikutusten tiedostaminen on tärkeää parisuhteen molempien osapuolien kannalta. Roolit muuttuvat usein sairauden myötä ja kumppanuus voi vaihtua enemmän hoiva- tai huolenpitosuhteeksi.

– On tärkeää tiedostaa, että sairastuneesta kumppanista ei tarvitse jatkuvasti kantaa huolta tai ottaa vastuuta hänen oireilustaan, Hytönen sanoo.

Kyselyn mukaan suhteen tulevaisuus nähtiin synkimpänä, kun mielenterveyshaasteet hankaloittivat perhe- ja ystävyyssuhteita sekä parisuhteen vuorovaikutusta ja tunne-elämää. Myös tilanteet, joissa lasten hoitaminen oli epätasaisesti jakautunutta, koettiin erityisen kuormittavana.

– Edellä mainitut haasteet näyttäisivät asettavan parisuhteen erityisen haavoittuvaan asemaan. On tavanomaista, että sairastuneen läheiset mukauttavat omaa toimintaansa ja tunteitaan sekä helposti unohtavat omat tarpeensa, toteaa Hytönen.

Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia oli sitä mieltä, että avun hakeminen parisuhteelle on hankalaa. Vastaajista 30 prosenttia oli jäänyt kokonaan ilman kaipaamaansa tukea. Vastaajat kaipasivat erityisesti tukea arjen pyörittämiseen, terapeuttista tukea, vertaistukea ja selkeämpää tukijärjestelmää.

– Tiedetään, että raskas elämäntilanne lisää myös omaisen riskiä sairastua itse masennukseen. Siksi kummankin kumppanin tuen saanti on varmistettava, Hytönen sanoo.

Mielenterveyden haasteiden vaikutuksista parisuhteeseen pitäisi puhua enemmän

Lähes kaikki vastaajista (97 %) oli sitä mieltä, että mielenterveyden haasteiden vaikutuksista parisuhteeseen pitäisi puhua yhteiskunnassamme enemmän.

– Tietoa tarvitaan monella eri tasolla: yleisen yhteiskunnallisen puheen lisäksi parisuhteen asiat pitäisi ottaa puheeksi myös mielenterveyspalveluissa, Laru toteaa.

Avoin puhumisen kulttuuri helpottaa avun ja tuen hakemista parisuhdetta kuormittavissa elämäntilanteissa.

– Ennaltaehkäisevä tuki säästää sekä inhimillistä kuormitusta että yhteiskunnan kustannuksia. Meidän tulee siis vahvistaa sellaista puhumisen kulttuuria, joka mahdollistaa avun hakemisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, päättää Laru.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä kevään ja kesän 2022 aikana. Kyselyyn vastasi 554 henkilöä. Suurin osa vastaajista oli naisia (85 %). Vastaajien ikä oli melko tasaisesti jakautunut, yleisin ikä 36—45. Mielenterveyshaasteiksi nostettiin kyselyssä useimmiten masennus, ahdistuneisuus ja persoonallisuushäiriöt. Kyselyn toteuttivat parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry.

Blogi: Yhdessä elämisen monet muodot

Kohtasin nykyisen puolisoni netissä, mutta emme suinkaan treffipalstalla, vaan asunnonhakuilmoituksen kautta. Etsin kommuuniimme uutta asukasta ja ilmoitukseen vastasi mies, jonka kohdalla ajattelin heti, että hänen kanssaan olisi varmasti kiva asua. Sovimme miehen ensivierailun kestoksi 15 min, mutta toisin kävi ja mies viipyikin vierailullaan 48 tuntia.

Asuimme vuoden omissa kommuuneissamme, kunnes talomme vuokrasopimus päättyi ja tuntui luonnolliselta kokeilla seuraavaksi yhdessä asumista. Olin myös väsynyt vaihtuviin asuinkumppaneihin. Kolmistaan kumppanini sekä lapseni kanssa asuminen uusperheenä symboloi pitkään haaveissani ollutta ydinperhemallia, josta minulla ei vielä aikuisena ollut kokemusta.

Olin oppinut jo erilaisissa ihmissuhteissani, että kun yhteen tuodaan kaksi tai useampi ihminen, joilla on oma historiansa ja erilaiset tapansa, ei konflikteilta voi välttyä. Kuherruskuukauden jälkeen alkoivat ristiriidat. Meilläkin riideltiin asuinkumppanuussuhteen iänikuisista aiheista, kuten siivoamisesta ja toistemme erilaisista, niin ärsyttävistä ja vääränlaisista tavoista. Huomasin jo aiemmista konflikteista oppineena, että todellisuudessa emme kuitenkaan riidelleet tavaroiden määrästä tai paikasta, vaan jostain syvemmästä, johon ei mikään määrä siivousta auta.

Oman tilan löytäminen tuntui haastavalta. Toisen läsnäolo oli molemmille ajoittain hyvin kuormittavaa. Oman tilansa vaativa yksinhuoltajan 15- vuotias miehenalku ei varsinaisesti helpottanut asiaa, tai sekään, että yhdessä asumisen aikana paljastui, että jokaisella meistä kolmesta on neuropsykiatrisia haasteita.

Emme löytäneet toistuviin ristiriitoihin pysyviä ratkaisuja yrityksestä huolimatta. Oli etsittävä uusia keinoja löytää yhteyden ja erillisyyden tasapaino. Aloin pohtia, mikä olisi kaikille paras ratkaisu tilanteeseemme. Kuinka saisimme molemmat sekä omaa aikaa että sopivasti yhteisiä hetkiä? Ajatus kahdesta kodista alkoi kyteä, mutta se oli myös pelottavaa. Entä jos suhteemme ei kestä etäisyyttä, vaan hajoaa, entä jos toisen kotona käyminen tuntuu vain vierailulta? Halusimme molemmat rakentaa yhteistä kotia, emmekä vain kyläillä toisen kotona, kuten aiemmin.

Keväällä puolisoni etsi uutta työpaikkaa. Sopivia paikkoja ei ollut tarjolla pääkaupunkiseudulla, joten hän haki työtä ympäri Suomen, lähempää ja kauempaa. Keväällä vihdoin tärppäsi. Uusi työpaikka löytyi 700 kilometrin päästä pohjoisesta. Samoihin aikoihin raskaustestiin ilmestyi kaksi viivaa. Tiesimme molemmat, että tähän tilaisuuteen oli tartuttava, vaikka emme todellakaan tienneet, miten koko kuvio tulisi toimimaan.

Hankimme keväällä jo ennen tietoa tulevasta muutoksesta matkailuauton. Kun elokuu koitti, muutimme kodin toiseen Helsingin kaupunginosaan. Puolisoni pakkasi asuntoauton, josta tuli toistaiseksi hänen työasuntonsa, ja suuntasi kohti pohjoista.

Nyt muutaman kuukauden jälkeen voin todeta tämän olleen paras ratkaisu tähän hetkeen kaikille. Puolisoni käy Helsingissä, kun ehtii, ja voi tehdä työt osittain etänä halutessaan. Itse nautin siitä, että saan viettää aikaa vielä kaksin teinini kanssa, sekä omasta hiljaisesta ajasta. Puolisoni vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä saadessaan keskittyä täysillä itseensä ja uuteen unelmatyöhönsä. Toivon että vielä koittaa se päivä, kun löydämme harmonian saman katon alta, mutta kaikki on hyvin nyt. Peloista huolimatta etäisyydestä tulikin meille mahdollisuus rikkaampaan elämään. Vuoden vaihteessa syntyvä vauva saa näyttää sitten mihin suuntaan perheemme kurssi kääntyy. Asuntoautoreissailu uudella perhekokoonpanolla kiehtoo ajatuksena kovasti ja haaveilemme talon rakentamisesta tulevaisuudessa. Visioidessa on selvinnyt, että siihen taloon tahdon omat huoneet kaikille.

Tulevia käänteitämme voi seurata instagramissa @iloinen.nomadi ja @mammaloki

Olen Hannele Kirjavainen, teinin äiti ja upean miehen puoliso. Ammatiltani olen kulttuurituottaja ja tuleva tradenomi. Opiskelen mielenvalmentajaksi (mm. hypnoosi ja NLP).

Olen käynyt Parisuhdekeskus Katajan PariAsiaa ja Parisuhteen Palikat koulutukset sekä toiminut vapaaehtoisena luennoitsijana. Olen ollut mukana myös ryhmächatissa ja nyt olen myös vapaaehtoisten blogikirjoitusryhmässä. Iloitsen siitä, että voin Katajassa toteuttaa monenlaisia taitoja eri muodoissa.  Hyvinvoiva suhde on yksilötasolla niin henkisen kuin fyysisesenkin hyvinvoinnin lähde.

Parisuhdeviikkoa vietetään 7.-13.11.

Parisuhdeviikkoa vietetään viikolla 45, eli 7.-13.11. Vuoden 2022 teemana on Parisuhde ja mielenterveys. Parisuhdeviikon aikana järjestetään toimintaa kohtaavasti ja verkossa esim. luentoja, chatteja ja puhelinneuvontaa. Viikon päätapahtumina on ammattilaisille suunnattu koulutuspäivä Parisuhdepäivä ti 8.11. ja pareille suunnattu Päivä Parisuhteelle –tapahtuma la 12.11. Parisuhdeviikkoa koordinoi parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja viikkoa on suunnittelemassa järjestöjen ja kuntatoimijoiden muodostama valtakunnallinen parisuhdeverkosto.

Parisuhdekeskus Katajan tarjoama viikon ohjelma:

MA 7.11. klo 17.30 VERKKOLUENTO: Yhteys katki? Mielenterveyden haasteet parisuhteessa (kaikille avoin, maksuton)

TI 8.11. KOULUTUSPÄIVÄ: Valtakunnallinen Parisuhdepäivä (ammattilaisille suunnattu, maksullinen)

KE 9.11. klo 17.00 VERKKOLUENTO: Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen (kaikille avoin, maksuton)

TO 10.11. klo 17.30 VERKKOLUENTO: Parisuhde voimavarana ympäristöahdistuksessa (kaikille avoin, maksuton)

PE 11.11. klo 11-12 VERKKOLUENTO: Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin (kaikille avoin, maksuton)

LA 12.11. klo 10-11.30 VERKKOTAPAHTUMA: Päivä parisuhteelle (kaikille avoin, maksuton)

Parisuhdekeskus Katajan matalan kynnyksen palvelut viikolla

Parisuhdeteemainen päivystyschat ke klo 12-15

Parisuhdepuhelin ma klo 14-16

Parisuhdeteemainen ajanvarauschat (aikoja torstaina ja perjantaina)

Ryhmächat: Omat rajat ihmissuhteissa (18-29 vuotiaille) to 10.11. klo 15-16.30

Lämpimästi tervetuloa mukaan viikon tapahtumiin!

Blogi: Ristiriidat parisuhteessa

Parisuhde on vaikea laji. Se koostuu kahdesta erillisestä ihmisestä, joilla molemmilla on omat toiveet, tunteet, halut, unelmat ja historia. Samalla se on läheisin suhde sitten suhteen omiin vanhempiin. Hääparille sanotaan usein vinkiksi, että katsokaa toisianne vaaleanpunaisten linssien läpi. Tämä on mielestäni erittäin kuvaavaa; katsomme toista aina jonkinlaisten linssien läpi. Tulkitsemme toisen toimintaa aina omista lähtökohdistamme ja ajatusmaailmastamme käsin. Emme siis koskaan näe toista ihan täysin sellaisena kuin hän on. Ei ihme, että tulee ristiriitoja.

Ristiriidat voivat parhaimmillaan lisätä ymmärrystä ja myötätuntoa toista kohtaan. Ristiriita nostaa esille molempien näkökulman asiaan. Se tuo esille sen, kuinka tullakseen nähdyksi ja kuulluksi täytyy tuoda omat ajatuksensa esille. Kun jaksamme kerrasta toiseen selittää oman näkökulmamme ja aidosti kuunnella toisen näkökulman, voimme tutustua paremmin toisiimme. Ja sitä kautta lisätä myötätuntoa niin itseä kuin toista kohtaan.

Joskus meiltä puuttuu oikeanlaisia vuorovaikutustaitoja ja ristiriidat voivat johtaa syvälle satuttaviin riitoihin. Niissä sivalletaan toisen identiteettiä ja annetaan toiselle leimoja tai nimityksiä. Ikään kuin hänessä olisi ihmisenä jotain perustavanlaatuista vikaa. Ei pystytä asettumaan toisen asemaan ja kokemaan myötätuntoa. Niistä jää jäljelle haava, joka ei parane helposti. Mitä useammin sama riita on käyty, sen tuoreempi arpi on ja sitä nopeammin sattuu. Ei tarvita enää montaa sanaa tai katsetta ja viilto osuu syvälle. Niiden haavojen parantumiseen tarvitaan usein jonkun ammattilaisen apua ja aivan uudenlaista ymmärrystä osapuolten välille.

Kuinka sitten ottaa puheeksi joku asia, joka aiheuttaa ristiriitoja? Ensimmäiseksi on hyvä rauhoittaa itsensä. Mahdollisimman neutraalista tunnetilasta puhuttaessa on helpompi pysyä oikeassa asiassa ja toisen syyttämisen sijaan. Väsyneenä, nälkäisenä tai stressaantuneena asiat helposti paisuvat ja puuroutuvat. Toiseksi on hyvä puhua itsestä käsin ja avoimesti: minusta tuntuu siltä, että… tulkitsin sanomisesi näin, olenko oikeassa? Avata itsensä toisen kuulemiseen koettamalla asettua hänen näkökulmaansa hetkeksi. Kolmanneksi voi olla hyvä idea ottaa fyysistä etäisyyttä arjen kuvioihin. Tämän voi tehdä esimerkiksi lähtemällä yhdessä metsään kävelylle selvittämään asioita. Kotona voi myös rauhoittaa jotkin paikat, kuten vaikka sängyn, kokonaan ristiriitojen selvittelyn ulkopuolelle.

Kun ristiriitojen käsittelystä puhutaan ja riitelyn pelisäännöistä sovitaan jo ennen kuin tunteet kuumenevat, on ristiriitatilanteissa enemmän mahdollisuuksia löytää yhteisymmärrystä. Rakentavasti ratkaistut ristiriidat voivat parhaimmillaan tuoda lisää läheisyyttä parisuhteeseen.

Kirjoittaja

Satu Kattainen on seksuaalineuvoja ja parisuhdekeskus Katajan vapaaehtoinen.

Parisuhde on hänen mielestään niin tunne- kuin taitolaji. Siinä ei voi koskaan tulla täydelliseksi ja siksi se on juuri niin kiehtova, elämän mittainen oppimisprosessi.

Blogi: Parisuhde on uusperheen ydin

Minkälaista tarinaa uusperheelliset kertovat parisuhteestaan, oli kysymys, jota jäin pohtimaan. Siis kertovat itse, omistaen oman ainutkertaisen tarinansa. Uusperhe toki on aina enemmän, kuin alkanut parisuhde, koska parisuhteen mukana tulee aina valmista perhettä, jonka kylkeen parisuhde muodostetaan. Tulee vanhemmuutta, lapsi tai lapsia ja toisia vanhempia. Tulee toimivaa eron jälkeistä elämää, tai toimimatonta. Lapsen toista vanhempaa ei voi täysin hylätä menneiden parisuhteiden hautuumaalle, vaikka mennyt parisuhde siellä toivottavasti makaakin. Entinen kumppani ei ole elämästä pois jäänyt ihminen, vaikka niin haluaisikin, vaan tekemisissä tulee olla. Parhaimmillaan yhtälö eksien kanssa näyttäytyy yhtenä sopuisana laajentuneena perheenä, pahimmillaan jonain aivan muuna. Parisuhde voi näyttäytyä ympäröivien ihmisten hyväksymänä tai se voidaan haluta nähdä vain isona virheenä. Nämä ovat usein niitä tarinoita, joita kerrotaan.

Ajattelen, että olosuhteet parisuhteen ympärillä voivat olla aika lailla mitä vain, mutta parisuhde on se puhdas ydin, jonka omistajuus on uusperheen vanhemmilla. Se osuus, joka on omissa käsissä. Tämä on asia jota on syytä korostaa, varsinkin jos ympärillä kuohuu. Kuohu on juurikin siellä ympärillä, ei välissä, jos osataan toisiaan kohdata.

Uusperheen parisuhde on aikuisten suhde, jossa täytyy olla myös itsekkyyttä ja oikeutta, sitä samaa mitä ydinperheiltä ei kyseenalaisteta. Uusperheen parisuhde on suhde, jossa on myös pakko antaa tilaa vanhemmuudelle. Uusperheen parisuhde luo omat sääntönsä ja sopeutuu samalla jo valmiiseen elämän malliin lapsen kanssa.

Mutta ne parisuhteen tarinat ovat tarinoita uudesta mahdollisuudesta, yhteyden löytymisestä, ymmärryksestä vaalia suhdetta pitämättä mitään itsestään selvyytenä, intohimosta, rakkaudesta, oppimisesta huoltamaan suhdetta, oikeudesta aikuiseen elämään ja parisuhteen yksityisyyteen, onnellisista päivistä, arjesta, riitojen selvittelystä sekä ihmettelystä: tätäkin elämä vielä minulle tarjosi. Aivan yhtä arvokkaana tai arvokkaampana kuin menneet suhteet.

Kirjoittaja

Olen Satu Kelkka, perhe- ja pariterapeutti ja Parisuhdekeskus Kataja ry:n vapaaehtoinen.

Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Päivätyöni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa. Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.

Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.

Parisuhdepuhelin ja päivystyschat tarjoavat tukea parisuhteen pulmissa

Kaipaatko tukea ristiriitojen tai vuorovaikutusongelmien ratkaisuun? Pohditko miten lisätä suhteen läheisyyttä? Mietitkö mistä kaikkialta saa apua parisuhteelle?

Monet asiat voivat huolettaa arjessa. Älä jää yksin parisuhdekysymysten kanssa, vaan tule keskustelemaan anonyymisti Parisuhdekeskus Katajan työntekijän kanssa chattiin tai soita Parisuhdepuhelimeen!

Päivystyschat palvelee tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 12-15. Chattiin pääset seuraavasta linkistä: päivystyschat

Parisuhdepuhelin palvelee maanantaisin kello 14-16 numerossa 050 337 9053.

Usein pienikin keskustelu ammattilaisen kanssa vie asioita eteenpäin, joten ota rohkeasti yhteyttä!

SuomiAreenan tallenne katsottavissa MTV Katsomosta

Kuluneet vuodet ovat kuluttaneet perheiden palautumiskykyä. Voimavarat arjesta selviytymiseen ovat monessa perheessä vähissä. Yli puolet pienten lasten vanhemmista ovat miettineet eroa. Millaiset asiat vahvistavat mielenterveystaitoja perheessä tai parisuhteessa?

Järjestömme osallistui mukaan SuomiAreenaan Jäikö parisuhde pandemian jalkoihin -teemalla. Keskustelun tallenne on katsottavissa MTV Katsomosta

https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003188/jaiko-parisuhde-pandemian-jalkoihin-1624070

Parisuhdekeskus Katajan keskustelussa mukana:

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Lastensuojelun keskusliitto
Liisa Välilä, parisuhde- ja perheasioiden asiantuntija Kirkkohallitus
Johanna Linner Matikka, projektipäällikkö Helsingin kaupunki
Anna Moring, johtava asiantuntija Monimuotoiset perheet
Dennis Ekman, hallituksen varajäsen, kokemuspuhuja Parisuhdekeskus Kataja
Marianna Pere, hallituksen jäsen Äidit irti synnytysmasennuksesta
juontaja Laura Huuskonen, asiantuntija Parisuhdekeskus Kataja

SuomiAreenan tavoitteena on tuoda yhteiskunnallinen ja ajankohtainen keskustelu kaikkien ulottuville. Jotta meillä olisi enemmän ratkaisuja ja vähemmän ongelmia. MTV ja Porin kaupunki järjestävät vuosittain yhdessä yhteiskunnallisen festivaalin Porissa. Lisäksi MTV järjestää Helsingissä tv- ja media-alan ajankohtaistapahtuman, SuomiAreena Goes Median. www.suomiareena.fi

Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen, vuonna 1994 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tuemme pareja ja koulutamme vapaaehtoisia ja ammattilaisia.

Väestöliiton Parisuhdekeskus Kataja

All posts by : user