Tarjoamme ammattilaisille koulutusta Turvallisuus nuoren aikuisen kohtaamisessa. Koulutus on tehty yhdessä nuoren aikuisen kanssa ja on suunniteltu vedettäväksi ammattilaisen ja nuoren aikuisen toimesta.
Koulutuksessa käydään läpi nuorta aikuisuutta omana kehitysvaiheenaan, kohtaamisen anatomiaa ja turvallisuuden roolia kohtaamisessa.
Oletko kiinnostunut koulutuksesta? Haluatko tehdä yhteistyötä? Ota yhteyttä.
Tutustu myös muihin materiaaleihimme!
CupOfTherapy & Parisuhdekeskus Kataja ovat tehneet kuluneen vuoden aikana yhteistyönä UsTogether -kuvakortit!
Halusimme tehdä monikäyttöisen korttipakan, joka auttaa keskustelemaan suhteen haasteista ja ylläpitämään yhteyttä suhteessa. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa tulkita korttien sisältöjä, antakaa keskustelun syntyä kuvia katsellessa. Kortteja voi hyödyntää esimerkiksi kotona, terapiassa tai vertaisryhmissä. Anna korttien helpottaa taakkaasi ja tuoda valoa suhteeseesi!
Pakka sisältää 45 kpl kuvakortteja, jotka kuvaavat suhteiden yleisiä haasteita ja voimavaroja. Kortit eivät sisällä tekstiä. Esittelykortti on suomeksi ja englanniksi.
Pääset tilaamaan kortit täältä: UsTogether -kuvakortit
Kortit ovat tehneet mielenterveysteemoja maailmalla näkyväksi tekevä CupOfTherapy yhteistyössä parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Katajan kanssa.
Kannanotto 22.11.2023
Nuoret aikuiset elävät useamman globaalin kriisin keskellä. Tämän lisäksi nuoren aikuisen elämään olennaisesti kuuluu itsenäistyminen ja oman identiteetin pohtiminen ja lujittuminen. Elämme lukuisten vaihtoehtojen aikaa ja se tuottaa oman stressinsä nuorelle aikuiselle, jonka yksi kehitystehtävistä on aikuistua ja löytää paikkansa yhteiskunnassa. Nuoret aikuiset, samoin kuin perheet tarvitsevat tukea eri elämäntilanteissa.
Nuoret aikuiset joutuvat tekemään useita tärkeitä päätöksiä tulevaisuuden kannalta ja huoli syrjäytymisestä, tippumisesta tukea vaativaksi kulueräksi on hallinnut julkista keskustelua jo pidemmän aikaa. Nuorten toivotaan tekevän ripeitä päätöksiä kouluttautumisen suhteen ja pikaista siirtymistä työmarkkinoille. Nuorten ja nuorten aikuisten elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovatkin viime vuosina kärjistyneet.
Hyvät ihmissuhdetaidot lisäävät turvan tunnetta, vahvistavat resilienssikykyä ja tukevat elämän monissa globaaleissa, ja henkilökohtaisissa kriiseissä ja kehitystehtävissä. Nuorten aikuisten parissa työskentelevillä ammattilaisilla tulee olla riittävästi resursseja työssään, jotta he pystyvät pysähtymään ja kuulemaan ja tätä kautta vahvistamaan nuorten aikuisten kykyä selviytyä hankalistakin elämäntilanteista.
Vuorovaikutuksen siirtyessä enenevissä määrin sosiaaliseen mediaan, kasvokkain kohtaaminen kärsii ja etäisyys tosiasiassa kasvaa ihmisten välillä. Siksi tarvitsemme tietoa ja tukea ihmissuhdetaitoihin ja kohtaamiseen. Niin nuorille aikuisille, kuin heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille.
Yhtä lailla tärkeää on, että vanhemmat saavat riittävää tukea riittävän ajoissa hankalissa elämäntilanteissa, erityisesti turvallisten ja toimivien perhe- ja parisuhteiden ylläpitämiseen. Turvallinen kasvuympäristö ja läheiset, luotettavat aikuiset luovat hyvää pohjaa nähdyksi ja kuulluksi tulemiselle ja tätä kautta nuorten aikuisten mielenterveydelle. Vanhempien tai läheisten erilaiset ongelmat heijastuvat heidän kykyynsä tarjota turvallista ja tasapainoista vanhemmuutta ja kasvuympäristöä.
Parisuhdekeskus Katajan syyskokous linjaa, että ennaltaehkäiseviin parisuhde- ja perhepalveluihin resurssointi kunnissa ja hyvinvointialueilla vahvistaa perheiden ja nuorten aikuisten hyvinvointia ja tuo tätä kautta säästöjä mielenterveyskustannuksiin.
Turvallisuuden tunne ja turvan kokemus ovat perustarpeitamme. Parisuhteessa turvallisuuden kokemuksessa oleellista on tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme, kaikkien ominaisuuksiemme kanssa. Koemme olevamme merkityksellisiä ja tärkeitä, kun tunnemme, että meistä välitetään.
Tämän jakson aiheena on turvallisuus parisuhteessa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru.
Turvallisuuden tunne parisuhteessa on moniulotteista. Joskus turvallisuuden tunnetta voi olla jopa vaikeaa tunnistaa. Haastavissakin tilanteissa turvallisessa parisuhteessa säilyy tasa-arvo kumppaneiden välillä. Molempien ajatukset ja tunteet ovat tärkeitä, ja niille täytyy olla tilaa tulla ilmaistuksi ja kuulluksi. Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin ihmissuhteisiin.
Nina ja Suvi käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:
Jakso kuunneltavissa:
Spotify: https://open.spotify.com/episode/4rjll9OO7REJxvxrRaiEzA?si=10d393fa2723443e
Apple Podcasts: https://apple.co/45ZvQ4V
Supla: https://www.supla.fi/episode/6c7f2c97-f5bf-48d3-ac53-7ac5d5ae3df5
Verkossa: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/turvallisuus-parisuhteessa
Viime viikolla vietettiin Valtakunnallista Parisuhdeviikkoa ja lämmin kiitos, mikäli olit viikon toteutuksessa tai osallistujana mukana!
Mikäli et päässyt osallistumaan viikon tapahtumiin, ei hätää! Alla linkit, joista pääset katsomaan jälkikäteen viikolla toteutetut luennot. Tallenteet ovat katsottavissa 22.-23.11. saakka.
Luento: Mistä koostuu turvallinen parisuhde?
Ilta parisuhteelle: Tunnetaidot parisuhteessa
Luento: Rakkaussuhteet turvasatamana sateenkaari-ihmisillä
Kun syöpään sairastuneiden kohdalla puhutaan parisuhteesta, puhe keskittyy tyypillisesti jo parisuhteessa oleviin. Vähemmälle huomiolle jäävät ne, joilla ei ole parisuhdetta ja jotka ehkä toivoisivat parisuhdetta syöpään sairastuttuaan. Erityisesti kun syöpää seuraa lapsettomuus, joutuu kohtaamaan sekä omat että toisen tunteet hyvinkin avoimesti.
Sairastuin kohdunkaulan syöpään ollessani 25-vuotias. Selvisin hoidoista kunnialla, mutta paikallisesti levinneen, aggressiivisen syövän hoitoon valittu hoitomuoto tarkoitti kohdallani sitä, en voisi koskaan saada biologisia lapsia. Onneksi syöpä itsessään saatiin hoidettua ja olen saanut elää syöpävapaata elämää kevättalvesta 2018 saakka.
Olin eronnut vakavasta parisuhteesta edellisenä vuonna, enkä ollut kunnolla ehtinyt käydä itseni kanssa keskustelua siitä haluaisinko lapsia tulevaisuudessa vai en. Syöpään sairastuminen vei kuitenkin mahdollisuuden valita. Syöpähoitojen seurauksena hormonitoiminta heikentyi muutoinkin ja toisin kuin syöpään sairastuneeseen tyypillisesti liitetyissä mielikuvissa paino ei suinkaan laskenut, vaan päinvastoin nousi. Ajatus parisuhteesta tuntui kaukaiselta, kun itsensäkään kanssa ei ollut hyvä olla.
Kun syöpähoitojen jälkeen tutustuin uusiin ihmisiin ja kävin treffeillä, koin vaikeaksi mitä kertoa ja missä vaiheessa. Ensitreffeillä esittäytyminen tyylillä ”Moikka, mä oon Taru ja mulla on ollut syöpä ja hei, en muuten voi saada lapsia” tuntui hieman liian suoraviivaiselta, mutta myös asian kertomatta jättäminen vaivasi. Vaikka tiedän, että maailmassa on monia ihmisiä, jotka eivät välttämättä ylipäätään halua lapsia, ajattelin joka kerta uuden ihmisen tavatessani, että en kelpaisi hänelle siksi, että voi saada lapsia.
Lapsettomuuden käsittely on monivaiheinen ja luultavasti elinikäinen prosessi. Kun taustalla on henkeä uhkaava sairaus, on asiaa joutunut katsomaan monelta eri kantilta. Samaan aikaan saattaa kokea kiitollisuutta siitä, että on elossa ja epäoikeudenmukaisuutta siitä, että se tarkoittaa pysyvää lapsettomuutta. Omien tunteiden ja ajatusten lisäksi joutuu miettimään paljon myös muiden suhtautumista.
Valitettavan usein lapsettomuus ohitetaan esimerkiksi lausahduksella ”ainahan voi adoptoida”. Tämäkään ei syöpää sairastaneen kohdalla valitettavasti ole ihan niin yksioikoista. Tänä päivänäkin syöpätausta jättää jäljen papereihin ja voi vaikuttaa adoptioprosessin etenemiseen. Tällä kommentilla kukaan tuskin tarkoittaa loukata, mutta koen sen itse hyvinkin vähättelevänä. Se jättää huomiotta sen, että moni toivoo rinnalleen myös kumppania. Parisuhteen muodostaminen uudelleen palasista kootun minäkuvan kanssa ei kuitenkaan ole helppoa.
Kuten elämässä monesti, myös tässä asiat tapahtuivat odottamatta ja yllättäen. Eräänä elokuun iltana vuonna 2022 kohtasin nykyisen avopuolisoni ollessani ystäväni kanssa festareilla. Kuten nykyaikaan kuuluu, aloimme seuraamaan toisiamme Instagramissa. Illan aikana kuulin ohimennen hänen tulevaisuuden toiveistaan, kun hän kertoi haluavansa olla isänsä kaltainen omalle lapselleen. Mietin silloin, että tässä tämä sitten oli.
Sovimme kuitenkin tapaavamme uudelleen pitkästä välimatkasta huolimatta. Olin jakanut avoimesti tietoa niin syövästä kuin lapsettomuudesta omalle Instagram-tililleni. Halusin ottaa asian puheeksi tavatessamme, sillä en halunnut tuhlata kummankaan aikaa. Jännitin keskustelua valtavasti. Muistan edelleen sen tunteen, kun hän sitten kertoi tämän asian pistäneensä merkille ja samalla sanoi, että ei ole lähdössä minnekään – eikä lähtenytkään.
600 kilometrin välimatkasta ja itsensä kanssa painiskelusta huolimatta tässä sitä nyt ollaan. Yhteisessä kodissa, kahden elämää ilostuttavan kissan kanssa. Meillä kaikilla on omat epävarmuutemme, mutta suurimmat esteet löytyvät usein oman päämme sisältä. Siksi, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin, elämässä kannattaa uskaltaa. Vaikka kaikkeen elämässä ei voi vaikuttaa, uskaltamalla saavuttaa paljon hyvää elämäänsä.
Taru Salovaara
Kohdunkaulansyöpäselviytyjä
Sairaanhoitaja
Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n puheenjohtaja
Blogi 8.11.2023
Nuori aikuisuus elämänvaiheena on tänä päivänä erityinen. Se eroaa väistämättä aiemmasta, koska ympäröivä yhteiskuntakin on muuttunut. Nuori aikuisuus tuo mukanaan paljon muutoksia ja kriisejä, joista ei kaikkiin välttämättä pysty valmistautumaan. Toisaalta sitä luonnehditaan vapaaksi ja inspiroivaksi, mutta samaan aikaan psyykkisesti kuormittavaksi. Nuoren aikuisuuden kehitystehtävät ja valintojen tekeminen tuovat paineita ja stressiä, koska mitään valmiita ohjeita niihin ei ole. Nuoret aikuiset kaipaavat tukea ja aitoa kohtaamista. Mitkä asiat sitten ovat tärkeitä nuoren aikuisen kohtaamisessa ja miten kohtaamistilanteessa voisi tukea turvallisuuden tunnetta? Miksi turvallisuuden tukeminen on tärkeää jokaiselle nuorelle aikuiselle?
Nuoren aikuisen kohtaamisessa tärkeintä on muistaa se, että kaikki ovat yksilöitä, eivätkä kaikki koe aina samoja asioita läheskään samalla tavalla. Mitään valmista pohjaa tai taikasanoja ei ole, mutta aidolla läsnäololla ja kiinnostusta osoittamalla voi tukea nuorta aikuista jo paljon. Usein nuori aikuinen kaipaa vain validaatiota hänen tunteilleen ja ajatuksilleen, jolloin liika ratkaisukeskeisyys voi aiheuttaa stressiä ja tunnetta siitä, että hänen tunteillaan ei juuri ole merkitystä, vaan tilanne tulee vain ratkaista jollakin valmiilla menetelmällä. Nuoret aikuiset voivat kokea olevansa yksin tunteidensa kanssa, etenkin nykymaailman sosiaalisen median vaikutuksen takia, jossa kaikki hipoo täydellisyyttä eikä merkkiäkään elämänkriiseistä tai kehitysvaiheiden tuomista haasteista ole. Sen lisäksi sosiaalinen media tuo muun muassa maailmantapahtumat nuoren aikuisen välittömään tietoisuuteen ja haastaa olemaan alati läsnä useammassa paikassa samanaikaisesti. Tarve rajata on siis päivästä toiseen pinnassa.
Meillä kaikilla on sietoikkunat eri tilanteisiin. Kun esimerkiksi stressi on sietoikkunan sisällä, pystymme toimia ja elää stressin kanssa, eikä se vaikuta meihin negatiivisesti. Silloin voidaan siis puhua, että vireystilamme on sopiva. Sietoikkunan ulkopuolella on kuitenkin ylivireystila ja alivireystila. Ylivireä ihminen on taistele tai pakene- tilassa ja alivireä ihminen kokee tietynlaista lamaantumista, jolloin ei saa itseään hoitamaan asioita. Vagushermoa eli kiertäjähermoa aktivoimalla voi vaikuttaa omaan stressinsietokykyyn. Vagushermo on osa parasympaattista hermostoamme, ja se vastaa rentoutumisesta ja palautumisesta. Sen voi aktivoida esimerkiksi hengittämällä syvään ja rentouttamalla kasvojen lihakset. Tällöin hermostomme rauhoittuu ja pystymme olemaan paremmin läsnä eri tilanteissa. Toisaalta joillekin rauhoittuminen ja hengitysharjoitukset voivat tuntua haastavilta ja lisätä vain negatiivista tietoisuutta. Silloin kannattaa kokeilla niin sanotusti aktiivisia läsnäoloharjoituksia, esimerkiksi kävelyä, palauttavaa liikuntaa tai jopa ihan vain oman kropan tunnustelemista ja raajojen pientä aktivointia. Omat sietoikkunat on tärkeää tunnistaa ja niihin oikea reagointi helpottaa mieltä ja kehoa rentoutumaan ja palaamaan sietoikkunan rajojen sisäpuolelle. Tässä nuoria aikuisia voitaisiin tukea konkreettisella tavalla kohtaamistilanteissa. Lisäämällä tietoisuutta kehon rauhoittamisesta on yhdessä kokeiltava työkalu ja mahdollistaa tilan avoimemmalle keskustelulle ja kohtaamiselle.
Turvallisuuden tunne on kaikkien kohtaamistilanteiden yksi tärkeimpiä asioita. Jos ihminen ei koe turvaa toisen ihmisen vieressä, on aito ja inhimillinen kohtaaminen silloin lähes mahdotonta. Ilman sisäistä turvan tunnetta meidän on vaikeaa luottaa toiseen ihmiseen ja kertoa vaikeista asioista toiselle. Turvattomuus vie muilta asioilta tilaa, kuten ajattelemiselta ja uuden oppimiselta. Aivomme toimivat niin, että skannaamme turvallisuutta jatkuvasti, koska se on osa meidän suojausvalmiuttamme. Kun aivomme havaitsevat uhan, pyrkivät ne mahdollisimman nopeasti reagoimaan siihen. Turvallisuuden tunnetta voi tukea esimerkiksi elein ja ilmein, mutta myös sanoittamalla toiselle, että hän on turvassa ja hän voi luottamuksellisesti puhua ammattilaiselle. Ammattilaisen saavutettavuus, avoimuus ja aito läsnäolo näkyvät aina asiakkaalle. Nämä ovat myös todella tärkeitä turvallisuuden tunteen kannalta. Ammattilaisen tulee muistaa jokaisen ihmisen yksilöllisyys ja hänen tulee osoittaa uteliaisuutta, kiinnostusta ja turvallisuutta. Näin asiakas, tässä tilanteessa nuori aikuinen, kokee turvalliseksi keskustella avoimesti vaikeistakin asioista ja ottaa ammattilaisen tukea vastaan.
Kaikki nämä asiat ovat tärkeitä nuoren aikuisen kohtaamisessa – olipa kohtaaminen sitten ammattilaisen tai ystävän kanssa. Ihmiset kokevat turvattomuutta eri asioista ja todella eri tavoin, emmekä usein voi nähdä ulkoapäin toisen henkilön ajatuksia tai turvallisuuden tunnetta. Voimme kuitenkin luoda turvaa ja luottamusta välillemme teoin ja elein. Turvallisuuden tunne on avain avoimelle ja inhimilliselle kohtaamiselle, ja sen taustalla on todella monia asioita, joiden avulla turvallisuutta voimme rakentaa ja tukea. Aina ei välttämättä itse osaa löytää sopivia tapoja kohdata toista tai olla toisen henkilön kanssa, jolloin avoin keskustelu on tarpeen. Se osoittaa aitoa välittämistä ja inhimillisyyttä.
Kirjoittaja
Alina Survo
Parisuhdekeskus Katajan Nuorten aikuisten ihmissuhde -hankkeen harjoittelija, sosionomiopiskelija
—-
Tekstissä käytettyjä läheitä:
Opinvoimala / HUS Psykiatria: Säätele vireystilaasi
7.11.2023
Vuoden Parisuhdeteko -palkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on vaikuttanut toiminnallaan parisuhteiden hyvinvointiin tai parisuhteen hyvinvointia vahvistavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tänä vuonna palkinnon vastaanotti MTV3 Huomenta Suomi -ohjelma.
Vuoden Parisuhdeteko -palkinnon saajan valitsee vuosittain Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitus. MTV3 Huomenta Suomi -ohjelma on nostanut esille ihmissuhdeteemoja aktiivisesti lähetyksissään ja toiminut Valtakunnallisen Parisuhdeverkoston tiiviinä yhteistyökumppanina syksystä 2022 alkaen.
-Valtakunnallisen Parisuhdeverkoston asiantuntijat ovat päässeet kertomaan ihmissuhteisiin liittyvistä teemoista ohjelmaan säännöllisesti, joka on ollut äärimmäisen merkityksellistä. Olemme saaneet palautetta ihmisiltä, että he ovat hakeutuneet palveluihimme keskustelemaan parisuhdehuolista, koska näkivät teemaan liittyvää keskustelua Huomenta Suomessa, sanoo Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtaja Suvi Laru.
Palkinto luovutettiin Valtakunnallisessa Parisuhdepäivässä Musiikkitalolla Helsingissä ti 7.11.2023. Palkintoa oli vastaanottamassa Huomenta Suomen tuottaja Valpuri Haapala.
-Yksikään ihminen ei ole saari, vaikka yksilökeskeinen aika antaisi niin ymmärtää. Ihmissuhteilla on valtava kokonaisvaltainen merkitys meille ihan jokaisessa elämänvaiheessa, ja siksi niiden luominen ja vaaliminen on tärkeää. Uskon, että hyvinvoiva ja onnellinen ihminen säteilee hyvää myös ympärilleen. Tätä positiivisuuden kehää haluamme osaltamme ruokkia Huomenta Suomessa, jonka yleisö on ottanut ihmissuhdeteemat hyvin vastaan, kommentoi Huomenta Suomi tuottaja Valpuri Haapala.
(Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto on Parisuhdekeskus Katajan koordinoima verkosto, , jossa on tällä hetkellä 58 toimijaa sisältäen 10 hyvinvointialuetta.)
Lisätietoja:
www.parisuhdekeskus.fi/parisuhdepalkinto
Suvi Laru, Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtaja
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi, 050 5411288
Petra Vesalainen, Parisuhdekeskus Kataja ry viestinnän asiantuntija
petra.vesalainen@parisuhdekeskus.fi, 050 4090911
Suomalaisille tehty parisuhdekysely paljastaa, että moni kokee henkisen parisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen avun saannin vaikeaksi. Pahimmillaan henkinen väkivalta rajoittaa sitä kokevan elinpiiriä ja voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen.
Parisuhdekeskus Katajan, Naisten Linja Suomessa ry:n ja Miessakit ry:n toteuttamaan tuoreeseen kyselyyn henkisestä väkivallasta parisuhteessa vastasi lähes 1300 henkisen väkivallan kokijaa. Kysely toteutettiin kesän 2023 aikana verkossa ja sen tulokset julkaistiin 7.11.
Henkisen parisuhdeväkivallan kokemukset ovat Suomessa erittäin yleisiä. Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa -tutkimuksen mukaan naisista 49,7 % ja miehistä 41,4 % on kokenut suhteessa henkistä väkivaltaa.
– Tuoreeseen kyselyyn vastanneiden kokemista henkisen väkivallan muodoista yleisimpiä olivat arvostelu, vähättely sekä toistuva syyllistäminen ja syyttely. Kokemukset manipuloinnista, painostamisesta, kontrolloinnista ja sanojen ja tekojen vääristelystä olivat myös hyvin yleisiä. Suhteissa voi olla vaikeaa tunnistaa, missä menee riitelyn ja henkisen väkivallan raja. Riitelyyn verrattuna henkiseen väkivaltaan liittyy kokemus epätasa-arvosta ja vääristyneestä valta-asemasta, kertoo asiantuntija Laura Huuskonen Parisuhdekeskus Kataja ry:stä.
Henkisen väkivallan kokemukset ovat yleisiä sekä naisilla että miehillä. Sukupuolten kokemusten välillä on myös eroja. Naiset kokivat selvästi useammin väkivallalla uhkailua ja vainoamista sekä ulkonäön arvostelua. Miehille yleisempi henkisen väkivallan kokemus oli lapsen vieraannuttaminen, joka voi ilmetä yhteydenpidon tai näkemisen estämisenä ja pahan puhumisena toisesta vanhemmasta.
– Naiset kokevat tyypillisesti toistuvaa ja vakavaa henkistä väkivaltaa. Se tiedetään aiemmista selvityksistä, ja se näkyy myös tämän kyselyn tuloksissa. Joka toinen naisvastaaja oli kokenut väkivallalla uhkailua ja yli 40 prosenttia oli joutunut vainoamisen kohteeksi, sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.
– Huoltajuus- ja tapaamisoikeuskysymyksiin liittyvät uhkailu, hankaloittamiset ja vieraannuttaminen näyttävät kyselyn perustella valitettavan yleisiltä. Samat ilmiöt ovat usein esillä meille asiakkaaksi hakeutuvilla miehillä, toteaa Antti Alén Miessakit ry:stä.
Henkisellä väkivallalla oli laajoja vaikutuksia vastaajien hyvinvointiin. Psyykkiset vaikutukset kuten masennus, ahdistuneisuus ja pelkotilat olivat hyvin yleisiä. Väkivalta voi rajoittaa sitä kokevan elinpiiriä ja johtaa jopa työkyvyttömyyteen, kuten kyselyn vastauksista selviää.
– Kyselyn tulokset henkisen väkivallan toistuvuudesta ja laajuudesta ovat erittäin huolestuttavia. Vastaajat olivat kokeneet henkistä väkivaltaa pitkään ja usein. Kolme neljästä vastaajasta oli kokenut väkivaltaa vähintään kerran viikossa. Puolet kertoi kokeneensa väkivaltaa yli viiden vuoden ajan”, sanoo Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija Laura Huuskonen.
Myös selkeä enemmistö kertoi, että henkisen väkivallan tunnistaminen parisuhteessa on vaikeaa. Suuri osa oli tunnistanut joutuneensa henkisen väkivallan kohteeksi vasta parisuhteen päättymisen jälkeen. Osa kuvaa tapahtumien aikana syyllistäneensä itseään.
Vastaajista suurin osa mieltää avun hakemisen henkisen parisuhdeväkivallan kokemuksiin hankalaksi. Naisvastaajat olivat kertoneet väkivallasta miehiä useammin ja useammalle taholle. Miehistä lähes kolmannes ei ollut kertonut väkivallasta kenellekään.
– Miesten väkivallasta puhumista tai avun hakemista vaikeuttavat häpeän ja syyllisyyden tunteet. Palveluja ei tunneta ja ollaan tottumattomia toimimaan niiden piirissä. Miehet eivät usein koe tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Mahdolliset vähättelyn kokemukset eivät helpota puhumista tai avun hakemista, pohtii Miessakit ry:n Antti Alén.
Useilla vastaajilla oli kielteisiä kokemuksia avun saannista. Vastaajien mukaan auttavat tahot eivät aina tunnistaneet henkistä väkivaltaa tai ottaneet sitä vakavasti.
– Viranomaisten ja eri auttajatahojen on pystyttävä nykyistä paremmin tunnistamaan henkinen väkivalta väkivallaksi. Häpeä ja pelko estävät monia hakemasta apua. Kokemus avun hakemisen epäonnistumisesta voi syventää ahdingon tunnetta ja olla syy miksei apua haeta uudelleen, toteaa Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.
– Huomattava enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että yhteiskunnassa pitäisi puhua enemmän henkisen parisuhdeväkivallan vaikutuksista. Jotta henkinen väkivalta voidaan tunnistaa paremmin ihmissuhteissa ja läpi palvelujärjestelmän, tarvitsemme lisää tietoa niin apua tarjoavista tahoista, kuin tietoa, joka tekee ilmiötä ymmärrettävämmäksi, peräänkuuluttaa Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija Laura Huuskonen.
Kysely toteutettiin verkkokyselynä kevään ja kesän 2023 aikana. Kyselyyn vastasi 1292 henkilöä. Vastaajista suurin osa oli iältään 26–45-vuotiaita. Yleisin ikäluokka oli 36–45 vuotta (34,8 % vastaajista). Vastaajista suurin osa oli naisia, 78 prosenttia. Miesvastaajia oli 20 prosenttia. Kyselyn toteuttivat Parisuhdekeskus Kataja ry, Naisten Linja Suomessa ry ja Miessakit ry.
Parisuhdekeskus Kataja, viestinnän asiantuntija Petra Vesalainen, 050 409 0911
Naisten Linja Suomessa ry, viestinnän asiantuntija Minttu Poutanen, 050 358 4009
Miessakit ry, hallinto- ja viestintäpäällikkö Antti Alén 0500 934 303
MTV: Henkisen väkivallan merkit paljastuvat usein vasta eron jälkeen
HS Mielipide: Henkiseen väkivaltaan tulee suhtautua vakavasti
Parisuhdeviikkoa vietetään viikolla 45, eli 6.-12.11. Vuoden 2023 teemana on Parisuhde ja turvallisuus.
Turvassa oleminen on yksi perustarpeitamme. Turvassa olemisen tarve näkyy myös ihmissuhteissamme ja koostuu monesta eri osasta. Usein koemme olevamme turvassa läheistemme kanssa, kun koemme, että he hyväksyvät meidät sellaisina kuin olemme ja arvostavat meitä sellaisina kuin olemme. Meille on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi omina itsenämme, kaikkien ihanien ominaisuuksiemme mutta myös herkkien kohtiemme kanssa. Koemme olevamme merkityksellisiä ja tärkeitä, kun tunnemme, että meistä välitetään.
Parisuhteen turvan tunnetta voi vahvistaa tai heikentää esimerkiksi lapsuuden kokemukset, kokemukset aikaisemmissa ihmissuhteissa, yhteiskunnallinen asema, suhteen sisäinen vuorovaikutus ja ulkoiset suhteeseen vaikuttavat muutokset. Parisuhdeviikon tapahtumien kautta pääsemme syventymään näihin teemoihin.
Parisuhdeviikon aikana järjestetään toimintaa kohtaavasti ja verkossa esim. luentoja, chatteja ja puhelinneuvontaa. Viikon päätapahtumina on ammattilaisille suunnattu koulutuspäivä Parisuhdepäivä ti 7.11. ja pareille suunnattu Ilta parisuhteelle ke 8.11.
Maanantai 6.11.
Luento: Mistä koostuu turvallinen parisuhde?
Parisuhdepuhelin
Parivoima – parineuvonta
Tiistai 7.11.
Valtakunnallinen Parisuhdepäivä: Parisuhde ja turvallisuus
Keskiviikko 8.11.
Ilta parisuhteelle: Tunnetaidot parisuhteessa
Ajanvarauschat
Parivoima – parineuvonta
Torstai 9.11.
Pop-up parineuvontaa
Luento: Rakkaussuhteet turvasatamana sateenkaari-ihmisillä
Parivoima – parineuvonta
Perjantai 10.11.
Koulutus: Turvallisuus nuoren aikuisen kohtaamisessa
Parivoima – parineuvonta
Parisuhdeviikkoa koordinoi parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja viikkoa on suunnittelemassa järjestöjen, hyvinvointialueiden ja kuntatoimijoiden muodostama Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto.
