Kaksi pyykkipoikaa

Blogi: Yhdessä elämisen monet muodot

Kohtasin nykyisen puolisoni netissä, mutta emme suinkaan treffipalstalla, vaan asunnonhakuilmoituksen kautta. Etsin kommuuniimme uutta asukasta ja ilmoitukseen vastasi mies, jonka kohdalla ajattelin heti, että hänen kanssaan olisi varmasti kiva asua. Sovimme miehen ensivierailun kestoksi 15 min, mutta toisin kävi ja mies viipyikin vierailullaan 48 tuntia.

Asuimme vuoden omissa kommuuneissamme, kunnes talomme vuokrasopimus päättyi ja tuntui luonnolliselta kokeilla seuraavaksi yhdessä asumista. Olin myös väsynyt vaihtuviin asuinkumppaneihin. Kolmistaan kumppanini sekä lapseni kanssa asuminen uusperheenä symboloi pitkään haaveissani ollutta ydinperhemallia, josta minulla ei vielä aikuisena ollut kokemusta. 

Olin oppinut jo erilaisissa ihmissuhteissani, että kun yhteen tuodaan kaksi tai useampi ihminen, joilla on oma historiansa ja erilaiset tapansa, ei konflikteilta voi välttyä. Kuherruskuukauden jälkeen alkoivat ristiriidat. Meilläkin riideltiin asuinkumppanuussuhteen iänikuisista aiheista, kuten siivoamisesta ja toistemme erilaisista, niin ärsyttävistä ja vääränlaisista tavoista. Huomasin jo aiemmista konflikteista oppineena, että todellisuudessa emme kuitenkaan riidelleet tavaroiden määrästä tai paikasta, vaan jostain syvemmästä, johon ei mikään määrä siivousta auta.

Oman tilan löytäminen tuntui haastavalta. Toisen läsnäolo oli molemmille ajoittain hyvin kuormittavaa. Oman tilansa vaativa yksinhuoltajan 15- vuotias miehenalku ei varsinaisesti helpottanut asiaa, tai sekään, että yhdessä asumisen aikana paljastui, että jokaisella meistä kolmesta on neuropsykiatrisia haasteita.

Emme löytäneet toistuviin ristiriitoihin pysyviä ratkaisuja yrityksestä huolimatta. Oli etsittävä uusia keinoja löytää yhteyden ja erillisyyden tasapaino. Aloin pohtia, mikä olisi kaikille paras ratkaisu tilanteeseemme. Kuinka saisimme molemmat sekä omaa aikaa että sopivasti yhteisiä hetkiä? Ajatus kahdesta kodista alkoi kyteä, mutta se oli myös pelottavaa. Entä jos suhteemme ei kestä etäisyyttä, vaan hajoaa, entä jos toisen kotona käyminen tuntuu vain vierailulta? Halusimme molemmat rakentaa yhteistä kotia, emmekä vain kyläillä toisen kotona, kuten aiemmin. 

Keväällä puolisoni etsi uutta työpaikkaa. Sopivia paikkoja ei ollut tarjolla pääkaupunkiseudulla, joten hän haki työtä ympäri Suomen, lähempää ja kauempaa. Keväällä vihdoin tärppäsi. Uusi työpaikka löytyi 700 kilometrin päästä pohjoisesta. Samoihin aikoihin raskaustestiin ilmestyi kaksi viivaa. Tiesimme molemmat, että tähän tilaisuuteen oli tartuttava, vaikka emme todellakaan tienneet, miten koko kuvio tulisi toimimaan. 

Hankimme keväällä jo ennen tietoa tulevasta muutoksesta matkailuauton. Kun elokuu koitti, muutimme kodin toiseen Helsingin kaupunginosaan. Puolisoni pakkasi asuntoauton, josta tuli toistaiseksi hänen työasuntonsa, ja suuntasi kohti pohjoista. 

Nyt muutaman kuukauden jälkeen voin todeta tämän olleen paras ratkaisu tähän hetkeen kaikille. Puolisoni käy Helsingissä, kun ehtii, ja voi tehdä työt osittain etänä halutessaan. Itse nautin siitä, että saan viettää aikaa vielä kaksin teinini kanssa, sekä omasta hiljaisesta ajasta. Puolisoni vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä saadessaan keskittyä täysillä itseensä ja uuteen unelmatyöhönsä. Toivon että vielä koittaa se päivä, kun löydämme harmonian saman katon alta, mutta kaikki on hyvin nyt. Peloista huolimatta etäisyydestä tulikin meille mahdollisuus rikkaampaan elämään. Vuoden vaihteessa syntyvä vauva saa näyttää sitten mihin suuntaan perheemme kurssi kääntyy. Asuntoautoreissailu uudella perhekokoonpanolla kiehtoo ajatuksena kovasti ja haaveilemme talon rakentamisesta tulevaisuudessa. Visioidessa on selvinnyt, että siihen taloon tahdon omat huoneet kaikille.

Tulevia käänteitämme voi seurata instagramissa @iloinen.nomadi ja @mammaloki

Hannele Kirjavainen

Olen Hannele Kirjavainen, teinin äiti ja upean miehen puoliso. Ammatiltani olen kulttuurituottaja ja tuleva tradenomi. Opiskelen mielenvalmentajaksi (mm. hypnoosi ja NLP). 

Olen käynyt Parisuhdekeskus Katajan PariAsiaa ja Parisuhteen Palikat koulutukset sekä toiminut vapaaehtoisena luennoitsijana. Olen ollut mukana myös ryhmächatissa ja nyt olen myös vapaaehtoisten blogikirjoitusryhmässä. Iloitsen siitä, että voin Katajassa toteuttaa monenlaisia taitoja eri muodoissa.  Hyvinvoiva suhde on yksilötasolla niin henkisen kuin fyysisesenkin hyvinvoinnin lähde.

Parisuhdeviikko

Parisuhdeviikkoa vietetään 7.-13.11.

Parisuhdeviikkoa vietetään viikolla 45, eli 7.-13.11. Vuoden 2022 teemana on Parisuhde ja mielenterveys. Parisuhdeviikon aikana järjestetään toimintaa kohtaavasti ja verkossa esim. luentoja, chatteja ja puhelinneuvontaa. Viikon päätapahtumina on ammattilaisille suunnattu koulutuspäivä Parisuhdepäivä ti 8.11. ja pareille suunnattu Päivä Parisuhteelle –tapahtuma la 12.11. Parisuhdeviikkoa koordinoi parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja viikkoa on suunnittelemassa järjestöjen ja kuntatoimijoiden muodostama valtakunnallinen parisuhdeverkosto.

Parisuhdekeskus Katajan tarjoama viikon ohjelma:

MA 7.11. klo 17.30 VERKKOLUENTO: Yhteys katki? Mielenterveyden haasteet parisuhteessa (kaikille avoin, maksuton)

TI 8.11. KOULUTUSPÄIVÄ: Valtakunnallinen Parisuhdepäivä (ammattilaisille suunnattu, maksullinen)

KE 9.11. klo 17.00 VERKKOLUENTO: Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen (kaikille avoin, maksuton)

TO 10.11. klo 17.30 VERKKOLUENTO: Parisuhde voimavarana ympäristöahdistuksessa (kaikille avoin, maksuton)

PE 11.11. klo 11-12 VERKKOLUENTO: Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin (kaikille avoin, maksuton)

LA 12.11. klo 10-11.30 VERKKOTAPAHTUMA: Päivä parisuhteelle (kaikille avoin, maksuton)

Parisuhdekeskus Katajan matalan kynnyksen palvelut viikolla

Parisuhdeteemainen päivystyschat ke klo 12-15

Parisuhdepuhelin ma klo 14-16

Parisuhdeteemainen ajanvarauschat (aikoja torstaina ja perjantaina)

Ryhmächat: Omat rajat ihmissuhteissa (18-29 vuotiaille) to 10.11. klo 15-16.30

Lämpimästi tervetuloa mukaan viikon tapahtumiin!

Pariskunta

Blogi: Ristiriidat parisuhteessa

Parisuhde on vaikea laji. Se koostuu kahdesta erillisestä ihmisestä, joilla molemmilla on omat toiveet, tunteet, halut, unelmat ja historia. Samalla se on läheisin suhde sitten suhteen omiin vanhempiin. Hääparille sanotaan usein vinkiksi, että katsokaa toisianne vaaleanpunaisten linssien läpi. Tämä on mielestäni erittäin kuvaavaa; katsomme toista aina jonkinlaisten linssien läpi. Tulkitsemme toisen toimintaa aina omista lähtökohdistamme ja ajatusmaailmastamme käsin. Emme siis koskaan näe toista ihan täysin sellaisena kuin hän on. Ei ihme, että tulee ristiriitoja.

Ristiriidat voivat parhaimmillaan lisätä ymmärrystä ja myötätuntoa toista kohtaan. Ristiriita nostaa esille molempien näkökulman asiaan. Se tuo esille sen, kuinka tullakseen nähdyksi ja kuulluksi täytyy tuoda omat ajatuksensa esille. Kun jaksamme kerrasta toiseen selittää oman näkökulmamme ja aidosti kuunnella toisen näkökulman, voimme tutustua paremmin toisiimme. Ja sitä kautta lisätä myötätuntoa niin itseä kuin toista kohtaan.

Joskus meiltä puuttuu oikeanlaisia vuorovaikutustaitoja ja ristiriidat voivat johtaa syvälle satuttaviin riitoihin. Niissä sivalletaan toisen identiteettiä ja annetaan toiselle leimoja tai nimityksiä. Ikään kuin hänessä olisi ihmisenä jotain perustavanlaatuista vikaa. Ei pystytä asettumaan toisen asemaan ja kokemaan myötätuntoa. Niistä jää jäljelle haava, joka ei parane helposti. Mitä useammin sama riita on käyty, sen tuoreempi arpi on ja sitä nopeammin sattuu. Ei tarvita enää montaa sanaa tai katsetta ja viilto osuu syvälle. Niiden haavojen parantumiseen tarvitaan usein jonkun ammattilaisen apua ja aivan uudenlaista ymmärrystä osapuolten välille.

Kuinka sitten ottaa puheeksi joku asia, joka aiheuttaa ristiriitoja? Ensimmäiseksi on hyvä rauhoittaa itsensä. Mahdollisimman neutraalista tunnetilasta puhuttaessa on helpompi pysyä oikeassa asiassa ja toisen syyttämisen sijaan. Väsyneenä, nälkäisenä tai stressaantuneena asiat helposti paisuvat ja puuroutuvat. Toiseksi on hyvä puhua itsestä käsin ja avoimesti: minusta tuntuu siltä, että… tulkitsin sanomisesi näin, olenko oikeassa? Avata itsensä toisen kuulemiseen koettamalla asettua hänen näkökulmaansa hetkeksi. Kolmanneksi voi olla hyvä idea ottaa fyysistä etäisyyttä arjen kuvioihin. Tämän voi tehdä esimerkiksi lähtemällä yhdessä metsään kävelylle selvittämään asioita. Kotona voi myös rauhoittaa jotkin paikat, kuten vaikka sängyn, kokonaan ristiriitojen selvittelyn ulkopuolelle.

Kun ristiriitojen käsittelystä puhutaan ja riitelyn pelisäännöistä sovitaan jo ennen kuin tunteet kuumenevat, on ristiriitatilanteissa enemmän mahdollisuuksia löytää yhteisymmärrystä. Rakentavasti ratkaistut ristiriidat voivat parhaimmillaan tuoda lisää läheisyyttä parisuhteeseen.

Satu Kattainen

Kirjoittaja

Satu Kattainen on seksuaalineuvoja ja parisuhdekeskus Katajan vapaaehtoinen.

Parisuhde on hänen mielestään niin tunne- kuin taitolaji. Siinä ei voi koskaan tulla täydelliseksi ja siksi se on juuri niin kiehtova, elämän mittainen oppimisprosessi.

Käsi kädessä

Blogi: Parisuhde on uusperheen ydin

Minkälaista tarinaa uusperheelliset kertovat parisuhteestaan, oli kysymys, jota jäin pohtimaan. Siis kertovat itse, omistaen oman ainutkertaisen tarinansa. Uusperhe toki on aina enemmän, kuin alkanut parisuhde, koska parisuhteen mukana tulee aina valmista perhettä, jonka kylkeen parisuhde muodostetaan. Tulee vanhemmuutta, lapsi tai lapsia ja toisia vanhempia. Tulee toimivaa eron jälkeistä elämää, tai toimimatonta. Lapsen toista vanhempaa ei voi täysin hylätä menneiden parisuhteiden hautuumaalle, vaikka mennyt parisuhde siellä toivottavasti makaakin. Entinen kumppani ei ole elämästä pois jäänyt ihminen, vaikka niin haluaisikin, vaan tekemisissä tulee olla. Parhaimmillaan yhtälö eksien kanssa näyttäytyy yhtenä sopuisana laajentuneena perheenä, pahimmillaan jonain aivan muuna. Parisuhde voi näyttäytyä ympäröivien ihmisten hyväksymänä tai se voidaan haluta nähdä vain isona virheenä. Nämä ovat usein niitä tarinoita, joita kerrotaan.

Ajattelen, että olosuhteet parisuhteen ympärillä voivat olla aika lailla mitä vain, mutta parisuhde on se puhdas ydin, jonka omistajuus on uusperheen vanhemmilla. Se osuus, joka on omissa käsissä. Tämä on asia jota on syytä korostaa, varsinkin jos ympärillä kuohuu. Kuohu on juurikin siellä ympärillä, ei välissä, jos osataan toisiaan kohdata.

Uusperheen parisuhde on aikuisten suhde, jossa täytyy olla myös itsekkyyttä ja oikeutta, sitä samaa mitä ydinperheiltä ei kyseenalaisteta. Uusperheen parisuhde on suhde, jossa on myös pakko antaa tilaa vanhemmuudelle. Uusperheen parisuhde luo omat sääntönsä ja sopeutuu samalla jo valmiiseen elämän malliin lapsen kanssa.

Mutta ne parisuhteen tarinat ovat tarinoita uudesta mahdollisuudesta, yhteyden löytymisestä, ymmärryksestä vaalia suhdetta pitämättä mitään itsestään selvyytenä, intohimosta, rakkaudesta, oppimisesta huoltamaan suhdetta, oikeudesta aikuiseen elämään ja parisuhteen yksityisyyteen, onnellisista päivistä, arjesta, riitojen selvittelystä sekä ihmettelystä: tätäkin elämä vielä minulle tarjosi. Aivan yhtä arvokkaana tai arvokkaampana kuin menneet suhteet.

Satu Kelkka

Kirjoittaja

Olen Satu Kelkka, perhe- ja pariterapeutti ja Parisuhdekeskus Kataja ry:n vapaaehtoinen.

Parisuhdekeskus Katjan koulutuksissa löysin aikoinaan kipinän parisuhteiden tarkastelun maailmaan. Päivätyöni teen Sotesin perhe- ja sosiaalipalveluissa.  Olen valmistunut myös uusperheneuvojaksi vuonna 2016, tästä uusperheellisyyden maailmasta kiinnostuin oman uusperheeni myötä. Elämä, suhteet ja ihmisyys ovat loputon kiinnostukseni kohde.

Blogitekstieni toivon herättävän ajatuksia, näkökulmia ja keskustelua. Totuutta en aina väitä tietäväni ja väärässäkin välillä voin olla, mutta dialogi toivottavasti alkaa, kun nostan jonkun ajatuksen esille.

Pari kävelemässä puistokadulla

Parisuhdepuhelin ja päivystyschat tarjoavat tukea parisuhteen pulmissa

Kaipaatko tukea ristiriitojen tai vuorovaikutusongelmien ratkaisuun? Pohditko miten lisätä suhteen läheisyyttä? Mietitkö mistä kaikkialta saa apua parisuhteelle?

Monet asiat voivat huolettaa arjessa. Älä jää yksin parisuhdekysymysten kanssa, vaan tule keskustelemaan anonyymisti Parisuhdekeskus Katajan työntekijän kanssa chattiin tai soita Parisuhdepuhelimeen!

Päivystyschat palvelee tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 12-15. Chattiin pääset seuraavasta linkistä: päivystyschat 

Parisuhdepuhelin palvelee maanantaisin kello 14-16 numerossa 050 337 9053.

Usein pienikin keskustelu ammattilaisen kanssa vie asioita eteenpäin, joten ota rohkeasti yhteyttä!

SuomiAreena panelistit

SuomiAreenan tallenne katsottavissa MTV Katsomosta

Kuluneet vuodet ovat kuluttaneet perheiden palautumiskykyä. Voimavarat arjesta selviytymiseen ovat monessa perheessä vähissä. Yli puolet pienten lasten vanhemmista ovat miettineet eroa. Millaiset asiat vahvistavat mielenterveystaitoja perheessä tai parisuhteessa?

Järjestömme osallistui mukaan SuomiAreenaan Jäikö parisuhde pandemian jalkoihin -teemalla. Keskustelun tallenne on katsottavissa MTV Katsomosta

https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003188/jaiko-parisuhde-pandemian-jalkoihin-1624070

Parisuhdekeskus Katajan keskustelussa mukana:

  • Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
  • Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Lastensuojelun keskusliitto
  • Liisa Välilä, parisuhde- ja perheasioiden asiantuntija Kirkkohallitus
  • Johanna Linner Matikka, projektipäällikkö Helsingin kaupunki
  • Anna Moring, johtava asiantuntija Monimuotoiset perheet
  • Dennis Ekman, hallituksen varajäsen, kokemuspuhuja Parisuhdekeskus Kataja
  • Marianna Pere, hallituksen jäsen Äidit irti synnytysmasennuksesta
  • juontaja Laura Huuskonen, asiantuntija Parisuhdekeskus Kataja

SuomiAreenan tavoitteena on tuoda yhteiskunnallinen ja ajankohtainen keskustelu kaikkien ulottuville. Jotta meillä olisi enemmän ratkaisuja ja vähemmän ongelmia. MTV ja Porin kaupunki järjestävät vuosittain yhdessä yhteiskunnallisen festivaalin Porissa. Lisäksi MTV järjestää Helsingissä tv- ja media-alan ajankohtaistapahtuman, SuomiAreena Goes Median. www.suomiareena.fi

Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen, vuonna 1994 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tuemme pareja ja koulutamme vapaaehtoisia ja ammattilaisia. 

Pariskunta

Blogi: Miten ja miksi olen lukossa?

Meillä kaikilla on tunteita. Avoimia tai suljettuja. Tunteita, jotka eivät näy ulospäin ja tunteita, jotka ovat muiden nähtävissä ja tunnistettavissa. Me tunnemme ja näytämme tunteita joka päivä. Tunteet yhdistävät meitä myös parisuhteessa. Parisuhde on tunteiden näyttämö ja taistelutanner. Me emme tunne tunteita samalla tavalla kuin kumppanimme. Me yritämme lukea toinen toistemme tunteita ja joskus me onnistummekin siinä mutta toisinaan olemme täysin hukassa. Toinen ihminen omine tunteineen tuntuu mysteeriltä. Johtuuko se siitä, että toinen ei osaa selkeästi ilmaista tai kertoa tunteistaan? Vai johtuuko se siitä, ettei itsekkään osaa tunnistaa tai ymmärtää omia tunteita? Olemme lukossa. Meillä on tunnelukkoja.

Tunnelukoista on erilaisissa medioissa keskusteltu vilkkaasti. Puhutaan siitä, että jokaisella meillä on tunteita, joiden kanssa olemme lukossa. Lukkoihin saattaa vaikuttaa historiamme, tapahtumat menneisyydestä, tapamme olla muiden ja itsemme kanssa sekä taitomme olla läsnä. On kehitelty erilaisia tunnelukkotestejä ja -harjoituksia, joiden avulla voimme tunnistaa miksi ja miten me olemme lukossa erilaisten tunteittemme kanssa. Jokainen voi halutessaan tutustua näihin itsenäisesti, mutta tämän lisäksi koen merkitykselliseksi, että tunnelukoista tai tunnesolmuista puhutaan myös parisuhdeterapiassa. Lukkiutuminen ja epätietoisuus omien tunteiden kanssa on normaalia ja koskettaa meitä kaikkia henkilökohtaisella ja ihmissuhdetasolla. Tärkeäksi koen avoimen keskustelun, oman historian tutkimisen ja kiinnostuksen omiin sekä toisten tunteisiin.

Miten sitten voin puhua omista lukoista kumppanini kanssa joko kotona tai pariterapiaistunnolla? Mikä meitä auttaa ymmärtämään itseämme ja toista paremmin? Tässä muutama vinkki kyseiseen aiheeseen.

Mieti tilannetta kumppanisi kanssa, joka tuntuu sinusta vaikealta. Herättääkö joku tietty paikka tai keskusteluaihe sinussa sellaisen olon, että haluat poistua? Juosta pois? Kun olet löytänyt tällaisen tilanteen. mieti miltä kehossasi tuntuu. Mitä keho yrittää sinulle kertoa? Kun olet saanut kiinni kehosi tunteen, ala pohtimaan miksi tämä paikka tai keskusteluaihe herättää sinussa tietynlaista tunnetta, ehkäpä jännitystä tai ahdistusta? Muistuttaako tilanne sinua jostain epämiellyttävästä tilanteesta menneisyydestäsi? Jostain muusta? Kerro tuntemuksistasi avoimesti kumppanillesi. Yritä kuvailla, mikä tunne sinulla on kehossa ja mielessä. Pohtikaa yhdessä mitä sinä itse tai kumppanisi voi tehdä, jotta olosi helpottuu. Mikä auttaisi sinua menemään tähän tiettyyn paikkaan tai keskustella tästä kyisestä aiheesta rohkeammin jatkossa?

 

Tehkää dialogiharjoitus kumppanisi kanssa valitsemasta tunteesta tai tilanteesta, jonka kanssa koet olevasi jumissa. Valitkaa kumpi on aluksi viestin LÄHETTÄJÄ ja kumpi viestiin VASTAANOTTAJA. Vaihtakaa tämän jälkeen vuoroja.

    • Lähettäjä: Kerro tunteesta aloittaen MINÄ tunnen / koin…. Käytä tähän 1-5 minuuttia aikaa.
    • Vastaanottaja: Monologin jälkeen. Kumppanisi toimii peilinä ja reflektoi kuulemansa. Lopuksi kumppani kysyy ymmärsinkö minä SINUA oikein? Käytä tähän 1-5 minuuttia.
    • Lähettäjä: Monologin aloittanut vastaa kumppanin reflektointiin, esimerkiksi niin, että ”Kuulit minua oikein, kiitos”, ”Ymmärsit osan kertomistani asioista oikein mutta osa jäi vielä epäselväksi…”
    • Vastaanottaja: Ymmärrän mitä sinä sanot ja mitä mahdollisesti saatat kokea. Jos haluat jatkaa tästä keskustelua, muista, että minä olen tässä ja kuuntelen sinua. Haluan yrittää ymmärtää.

Pohdi miten tunne- tai ajatuslukkosi näkyy arjessa. Miten se vaikuttaa sinuun ja käytökseesi? Anna tunne- tai ajatuslukollesi nimi. Ongelman nimeämisellä voit saada etäisyyttä omaan haasteesi. Kun ongelma on nimetty ja sitä voidaan avoimesti tunnustella sekä puhua, se voi johtaa johonkin uuteen tärkeään.

 

Ensi kertaan xx Jasmin

Jasmin Jenkins

Jasmin Jenkins, 28-vuotias perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perheasioiden sovittelija & pari- ja perhepsykoterapiaopiskelija Helsingistä.

Valmistuin Helsingin Yliopistosta Valtiotieteellisestä tiedekunnasta 2017. Pääaineenani oli sosiaalityö ja sivuaineina sosiaalipsykologia ja viestintä. Tein vaihtovuoden Sydneyn yliopistolla vuonna 2016, milloin tapasin australialaisen puolisoni. Nyt asumme Suomessa suloisen tyttäremme ja pienen koiran kanssa. 

Viimeisten vuosien aikana olen käynyt työni ohessa perheneuvolassa taideterapian menetelmäopinnot Ihmissuhdetyö Ry:n kautta ja vuonna 2019 aloitin pari- ja perhepsykoterapia opinnot Jyväskylän yliopistossa.

Hyppää matkaani mukaan, jossa jaan ajatuksia parisuhteesta niin sosiaalityöntekijän, tulevan psykoterapeutin, vaimon, naisen ja äidin näkökulmista käsin.

SuomiAreena logo

Olemme mukana SuomiAreenassa 11.7.2022

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali, joka käynnistyy 11. heinäkuuta Porissa. Viikon teemat nousevat ajankohtaisista aiheista, jotka puhuttavat suomalaisia. 

Kuluneet vuodet ovat kuluttaneet perheiden palautumiskykyä. Voimavarat arjesta selviytymiseen ovat monessa perheessä vähissä. Yli puolet pienten lasten vanhemmista on miettinyt eroa. Millaiset asiat vahvistavat mielenterveystaitoja perheessä tai parisuhteessa? Miten lasten ja nuorten hyvinvointi kytkeytyy vanhempien hyvinvointiin? Mikä helpottaisi tulevaisuuteen katsomista toiveikkaasti perheissä? Näitä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat yhdessä hankalia tilanteita kokeneiden vanhempien kanssa.

Parisuhdekeskus Katajan keskustelussa ovat mukana:

  • Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
  • Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Lastensuojelun keskusliitto
  • Liisa Välilä, parisuhde- ja perheasioiden asiantuntija Kirkkohallitus
  • Johanna Linner Matikka, projektipäällikkö Helsingin kaupunki
  • Anna Moring, johtava asiantuntija Monimuotoiset perheet
  • Dennis Ekman, hallituksen varajäsen, kokemuspuhuja Parisuhdekeskus Kataja
  • Marianna Pere, hallituksen jäsen Äidit irti synnytysmasennuksesta
  • juontaja Laura Huuskonen, asiantuntija Parisuhdekeskus Kataja

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua 11.7. klo 10-10.45 Kaupungintalon pihan lavalle!

SuomiAreenan tavoitteena on tuoda yhteiskunnallinen ja ajankohtainen keskustelu kaikkien ulottuville. Jotta meillä olisi enemmän ratkaisuja ja vähemmän ongelmia. MTV ja Porin kaupunki järjestävät vuosittain yhdessä yhteiskunnallisen festivaalin Porissa. Lisäksi MTV järjestää Helsingissä tv- ja media-alan ajankohtaistapahtuman, SuomiAreena Goes Median. www.suomiareena.fi

Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen, vuonna 1994 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tuemme pareja ja koulutamme vapaaehtoisia ja ammattilaisia. 

Apila logo ja teksti Parisuhdepäivä 2022

Parisuhdepäivä 2022 – ohjelma julkaistu ja lipunmyynti avattu!

Vuosittain järjestettävät Parisuhdepäivät järjestetään tänä vuonna yhden päivän tapahtumana 8.11. Teemana Parisuhde ja mielenterveys. 

Koulutuspäivä järjestetään tänä vuonna hybridinä, eli tapahtumaan voi osallistua verkon välityksellä tai kohtaavasti Musiikkitalolla Helsingissä. 

Päivä on suunnattu pareja ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, mutta kuka tahansa teemoista kiinnostunut on tervetullut mukaan koulutuspäivään!

Päivän tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia kohdata työssään parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja korostaa ennaltaehkäisevän parisuhdetyön merkitystä.

OHJELMA

(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin)

9.00-9.10 Tervetuloa, Parisuhdekeskus Kataja ry  

9.10-9.30 Avauspuheenvuoro 

9.30- 10.10 Tuikkeena toisen silmissä – Toivo parisuhteessa
Kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio   

10.10-10.20 Kysymykset   

10.20-10.40 Tauko  

10.40-11.20 Rakastumisen ja parisuhteen mielenterveysvaikutukset
tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 

11.20-11.30 Kysymykset  

11.30-11.50 Myötä- ja vastamäessä kun koko perhe sairastaa
kokemuspuhuja Niina Anneli Kettunen 

11.50-12.00 Kysymykset  

12.00-13.00 Lounas  

13.00- 13.40 Mielenterveyden haasteiden puheeksi ottaminen 
Psykologian tohtori, ve-perheterapeutti Eija-Liisa Rautiainen  

13.40-13.50 Kysymykset  

13.50-14.15 Paneelikeskustelu
FinFami ry, Parisuhdekeskus Kataja, Eija-Liisa Rautiainen 

14.15-14.25 Kysymykset   

14.25- 14.45 Tauko  

14.45-15.25 Vähemmistöstressin vaikutukset mielenterveyteen ja pari- ja monisuhteisiin
Perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen ja asiantuntija Sanna Metsäpuu, Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskus  

15.25-15.35 Kysymykset   

15.35-15.50 Vuoden parisuhdeteko –palkinto 

15.50-16.00 Päivän päätös  

16.00-18.00 Iltatilaisuus (erillinen lippu) 
Jää päivän päätteeksi jakamaan kuulumisia ja verkostoitumaan. Tarjolla pientä suolaista, juotavaa ja musiikkia.

Hinnat:

Striimilippu: 60€ (early bird 31.8. saakka) 70€ (1.9. alkaen). 

Lippu Musiikkitalolle: 110€ (early bird 31.8. saakka) 120€ (1.9. alkaen). Lippu sisältää ohjelman, lounaan ja kahvin. 

OSTA STRIIMILIPPU

OSTA LIPPU MUSIIKKITALOLLE

OSTA LIPPU ILTATILAISUUTEEN

Peruutusehdot
Ilmoittautuminen voidaan peruuttaa veloituksetta, mikäli peruutus tapahtuu
viimeistään 14 vrk ennen tapahtuman alkua. Jos peruutus tehdään 8–13 vrk ennen
tapahtuman alkua, veloitamme 50 % maksusta. Alle 7 päivää tehdystä peruutuksesta
veloitetaan koko maksu.