Lomailemme heinäkuussa ja toimistomme on suljettuna 4.-31.7.
Heinäkuun verkkokauppatilaukset postitamme elokuun ensimmäisellä viikolla.
Toivotamme mukavaa kesää!
Blogi: Miten ja miksi olen lukossa?
Meillä kaikilla on tunteita. Avoimia tai suljettuja. Tunteita, jotka eivät näy ulospäin ja tunteita, jotka ovat muiden nähtävissä ja tunnistettavissa. Me tunnemme ja näytämme tunteita joka päivä. Tunteet yhdistävät meitä myös parisuhteessa. Parisuhde on tunteiden näyttämö ja taistelutanner. Me emme tunne tunteita samalla tavalla kuin kumppanimme. Me yritämme lukea toinen toistemme tunteita ja joskus me onnistummekin siinä mutta toisinaan olemme täysin hukassa. Toinen ihminen omine tunteineen tuntuu mysteeriltä. Johtuuko se siitä, että toinen ei osaa selkeästi ilmaista tai kertoa tunteistaan? Vai johtuuko se siitä, ettei itsekkään osaa tunnistaa tai ymmärtää omia tunteita? Olemme lukossa. Meillä on tunnelukkoja.
Tunnelukoista on erilaisissa medioissa keskusteltu vilkkaasti. Puhutaan siitä, että jokaisella meillä on tunteita, joiden kanssa olemme lukossa. Lukkoihin saattaa vaikuttaa historiamme, tapahtumat menneisyydestä, tapamme olla muiden ja itsemme kanssa sekä taitomme olla läsnä. On kehitelty erilaisia tunnelukkotestejä ja -harjoituksia, joiden avulla voimme tunnistaa miksi ja miten me olemme lukossa erilaisten tunteittemme kanssa. Jokainen voi halutessaan tutustua näihin itsenäisesti, mutta tämän lisäksi koen merkitykselliseksi, että tunnelukoista tai tunnesolmuista puhutaan myös parisuhdeterapiassa. Lukkiutuminen ja epätietoisuus omien tunteiden kanssa on normaalia ja koskettaa meitä kaikkia henkilökohtaisella ja ihmissuhdetasolla. Tärkeäksi koen avoimen keskustelun, oman historian tutkimisen ja kiinnostuksen omiin sekä toisten tunteisiin.
Miten sitten voin puhua omista lukoista kumppanini kanssa joko kotona tai pariterapiaistunnolla? Mikä meitä auttaa ymmärtämään itseämme ja toista paremmin? Tässä muutama vinkki kyseiseen aiheeseen.
Mieti tilannetta kumppanisi kanssa, joka tuntuu sinusta vaikealta. Herättääkö joku tietty paikka tai keskusteluaihe sinussa sellaisen olon, että haluat poistua? Juosta pois? Kun olet löytänyt tällaisen tilanteen. mieti miltä kehossasi tuntuu. Mitä keho yrittää sinulle kertoa? Kun olet saanut kiinni kehosi tunteen, ala pohtimaan miksi tämä paikka tai keskusteluaihe herättää sinussa tietynlaista tunnetta, ehkäpä jännitystä tai ahdistusta? Muistuttaako tilanne sinua jostain epämiellyttävästä tilanteesta menneisyydestäsi? Jostain muusta? Kerro tuntemuksistasi avoimesti kumppanillesi. Yritä kuvailla, mikä tunne sinulla on kehossa ja mielessä. Pohtikaa yhdessä mitä sinä itse tai kumppanisi voi tehdä, jotta olosi helpottuu. Mikä auttaisi sinua menemään tähän tiettyyn paikkaan tai keskustella tästä kyisestä aiheesta rohkeammin jatkossa?
Tehkää dialogiharjoitus kumppanisi kanssa valitsemasta tunteesta tai tilanteesta, jonka kanssa koet olevasi jumissa. Valitkaa kumpi on aluksi viestin LÄHETTÄJÄ ja kumpi viestiin VASTAANOTTAJA. Vaihtakaa tämän jälkeen vuoroja.
- Lähettäjä: Kerro tunteesta aloittaen MINÄ tunnen / koin…. Käytä tähän 1-5 minuuttia aikaa.
- Vastaanottaja: Monologin jälkeen. Kumppanisi toimii peilinä ja reflektoi kuulemansa. Lopuksi kumppani kysyy ymmärsinkö minä SINUA oikein? Käytä tähän 1-5 minuuttia.
- Lähettäjä: Monologin aloittanut vastaa kumppanin reflektointiin, esimerkiksi niin, että ”Kuulit minua oikein, kiitos”, ”Ymmärsit osan kertomistani asioista oikein mutta osa jäi vielä epäselväksi…”
- Vastaanottaja: Ymmärrän mitä sinä sanot ja mitä mahdollisesti saatat kokea. Jos haluat jatkaa tästä keskustelua, muista, että minä olen tässä ja kuuntelen sinua. Haluan yrittää ymmärtää.
Pohdi miten tunne- tai ajatuslukkosi näkyy arjessa. Miten se vaikuttaa sinuun ja käytökseesi? Anna tunne- tai ajatuslukollesi nimi. Ongelman nimeämisellä voit saada etäisyyttä omaan haasteesi. Kun ongelma on nimetty ja sitä voidaan avoimesti tunnustella sekä puhua, se voi johtaa johonkin uuteen tärkeään.
Ensi kertaan xx Jasmin
Jasmin Jenkins, 28-vuotias perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perheasioiden sovittelija & pari- ja perhepsykoterapiaopiskelija Helsingistä.
Valmistuin Helsingin Yliopistosta Valtiotieteellisestä tiedekunnasta 2017. Pääaineenani oli sosiaalityö ja sivuaineina sosiaalipsykologia ja viestintä. Tein vaihtovuoden Sydneyn yliopistolla vuonna 2016, milloin tapasin australialaisen puolisoni. Nyt asumme Suomessa suloisen tyttäremme ja pienen koiran kanssa.
Viimeisten vuosien aikana olen käynyt työni ohessa perheneuvolassa taideterapian menetelmäopinnot Ihmissuhdetyö Ry:n kautta ja vuonna 2019 aloitin pari- ja perhepsykoterapia opinnot Jyväskylän yliopistossa.
Hyppää matkaani mukaan, jossa jaan ajatuksia parisuhteesta niin sosiaalityöntekijän, tulevan psykoterapeutin, vaimon, naisen ja äidin näkökulmista käsin.
Olemme mukana SuomiAreenassa 11.7.2022
SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali, joka käynnistyy 11. heinäkuuta Porissa. Viikon teemat nousevat ajankohtaisista aiheista, jotka puhuttavat suomalaisia.
Kuluneet vuodet ovat kuluttaneet perheiden palautumiskykyä. Voimavarat arjesta selviytymiseen ovat monessa perheessä vähissä. Yli puolet pienten lasten vanhemmista on miettinyt eroa. Millaiset asiat vahvistavat mielenterveystaitoja perheessä tai parisuhteessa? Miten lasten ja nuorten hyvinvointi kytkeytyy vanhempien hyvinvointiin? Mikä helpottaisi tulevaisuuteen katsomista toiveikkaasti perheissä? Näitä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat yhdessä hankalia tilanteita kokeneiden vanhempien kanssa.
Parisuhdekeskus Katajan keskustelussa ovat mukana:
- Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
- Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Lastensuojelun keskusliitto
- Liisa Välilä, parisuhde- ja perheasioiden asiantuntija Kirkkohallitus
- Johanna Linner Matikka, projektipäällikkö Helsingin kaupunki
- Anna Moring, johtava asiantuntija Monimuotoiset perheet
- Dennis Ekman, hallituksen varajäsen, kokemuspuhuja Parisuhdekeskus Kataja
- Marianna Pere, hallituksen jäsen Äidit irti synnytysmasennuksesta
- juontaja Laura Huuskonen, asiantuntija Parisuhdekeskus Kataja
Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua 11.7. klo 10-10.45 Kaupungintalon pihan lavalle!
SuomiAreenan tavoitteena on tuoda yhteiskunnallinen ja ajankohtainen keskustelu kaikkien ulottuville. Jotta meillä olisi enemmän ratkaisuja ja vähemmän ongelmia. MTV ja Porin kaupunki järjestävät vuosittain yhdessä yhteiskunnallisen festivaalin Porissa. Lisäksi MTV järjestää Helsingissä tv- ja media-alan ajankohtaistapahtuman, SuomiAreena Goes Median. www.suomiareena.fi
Parisuhdekeskus Kataja on valtakunnallinen, vuonna 1994 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tuemme pareja ja koulutamme vapaaehtoisia ja ammattilaisia.
Parisuhdepäivä 2022 – ohjelma julkaistu ja lipunmyynti avattu!
Vuosittain järjestettävät Parisuhdepäivät järjestetään tänä vuonna yhden päivän tapahtumana 8.11. Teemana Parisuhde ja mielenterveys.
Koulutuspäivä järjestetään tänä vuonna hybridinä, eli tapahtumaan voi osallistua verkon välityksellä tai kohtaavasti Musiikkitalolla Helsingissä.
Päivä on suunnattu pareja ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, mutta kuka tahansa teemoista kiinnostunut on tervetullut mukaan koulutuspäivään!
Päivän tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia kohdata työssään parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja korostaa ennaltaehkäisevän parisuhdetyön merkitystä.
OHJELMA
(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin)
9.00-9.10 Tervetuloa, Parisuhdekeskus Kataja ry
9.10-9.30 Avauspuheenvuoro
9.30- 10.10 Tuikkeena toisen silmissä – Toivo parisuhteessa
Kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio
10.10-10.20 Kysymykset
10.20-10.40 Tauko
10.40-11.20 Rakastumisen ja parisuhteen mielenterveysvaikutukset
tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
11.20-11.30 Kysymykset
11.30-11.50 Myötä- ja vastamäessä kun koko perhe sairastaa
kokemuspuhuja Niina Anneli Kettunen
11.50-12.00 Kysymykset
12.00-13.00 Lounas
13.00- 13.40 Mielenterveyden haasteiden puheeksi ottaminen
Psykologian tohtori, ve-perheterapeutti Eija-Liisa Rautiainen
13.40-13.50 Kysymykset
13.50-14.15 Paneelikeskustelu
FinFami ry, Parisuhdekeskus Kataja, Eija-Liisa Rautiainen
14.15-14.25 Kysymykset
14.25- 14.45 Tauko
14.45-15.25 Vähemmistöstressin vaikutukset mielenterveyteen ja pari- ja monisuhteisiin
Perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen ja asiantuntija Sanna Metsäpuu, Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskus
15.25-15.35 Kysymykset
15.35-15.50 Vuoden parisuhdeteko –palkinto
15.50-16.00 Päivän päätös
16.00-18.00 Iltatilaisuus (erillinen lippu)
Jää päivän päätteeksi jakamaan kuulumisia ja verkostoitumaan. Tarjolla pientä suolaista, juotavaa ja musiikkia.
Hinnat:
Striimilippu: 60€ (early bird 31.8. saakka) 70€ (1.9. alkaen).
Lippu Musiikkitalolle: 110€ (early bird 31.8. saakka) 120€ (1.9. alkaen). Lippu sisältää ohjelman, lounaan ja kahvin.
Peruutusehdot
Ilmoittautuminen voidaan peruuttaa veloituksetta, mikäli peruutus tapahtuu
viimeistään 14 vrk ennen tapahtuman alkua. Jos peruutus tehdään 8–13 vrk ennen
tapahtuman alkua, veloitamme 50 % maksusta. Alle 7 päivää tehdystä peruutuksesta
veloitetaan koko maksu.
Hyvän mielen työpaikka 2022
MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Parisuhdekeskus Katajalle Hyvän mielen työpaikka® -merkin vuodelle 2022!
Hyvän mielen työpaikka -merkki on tunnustus siitä, että työpaikka täyttää mielenterveyden edistämisen kriteerit sekä sitoutuu mielenterveyden suunnitelmalliseen vahvistamiseen.
Hyvän mielen työpaikka kriteerit saavutimme seuraavien toimenpiteiden avulla:
💚 Mielen hyvinvointia tukevat rakenteelliset muutokset. Niiden avulla on luotu paremmat olosuhteet palautumiselle.
💚 Toiminnan selkeyttäminen ja joustot. Tästä hyvänä esimerkkinä perehdytykseen panostaminen sekä työaika- ja -paikkajoustot.
💚 Osallisuuden vahvistaminen ja kuulluksi tuleminen. Työntekijöiden kokemus vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisestä.
💚 Kuormituksen tasaaminen ja työn hallinnan tunteen vahvistaminen. Keinoina esimerkiksi resurssien riittävyydestä huolehtiminen ja työparityöskentely.
💚 Jaksamiskeskustelut ja avoimuuteen rohkaiseminen. Näiden avulla on luotu myönteistä ilmapiiriä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Parisuhdekeskus Kataja ry:n toimintakertomus 2021 julkaistu
Parisuhdekeskus Katajan toimintakertomus 2021 on julkaistu verkkojulkaisuna. Toimintakertomus kertoo kuvien ja tekstin muodossa järjestön toiminnasta. Lisääntyneet verkkotoiminnot ovat mahdollistaneet toiminnan kasvun ja valtakunnallisuuden toteutumisen. Verkostot kasvoivat merkittävästi viime vuonna ja medianäkyvyys oli suurta. Olemme erityisen kiitollisia vapaaehtoisillemme, jotka mahdollistavat useat toimintomme ja ovat tukena parisuhteen kysymyksissä tukea tarvitseville pareille.
Pääset lukemaan koko toimintakertomuksen täältä: Toimintakertomus 2021
Vastaa kyselyyn! Mielenterveyden haasteiden vaikutukset parisuhteeseen
Kysely on sulkeutunut!
Kumppanin tai suhteen kummankin osapuolen mielenterveyden oireilu tai mielenterveyden häiriöt vaikuttavat parisuhteeseen eri tavoin. Arjen askareiden jakaminen, vuorovaikutus ja tunneilmaisu saattavat muuttua tai olla epätasapainossa. Vaikeudet voivat myös olla yhdistävä tekijä suhteessa.
Haluamme kehittää toimintaamme keräämällä valtakunnallisesti kokemuksia teemaan liittyen. Kyselyn toteuttaa parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry.
Kysely on suunnattu kaikille parisuhteessa eläville tai eronneille, joita mielenterveyden haasteet ovat koskettaneet. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kirjapaketin. (sis. Venla Kuoppamäen ”Sun poika kävi täällä” (Teos, 2022) -kirjan sekä Vuorovaikutustaidot parisuhteessa- ja Solmuja parisuhteessa -kirjat) Kyselyyn voi kuitenkin vastata myös anonyymisti.
Olemme kiitollisia kaikista vastauksista!
Sote-alueiden ja järjestöjen yhteistyötä tulee vahvistaa parien ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi
Kevätkokouksen kannanotto 28.4.2022
Pitkään jatkunut koronapandemia on lisännyt lasten, nuorten ja aikuisten pahoinvointia ja mielenterveyden haasteita. Koronapandemian lisäksi Euroopassa syttynyt sota ja ilmastokriisi pohdituttavat monia ja tapahtumat ovat vaatineet meiltä kaikilta paljon resilienssiä – kestävyyttä, epävarmuuden sietokykyä ja voimia uskoa tulevaisuuteen. Parien ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta viime vuodet ovat kerryttäneet paljon korjaus- ja huoltovelkaa.
Epävarmassa maailmantilanteessa on erittäin tärkeää, että perheet saavat apua jaksamisen tueksi. Tärkeää on myös korostaa ennaltaehkäisevän tuen merkitystä perheiden tukemiseksi. Useat sote-toimijat ja järjestöt tekevät tärkeää työtä parien ja perheiden auttamiseksi, kuitenkin palvelut ovat pirstaleisia. Sote-alueiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä on tärkeää vahvistaa, jotta mahdollisimman monet löytävät sopivan avun piiriin oikea-aikaisesti. Pari- ja perhejärjestöt tarjoavat tärkeitä tukimuotoja, joilla helpotetaan julkisen puolen pitkiä jonoja. Parisuhdekeskus Katajan toiminnassa tukea on saatavilla chatissa, puhelimitse ja verkkotapaamisina sekä luentojen, kurssien ja ryhmien avulla.
Parisuhdekeskus Kataja ry:n koordinoi valtakunnallista Parisuhdeverkostoa, johon on liittynyt mukaan jo useita sote-alueita. Verkosto edistää toiminnallaan vahvistavan parisuhdetyön merkitystä ja yhteiskunnallista näkyvyyttä. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 32 toimijaa (järjestöjä, kuntia, sote-alueita ja Kirkkohallitus). Tuhannet, jopa kymmenet tuhannet löytävät vuosittain tukea parisuhteeseensa Parisuhdeverkoston toimijoiden toiminnasta. Kutsummekin lisää sote-toimijoita mukaan verkostoon, jotta monialainen ja valtakunnallinen yhteistyö vahvistuisi.
Yhteistyöllä edistämme perheiden hyvinvointia. Vanhempien parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa suoraan koko perheen vuorovaikutus- ja tunneilmapiiriin, sekä lasten ja nuorten kasvuympäristöön. Tässä kasvuympäristössä rakentuu lasten ja nuorten tulevaisuuden resilienssi – kyky selviytyä ja nähdä toiveikkuutta silloin kun elämä tuo mukanaan haasteita. Perheiden ja parisuhteiden tukeminen on mielenterveyden tukemista ja sitä kautta mitä merkittävin yhteiskunnallinen teko.
Julkaisuja koronan vaikutuksista perheisiin
Lastensuojelun keskusliitto. 2020. Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään -selvitys.
https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/Paikoiltaan-siirretty-arki-verkkojulkaisu.pdf
THL. 2021. Koronaepidemian vaikutukset lapsiperheiden sosiaalipalveluihin. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142962/URN_ISBN_978-952-343-699-2.pdf?sequence=1
Valtioneuvosto. 2021. Lapset, nuoret ja koronakriisi.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162647/VN_2021_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Maksuton luentotallenne: Pitkäaikaissairauden vaikutukset seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen
Vakavat sairaudet ja niiden hoidot vaikuttavat kehonkuvaan, haluun, haluttomuuteen ja parisuhteen läheisyyteen. Vakava sairaus koskettaa molempia kumppaneita ja voi asettaa parisuhteen uuden eteen myös seksuaalisuuden suhteen. Tämä luento on suunnattu niin sairastuneelle, kumppanille kuin ammattilaisillekin.
Luentotallenteella pitkäaikaissairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen luennoi erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), auktorisoitu seksuaalineuvoja, kriisityöntekijä ja sairaanhoitaja Päivi Heinonen. Tunnin mittainen tallenne on maksutta katsottavissa keskiviikkoaamuun 11.4. saakka.
Katso luentotallenne seuraavasta linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=WI62Eqig7HE
Vanhempi, vastaa kyselyymme!
Hei vanhempi, jonka lapsella on vamma, erityisen tuen tarvetta tai pitkäaikaissairaus!
Kartoitamme lyhyellä kyselyllä tarvetta ensi syksynä järjestettävää, parisuhdeteemaista vertaisryhmää varten. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman hetken.
Kiitos etukäteen vastauksistasi!
Kyselyyn pääset seuraavasta linkistä: https://my.surveypal.com/Kysely-erityislapsiperheille