27.4.2021
Koronapandemia on haastanut perheitä monella tapaa. Lapsistrategian koronatyöryhmän raportin mukaan poikkeusolojen vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri asemassa oleviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Perheiden palveluissa on huomioitava hyvinvoinnin polarisoituminen ja mahdolliset haavoittuvuutta lisäävät tekijät.
Hyvä, toimiva parisuhde vahvistaa perusturvallisuutta sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointia. Onneton parisuhde puolestaan on terveysriski ja altistaa esimerkiksi mielenterveyden häiriöille ja päihdeongelmille. Vahvistamalla vanhempien vuorovaikutus- ja tunnetaitoja ja tukemalla pareja kriisitilanteissa luodaan vankkaa perustaa yksilöiden psyykkiselle hyvinvoinnille.
Parisuhdekeskus Katajan tuottamassa Parisuhdekyselyssä (2020) ilmeni, että ne vastaajista, jotka olivat saaneet parisuhteelleen tukea, olivat huomattavasti tyytyväisempiä suhteeseensa, kuin he, jotka eivät olleet saaneet tarvitsemaansa tukea. Vastaajista 35 % koki jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea.
Sosiaalibarometrin (2021) mukaan yli 80 % sosiaalityöntekijöistä on ohjannut pandemian aikana asiakkaita järjestöjen tukimuotoihin. Parisuhdekeskus Katajan matalan kynnyksen palveluiden chat-yhteydenotot nelinkertaistuivat viime vuonna. Avun tarve on tällä hetkellä koronapandemian vuoksi erityisen kova, mutta parisuhdepalvelut tulisi juurruttaa sote- ja hyterakenteisiin pysyvästi erityisesti koronapandemian jälkeistä aikaa ajatellen.
Avun tarpeen määrä ja palveluiden saatavuus erilaisissa parisuhteen tuen muodoissa eivät aina kohtaa tällä hetkellä. Olemme huolissamme, miten tilanne tulee heijastumaan lasten hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluiden ruuhkautumiseen entisestään.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on tärkeää tunnistaa ja huomioida koko perheen tuen tarve ja ymmärtää konkreettisesti perheiden yksilölliset tarpeet. Erityiskysymykset, kuten perheenjäsenen sairastuminen tai erityisen tuen tarve vaikuttavat parisuhteen ja koko perheen rooleihin ja dynamiikkaan. On tärkeää, että palveluissa otetaan huomioon kaikki perheenjäsenet.
Parisuhdepalveluihin resurssointi kunnissa ja hyvinvointialueilla toisi säästöjä mielenterveys- ja päihdekustannuksiin. Parisuhteen puheeksi ottaminen ja parisuhteen erityiskysymykset tulisi olla osa sote-henkilöstön ammatillista osaamista ja ammattilaisilla tulee olla tietoa alueellisista ja valtakunnallisista parisuhdetoimijoista ja tukimahdollisuuksista.
Lisätietoja
Suvi Laru
toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry
suvi.laru@parisuhdekeskus.fi
050 541 1288