Parisuhdepuhelin ja parisuhdeteemaiset chatit ovat tauolla 23.12.-17.1.
Palvelumme ovat ennen joulunpyhiä auki seuraavasti:
- Parisuhdeteemainen päivystyschat palvelee tiistaina 17.12.
- Parisuhdepuhelin palvelee maanantaina 16.12. klo 14-16.
Syyskokouksen kannanotto: Järjestöjen avustusleikkaukset vaarantavat parisuhteiden tuen saatavuutta
21.11.2024
Toimiva parisuhde luo hyvinvointia ja edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttämme. Vanhempien välisellä suhteella, vuorovaikutus- ja tunnetaidoilla on merkittävä vaikutus myös perheen lasten ja nuorten elämään. Tarjoamalla tukea erilaisiin pari- ja perhesuhteiden vaikeuksiin vahvistetaan koko perheen hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä rooli valtakunnallisen, asiantuntevan, matalalla kynnyksellä toteutettavan, joustavan ja nopean tuen tarjoajina.
Hallitus on päättänyt kehysriihessään heikentää rajusti järjestöjen valtionavustuksia. Monien järjestöjen toiminnan rahoitus muodostuu suurimmilta osin näistä valtionavustuksista. Avustusten leikkaaminen ja näin järjestöjen resurssien niukentuminen vaikuttaa suoraan parien ja perheiden hyvinvointiin heidän jäädessä vaille kaipaamaansa apua ja tukea.
Sote -alueuudistuksen yhteydessä on rakennettu vahvaa ja toimivaa yhteistyötä perhekeskusten ja järjestöjen välille. Ensi vuonna toteutettavat järjestöjen avustusleikkaukset heikentävät myös tätä huolella rakennettua, hyvinvointialueiden asukkaita palvelevaa yhteistyötä asiantuntijaosaamisen vaihdossa ja asiakasohjauksessa. Useiden hyvinvointialueiden palvelut ja tuen muodot parisuhteille ja perheille ovat ruuhkautuneet. Kun järjestöt eivät pysty vastaamaan parien ja perheiden avun tarpeeseen hyvinvointialueiden rinnalla, kasvavat asiakasjonot hyvinvointialueiden jo entisestään kuormitettuihin palveluihin. Inhimillisen hinnan maksavat parit, perheet, lapset ja nuoret, kun pahoinvointi perheissä lisääntyy hankalien tilanteiden pitkittyessä ja kärjistyessä. Parisuhteiden vaikeudet haastavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä heikentävästi. MIELI ry kertoo OECD:n laskeneen, että mielenterveydenhäiriöistä koituvat kustannukset maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle noin 11 miljardia euroa vuosittain.
Parisuhdekeskus Kataja ry:n koordinoiman valtakunnallisen parisuhdeverkoston toimijat (69, sisältäen 12 hyvinvointialuetta) ovat myös huolissaan perheille ja pariskunnille tarjottavien palvelujen eriarvoisuudesta tai jopa mahdollisista puutteista eri alueilla. Parisuhdekeskus Kataja ry:n syyskokous painottaa, että hallitusohjelmaan kirjattu matalan kynnyksen perhepalveluiden kehittäminen, jossa huomioidaan myös parisuhteiden ja vanhemmuuden tuki, tulee toteuttaa nyt konkretiana. Parisuhteille annettavaa tukea tulee olla jatkossakin tarjolla ennaltaehkäisevästi ja matalalla kynnyksellä, ja toiminnan tulee olla yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien sekä hyvinvointialueiden kanssa.
Järjestöjen avustusleikkausten laajuutta tulee siis uudelleen harkita riittävien parisuhteen palveluiden sekä parien ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja leikkausten aiheuttamia lasten ja perheiden hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia tulee arvioida.
Asiaa ihmissuhteista -verkkokurssin ensimmäinen osa on ilmestynyt
Asiaa ihmissuhteista -hankkeessa on tuotettu ihmissuhdetaitoja käsittelevä verkkokurssi, jonka ensimmäisen osa on nyt ilmestynyt! Kurssi muodostuu yhteensä kuudesta osasta, jotka noudattelevat hankkeen verkkoilloissa ja oppaissa käsiteltyjä teemoja eli muun muassa puhumista ja kuuntelemista, ristiriitoja ja häpeää. Osat ilmestyvät loppuvuoden aikana viikoittain aina maanantaisin.
Ensimmäisessä osassa käsitellään tunteita ja tunnetaitoja. Tunteet tarjoavat meille tärkeää tietoa itsestämme, ihmissuhteistamme, arvoistamme ja meille tärkeistä asioista. Ne ohjaavat käyttäytymistämme usein tiedostamattammekin taustalla ja vaikuttavat erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Siksi on tärkeää tunnistaa omia tunteitaan, hyväksyä ne osaksi itseä ja oppia niiden säätelyä. Tunnetaidot, eli kyky tunnistaa, ymmärtää ja hallita omia tunteita, ovat avainasemassa hyvinvoinnin ja terveiden ihmissuhteiden syntymisessä.
Verkkokurssin ensimmäisen osan pääset katsomaan täältä: Osa 1: Tunteet ja tunnetaidot (linkki aukeaa uudelle välilehdelle).
Tutustu myös tunteet ja tunnetaidot -oppaaseen: Tunteet ja tunnetaidot -opas (linkki aukeaa uudelle välilehdelle).
Eduskunnan Parisuhdeverkosto vastaanotti Vuoden Parisuhdeteko -palkinnon
Vuoden Parisuhdeteko -palkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on vaikuttanut toiminnallaan parisuhteiden hyvinvointiin tai parisuhteen hyvinvointia vahvistavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vuoden Parisuhdeteko -palkinnon saajan valitsee vuosittain Parisuhdekeskus Kataja ry:n hallitus.
Parisuhdekeskus Kataja hallitus myönsi tänä vuonna Vuoden Parisuhdeteko -palkinnon Eduskunnan parisuhdeverkostolle. Vuoden Parisuhdeteko -palkinto myönnettiin nyt jo 15. kerran. Palkinto luovutettiin Valtakunnallisessa Parisuhdepäivässä Musiikkitalolla Helsingissä tiistaina 5.11.2024. Palkintoa oli vastaanottamassa Eduskunnan parisuhdeverkoston puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen.
Eduskunnan parisuhdeverkosto on eduskuntaan vuonna 2023 perustettu verkosto, jonka toiminta on mahdollistanut parisuhteiden ja perheiden teemojen esiin nostamisen kansanedustajille. Verkostossa on mukana kansanedustajia lähes kaikista eduskuntapuolueista, ja puheenjohtajana toimii vuonna 2024 kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen. Eduskunnan Parisuhdeverkoston taustalla toimii Parisuhdekeskus Kataja ry:n koordinoima Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto.
– Koko Valtakunnallinen Parisuhdeverkostomme tunnistaa parisuhteiden tuen tarpeet ja tämän hetken haasteet yhteiskunnassamme, ja on tilanteesta huolissaan. Parisuhteet ovat kuormittuneet, ja erilaisia tuen muotoja tarvitaan. Olemme äärimmäisen kiitollisia, että saamme Eduskunnan parisuhdeverkoston kautta tuoda tärkeitä perheiden teemoja tiedoksi kansanedustajien merkittävään työhön, sanoo Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru, joka toimii myös Eduskunnan parisuhdeverkoston sihteerinä.
– Eduskunnan parisuhdeverkoston kautta meille päättäjille välittyy tärkeää tietoa parisuhteiden merkityksestä perheiden hyvinvoinnille, suomalaisten parisuhteiden tilanteesta ja tarjolla olevista tukipalveluista. Parisuhteiden merkitys on kiistaton, kun etsimme ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin, oli kyse sitten esimerkiksi mielenterveydestä tai syntyvyydestä. Palkinto on hieno kunnianosoitus yli puoluerajojen tehtävälle yhteistyölle tämän aiheen parissa, kommentoi palkinnon vastaanottanut Pihla Keto-Huovinen.
Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto on Parisuhdekeskus Katajan koordinoima verkosto, jossa on tällä hetkellä 67 toimijaa sisältäen 12 hyvinvointialuetta.
Lisätietoja:
www.parisuhdekeskus.fi/parisuhdepalkinto
Suvi Laru, Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtaja
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi, 050 5411288
Julia Autio, Parisuhdekeskus Kataja ry viestintäkoordinaattori
julia.autio@parisuhdekeskus.fi, 050 3697894
Perhebarometri 2024 suomalaisten parisuhteista on julkaistu
Väestöliiton tuore Perhebarometri Tahdotko? avaa näkymän suomalaisten parisuhteisiin, sinkkuuteen ja seksielämään vuonna 2024. Maaliskuussa 2024 toteutettuun perhebarometrikyselyyn vastasi lähes 5 300 suomalaista 18–79-vuotiasta naista, miestä ja muunsukupuolista. Tahdotko? on sarjassaan ensimmäinen parisuhteita, sinkkuutta ja seksuaalisuutta käsittelevä Perhebarometri, jonka kysymykset tullaan jatkossa toistamaan aina neljän vuoden välein. Parisuhdekeskus Katajalla oli kunnia toimia mukana kyselyn muotoilussa.
Valtaosa suomalaisista tahtoo rakkaan
Avioliitto on suomalaisten suosituin parisuhdemuoto, mutta myös avoliitot ovat tavallisia etenkin nuorten keskuudessa. Parisuhteita, joissa ei olla naimisissa eikä asuta yhdessä, on noin 10 prosentilla suomalaisista. Moni elää myös ilman parisuhdetta. Etenkin nuoret miehet ja iäkkäät naiset sekä pelkän perusasteen suorittaneet eivät tyypillisesti ole parisuhteessa. Kuitenkin noin 80 prosenttia ilman parisuhdetta elävistä toivoisi pitkällä aikavälillä löytävänsä rinnalleen rakkaan.
Parisuhteissa elävät ovat pääosin tyytyväisiä parisuhteisiinsa ja kokevat arjen sujuvan hyvin. Lähes kaikki raportoivat kuitenkin riitelevänsä joskus, yleisimmin toimintatavoista, vuorovaikutuksesta ja kotitöistä. Kotityöt ja etenkin lastenhoito jakautuvatkin suuressa osassa parisuhteita yhä epätasa-arvoisesti. Naiset arvioivat tekevänsä lastenhoitoon ja kasvatukseen liittyvistä tehtävistä kaksi kolmasosaa ja miehet alle puolet. Naiset olivat sitä tyytymättömämpiä kotitöiden ja lastenhoidon jakautumiseen, mitä suuremman osan he arvioivat näistä töistä hoitavansa. Miehet olivat yhtä tyytyväisiä tai tyytymättömiä riippumatta omasta panoksestaan.
Valtaosa tyytyväisiä seksuaalisen halukkuutensa tasoon
Suhteista 95 prosenttia on naisen ja miehen välisiä. Seksuaalinen suuntautuminen on sen sijaan moninaisempaa, etenkin nuorissa ikäryhmissä. Nuorista naisista vain puolet on elämänsä aikana tuntenut vetoa pelkästään miehiin.
Seksuaalisen halun kokemisessa on suuria eroja sukupuolten välillä. Naisista 40 prosenttia kokee seksuaalista halua vähintään kerran viikossa, miehistä lähes kaksinkertainen osuus, 78 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä halua tunnetaan harvemmin kuin nuoremmissa. Suurin osa on kuitenkin tyytyväisiä seksuaalisen halunsa tasoon riippumatta siitä, kuinka usein halua kokee.
Parisuhteessa oleminen on yhteydessä hyvinvointiin
Vuoden 2024 Perhebarometrissa toistuu aiempien tutkimusten havainto siitä, että parisuhteessa olevat voivat keskimäärin paremmin ja ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne, jotka eivät ole suhteessa. Parisuhteen ja koetun hyvinvoinnin välinen yhteys on todennäköisesti kaksisuuntainen: hyvinvoivat ihmiset löytävät muita helpommin kumppanin, ja toisaalta parisuhde on suojaava tekijä elämän myrskyissä.
Lue lisää vuoden 2024 Perhebarometristä Väestöliiton verkkosivuilta.
Sorsa T., Kuokkanen S., Lehtonen N. & Berg V. (2024) Tahdotko? Suomalaisten parisuhteet, sinkkuus ja seksielämä. Perhebarometri 2024. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E59/2024.
Parisuhdeviikkoa vietetään 4.-10.11.
Parisuhdeviikkoa vietetään viikolla 45, eli 4.–10.11. Vuoden 2024 teemana on Puhetta suhteisiin.
Kaipaus tulla ymmärretyksi, kuulluksi ja nähdyksi on yksi ihmisen keskeisimmistä tarpeista. Siksi avoin ja rakentava puhe on parisuhteiden ja myös muiden ihmissuhteiden hyvinvoinnin kannalta olennaisen tärkeää. Miten voisimme kuunnella siten, että toisessa herää halu puhua ja kuinka puhua niin, että toisessa herää halu kuunnella? Vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joita voi oppia ja joissa jokainen voi kehittää itseään.
Toimiva vuorovaikutus auttaa kriisien ja ristiriitojen kohdalla. Hyvistä asioista puhumalla taas vahvistamme yhteyttä ja pidämme yllä myönteistä vuorovaikutusta. Tällöin vaikeimpienkin asioiden puheeksi ottamisen kynnys madaltuu. Parisuhdeviikon tapahtumien kautta pääsemme syventymään näihin teemoihin.
Parisuhdeviikon aikana järjestetään toimintaa kohtaavasti ja verkossa esimerkiksi luentoja, chatteja ja puhelinneuvontaa. Viikon päätapahtumina ovat ammattilaisille suunnattu koulutuspäivä Valtakunnallinen Parisuhdepäivä ti 5.11. ja pareille suunnattu Ilta parisuhteelle ke 6.11.
Viikon ohjelma:
Maanantai 4.11.
Parisuhdepuhelin
Parivoima -parineuvonta
Tiistai 5.11.
Valtakunnallinen Parisuhdepäivä: Työvälineitä vuorovaikutuksen vahvistamiseen
Keskiviikko 6.11.
Ilta parisuhteelle: Työkaluja parisuhteen vuorovaikutukseen
Ajanvarauschat
Parivoima -parineuvonta
Päivystyschat
Torstai 7.11.
Pop-up parineuvonta
Kaikille avoin luento: Vuorovaikutus ristiriitatilanteissa
Ajanvarauschat
Parivoima -parineuvonta
Päivystyschat
Perjantai 8.11.
Kaikille avoin luento: Miten ylläpitää puhetta pikkulapsiperheen arjessa?
Parivoima -parineuvonta
Parisuhdeviikkoa koordinoi parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja ry ja viikkoa on suunnittelemassa järjestöjen, hyvinvointialueiden ja kuntatoimijoiden muodostama Valtakunnallinen Parisuhdeverkosto.
Suhdepodi palaa uusin, Asiaa ihmissuhteista -hankkeen tuottamin jaksoin
Parisuhdekeskus Katajan Suhdepodi -podcast tekee paluun uuden tuotantokauden muodossa! Syksyn aikana ilmestyvät uudet jaksot on tuottanut Asiaa ihmissuhteista -hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa uusia toimintamalleja nuorten aikuisten (18-29v) ihmissuhdetaitojen vahvistamiseksi. Suhdepodin uusissa jaksoissa pääsevätkin ääneen muun muassa nuoret aikuiset ja hankkeen harjoittelijat. Tuotantokausi käynnistyy deittailuteemaisilla jaksoilla, ja syksyn aikana päästään pureutumaan myös moniin muihin ihmissuhteiden teemoihin.
Ensimmäisessä Suhdepodin deittailujaksossa keskustellaan itsensä ilmaisemisesta deittisovelluksissa. Kannattaako sovelluksissa käyttää jotain tiettyä strategiaa? Miten kommunikoida omista toiveista ja tarpeista, entä mikä on deittailutavoite? Milloin deittailusta kannattaa ehkä ottaa tauko? Näistä ja monesta muusta kysymyksestä juttelevat Parisuhdekeskus Katajan harjoittelija Noora Viljanen ja kokemusääni Juliaana Vänskä.
Suhdepodia pääset kuuntelemaan täältä tai suoraan alta:
Valtakunnallinen Parisuhdepäivä järjestetään 5.11. Liput myynnissä!
Vuosittain järjestettävä Valtakunnallinen Parisuhdepäivä järjestetään tänä vuonna 5.11. Musiikkitalolla Helsingissä ja etäyhteydellä. Teemana Työkaluja vuorovaikutuksen vahvistamiseen.
Päivä on suunnattu pareja ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, mutta kuka tahansa teemoista kiinnostunut on tervetullut mukaan kuuntelemaan puheenvuoroja. Päivän tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia kohdata työssään parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja korostaa ennaltaehkäisevän parisuhdetyön merkitystä.
OHJELMA 2024
9.00-9.05 Tervetuloa
9.05-9.40 Minkälaisia ovat suomalaisten parisuhteet vuonna 2024? Tuoreen parisuhteita käsittelevän Perhebarometrin tuloksia / Venla Berg, johtava tutkija Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
9.40-9.50 Keskustelu
9.50-10.30 Avoimella ja rehellisellä puheella takaisin yhteyteen / Nina Lyytinen, Psykologi (PsL), Psykopodiaa-podcastin juontaja, kolumnisti ja tietokirjailija
10.30-10.40 keskustelu
10.40-11.00 Tauko
11.00-11.45 Puhetta seksuaalisuudesta rohkeasti ja lempeästi / Tiina Vilponen, TM, Seksuaaliterapeutti, Kliininen seksologi (NACS), Auktorisoitu seksologian kouluttaja, Vantaan perheneuvonta
11.45-12.00 keskustelu
12.00-13.00 lounas
13.00-13.30 Paneelikeskustelu: Ihmissuhteet ja vuorovaikutus nykypäivänä / Turun yliopiston akatemiatutkija Marjo Kolehmainen, Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Lotta Liimatainen, Diakonissalaitoksen yhteisötyöntekijä Joonatan Nsukami
13.30-14.15 Luovuus ja taide vuorovaikutuksen vahvistamisen välineinä /
CupOfTherapy brändin luojat, perhe- ja paripsykoterapeutti, erikoistason seksuaaliterapeutti (NACS) Antti Ervasti ja kuvittaja Matti Pikkujämsä
14.15-14.30 keskustelu
14.30-14.50 tauko
14.50-15.35 Kriisissä olevan parin kanssa työskentely – tunnemyrskystä kohti vahvempaa dialogia / Eira Eklund-Mikola, psykologi, pari- ja perhepsykoterapeutti, tunnekeskeisen pariterapian kouluttajaterapeutti
15.35-15.45 keskustelu
15.45-16.00 Vuoden parisuhdeteko-palkinto
16.00 Loppusanat
(Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin)
Liput
Huom. Mikäli työyhteisöstäsi on tulossa 5-9 henkilöä saatte alennusta -10% hinnasta. Mikäli osallistujia on 10 tai yli saatte alennusta -20%. Otamme nämä ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: nina.autio@parisuhdekeskus.fi. Ilmoita viestissä laskutusosoite, osallistujien nimet ja sähköpostiosoitteet.
Peruutusehdot
Ilmoittautuminen voidaan peruuttaa veloituksetta, mikäli peruutus tapahtuu
viimeistään 14 vrk ennen tapahtuman alkua. Jos peruutus tehdään 8–13 vrk ennen
tapahtuman alkua, veloitamme 50 % maksusta. Alle 7 päivää tehdystä peruutuksesta
veloitetaan koko maksu.
Perhebarometri 2024 suomalaisten parisuhteista julkaistaan marraskuussa
Millaisissa parisuhteissa suomalaiset elävät? Miten parisuhteet ovat alkaneet tai päättyneet, ja mikä olisi vastaajien mielestä ihanteellinen parisuhdetilanne? Millaista on arki parisuhteissa; miten kotityöt ja mahdollinen lastenhoito jakautuu, miten kommunikoidaan ja riidellään, entä millaista on seksielämä ja kuinka tyytyväisiä parisuhteeseen ollaan?
Väestöliiton Perhebarometri 2024 suomalaisten parisuhteista julkaistaan maanantaina 4.11. järjestettävässä julkaisutilaisuudessa. Perhebarometrin tulokset perustuvat kyselyyn, jonka laatimisessa Parisuhdekeskus Kataja on saanut kunnian toimia mukana.
Parisuhdeteemaisen Perhebarometrin keskeisiä tuloksia kuullaan lisäksi myös tiistaina 5.11. Valtakunnallisessa Parisuhdepäivässä. Päivän ohjelman ja liput löydät täältä.
Perhebarometri toteutetaan Alli Paasikiven säätiön tuella.
Lisätietoja vuoden 2024 Perhebarometristä Väestöliiton verkkosivuilla.
Opinnäytetyö: Kokemuksia gynekologisten pitkäaikaissairauksien vaikutuksista seksuaalisuuteen
Järjestömme toimi yhteistyökumppanina Metropolia ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä ”Kehoni petti minut siinä asiassa, jota olin, jota halusin ja josta ennen nautin”. Opinnäytetyö toteutettiin 15.11.2023-29.4.2024. Yhteistyöllä kerättiin opinnäytetyössä tehtyyn kyselyyn vastauksia.
Opinnäytetyö tutkii gynekologisten pitkäaikaissairauksien vaikutuksia seksuaalisuuteen kokemusten kautta. Käsiteltävät pitkäaikaissairaudet ovat endometrioosi, adenomyoosi, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) ja vulvodynia. Opinnäytetyötä varten kerättiin 50 kertomusta henkilöiltä, joilla on jokin näistä sairauksista. Tarkoituksena oli siis selvittää miten endometrioosi, adenomyoosi, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja vulvodynia vaikuttavat sairastavien seksuaalisuuteen. Seksuaalisuutta tarkastellaan opinnäytetyössä muun muassa identiteetin, seksuaalisen aktiivisuuden ja lisääntymisterveyden kautta osana kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella endometrioosi, adenomyoosi, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja vulvodynia vaikuttavat heikentävästi sairastavien seksuaaliseen aktiivisuuteen ja halukkuuteen. Sairaudesta johtuva kipu sekä hoidoissa käytettävät hormonaaliset lääkitykset ovat suurin syy halujen heikentymiselle, muita syitä ovat oman kehon tunteminen epämieluisaksi ja epäviehättäväksi. He kokevat sairautensa vaikuttavan merkittävästi myös parisuhteen seksuaalisuuteen ja kumppaniin. Terveen kumppanin vuoksi koettiin huonoa omaa tuntoa esimerkiksi, jos koettiin ettei hänen tarpeensa tule tyydytetyksi tai, että hän joutuu auttamaan ja joustamaan jatkuvasti arjessa.
Sairauden vuoksi koettiin myös valtavia identiteetin muutoksia kuten omasta kehosta vieraantumista ja oman ulkomuodon muuttumisen kautta koettuja vaikeita tunteita. Vastaajat kokivat myös häpeää sairautensa takia. Myös lapsettomuuden kokeminen sairauksien johdosta oli yleistä, joka oli vastaajille usein se kaikista raskain asia.
Vastaajat kokevat saavansa kunnioittavasta kumppanista voimavaroja ja kokivat kumppanin ymmärryksellä olevan valtava rooli hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. He uskovat, että hyvinvointia voisi edesauttaa myös se, että sairaus otettaisiin vakavammin terveydenhuollossa ja sairastumisen käsittelyyn olisi tarjolla apua.
Linkki opinnäytetyöhön: Theseus