Hae mukaan parisuhdekeskus Kataja hallitukseen - mainos

Hae mukaan Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitukseen!

Parisuhdekeskus Kataja ry on v. 1994 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö.

Tuemme pareja, vapaaehtoisia ja ammattilaisia koulutuksen, viestinnän, neuvonnan ja toiminnan keinoin.  Keskeinen työn painopiste on tukea parisuhdetta, kun perheessä on sairautta.

Parisuhdekeskus Kataja ry:n toimintaa linjaa vapaaehtoisista jäsenistä muodostuva hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja kuusi jäsentä (toimintakausi kaksi vuotta). Lisäksi hallitukseen valitaan kaksi varajäsentä vuosittain. Hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 6-8 kertaa.

Onko sinulla osaamista, jota haluaisit hyödyntää Parisuhdekeskus Katajan toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä? Hallituksen jäsenet voivat hyödyntää monipuolisesti omia vahvuuksiaan ja kokemustaan hallitustyöskentelyssä. Osaamisalueita voivat olla mm. talous, vapaaehtoistoiminta, parisuhdetoiminnan osaaminen, viestintä, järjestötuntemus, vaikuttamistyö. Tai jotain muuta, mitä juuri sinä tuot hallitustyöskentelyyn.

Hae nyt mukaan hallituksen uuteen kokoonpanoon, joka aloittaa toimintansa vuoden 2021 alusta!

Puheenjohtajan toimintakausi on päättymässä ja myös hallitukseen etsitään uusia jäseniä.

Hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen varsinainen jäsen toimikauden alkaessa, mutta häneltä ei peritä hallituskaudella jäsenmaksua.

Tutustu tämänhetkiseen Parisuhdekeskus Katajan hallitukseen

Tutustu työntekijöihin

Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen järjestö ja arvostamme valtakunnallisuutta myös hallituksen kokoonpanossa. Välimatkojen ei tarvitse olla este, sillä Parisuhdekeskus Katajan säännöt mahdollistavat etäosallistumisen hallituksen kokouksiin.

Täytä hakemus 10.11. mennessä: TÄYTÄ HAKEMUS

Parisuhdekeskus Katajan syyskokous järjestetään 24.11.2020 klo 18.00. Kokoukseen toivotaan osallistuttavan ensisijaisesti etänä.

ILMOITTAUDU MUKAAN SYYSKOKOUKSEEN

Tutustu toimintaamme:

Toimintakertomus 2019

Säännöt

Parisuhdekeskus Katajan strategia vuosilta 2015-2020

Vuorovaikutustaidot ovat väylä parisuhteen läheisyyteen

Vuorovaikutustaidot – puhumisen, kuuntelemisen ja ristiriitojen ratkaisutaidot ovat ensisijaisen tärkeitä parisuhteessa, mutta myös kaikissa ihmissuhteissa. Vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joita voi oppia ja joissa jokainen voi kehittää itseään.

Vuorovaikutustaitoja voi sanoa läheisyyden työkaluiksi, jopa avaimiksi läheiseen parisuhteeseen.

Tärkeää on, mitä ja miten kumppanit puhuvat toisilleen ja ennen kaikkea: miten kumppanit kuuntelevat toinen toistaan. Omien ajatusten, kokemusten ja tunteiden jakaminen parisuhteessa lisää läheisyyttä.

Se, että valitsee kuunnella toista, kertoo välittämisestä. Kun valitsee kuunnella, ilmaisee sillä, että asia on tärkeä sekä omaa välittämistään toista kohtaan. Kuunteleminen on rakkauden teko, jonka eteen kannattaa ponnistella.

Vuorovaikutukseen vaikuttaa monet asiat

Perimä. Vuorovaikutustaitoihin vaikuttaa ihmisen synnynnäinen temperamentti ja ainutlaatuinen persoonallisuus. Joku on luonnostaan esimerkiksi hienotunteinen ja empaattinen, altis kuuntelemaan, toinen on luonnostaan hyvä puhuja, looginen perustelija ja asioiden pohtija. Jonkun ajatus ja puhe rönsyilee ja pulppuilee luonnostaan moneen suuntaan, kun taas joku on kotoisimmillaan hiljaa tarkkaillen. Parisuhteessa yksilöiden oppimisen haasteet ovat erilaisia.

Aikaisemmat ihmissuhteet. Ihminen tuo mukanaan parisuhteeseen kokemuksia tai tunnemuistoja aikaisemmista ihmissuhteista myös niiden vuorovaikutustilanteista. Jonkun ihmisen kanssa olen voinut oppia varomaan sanojani ja säpsähtämään pienintäkin kritiikkiä itseäni kohtaan. Toisen ihmisen kokemukset ovat voineet olla päinvastaisia: hän on saanut vahvistusta rehelliseen ja rohkeampaan ajatusten ilmaisemiseen eikä ensimerkiksi arkaile ilmaista mielipiteitään.

Lapsuudenkodin mallit. Vuorovaikutustaitoihin liittyvät mallien syvät juuret ovat lapsuudessa. Lapsi tarkkailee ympärillä eläviä ihmisiä. Vanhemmat, sisarukset ja muut perheen lähellä elävät aikuiset ovat olleet kuin näkymätön ohjekirja, josta olemme lapsina sisäistäneet itseemme erilaisia käyttäytymistapoja. Hyvät ja huonot mallit ovat syvällä meissä, mikä auttaa ymmärtämään miksi huonoja malleja on usein niin työläs muuttaa.

Erilaisuus parisuhteessa voi olla rikkaus

Suuri osa tavastamme olla vuorovaikutuksessa on opittua ja aina on mahdollisuus oppia uudenlaisia tapoja. Myös kumppaneiden erilaisuuden voi nähdä rikkautena. Paljon puhuva voi oppia toiselta kuuntelemisen taitoja ja päinvastoin. Tämä edellyttää, että kumppanit kunnioittavat toistensa erilaisuutta.

Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kirja tarjoaa tietoa ja harjoituksia

Parisuhdekeskus Katajan Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kirja on selkeä ja tiivis paketti parisuhteen vuorovaikutustaidoista. Kirja pitää sisällään tietoa sekä harjoituksia tehtäväksi yksin ja yhdessä.

Tunne ei ole oikein tai väärin

Tunteet ovat aitoja ja tosia, eikä niitä voi määritellä oikeiksi tai vääriksi, positiivisiksi tai negatiivisiksi. Tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja nimeäminen ovat avaimia parisuhteen läheisyyteen. Mitä turvallisempi suhde, sitä avoimemmin siinä voidaan paljastaa sekä itselleni helppoja että vaikeita tunteita.

Temperamentti, tunteisiin liittyvät opitut arvot ja toimintamallit sekä elämänkokemukset vaikuttavat, miten suhtaudun tunteisiin, omiin ja toisen. Parisuhteessa osapuolet vaikuttavat luonnollisesti siihen, millaista keskinäinen tunnevuorovaikutus on:

Mille tunteille suhteessamme on lupa, mille ei? Mitä tunteita kumpikin ilmaisee luonnollisesti ja mitkä tunteet ovat vaikeita käsitellä?

Tunteet antavat sanoja ihmisen persoonalliselle tavalle kokea asioita. Tunteet ovatkin omaa intiimiä kokemisen aluetta. Ne ovat spontaaneja ja aitoja reagointeja tilanteisiin.

Toinen ei voi arvostella toisen tunteita esimerkiksi vähättelemällä, ettei noin voi tuntea. Toinen ei voi myöskään määritellä, miten jossain tilanteessa pitäisi tuntea.

Tunteella on viesti. Viisas yrittää ymmärtää, mitä tunne yrittää kertoa. Miksi minusta tuntuu tältä – on hyvä kysymys. Omia tunteita ei tulisi arvostella, eikä niistä tulisi syyllistyä vaan pikemminkin kuunnella kuin ystävää. On ymmärrettävää, että esimerkiksi vahingonilo toisen epäonnistumisesta tai silmitön raivo pienen asian suhteen nolottavat. Näissäkin tilanteissa olisi hyvä keskittyä miettimään, miksiköhän tunnen näin.

Tunteen vallassa tehdyt teot ovat vastuullasi

Toisin kuin tunteet, teot voivat olla vääriä. Tekoihin liittyy moraalinen vastuu. Siksi on tervettä kokea syyllisyyttä toista vahingoittavista sanoista tai teoista, jotka on tehnyt ilkeyttään tai suuttuneena.

Vihan ja suuttumuksen tunteita on purettava ulos niin, ettei satuta tai loukkaa ympärillä olevia henkisesti eikä fyysisesti. Pitkään sisällä kannetut vihan tunteet saattavat purkautua arvaamattomasti ulos esimerkiksi. väkivaltaisena käytöksenä.

Neljä tunnetaitoa on opittavia ja harjoiteltavia taitoja

  • Tunnista tunne (pysähdy ja kysy itseltäsi: miltä minusta tuntuu nyt?)
  • Anna tunteelle nimi (ilo, suru, pelko, viha, häpeä…)
  • Kerro tunteesta kumppanillesi (lause, jossa on jokin konkreettinen tunnesana)
  • Ota vastaan kumppanisi ilmaisema tunne (ole läsnä ilman puhetta tai kiirehtimistä, anna hänelle lupa tuntea)
Parisuhdeviikko 9-15.11.2020

Parisuhdeviikko 2020: Pidä hyvää huolta parisuhteestasi

Marraskuun Parisuhdeviikko lähestyy! Tänä vuonna Parisuhdeviikkoa vietetään 9.-15.11.2020.

Haluamme Parisuhdeviikolla muistuttaa, että parisuhde on aikuiselämämme läheisimpiä ja merkittävimpiä ihmissuhteita. Odotamme kumppaniltamme myötäelämistä niin iloissa kuin murheissakin. Parisuhde toimii parhaimmillaan turvana ja lepopaikkana, kun elämä koettelee. Parisuhde on tärkeä voimavara niin vaikeina hetkinä kuin ihan tavallisessa arjessa. Ihmissuhde, josta pidämme huolta, kukoistaa ja vahvistuu.

Tänä vuonna kysymme, miten sinä pidät huolta parisuhteestasi?

Ota jo nyt Parisuhdeviikko -Facebook sivu seurantaan ja jaa meille ajatuksiasi missä tahansa sosiaalisen median kanavassa tunnisteilla  #huomaahyväsuhteessa #huomaahyväarjessa

Julkaisemme Parisuhdeviikko Facebook sivuilla Parisuhdekeskus Katajan ja yhteistyökumppaneiden järjestämiä tapahtumia ja kirjoituksia! Lisätietoja viikosta: www.parisuhdeviikko.fi

Henkilö - Suvi Laru

Toiminnanjohtaja Suvi Laru: Parisuhteiden tuelle on tällä hetkellä suuri tarve

Parisuhteiden tukemiselle on suuri tarve koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Erityisen hankala tilanne on sellaisissa lapsiperheissä, joissa haasteellinen kevät ja kesä ovat aiheuttaneet kiristynyttä ilmapiiriä, riitoja ja jopa eron harkitsemista.

Ennaltaehkäisy on olennaista myös parisuhteen hoidossa. Ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen tuki säästää sekä inhimillisiä kuormituksia että yhteiskunnan kustannuksia, kuin mahdolliset, kalliit toimenpiteet tulehtuneiden tilanteiden korjaamiseksi.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ollaan mahdollisesti leikkaamassa merkittävästi Valtiovarainministeriön ehdottamassa budjettiriihen taloussuunnitelmassa. Tämän toteutuessa on vaarana, että pariskunnat jäisivät ilman tarvitsemaansa apua parisuhteen haastekohdissa. Tukea vaille jäämisellä on vaikutuksia paitsi pariskunnan, myös koko perheen hyvinvointiin.

Korona-aika on tuonut näkyväksi järjestöjen tärkeän roolin avun antajina. Palvelujen tarve on kasvanut. Parisuhdekeskus Katajan parisuhdepuhelimessa ja chat- keskusteluissa asiantuntijoiden apua on hakenut ja saanut tähän mennessä vuoden 2020 aikana lähes kaksinkertainen määrä kuin koko edellisvuotena yhteensä. Asiantuntijat ovat läsnä monissa eri järjestöissä parisuhteen tukena maksutta ja valtakunnallisesti.

On tärkeää, että parisuhteen tueksi on tarjolla monenlaisia palveluita. Parisuhdekeskus Katajan juuri julkaistussa Parisuhdekyselyssä ilmeni, että parisuhteeseensa ovat tyytyväisimpiä ne pariskunnat, jotka ovat saaneet tukea itselleen silloin, kun heillä on haasteita. Tarjoamalla tukea parisuhteelle ehkäistään eroja, luodaan luottamusta tulevaisuuteen sekä tuetaan lasten ja nuortenkin hyvinvointia!

Parisuhdekeskus Kataja ry 

Suvi Laru 

toiminnanjohtaja, psykologi, psykoterapeutti 

Kyselyn mukaan parisuhteelle saatu tuki vaikuttaa merkittävästi parisuhteen tulevaisuudennäkymiin

Parisuhdekeskus Kataja ry toteutti parisuhdekyselyn verkkokyselynä kesällä 2020. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää pariskuntien tyytyväisyyttä parisuhteeseensa ja erityisesti sairauden ja koronan vaikutuksia parisuhdetyytyväisyyteen. Vastauksia tuli yhteensä 289. Vastaajista suurin osa oli naisia (87 %).

Verkkokyselyyn vastanneista noin 75 % oli parisuhteeseensa erittäin tai jonkin verran tyytyväisiä. Ne vastaajista, jotka olivat kaivanneet ja saaneet tukea parisuhteeseensa olivat paljon tyytyväisempiä parisuhteeseensa. Ne vastaajat, jotka olivat kaivanneet tukea parisuhteeseensa, mutta eivät olleet sitä saaneet, olivat parisuhteeseensa tyytymättömämpiä. Tukea parisuhteeseensa oli kaivannut 35 % vastaajista. Eniten tukea kaivanneita, jotka eivät tukea olleet saaneet, oli 26–35-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tämänhetkinen tyytyväisyys omaan parisuhteeseen oli vahvasti yhteydessä siihen, kuinka valoisana näki parisuhteen tulevaisuuden. Ne vastaajat, jotka ovat kaivanneet ulkopuolista tukea ja saaneet sitä, kokivat huomattavasti valoisammaksi parisuhteen tulevaisuudesta kuin ne, jotka eivät olleet saaneet tukea.

Erityisen tuen tarvetta tai pitkäaikaissairauksia oli 40 % vastanneilla (itsellä tai perheenjäsenellä). Eniten vastaajien perheissä esiintyii neurologisia oireyhtymiä, kuten ADHD:tä, Aspergerin oireyhtymää ja autismia, sekä mielenterveyshäiriöitä. Avoimissa vastauksissa suurin osa koki sairauden vaikuttavan negatiivisesti parisuhdetyytyväisyyteen. Usein mainittuja vastauksia oli seksuaalisuuden vähentyminen ja/tai loppuminen, voimavarojen kuluminen ja väsyneisyys, lisääntynyt riitaisuus, sekä parisuhteen muuttuminen hoitosuhteeksi. Moni oli kuitenkin myös kokenut, että sairaus oli lähentänyt suhdetta.

Koronan vaikutuksilla näytti olevan eroja ikäryhmien välillä: 18–25-vuotiailla koronapandemian vaikutukset näyttivät negatiivisimmilta, yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä oli vähiten tai ei lainkaan vaikutuksia. 26–65-vuotiaiden ikäryhmässä 42 % koki vaikutuksen olleen positiivinen. He, joilla koronan vaikutukset olivat positiivisia, olivat tyytyväisempiä parisuhteeseensa ja heillä oli positiivisemmat tulevaisuudennäkymät suhteelle. He, jotka kokivat koronan vaikuttaneen negatiivisesti, olivat tyytymättömämpiä parisuhteeseen, ja heillä oli negatiivisemmat tulevaisuuden näkymät suhteelle. Vastaajat, jotka eivät olleet saaneet tukea parisuhteelleen, kokivat koronan vaikutuksen parisuhteelle negatiivisemmin kuin he, jotka olivat saaneet tukea. Positiivisiksi vaikutuksiksi koettiin muun muassa yhteisen ajan lisääntyminen, arjen jakaminen, kiitollisuuden kasvu ja seksuaalisuuden lisääntyminen. Negatiiviksi vaikutuksiksi koettiin muun muassa puolison alkoholin käytön lisääntyminen, taloudelliset ongelmat, riitelyn lisääntyminen, väsymys ja seksielämän puute.

Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että sairaus perheessä ja koronaepidemia vaikuttavat parisuhteeseen negatiivisesti, mikäli tarvittavaa tukea ei saada. Kyselyn mukaan erityisesti nuoret aikuiset ovat riskiryhmässä jäädä ilman tarvitsemaansa tukea.  Mikäli tarvittavaa tukea saadaan, on parisuhteen tulevaisuuden näkymät merkittävästi valoisammat.

On tärkeää pohtia, millainen parisuhteen matalankynnyksen tuki tai ennaltaehkäisevä toiminta voisi vahvistaa pareja ja perheitä. Lähes 60 % kyselyn vastaajista kertoi, millaista tukea parisuhteelle kaivattaisiin. Yleisimmät kaivatut tuen muodot olivat keskustelu- ja parisuhdeharjoitukset sekä ammattilaisen antama keskustelutuki.

Lisätiedot:

Suvi Laru, toiminnanjohtaja, suvi.laru@parisuhdekeskus.fi, 050 5411288

Laura Huuskonen, asiantuntija laura.huuskonen@parisuhdekeskus.fi 050 3209950

Apila

Parisuhdeverkoston kannanotto parisuhde- ja perhejärjestöjen toimintaedellytysten puolesta

25.8.2020

Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat merkityksellisiä niin perheiden hyvinvoinnin kuin kansantalouden näkökulmasta. Psyykkisen hyvinvoinnin perusta luodaan kodin ihmissuhteissa. Vaikeuksia kohdanneiden parien tulisi saada tukea mahdollisimman varhain.

Parisuhdetukea tarjoavilla järjestöillä on jo pitkän aikaa ollut merkittävä rooli palveluiden ketteränä tuottajana ja kehittäjänä. Oikea-aikaisesti kohdennetulla avulla on pystytty ehkäisemään kalliimpien korjaavien tukimuotojen tarvetta. Parhaimmillaan tällä on kyetty vähentämään pitkittyneen ylikuormituksen aiheuttamia avioeroja sekä niiden seurannaisvaikutuksia – työuupumusta, päihde- ja mielenterveysongelmia. Myös Kansallisessa Lapsistrategiassa tulisi huomioida, että vanhempien riitely lasten läsnä ollessa on erityisen haitallista lasten psyykkiselle hyvinvoinnille. Monissa tutkimuksissa on todettu, että vanhempien parisuhdeongelmat ovat yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä lapsen turvalliselle kasvulle. Parisuhdetyö mahdollistaa myös lasten ja vanhempien turvallisempia vuorovaikutussuhteita.

Parisuhdekeskus Kataja on koordinoinut Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen parisuhdeverkostoa jo 15 vuoden ajan. Verkosto toimii aktiivisesti parisuhdeteemojen esille nostajana ja alan valtakunnallisena vaikuttajana.

Koronapandemia on lisännyt turvattomuutta ja epävarmuutta monissa perheissä. Matalan kynnyksen palveluita tarvitaan nyt erityisen paljon. Digitaalisesti tarjottavia palveluita lisänneet perhejärjestöt pystyvät vallitsevassa tilanteessa tarjoamaan tukimuotoja, joihin ei tarvitse jonottaa. Eri perhemuotojen palvelemiseen erikoistuneet järjestöt tuottavat tuloksellista ja ainutlaatuista vertaistukea eri elämäntilanteissa eläville pareille ja perheille.

Suomessa on ainutlaatuinen, julkisia palveluita täydentävä sosiaali- ja terveyspuolen järjestörakenne. Järjestöjen tekemä parisuhde- ja hyvinvointityö on kansallisesti korvaamatonta ja tarvitsee rahoituksen toiminnalleen. Ennaltaehkäisevä työ on aina korjaavaa työtä halvempaa. Parisuhteita tukemalla tuetaan samalla kasvavia sukupolvia ja heidän hyvinvointiaan. Vanhempien hyvinvointi ja parisuhteen vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat vahvasti yhteydessä lasten hyvinvointiin.

Parisuhdeverkostossa toimivat järjestöt kohtaavat asiakastyössään sekä ammattilaisten ja vapaaehtoistoimintansa kautta vuosittain vähintään 50 000 erilaisissa parisuhdetilanteissa elävää ihmistä. Mikäli valtiovarainministeriön ehdottama budjettiriihen taloussuunnitelma menee suunnitellussa muodossa läpi, toiminnan rahoituksen katkeamisen seurauksena merkittävä määrä perheitä jää jatkossa vailla tarvitsemaansa tukea. Olemme tilanteesta syvästi huolissamme. Toivomme, että rahoitus saa jatkua katkeamatta niin, että parit ja perheet tulevat jatkossakin autetuiksi heille räätälöityjen tukimuotojen kautta.

Helsingissä 25.8.2020

Parisuhdeverkoston puolesta:

Parisuhdekeskus Kataja ry

Suomen Uusperheiden liitto ry

Parempi avioliitto ry

Ensi- ja turvakotien liitto ry

Väestöliitto ry

Sateenkaariperheet ry

ADHD-liitto ry

Familia ry

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

Samassa veneessä -avioparityö

Lasten ja nuorten keskus ry

Psykopodiaa - Nina Lyytinen, mainos

Vakava sairastuminen perheessä ja parisuhde – podcast

KUUNTELE PODCAST TÄSTÄ LINKISTÄ 

Toiminnanjohtajamme Suvi Laru oli vieraana Nina Lyytisen Psykopodiaa podcast -sarjassa. Keskustelun teemana vakava sairastuminen perheessä ja parisuhde.

Vakava sairaus haastaa perhe- ja parisuhteita. Huoli terveydestä kuormittaa voimavaroja ja sairaus haastaa arkea ja vaikuttaa perheen vuorovaikutussuhteisiin. Sairaus ei saisi kuitenkaan määritellä kaikkea perheen ja kumppaneiden elämässä.

Tässä jaksossa keskustelemme sairaudesta perheessä ja sen vaikutuksista parisuhteeseen psykologi, paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Larun kanssa.

Parisuhteessa vuorovaikutustaidot ovat ensisijaisen tärkeitä. Kun perheessä on vakavan sairauden aiheuttama kriisi, on tärkeää, että perheen jäsenet puhuvat, kuuntelevat ja ratkaisevat yhdessä mahdollisia ristiriitoja. Parisuhteessa ja perheessä jokainen käy läpi sairastumiseen ja siihen liittyvää prosessia läpi yksilönä, omalla tavallaan. On tärkeää muistaa, että tukea voi ja kannattaa hakea, kun sairaus haastaa ja kuormittaa parisuhdetta.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä tapahtuu, kun puoliso äkillisesti sairastuu vakavasti?
  • Entä jos perheen lapsi sairastuu vakavasti?
  • Miten vakava sairastuminen perheessä vaikuttaa parisuhteeseen?
  • Miten sairautta on hyvä käsitellä lasten kanssa?
  • Miten sairautta ja sen vaikutuksia olisi hyvä käsitellä parisuhteessa?
  • Miten ylläpitää parisuhdetta niin, että siitä ei tule ns. “hoito tai hoivasuhde”?
  • Miten tukea sairastunutta?
  • Miten pitää huolta omasta hyvinvoinnista?
  • Mistä voi saada vertaistukea ja ammatillista apua?
Suomi toimii #yhdessä - mainoskuva

Parisuhdekeskus Kataja mukana Suomi toimii -kampanjassa

Mikä on Suomi toimii -kampanja?

Suomi toimii on valtioneuvoston kanslian vetämä monen toimijan yhteinen hanke, joka tukee kriisiviestintää koronatilanteessa. Keskeinen toiminnan muoto on kokoava viestintä ja tiedon jakaminen.

  1. #Suomitoimii – Parisuhteelle on tarjolla maksutonta apua

2. #Suomitoimii – Vanhempien parisuhdetyytyväisyys on perheen voimavara

3. #Suomitoimii – Parisuhteella on terveysvaikutuksia