Valtakunnallinen Parisuhdepäivä 2024

Valtakunnallinen Parisuhdepäivä järjestetään 5.11. Liput myynnissä!

Vuosittain järjestettävä Valtakunnallinen Parisuhdepäivä järjestetään tänä vuonna 5.11. Musiikkitalolla Helsingissä ja etäyhteydellä. Teemana Työkaluja vuorovaikutuksen vahvistamiseen.

Päivä on suunnattu pareja ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, mutta kuka tahansa teemoista kiinnostunut on tervetullut mukaan kuuntelemaan puheenvuoroja. Päivän tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia kohdata työssään parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja korostaa ennaltaehkäisevän parisuhdetyön merkitystä.

OHJELMA 2024

9.00-9.05 Tervetuloa

9.05-9.40 Minkälaisia ovat suomalaisten parisuhteet vuonna 2024? Tuoreen parisuhteita käsittelevän Perhebarometrin tuloksia / Venla Berg, johtava tutkija Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

9.40-9.50 Keskustelu

9.50-10.30 Avoimella ja rehellisellä puheella takaisin yhteyteen / Nina Lyytinen, Psykologi (PsL), Psykopodiaa-podcastin juontaja, kolumnisti ja tietokirjailija

10.30-10.40 keskustelu

10.40-11.00 Tauko

11.00-11.45 Puhetta seksuaalisuudesta rohkeasti ja lempeästi / Tiina Vilponen, TM, Seksuaaliterapeutti, Kliininen seksologi (NACS), Auktorisoitu seksologian kouluttaja, Vantaan perheneuvonta

11.45-12.00 keskustelu

12.00-13.00 lounas

13.00-13.30 Paneelikeskustelu: Ihmissuhteet ja vuorovaikutus nykypäivänä / Turun yliopiston akatemiatutkija Marjo Kolehmainen, Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Lotta Liimatainen, Diakonissalaitoksen yhteisötyöntekijä Joonatan Nsukami

13.30-14.15 Luovuus ja taide vuorovaikutuksen vahvistamisen välineinä /
CupOfTherapy brändin luojat, perhe- ja paripsykoterapeutti, erikoistason seksuaaliterapeutti (NACS) Antti Ervasti ja kuvittaja Matti Pikkujämsä

14.15-14.30 keskustelu

14.30-14.50 tauko

14.50-15.35 Kriisissä olevan parin kanssa työskentely – tunnemyrskystä kohti vahvempaa dialogia / Eira Eklund-Mikola, psykologi, pari- ja perhepsykoterapeutti, tunnekeskeisen pariterapian kouluttajaterapeutti

15.35-15.45 keskustelu

15.45-16.00 Vuoden parisuhdeteko-palkinto

16.00 Loppusanat

(Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin)

Liput

Lippu Musiikkitalolle: 120e

Striimilippu: 70e

Huom. Mikäli työyhteisöstäsi on tulossa 5-9 henkilöä saatte alennusta -10% hinnasta. Mikäli osallistujia on 10 tai yli saatte alennusta -20%. Otamme nämä ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: nina.autio@parisuhdekeskus.fi. Ilmoita viestissä laskutusosoite, osallistujien nimet ja sähköpostiosoitteet.

Peruutusehdot
Ilmoittautuminen voidaan peruuttaa veloituksetta, mikäli peruutus tapahtuu
viimeistään 14 vrk ennen tapahtuman alkua. Jos peruutus tehdään 8–13 vrk ennen
tapahtuman alkua, veloitamme 50 % maksusta. Alle 7 päivää tehdystä peruutuksesta
veloitetaan koko maksu.

Perhebarometri 2024 suomalaisten parisuhteista

Perhebarometri 2024 suomalaisten parisuhteista julkaistaan marraskuussa

Millaisissa parisuhteissa suomalaiset elävät? Miten parisuhteet ovat alkaneet tai päättyneet, ja mikä olisi vastaajien mielestä ihanteellinen parisuhdetilanne? Millaista on arki parisuhteissa; miten kotityöt ja mahdollinen lastenhoito jakautuu, miten kommunikoidaan ja riidellään, entä millaista on seksielämä ja kuinka tyytyväisiä parisuhteeseen ollaan?

Väestöliiton Perhebarometri 2024 suomalaisten parisuhteista julkaistaan maanantaina 4.11. järjestettävässä julkaisutilaisuudessa. Perhebarometrin tulokset perustuvat kyselyyn, jonka laatimisessa Parisuhdekeskus Kataja on saanut kunnian toimia mukana.

Parisuhdeteemaisen Perhebarometrin keskeisiä tuloksia kuullaan lisäksi myös tiistaina 5.11. Valtakunnallisessa Parisuhdepäivässä. Päivän ohjelman ja liput löydät täältä.

Perhebarometri toteutetaan Alli Paasikiven säätiön tuella.

Lisätietoja vuoden 2024 Perhebarometristä Väestöliiton verkkosivuilla.

eric-rothermel-FoKO4DpXamQ-unsplash

Harjoitteluni parisuhdeteemojen äärellä

Olen saanut viettää kaksi sosionomin harjoittelua Parisuhdekeskus Katajassa, osana ihanaa ja valloittavaa tiimiä. Ensimmäisen harjoitteluni aloitin maaliskuun alussa 2023 ja toisen harjoitteluni pääsin aloittamaan toukokuussa 2024. Ensimmäisen harjoitteluni tein ”Nuorten aikuisten ihmissuhdetaidot mielenterveyttä tukemassa” – hankkeessa harjoitteluohjaajani Lotan ohjeistuksella. Oli virkistävää huomata, miten erilaisiin harjoittelupaikkoihin sitä voikaan sosionomina päästä. Olin opintojeni alussa kuvitellut harjoittelujen sijoittuvan päiväkoteihin, lastenkoteihin tai vanhustyön pariin. Tiesin jo aiemmin, että haluan sosionomin opintojen jälkeen lukea itseni seksuaaliterapeutiksi, joten olin aivan ällikällä lyöty kun löysin harjoittelupaikan hankkeesta, jossa käsitellään muun muassa seksuaalisuutta.

Harjoittelun alettua huomasin nopeasti kuinka ihmeelliseen työpaikkaan olin saapunut. Minut otettiin vastaan osana porukkaa ja pääsin heti mukaan joka viikko pidettäviin tiimin yhteisiin palavereihin. Palaverit alkoivat aina kuulumiskierroksella, jossa myös minut haluttiin päästää ääneen. Viikot hujahtivat nopeammin kuin olisin voinut kuvitella. Pääsin esimerkiksi tekemään hankkeelle Tiktok-videoita, sekä vetämään ihmissuhdeiltoja etänä yhdessä harjoitteluparini kanssa. Harjoittelu avasi silmiäni siitä, millaista työtä haluaisin tulevaisuudessa tehdä, sekä myöskin siitä, millaista työyhteisöä tahtoisin joskus olla osana. En selkeästi saanut Parisuhdekeskus Katajasta tarpeekseni, sillä halusin tehdä myös toisen harjoitteluni tänne.

Toisen harjoittelun pääsin tekemään järjestön perustyöhön ja olikin mukavaa saada täysin uudet työtehtävät jo muuten tutussa paikassa. Toista harjoitteluani pääsin suorittamaan harjoitteluohjaajani Petran mukana. Tehtävikseni sain muun muassa materiaalien tuottamista ja harjoitusten kehittämistä. Tässä harjoittelussa minulla ei ollut harjoitteluparia vaan pääsin harjoittamaan itsenäisempää tekemistä toki tiiviisti Petran kanssa yhteydessä. Oli mukavaa saada osaksi vastuuta ja luottoa. Harjoittelu tekikin erittäin hyvää oman työidentiteettini kehittymiselle ja viimeisenä sosionomin harjoitteluna se valmisti minut tulevaan työelämään. Pääsin reflektoimaan työnjälkeäni viikoittaisissa palavereissa Petran kanssa, sekä tiimin yhteisissä palavereissa. Sain jopa osallistua harjoitteluni aikana Katajan hallituksen palaveriin, joka oli ainutlaatuista.

Parisuhdekeskus Kataja on työympäristönä jotain aivan poikkeuksellista. Vastaanotto tiimiin oli heti kättelyssä lämmin ja arvostava. Katajalla pidetään harjoittelijoita oikeasti tärkeinä ja se näkyy esimerkiksi siinä, että siellä harjoittelijat pääsevät oikeasti osallistumaan suunnitteluun ja erilaisiin tehtäviin. Tärkeys näkyy myös luottona eli harjoittelijan tekemiin ratkaisuihin todella luotetaan ja työtä arvostetaan. Olen niin kiitollinen saadessani viettää kaksi todella ikimuistoista harjoittelua täällä ja tulen varmasti tavalla tai toisella olemaan yhteydessä Katajan porukkaan vielä pitkään valmistumisenikin jälkeen.

Kirjoittaja

Nicola Reunanen

Hyvän mielen työpaikka

Olemme Hyvän mielen työpaikka®

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt järjestömme Hyvän mielen työpaikka® -merkille jatkoa kaudelle 2024-2025. Olemme saaneet merkin myös vuosina 2021, 2022 ja 2023.

Hyvän mielen työpaikka® -merkki on tunnustus siitä, että työpaikka täyttää mielenterveyden edistämisen kriteerit sekä sitoutuu mielenterveyden suunnitelmalliseen vahvistamiseen.

Hyvän mielen työpaikka® -kriteerit saavutimme mm. seuraavien toimenpiteiden avulla:

  • Avoimen ja kannustavan vuorovaikutuskulttuurin vaaliminen tiimin sisällä
  • Inhimillisyyttä painottava lähestymistapa työn käytänteissä kuten, joustavat työajat ja etätyömahdollisuus
  • Resursseja fokusoidaan ja kohdennetaan muuttuvassa työympäristössä, jotta työyhteisössä pystytään pitämään huolta jaksamisesta
Turvan kompassi

Harjoitus: turvan kompassi

Ihmissuhteissa olo voi tuntua turvalliselta, turvattomalta tai joltain siltä väliltä. Turvallisuus koostuu sekä henkisestä että fyysisestä turvan tunteesta, jota voimme käyttäytymisellämme edistää tai heikentää. Molemminpuolinen luottamus, pysyvyys, vapaus olla oma itsensä ilman tuomitsemisen tai väkivallan pelkoa – ylipäätään kokemus siitä, että toinen henkilö ei halua itselle pahaa – ovat turvallisen ihmissuhteen tunnusmerkkejä. Turvallisessa ihmissuhteessa molemmat tulevat kuulluiksi ja arvostetuiksi ja osapuolien rajoja kunnioitetaan. Toisaalta turvattoman ihmissuhteen varoitusmerkkejä voivat olla kokemus uhasta, väkivalta, sen pelko tai rajatut mahdollisuudet olla oma itsensä. Vaikka toiminta ei päätyisi itse väkivaltaan, niin jo uhkaavasti käyttäytyminen herättää pelkoa ja viestii turvattomuudesta.

Nyt pääsette pohtimaan omia kokemuksiasi turvasta seuraavien kysymysten kautta. Voitte halutessasi piirtää kuvan kompassista ja neljästä eri ilmansuunnasta esimerkkikuvan tapaan. Pohtikaa kysymyksiä ensin itsenäisesti ja jakakaa sitten vastauksianne toisillenne.

1. Kompassin pohjoissuunta edustaa sinulle turvaa tuovia asioita. Pohdi nyt, millaiset asiat ympärilläsi luovat olosi turvalliseksi. Kirjoita tai piirrä vastauksesi.

Onko sinulla esimerkiksi harrastuksia tai ihmissuhteita, joiden kautta turvan tunne lisääntyy? Tai millaisessa ympäristössä koet olosi turvalliseksi? 

2. Kirjoita itäisen ilmansuunnan kohdalle, mitä tunteita koet näiden asioiden tai ihmissuhteiden ympärillä, ja millaisia mahdollisia muutoksia huomaat kehossasi? 

3. Eteläsuunnassa tarkastele, miksi asia tai ihmissuhde tuntuu sinulle turvalliselta? Mikä siitä tekee turvallisen? 

4. Viimeisenä länsisuunnassa pohdi nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Voisitko lisätä näitä tunnistamiasi asioita arkeesi tai parisuhteeseesi? Miten voisit lisätä niitä juuri nyt?

5. Keskustelkaa kumppanin kanssa omista kompasseistanne ja mitä tunteita tehtävän teko teissä herätti.

Turvan kompassi
Parisuhdepuhelin ja chatit

Parisuhdepuhelin ja chatit

Parisuhdepuhelin palvelee maanantaisin klo 14-16 

Puhelin palvelee sinua, joka etsit apua itsellesi, kumppanillesi tai läheisellesi. Palvelemme myös sinua ammattilainen, joka kohtaat työssäsi parisuhteen kysymyksiä.

Parisuhdepuhelimeen vastaavat Parisuhdekeskus Katajan parisuhdetyön ammattilaiset. Puhelun aiheet voivat koskea mitä vain parisuhteeseen liittyvää asiaa. Soittaja voi pohtia yhdessä työntekijän kanssa esimerkiksi parisuhteen pulmatilanteita tai etsiä oman paikkakunnan tarjoamia parisuhdepalveluita. Puhelut ovat luottamuksellisia, eikä puheluita nauhoiteta. Numero ei ole maksullinen eli siitä veloitetaan kuten soittaisit ystävällesi matkapuhelinnumeroon (ppm/mpm). Kuulemisiin!

Parisuhdepuhelin numero 050 337 9053

Usein pienikin keskustelu ammattilaisen kanssa vie asioita eteenpäin.

Parisuhdeteemainen päivystyschat 

Kaipaatko tukea ristiriitojen tai vuorovaikutusongelmien ratkaisuun? Pohditko miten lisätä suhteen läheisyyttä? Mietitkö mistä kaikkialta saa apua parisuhteelle?

Päivystyschat palvelee tiistaisin kello 12-15. 

Monet asiat voivat huolettaa arjessa. Älä jää yksin parisuhdekysymysten kanssa, vaan tule keskustelemaan anonyymisti Parisuhdekeskus Katajan työntekijän kanssa chattiin.

Päivystyschat on Hyvä kysymys-verkkoalustalla. Palvelu on maksuton ja se on suunnattu yli 18-vuotiaille.

Chattiin pääset seuraavasta linkistä: päivystyschat 

Ajanvarauschat 

Mietityttääkö parisuhteen asiat sinua? Voit varata ajan kahdenkeskiseen keskusteluun asiantuntijamme kanssa (45min). Palvelu on maksuton. 

Chatin voit varata täältä: https://www.hyvakysymys.fi/ajanvarauschat/

(Mikäli linkistä ei avaudu chatteja, niin kaikki tulevat ajat ovat tällä hetkellä varattuina)

Solmu parisuhteessa menetelmäkoulutus

Uudet Solmuja parisuhteessa® -menetelmäkoulutetut valmistuivat

Tänään 11.6.2024 valmistui 12 uutta Solmuja parisuhteessa® -menetelmäkoulutettua. Suuret onnittelut kaikille valmistuneille!

Solmuja parisuhteessa®-menetelmä on Parisuhdekeskus Katajassa kehitetty toimintamalli suhteen solmukohtien selvittämiseksi. Menetelmää on koulutettu jo yli kymmenen vuoden ajan. Sadat ammattilaiset kunta-, järjestö, seurakunta- ja yksityiseltä sektorilta auttavat pareja selvittämään tilannettaan tämän strukturoidun menetelmän avulla. Lue lisää Solmuja parisuhteessa -menetelmästä.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Solmuja parisuhteessa ® -menetelmäkoulutukseen, seuraava koulutus alkaa tammikuussa 2025. Koulutus sisältää kahdeksan koulutuspäivää ja kestää yhteensä kuusi kuukautta. Lue lisää ja hae mukaan!

Kokemuksia gynekologisten pitkäaikaissairauksien vaikutuksista seksuaalisuuteen

Opinnäytetyö: Kokemuksia gynekologisten pitkäaikaissairauksien vaikutuksista seksuaalisuuteen

Järjestömme toimi yhteistyökumppanina Metropolia ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä ”Kehoni petti minut siinä asiassa, jota olin, jota halusin ja josta ennen nautin”. Opinnäytetyö toteutettiin 15.11.2023-29.4.2024. Yhteistyöllä kerättiin opinnäytetyössä tehtyyn kyselyyn vastauksia.

Opinnäytetyö tutkii gynekologisten pitkäaikaissairauksien vaikutuksia seksuaalisuuteen kokemusten kautta. Käsiteltävät pitkäaikaissairaudet ovat endometrioosi, adenomyoosi, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) ja vulvodynia. Opinnäytetyötä varten kerättiin 50 kertomusta henkilöiltä, joilla on jokin näistä sairauksista. Tarkoituksena oli siis selvittää miten endometrioosi, adenomyoosi, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja vulvodynia vaikuttavat sairastavien seksuaalisuuteen. Seksuaalisuutta tarkastellaan opinnäytetyössä muun muassa identiteetin, seksuaalisen aktiivisuuden ja lisääntymisterveyden kautta osana kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella endometrioosi, adenomyoosi, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja vulvodynia vaikuttavat heikentävästi sairastavien seksuaaliseen aktiivisuuteen ja halukkuuteen. Sairaudesta johtuva kipu sekä hoidoissa käytettävät hormonaaliset lääkitykset ovat suurin syy halujen heikentymiselle, muita syitä ovat oman kehon tunteminen epämieluisaksi ja epäviehättäväksi. He kokevat sairautensa vaikuttavan merkittävästi myös parisuhteen seksuaalisuuteen ja kumppaniin. Terveen kumppanin vuoksi koettiin huonoa omaa tuntoa esimerkiksi, jos koettiin ettei hänen tarpeensa tule tyydytetyksi tai, että hän joutuu auttamaan ja joustamaan jatkuvasti arjessa.

Sairauden vuoksi koettiin myös valtavia identiteetin muutoksia kuten omasta kehosta vieraantumista ja oman ulkomuodon muuttumisen kautta koettuja vaikeita tunteita. Vastaajat kokivat myös häpeää sairautensa takia. Myös lapsettomuuden kokeminen sairauksien johdosta oli yleistä, joka oli vastaajille usein se kaikista raskain asia.

Vastaajat kokevat saavansa kunnioittavasta kumppanista voimavaroja ja kokivat kumppanin ymmärryksellä olevan valtava rooli hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. He uskovat, että hyvinvointia voisi edesauttaa myös se, että sairaus otettaisiin vakavammin terveydenhuollossa ja sairastumisen käsittelyyn olisi tarjolla apua.

Linkki opinnäytetyöhön: Theseus

Vaaka-Lapsen-saaminen-1

Uusi opas tukee lapsen saamiseen liittyvissä kysymyksissä

Suomi.fissa juuri julkaistu Lapsen saaminen -opas on suunniteltu kaikille vanhemmuutta suunnitteleville ja vanhemmaksi tuleville. Opas tarjoaa luotettavan tietopaketin ja ohjaa lukijan oikean avun pariin. Opas neuvoo monenlaisissa poluissa vanhemmuuteen. Sen on yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa koonnut laaja joukko alan järjestöjä ja yhteistyökumppaneita. 

Lapsen saaminen -opas on uusi erilaiset viranomaisten ja järjestöjen ohjeet, neuvot ja tuen yhteen kokoava opas. Oppaaseen on koottu laaja paketti tietoa ja huomioitu vanhemmuutta harkitsevien ja vanhemmaksi tulevien erilaiset elämäntilanteet ja taustat. 

– Lapsen saamiseen voi liittyä paljon kysymyksiä ja hoidettavia asioita alkaen esimerkiksi mahdollisista hedelmöityshoidosta ja neuvolapalveluista vertaistukipalveluihin, erilaisiin yhteiskunnan tukiin ja lapsen tietojen ilmoittamiseen. Opas haluaa tukea ja auttaa kaikkia vanhemmaksi haluavia löytämään tietoa ja palveluita siihen omaan tilanteeseen, Digi- ja väestötietoviraston erityisasiantuntija Heli Hautaniemi sanoo. 

Suuren elämänmuutoksen edessä tiedon luotettavuus korostuu

Vanhemmuutta harkitseva tai vanhemmaksi tuleva henkilö on usein suuren elämänmuutoksen edessä, ja tilanne voi herättää erilaisia ajatuksia ja tunteita. Tällöin oppaan tarjoaman luotettavuuden merkitys korostuu. 

–  Kun ihminen on suuren elämänmuutoksen tai jopa kriisin äärellä, voivat hänen voimavaransa olla vähissä. Silloin on tärkeää, että luotettava tieto löytyy helposti yhdestä paikasta, Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad sanoo. 

Myös Parisuhdekeskus Kataja ry;ssä ollaan samoilla linjoilla. Lisäksi on tunnistettu, että monet pohtivat lopulta hyvin samanlaisia kysymyksiä:

– Kaikki vanhemmat pohtivat sitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Ja tähän me olemme halunneet oppaassa vastata ja ohjata myös tarvittaessa avun äärelle, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja, psykologi ja psykoterapeutti Suvi Laru muistuttaa.

Digioppaan sisältö on rakennettu siten, että muutaman taustakysymyksen avulla opas ohjaa suoraan käyttäjän oman tilanteen kannalta olennaisen tiedon äärelle, eikä tiedon hakija eksy loputtomien ohjeiden viidakkoon.

– Vaikka tietopaketti on niin kattava, oppaasta on onnistuttu rakentamaan helppokäyttöinen ja käyttäjälle kevyen tuntuinen kokonaisuus, Rokhzad sanoo.

Opasta kiitellään sen monipuolisuudesta

Sekä Väestöliitolla että Parisuhdekeskus Katajassa koetaan, että oppaan koostamisessa on kuultu laajaa asiantuntijajoukkoa ja eri toimijoiden näkökulmat on kuultu ja huomioitu hyvin. Kukin järjestö on tunnistanut erityisesti oman kohderyhmänsä haasteet, joihin oppaassa nyt vastataan.

– Opas on tarkoitettu kaikenlaisille vanhemmaksi haluaville, mikä ilahduttaa meitä kovasti. Saimme tuotua oppaaseen hienosti mukaan omaa asiantuntemustamme sekä niitä tuen muotoja, joita meillä on tarjolla. Opas esitteleekin erittäin konkreettisesti, mistä apua saa ja mistä löytyy lisätietoja, Laru kertoo. 

– Siinä on pyritty ottamaan huomioon koko kohderyhmän moninaisuus. Tämä on välillä haastanut meitä löytämään oikeat sisällöt ja sanamuodot, jotta opas huomioisi kaikenlaisia tilanteita. Opasta oli kuitenkin kokoamassa iso joukko asiantuntijoita ja pystyimme huomioimaan laajasti erilaiset näkökulmat, Rokhzad summaa.

– Kun kaikkien voimat yhdistettiin, saimme aikaiseksi todella hyvän ja kattavan lopputuloksen, Laru päättää.

Opas on tuotettu yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa

Opasta on yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa työstänyt laaja joukko viranomaisia ja alan järjestöjä: Adoptioperheet ry, Duodecim, ELY-keskus, Ensi- ja turvakotien liitto, Familia ry, Helsingin kaupunki, Imetyksen tuki ry, Interpedia ry, Kela, Parisuhdekeskus Kataja ry, Sateenkaariperheet ry, Simpukka ry, Suomen monikkoperheet, THL, Väestöliitto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry ja Äimä ry.

Eduskunnan kansalaisinfo

Eduskunnan kansalaisinfo: Parisuhde ja masennus

15.5.2024

Masennus koskettaa lähes jokaista suomalaista suoraan tai välillisesti jossain kohtaa elämää. Parisuhteeseen masennus voi aiheuttaa monenkaltaisia haasteita. Mielenterveyden ja parisuhteen haasteet koetaan usein epäonnistumisina ja siksi avun hakeminen on usein vaikeaa ja apua haetaan liian myöhään. 

Tällä viikolla vietämme Parisuhde voimavaraksi -toimintamme Parisuhde ja masennus -teemaviikkoa. Osana viikkoa järjestimme Eduskunnan kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden tiistaina 14.5. Tilaisuuden tavoitteena oli käydä keskustelua pareja ja perheitä kohtaavien sote-ammattilaisten, järjestötoimijoiden ja päättäjien kesken siitä, miten ammattilaisille taataan riittävä osaaminen ja resurssit perheiden ja parien tukemiseen masennuksen kohdatessa.  

Tilaisuuden avasi Eduskunnan parisuhdeverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen: ”Masennus koskettaa suurta määrää suomalaisia. On tärkeää, että masennuksesta puhutaan myös parisuhteen näkökulmasta, sillä usein masennus käsitetään varsin yksilökeskeisesti. Kun masennuksen hoidossa huomioidaan myös parisuhteen tuki, vahvistetaan perheiden hyvinvointia.” 

Avauspuheenvuoron jälkeen Helsingin kaupungin pariterapiayksikön, johtava psykoterapeutti Sirpa Salonen puhui siitä, miten masennus näyttäytyy parien kanssa tehtävässä työssä: ”Tulosyynä terapiaan ovat usein kommunikaatio-ongelmat, riidat ja eron uhka. Kaikkien näiden taustalla voi olla uupumusta. Masennus värittää kaikkea vuorovaikutusta suhteessa.” 

Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami ry:n toiminnanjohtaja Tiina Puranen jatkoi puheenvuorolla siitä, millaista tukea masennuksen kanssa kamppailevat parit kaipaavat: ”Jos toinen suhteessa on sairastunut, kumppanin harteille kasaantuu paljon vastuuta arjen käytännön asioista ja sairastuneen tukemisesta. Kun puoliso sairastuu, myös omainen tarvitsee tukea ja tietoa itselleen.” 

Tilaisuus päättyi paneelikeskusteluun, jossa kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.), kansanedustaja Eeva Eloranta (sdp), kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) Sirpa Salonen, Helsingin kaupungin pariterapiayksikkö, ja Tiina Puranen, Finfami ry:n toiminnanjohtaja keskustelivat siitä, miten taata ammattilaisille riittävä osaaminen ja resurssit perheiden ja parien tukemiseen masennuksen kohdatessa.  

On tärkeää, että sekä masennuksesta kärsivä että hänen kumppaninsa saavat riittävän varhain riittävästi tukea vaikeassa tilanteessa. Edistämme tätä tavoitetta Parisuhdekeskus Katajassa, jotta parit eivät jäisi yksin vaikeissa tilanteissa.