kaksi aikuista ja kolme lasta kävelemässä

Blogi: Toivoa tarvitaan sairaan tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempien parisuhteessa

Toivo tarkoittaa sitä, että odottaa tulevaisuudelta jotain hyvää, ja että valitsee katsoa tulevaisuuttaan valoisin mielin, optimistisesti. Toivo ei liity pelkästään äärimmäisiin tilanteisiin ja tunteisiin, vaan on läsnä jokapäiväisessä elämässä ja arjessa, vaikkei sitä aina vaikeuksien keskellä huomaisikaan.

Lapsen sairastuminen on aina valtava tunnemyrsky koko perheelle. Lapsen sairastumisella tai erityisen tuen tarpeella on monia vaikutuksia paitsi lapsen itsensä, myös koko muunkin perheen arkeen ja elämään. Koko perheen arki muuttuu mahdollisten sairaalajaksojen, tutkimusten ja hoitojen myötä. Vanhemmat joutuvat mahdollisesti uudessa tilanteessa järjestelemään arjen uusiksi omien työasioiden, lasten hoidon ja monen muun elämän osa-alueen osalta. Lisäksi lapsen sairastuminen tai tuen tarve haastaa myös vanhempien hyvinvointia. Vanhempi joutuu kantamaan omaa huoltaan ja hätäänsä, pahimmillaan kestämään lapsen mahdollista fyysistä tai psyykkistä kipua. Vanhemmat voivat kokea samaan aikaan surua, pettymystä, vihaa, katkeruutta ja menettämisen pelkoa oman lapsen sairastumisen myötä.

Kun perhettä koskettaa pitkäaikainen sairastuminen tai tuen tarve, tarvitaan myös toivoa. Toivo liittyy paitsi paranemiseen, myös parempaan vointiin, jaksamiseen seuraavaan päivään, toimivan hoidon ja lääkityksen löytymiseen sekä kipujen ja oireiden lientymiseen. Toivo auttaa meitä toimimaan ja jaksamaan eteenpäin. Sairaiden lasten vanhemmilla on tutkitusti yksilöllistä pärjäävyyttä, kykyä sietää haastavaa tilannetta, toipua siitä ja kasvaa sen myötä. Toivottomimmaltakin vaikuttavassa tilanteessa on aina toivoa.

Perheiden pärjäävyyttä lapsen sairastuttua tukevat yhteinen aika ja rutiinit. Rutiinit ovat tärkeitä niin lasten kuin aikuistenkin kannalta: lapsille ne tuovat turvallisuuden tuntua arkeen, kun he pystyvät ennakoimaan, mitä milloinkin tapahtuu. Aikuisille rutiinit antavat mahdollisuuden antautua automaattiohjaukselle: kun perheessä tapahtuu tietyt asiat tiettyyn aikaan joka päivä, aikuisilta vapautuu voimavaroja muihin asioihin. Myös sosiaalinen tuki on tärkeää. Tässä päteekin vanha sananlasku, jossa todetaan, että jaettu suru on puolitettu suru ja jaettu ilo tuplaantuu. Läheisiin kannattaa tutkitusti tukeutua vaikealla hetkellä.

Perheen arjen ja vanhempien oman hyvinvoinnin muutokset sairastumisen tai erityisen tuen tarpeen myötä sekä tilanteeseen liittyvä kuormittuminen vaikuttavat myös vanhempien keskinäiseen suhteeseen altistaen heitä parisuhdeongelmille. Kuitenkin yhteisten vastoinkäymisten kohtaamisen ja voittamisen myötä on mahdollista myös lähentyminen. Tutkimukset osoittavat, että vanhemmat ovat paitsi yksilöinä, myös parisuhteessaan aiemmin luultua pärjäävämpiä.

Luottamus parisuhteen voimaan kasvaa yhteisten onnistumisten huomioimisella. Kannattaa vaalia Me yhdessä -asennetta, esimerkiksi muistelemalla sellaisia hetkiä, kun ollaan oltu voimakkaita yhdessä ja selvitty vaikeuksista. Jos keskittyy yhteiseen hyvään ja yhteisen tarinan kertomiseen ja vahvistamiseen sen sijaan, että taistelee siitä, kuka pääsee helpommalla tai joutuu tekemään enemmän, me -henki vahvistuu entisestään. Positiivisten ja iloisten tapahtumien, tunteiden ja kokemusten huomaaminen ja niiden jakaminen kumppanin kanssa on merkittävä parisuhdetta vahvistava teko. Elämään sisältyy myös kaunis puoli. Yhdessä nauramisen sekä menneiden hauskojen hetkien ja sattumusten muistelun voimaa ei kannata väheksyä.

Parisuhteen vahvin liima on toiseen tukeutuminen ja yhteys. Sitä voi vaalia myös näennäisen pienin teoin, laskemalla käden toisen kädelle tai pään toisen olkapäälle. Se, että vaikka levätään yhdessä vierekkäin, vahvistaa parisuhteessa läheisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Suhteen kivijalassa oleva toivo on tarpeen, kun on vaikeaa. Mihin te asetatte yhteisen toivonne?

Kirjoittaja Laura Huuskonen on Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Tukea parisuhteelle, kun perheessä on sairautta -toiminnassa

Lähteet:

Koivula, Krista: Yhdessä eteenpäin – vakavasti sairaiden lasten vanhempien parisuhderesilienssi, Psykologia 51/2016

Verkkolähteet:
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/sairastuminen-voi-olla-kriisi/voimaa-toivosta-ja-sitkeydest%C3%A4
www.diakoniaplus.fi/toivo-elaman-perusvoimavarana/

Comments are closed.