Parisuhdeverkoston kannanotto parisuhde- ja perhejärjestöjen toimintaedellytysten puolesta

Ajankohtaista

Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat merkityksellisiä niin perheiden hyvinvoinnin kuin kansantalouden näkökulmasta. Psyykkisen hyvinvoinnin perusta luodaan kodin ihmissuhteissa. Vaikeuksia kohdanneiden parien tulisi saada tukea mahdollisimman varhain.

Parisuhdetukea tarjoavilla järjestöillä on jo pitkän aikaa ollut merkittävä rooli palveluiden ketteränä tuottajana ja kehittäjänä. Oikea-aikaisesti kohdennetulla avulla on pystytty ehkäisemään kalliimpien korjaavien tukimuotojen tarvetta. Parhaimmillaan tällä on kyetty vähentämään pitkittyneen ylikuormituksen aiheuttamia avioeroja sekä niiden seurannaisvaikutuksia – työuupumusta, päihde- ja mielenterveysongelmia. Myös Kansallisessa Lapsistrategiassa tulisi huomioida, että vanhempien riitely lasten läsnä ollessa on erityisen haitallista lasten psyykkiselle hyvinvoinnille. Monissa tutkimuksissa on todettu, että vanhempien parisuhdeongelmat ovat yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä lapsen turvalliselle kasvulle. Parisuhdetyö mahdollistaa myös lasten ja vanhempien turvallisempia vuorovaikutussuhteita.

Parisuhdekeskus Kataja on koordinoinut Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen parisuhdeverkostoa jo 15 vuoden ajan. Verkosto toimii aktiivisesti parisuhdeteemojen esille nostajana ja alan valtakunnallisena vaikuttajana.

Koronapandemia on lisännyt turvattomuutta ja epävarmuutta monissa perheissä. Matalan kynnyksen palveluita tarvitaan nyt erityisen paljon. Digitaalisesti tarjottavia palveluita lisänneet perhejärjestöt pystyvät vallitsevassa tilanteessa tarjoamaan tukimuotoja, joihin ei tarvitse jonottaa. Eri perhemuotojen palvelemiseen erikoistuneet järjestöt tuottavat tuloksellista ja ainutlaatuista vertaistukea eri elämäntilanteissa eläville pareille ja perheille.

Suomessa on ainutlaatuinen, julkisia palveluita täydentävä sosiaali- ja terveyspuolen järjestörakenne. Järjestöjen tekemä parisuhde- ja hyvinvointityö on kansallisesti korvaamatonta ja tarvitsee rahoituksen toiminnalleen. Ennaltaehkäisevä työ on aina korjaavaa työtä halvempaa. Parisuhteita tukemalla tuetaan samalla kasvavia sukupolvia ja heidän hyvinvointiaan. Vanhempien hyvinvointi ja parisuhteen vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat vahvasti yhteydessä lasten hyvinvointiin.

Parisuhdeverkostossa toimivat järjestöt kohtaavat asiakastyössään sekä ammattilaisten ja vapaaehtoistoimintansa kautta vuosittain vähintään 50 000 erilaisissa parisuhdetilanteissa elävää ihmistä. Mikäli valtiovarainministeriön ehdottama budjettiriihen taloussuunnitelma menee suunnitellussa muodossa läpi, toiminnan rahoituksen katkeamisen seurauksena merkittävä määrä perheitä jää jatkossa vailla tarvitsemaansa tukea. Olemme tilanteesta syvästi huolissamme. Toivomme, että rahoitus saa jatkua katkeamatta niin, että parit ja perheet tulevat jatkossakin autetuiksi heille räätälöityjen tukimuotojen kautta.

Helsingissä 25.8.2020

Parisuhdeverkoston puolesta:

Parisuhdekeskus Kataja ry

Suomen Uusperheiden liitto ry

Parempi avioliitto ry

Ensi- ja turvakotien liitto ry

Väestöliitto ry

Sateenkaariperheet ry

ADHD-liitto ry

Familia ry

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

Samassa veneessä -avioparityö

Lasten ja nuorten keskus ry

Avainsanat: