Pari istumassa puunrungolla nojaamassa toisiinsa

Verkkokurssi sairastuneen kumppanille

Olemme julkaisseet verkkokurssin sairastuneen kumppanille yhteistyössä Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n ja Rintasyöpäyhdistys Europadonna Finland ry:n kanssa. Miten omasta hyvinvoinnista voi pitää huolta, kun kumppani sairastaa? Miten muuttuneessa tilanteessa selvitytä ja pärjätä yhdessä? Miten tukea sairastunutta kumppania?
 
Kurssilta löydät apua ja tukea, asiantuntijavideoita, kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja sekä neuvoja erilaisiin tilanteisiin silloin, kun kumppanisi sairastaa.
Kurssi löytyy Hyvä kysymys -alustalta oheisen linkin takaa: https://www.hyvakysymys.fi/kurssi/kun-kumppani-sairastaa/
Julia Autio

Järjestötyöntekijänä aloittanut Julia Autio

14.8.2023

Moikka! Olen Julia, Parisuhdekeskus Katajan uusi järjestötyöntekijä. Reilun viikon olen nyt ehtinyt tutustua järjestön meininkiin, ja vastaanotto on ollut todella lämmin ja ihana. Odotankin innolla kaikkea, mitä vuoden mittainen järjestötyöntekijän pesti tämän tiimin kanssa mukanaan tuo.

Valmistuin poliittisen historian opinnoista maisteriksi viime keväänä, sivussa valtio-oppia, kestävää kehitystä ja monikulttuurisuutta opiskellen. Harjoitteluja taas olen tehnyt muun muassa Luontoliitolla ja Pakolaisavulla erityisesti viestintähommissa. Olen siis paitsi kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä, koen myös tärkeäksi vaikuttaa niihin siten, että hyvinvointi yhteiskunnassamme vain vahvistuisi tulevaisuudessa. Siksi olenkin todella innoissani, että pääsen tekemään töitä Parisuhdekeskus Katajassa!

Julian saat kiinni sähköpostitse julia.autio@parisuhdekeskus.fi tai numerosta 050 369 7894.

Hyvän mielen työpaikka Parisuhdekeskus Kataja

Olemme Hyvän Mielen Työpaikka®

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt järjestömme Hyvän mielen työpaikka® -merkille jatkoa kaudelle 2023-2024. Olemme saaneet merkin myös vuosina 2021 ja 2022.

Hyvän mielen työpaikka® -merkki on tunnustus siitä, että työpaikka täyttää mielenterveyden edistämisen kriteerit sekä sitoutuu mielenterveyden suunnitelmalliseen vahvistamiseen.

Hyvän mielen työpaikka® -kriteerit saavutimme mm. seuraavien toimenpiteiden avulla:

  • Avoimen ja kannustavan vuorovaikutuskulttuurin vaaliminen tiimin sisällä
  • Inhimillisyyttä painottava lähestymistapa työn käytänteissä kuten, joustavat työajat ja etätyömahdollisuus
  • Resursseja fokusoidaan ja kohdennetaan edelleen, jotta työyhteisössä pystytään pitämään huolta jaksamisesta
Solmuja parisuhteessa neuvojat 2023

Uudet Solmuja parisuhteessa® -menetelmäkoulutetut valmistuivat

Tänään 6.6.2023 valmistui 14 uutta Solmuja parisuhteessa® -menetelmäkoulutettua. Suuret onnittelut kaikille valmistuneille!

Solmuja parisuhteessa®-menetelmä on Parisuhdekeskus Katajassa kehitetty toimintamalli suhteen solmukohtien selvittämiseksi. Menetelmää on koulutettu jo yli kymmenen vuoden ajan. Sadat ammattilaiset kunta-, järjestö, seurakunta- ja yksityiseltä sektorilta auttavat pareja selvittämään tilannettaan tämän strukturoidun menetelmän avulla. Lue lisää Solmuja parisuhteessa -menetelmästä.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Solmuja parisuhteessa ® -menetelmäkoulutukseen, seuraava koulutus alkaa tammikuussa 2024. Koulutus sisältää kahdeksan koulutuspäivää ja kestää yhteensä kuusi kuukautta. Lue lisää ja hae mukaan!

Omat ja yhteiset rajat harjoitus

Harjoitus: omat ja yhteiset rajat

Mihin minä lopun ja mistä sinä alat? Minkälainen toiminta, puhe ja läheisyys on meistä kummallekin parisuhteessamme toivottavaa ja minkälainen ei? Entä minkälaisista asioista päätämme suhteessamme yhteisesti ja minkälaisista itse yksilöinä?

Toimivat yksilölliset ja yhteiset rajat ovat niin hyvinvoivan yksilön kuin parisuhteen kulmakiviä. Ne ovat pintoja, jotka erottavat oman minuuden toisen minuudesta ja säätelevät etäisyyttä ja läheisyyttä suhteessa toiseen. Pitävät mutta hengittävät rajat ovat tapa kunnioittaa ja suojella niin itseään kuin parin välistä yhteistä hyvää.

1. Osa: Minun rajani parisuhteessa

Ennen kuin lähtee miettimään parisuhteen yhteisiä rajoja, on kummankin parisuhteen osapuolen tärkeää pysähtyä pohtimaan omia henkilökohtaisia reunaehtojaan. Mitkä rajat minulla on kunnossa? Entä minkälaiset rajani puolestaan ehkä kaipaisivat vahvistamista?

Reflektoikaa seuraavaksi omia henkilökohtaisia rajojanne kuudella elämän eri osa-alueella tajunnanvirtakirjoitustekniikkaa hyödyntäen. Tajunnanvirtakirjoituksen ideana on kirjoittaa kustakin teemasta tauotta tietyn aikaa. Tavoitteena on heittää kaikenlainen itsekritiikki ja sensuuri roskakoriin: ajatukset saavat olla keskeneräisiä, eikä kieliopilla tai kirjoituksen muodolla ole väliä. Jos lause jää kesken, annetaan sen jäädä valinnaiseksi ja jatketaan seuraavasta mieleen tulevasta ajatuksesta.

Kirjoittakaa kustakin seuraavasta teemasta neljän minuutin ajan:

  • Fyysiset rajat: Mitä fyysiset rajat tarkoittavat sinulle? Kuinka paljon tarvitset omaa fyysistä tilaa ympärillesi missäkin tilanteissa? Minkälaista fyysistä läheisyyttä ja toisaalta etäisyyttä kaipaat parisuhteessasi?
  • Tunnerajat: Mitä tunnerajat tarkoittavat sinulle? Minkälainen toiminta tuntuu sinusta tunnetasolla oikealta ja mikä ei parisuhteessasi?
  • Seksuaalisen kanssakäymisen rajat: Mitä seksuaalisen kanssakäymisen rajat sinulle tarkoittavat? Minkälaiset asiat tuntuvat sinusta hyviltä ja minkälaiset eivät seksuaalisessa kanssakäymisessä?
  • Rajat raha-asioissa: Minkälaisia rajoja tunnistat itsessäsi raha-asioihisi liittyen? Minkälaiset talouteen liittyvät asiat kuuluvat sinulle, entä minkälaisista asioista haluaisit päättää ja keskustella yhdessä?
  • Yksityisyyden rajat: Mitä yksityisyyden rajat sinulle tarkoittavat? Minkälaisia asioita kuuluu vain sinun yksityiselämääsi ja minkälaisia asioita haluat jakaa parisuhteessasi? Missä yksityisyytesi rajat kulkevat missäkin tilanteissa?

2. Osa: Meidän parisuhteemme rajat

Parisuhteessa on tärkeää löytää molempia osapuolia tyydyttävä tila, jossa kokea olonsa turvalliseksi ja luottavaiseksi ja jossa kumpikin suhteen osapuoli sallii toiselle riittävästi tilaa omaan erillisyyteen. Yhteiset auki puhutut rajat edesauttavat tämänkaltaisen turvallisen tilan muodostumista.

Keskustelkaa seuraavaksi yhdessä suhteenne rajoista neljällä eri osa-alueella: minkälaisia toiveita, tunteita ja ajatuksia teillä liittyy 1) ajankäyttöön, 2) intiimiyteen, 3) ristiriitatilanteiden selvittämiseen ja 4) yksityisyyden teemoihin suhteessanne? Käyttäkää alla olevia kysymyksiä keskustelunne tukena.

Oma ja yhteinen ajankäyttö ja elämän suunnittelu:

  • Miten haluatte viettää yhteistä aikaanne arkena? Entä loma-aikoina ja vapaalla?
  • Miten haluatte järjestää yhteisten juoksevien asioiden järjestämisen?
  • Mitä oman ajan viettäminen teille merkitsee?
  • Minkälaisia ajatuksia teillä on yhteisen tulevaisuuden suunnittelusta?

Intiimiys ja seksuaalisuus:

  • Miten te määrittelette parisuhteenne yksityisyyden ja seksuaalisuutenne rajat?
  • Mitä te olette päättäneet rajoista ja vapauksista suhteessa seksiin?
  • Miten te pidätte yllä seksuaalista hyvinvointianne? Entä ei-seksuaalista läheisyyttä välillänne?

Haastavat tilanteet:

  • Miten toimitte riitatilanteessa? Miten haluaisitte niissä toimia?
  • Miten annatte ja otatte vastaan toisiltanne tukea vaikeissa tilanteissa?
  • Miten te pidätte yllä tiimitunnetta?

Yksityisyys:

  • Miten te pidätte yhteyttä omiin kavereihinne?
  • Mitä olette parina sopineet somekäyttäytymisestä?

Laatikaa keskustelunne perusteella kymmenen pelisääntöä, jotka näyttäytyvät tällä hetkellä tärkeimpinä juuri teidän parisuhteessanne. On kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että rajat eivät kuitenkaan ole muuttumattomia asioita, niin kuin ei myöskään niiden perusteella laaditut pelisäännöt. Keskusteluihin omista ja suhteen yhteisistä rajoista on tärkeää palata säännöllisin väliajoin, jotta ne pysyvät ajantasaisina.  

Lähteet:

Niemi, Päivi. 2018. Rajansa kaikella.
Isokorpi, Tiia. 2006. Napit vastakkain. Ristiriidat, rajat ja ratkaisut.
Naistenkartano: Omat rajat ja lähisuhteet. Saatavilla: https://www.naistenkartano.com/omat-rajat-ja-lahisuhteet/
Väestöliitto: Mitä tarkoittaa ”sinä tarvitset rajat?”. Saatavilla: https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-tarkoittaa-sina-tarvitset-rajat/
Väestöliitto: Onko teillä parisuhteen pelisäännöt? Saatavilla:  https://www.hyvakysymys.fi/testi/onko-teilla-parisuhteen-pelisaannot/#/

Dialogia suhteeseen harjoitus

Harjoitus: dialogia suhteeseen

Usein haastavissa elämäntilanteissa korostuu kuulluksi tulemisen kokemus. Kumppanilta odotetaan kykyä kuulla ja vastaanottaa hankalia tunteita tai kuormittavia kokemuksia. Toisen tunnekokemuksen kuunteleminen voi kuitenkin nostaa helposti tarpeen puolustautua, puhua päälle tai tulkita kuulemaansa omasta lähtökohdasta. Tämän yksinkertaisen dialogiharjoituksen avulla kokemus kuulluksi tulemisesta voi helpottua kumppaneiden välillä.

  1. Mieti jokin teema, jossa haluaisit tulla kuulluksi. Onko se jokin kesken jäänyt teema tai asia, josta on ollut hankala jutella?
  2. Kääntykää kumppanin kanssa kasvotusten. Myös puhelin ja muu elektroniikka on hyvä laittaa sivuun ja äänettömälle.  
  3. Valitkaa, kumpi aloittaa kertomaan omaa asiaansa. Toinen kumppanista on puhuja, toinen kuuntelija.  Puhumisvuorossa oleva puhuu lyhyitä virkkeitä.
  4. Kuuntelijan roolissa oleva keskittyy kuuntelemaan mahdollisimman tarkasti keskeyttämättä puhujaa ja toistaa sanatarkasti kuulemansa ilman tulkintaa.
  5. Puhumisvuorossa oleva voi vielä tarkentaa sanomaansa, jos kuuntelija toistaa jotakin sellaista, mitä puhujan ei ole mielestään sanonut tai tarkoittanut.
  6. Puhuja jatkaa niin kauan, kunnes on saanut asiansa puhutuksi.
  7. Tämän jälkeen voi kuuntelija kysyä lisää tai avata omaa näkemystään aiheesta.
  8. Vaihtakaa vuoroja niin, että puhujasta tulee kuuntelija ja kuuntelija puhuu vuorostaan omasta teemastaan.
SuomiAreena_Logo_Screen_RGB

Olemme mukana Psykologiliiton SuomiAreena-keskustelussa 27.6.

SuomiAreena: Kun pahoinvointi on pinnalla, uppoaako hyvinvointi?

Onko mahdollista puhua mielenterveydestä niin, että tosiaan tarkoitetaan terveyttä ja mielen hyvinvointia? Onko uskottavaa puhua mielenterveydestä, jos ei lyö pöytään surullisia tilastoja siitä, millä kaikilla tavoilla suomalaiset voivat huonosti? Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseen ei ole yhtä suurta ratkaisua, vaan ennemminkin monta pientä. Yhteiskunnan on mahdollista tehdä valintoja, jotka tukevat mielenterveyttä. Nyt etsitään kouriintuntuvia tekoja mielenterveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Psykologiliitto järjestää SuomiAreenalla keskustelutilaisuuden tiistaina 27.6. klo 12 Puuvillan lavalla.

Mukana keskustelussa

  • Suomen Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov
  • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön johtaja Petra Kouvonen
  • Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru
  • lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen
  • Icehearts ry:n toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki
  • Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Elina Vesterinen

Keskustelua johdattelee MTV Uutisten toimittaja Valpuri Haapala.

Kevätkokouksen kannanotto

Kevätkokouksen kannanotto: Syntyvyyden lisäämiseksi tarvitaan riittäviä tukipalveluja ja yhteiskunnallista asennemuutosta

25.4.2023

Suomessa syntyvyys on laskenut poikkeuksellisella vauhdilla jo yli vuosikymmenen ajan. Tilastokeskuksen (2023) tietoihin perustuen vuonna 2022 syntyi lapsia merkittävän pieni määrä. Jatkuessaan syntyvyyden madaltuminen ja väestörakenteen epätasapaino haastaa yhteiskuntamme sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.

Yhteiskunnassamme on oltava tarjolla riittävästi helposti saavutettavia palveluita pari- ja perhesuhteiden tueksi ja vanhempien jaksamisen takaamiseksi. Läheissuhteisiin on lupa ja syytä hakea apua matalalla kynnyksellä jo ennen suuria haasteita. Ihmissuhde- ja parisuhdetaitojen vahvistumisen kautta pystytään luomaan turvallisia, hyvinvoivia ihmissuhteita.

Tarvitaan myös yhteiskunnallista asennemuutosta, jotta kotona tehtävä työ ja lastenhoito nähtäisiin riittävän arvokkaana kaikille perheen vanhemmille tasapuolisesti jaettavaksi.

Väestöliiton toteuttamassa Perhebarometrissa nostetaan esille syntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Lastensaantiaikeita vähentävät esimerkiksi huoli tulevaisuudesta, työn ja perheen yhteensovittaminen ja sopivan kumppanin löytymättömyys. (Rotkirch, Sorsa & Lehtonen 2022.)

Hyvinvoivat perhesuhteet vahvistavat yksilöiden ja koko perheen hyvinvointia ja sitä kautta myös yksilön kykyä olla aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Hyvinvoiva väestö on koko Suomen elinvoiman edellytys.

Tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja toinen toisistamme huolen pitämistä myös rakenteiden ulkopuolella, jotta kukaan ei jää yksin. Lisäksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä pari- ja vanhemmuussuhteiden tasavertaisuuden edistämiseen, jotta vanhemmat ovat sekä yksilöiden että yhteiskunnan silmissä tasa-arvoisessa asemassa vanhempina, työntekijöinä ja yhteiskunnan jäseninä.

Perheet valitsevat itselleen sopivimmat toimintatavat ja vastuunjaon, mutta yleinen asenne ja puhe arvottaa työntekoa ja tehokkuutta kodin ja perheen edelle. Kahden tai useamman vanhemman perheissä on tärkeää kantaa tasavertaisesti vastuu arjen pyörittämisestä. Tämä tarkoittaa oikeutta ja velvollisuutta osallistua tasavertaisesti perhe-elämään niin käytännön-, suunnittelun- kuin tunnetyön tasolla.

Parisuhdekeskus Kataja ry kevätkokous linjaa, että on tärkeää edistää parisuhteiden ja vanhemmuuden tuen saatavuutta sekä perheystävällistä työkulttuuria.

—————-

Rotkirch, Sorsa & Lehtonen 2022. Väestöliiton Perhebarometri. Kuka haluaa lapsia 2020 luvulla? Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/kuka-haluaa-lapsia-2020-luvulla/

Tilastokeskus 2023. STT tiedote. Syntyvyys laski ennätyksellisen alas. Saatavissa
https://www.sttinfo.fi/tiedote/syntyvyys-laski-ennatyksellisen-alas-kokonaishedelmallisyysluku-mittaushistorian-matalin?publisherId=69818838&releaseId=69963517

Parisuhdekeskus Kataja hallitusohjelmatavoitteet

Parisuhdekeskus Katajan hallitusohjelmatavoitteet 2023

1. Parisuhteiden tukeminen on mielenterveysteko – palveluiden saatavuus tulee turvata 

Tutkimukset osoittavat, että parisuhde vaikuttaa merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Parisuhteiden ongelmat altistavat mm. mielenterveyden häiriöille. Vanhempien parisuhteella on suuri vaikutus koko perheeseen: perheen tunneilmapiiriin sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Parisuhteita tukemalla ennaltaehkäisemme sekä vanhempien, että lasten ja nuorten psyykkistä kuormittuneisuutta.  

  • On turvattava parisuhteiden eri tasoisten palveluiden saatavuus jatkossa sekä resurssien lisääminen. Tämä tulee mahdollistaa muun muassa Perhekeskusten kautta, yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.  
  • Parisuhteiden tueksi on otettava käyttöön Terapiatakuu, joka sisältää pari- ja perhepsykoterapian mahdollisuuden. 

2. Parisuhteen tukeminen on lapsuuden turvaamista – tarvitaan vahvat linjaukset ja toimet, jotta palveluissa toimitaan yhteneväisesti ja ennaltaehkäisevästi 

Parisuhteen ja vanhemmuuden tukeminen määrittyy useissa lainsäädännöissä. Käytännöntasolla palvelut ovat kuitenkin pirstaleisia ja asiakkaiden voi olla vaikeaa tavoittaa palveluita. On tärkeää huomioida työntekijöiden osaamisen vahvistaminen, toimialarajat ylittävä yhteistyö ja hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö. Yhteisillä toimilla tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia. 

  • Tulevilla hyvinvointialueilla on mahdollistettava parisuhteiden tuki ennaltaehkäisevästi ja matalalla kynnyksellä. Tämä tulee huomioida sekä nyt että tulevissa uusissa hallitusohjelman linjauksissa. 

3. Järjestöjen tekemä työ on korvaamatonta – turvataan rahoitus 

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli parisuhteen ja vanhemmuuden tuen palveluiden tuottajana ja kehittäjänä julkisten ja yksityisten palveluiden rinnalla. Järjestöjen tekemä yhteiskunnallinen vaikuttamistyö on merkittävää perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.  

  • On varmistettava ennaltaehkäisevien toimintojen jatkuvuus ja saatavuus kansalaisille turvaamalla järjestöjen rahoitus.