Kun on tunteet

Kategoria: Blogi

”Juuri nyt olen levollinen, tyytyväinen ja innostunut. Vielä aamulla olin hermostunut, kireä, kiireinen ja pettynyt”

Tunteeni syntyvät ja vaihtelevat spontaanisti ja usein nopeastikin. Tunteet heräävät tilanteesta, asiasta tai henkilöstä jonka kohtaan tai jota ajattelen.

Kokiessani itseni rakastetuksi ja hyväksytyksi tunnen iloa. Jännittäessäni päivän työtehtäviä pelkään, kaivatessani rakkaitani tunnen surua ja pettyessäni puolisoni myöhästymiseen olen vihainen.

Ennen tunteen syntymistä on aina tapahtunut jotain, joka liittyy tarpeitten täyttymiseen tai täyttämättä jäämiseen. Voimakkaat tunteet kertovat asian tärkeydestä.

Tunteet ovat aitoja ja tosia, eikä niitä voi määritellä oikeiksi tai vääriksi, positiivisiksi tai negatiivisiksi. Tunteet auttavat pääsemään lähemmäksi itseäni ja puolisoani ja ne vaikuttavat vahvasti päätöksissäni ja valinnoissani. Tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja nimeäminen ovat avaimia parisuhteen läheisyyteen. Mitä turvallisempi suhde, sitä avoimemmin siinä voidaan paljastaa sekä itselleni helppoja että vaikeita tunteita. Rakkaus on kiinnostunut toisen tunteista ja ottaa ne huomioon.

Kehon reaktiot ilmaisevat tunteitani jo usein paljon ennen kuin niitä tiedostan esim. kainalot hikoavat, sydän hakkaa, vatsa on kipeä, kädet vapisevat. Nämä kehon reaktiot kertovat jännityksestä, pelosta tai kiukusta. Missä sinä tunnet kehossasi ilon, suuttumuksen, intohimon, kateuden?

Tunteet kertovat sisäisistä reaktioistani, mutta puoliso ei pysty tunteitani tulkitsemaan. Minun tehtäväni on kertoa läheisilleni mitä tunnen ja millainen minun olotilani on. Mitä suoremmin tunteitani ilmaisen, sitä vähemmän läheiseni ja rakkaani joutuvat minua tulkitsemaan ja arvailemaan.

On reilua kertoa sanallisella minä -viestillä mitä sisälleni kuuluu: Minä olen iloinen, Olen epävarma, Olen kateellinen, Olen harmissani…

Avoin tunteiden ilmaisu vahvistaa parisuhteen ja perheen turvallisuutta, selkeyttä ja luottamusta. Niin aikuisille kuin lapsillekin on tärkeää saada lupa tunteidensa ilmaisemiseen. Kertoessani läheisilleni, että olen vihainen, heidän ei tarvitse arvailla olotilaani eikä kokea syyllisyyttä tunteestani. Minun tunteeni kertoo itsestäni, ei toisista.

Epäsuora tunteiden ilmaiseminen on viestintää ilmeillä, eleillä, äänensävyllä ja käytöksellä. Tätä epäsuoraa ilmaisua läheiseni joutuvat usein arvailemaan. Mitä kertoo tunneilmastostani mököttäminen, mykkäkoulu, huokaileminen tai tiuskiminen.

Mitä paremmin opin tuntemaan puolisoani, sitä enemmän haluan ottaa huomioon kumppanini tunteet. Rakastavat ihmiset tahtovat toisilleen hyvää. Jos en ilmaise tunteitani voi esim. purkautumaton harmi kasvaa nopeasti kiukuksi.  Edessä voi olla kiukun purkaus, joka voi olla voimakkaampi kuin mitä tilanne oikeastaan edellyttäisi. Jos puolisoiden välille kertyy paljon salattuja tunteita, ne alkavat paisua. Ne muodostuvat näkymättömäksi seinäksi puolisoiden välille. Silloin on vaikea kokea läheisyyttä.

Torjutut tunteet eivät häviä eivätkä hiljene. Ne alkavat sävyttää elämää. Joskus ne tihkuvat ulos tyytymättömyytenä ja huomautteluna, joskus taas räjähdyksinä. Joskus tukahdutetut tunteet alkavat aiheuttaa myös ahdistusta tai fyysisiä oireita.

Tunteiden ilmaisemisen esteenä voi olla pelko siitä, että toinen ei ymmärrä. Monella ihmisellä on kokemusta vain taitamattomasta vaikeiden tunteiden ilmaisemisesta. Repivä riita, joka johtaa toisen nimittelyyn ja etenee sukujen haukkumiseen, on jättänyt liian paljon arpisia haavoja. Itselle vaikeita tunteita voi oppia ilmaisemaan rakentavasti. Tehtävämme on yksinkertaisesti kertoa, mitä tunnemme ja ilmaista, miten toisen toiminta haittaa meitä: ”Tunsin itseni hylätyksi, kun et muistanut kihlapäiväämme.” ”Pahoitin mieleni, kun kerroit meidän keskeneräisiä asioitamme isällesi.”

Tunteiden ilmaiseminen antaa puolisoille tietoa toinen toisestaan. Rakastavien ihmisten välillä se synnyttää myös vastuuta omasta käytöksestä ja halua elää vahingoittamatta toista. Kodin ja parisuhteen avoimesta ja rehellisestä tunneilmapiiristä kannattaa pitää hyvää huolta.

Nyt vietetään valtakunnallista Parisuhdeviikkoa, tervetuloa seuraamaan parisuhdeasiaa teemalla tunteet!

Avainsanat:
Liisa Välilä

Liisa Välilä

Olen Liisa, 53-vuotias kaupunkilainen maalainen, villasukkia neulova voimavarakeskeinen psykoterapeutti, pappi ja Katajan toiminnanjohtaja. Elämäntyötä perheiden ja parien sekä ilojen ja surujen kanssa olen saanut tehdä jo yli 30 vuoden ajan. Minua kiehtovat ihmisten voimavarat, usko, toivo ja rakkaus. Innostun kaikenikäisistä ihmisistä, elämäntarinoista ja unelmista. Juhlahetkiä ovat isolla joukolla vietetyt ateriat. Erityisen upeita ovat ne päivät, jolloin saan ruokapöydän ääreen oman perheeni, puolisoni Juhan sekä jo omiin koteihinsa muuttaneet omat lapset. Bloggauksissani pohdin kokemaani, näkemääni ja kuulemaani.

Aiheeseen liittyvät artikkelit