Osana ratkaisua vai ongelmaa?

Blogi

Isoisän mielestä konsolilla pelaava nuori pitää laittaa kuriin ja oikeisiin töihin tai urheilemaan. Eron kokenut ystävätär loukkaantuu ja osoittaa mieltään, kun asiakas haluaa puolison uskottomuuden jälkeen antaa anteeksi, korjata rikkoutuneen parisuhteen ja palata yhteen. Puolisoaan pahoinpitelevän miehen isä on sitä mieltä, että poika käy turhaan hoitoryhmässä. Pojassa ei ole mitään vikaa, vaimo on hankala, isä sanoo.

Konfliktilla, onpa kyseessä avioerotilanne, lähisuhdeväkivalta tai jokin muu elämää mullistava tapahtuma, on taipumus levitä ja tarttua. Konflikti on kuin pyörre, joka vetää puoleensa ja saa voimaa ympäristöstään, ja samalla imee helposti mukaansa lähellä olevat. Kun läheisen ihmisen elämässä kuohuu, mukaan tulevat vedetyksi ystävät, sukulaiset. Joskus ammattilainenkin tulee vedetyksi pyörteeseen.

Kiihtyvän konfliktin tuntomerkki on, että se tekee maailmasta mustavalkoista ja polarisoi ihmissuhteet.

Konfliktissa nollasummapelin logiikka kaappaa vallan, – pitää voittaa tai häviää pelin. Elämän monimuotoisuus alkaa kadota, jäljelle jää yksi ajatus tai yksi arvo. Konfliktin osapuolet ovat oikeassa tai väärässä, ja he taistelevat, että oma kanta voittaisi.

Konfliktia rauhoittava ajattelumalli lähtee erilaisuuden tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Lähtökohtana on ajatus, että tilanteen ja asiat voi nähdä monella, vähintään kahdella eri tavalla. Olennaista ei ole kuka on oikeassa, vaan miten tilanteen eri tavoin kokevat ihmiset voisivat tulla toimeen ja toimia yhdessä erilaisuudestaan huolimatta.

Usein asiakasta kuullessani huomaan keskittyväni vain hänen tarinaansa.

Mutta mitä ovat ne äänet mitä hän kuulee ympärillään? Onko eron esteenä se että ikääntyneet vanhemmat eivät kestäisi surua lapsensa elämässä? Miten vaikuttaa se että ystävätär määritteli aviomiehen narsistiksi? Jos äiti eli elämänsä väkivaltaisessa suhteessa, voiko tytär erota väkivallan vuoksi? Menneisyyden ja nykyhetken äänet voivat olla yhtä merkityksellisiä. Toiset äänistä tukevat konfliktin purkamista, mitkä kiihdyttävät sitä?

Aina työntekijäkään ei ole suojassa konfliktin imulta. Omassa yksikössämme olemme vuosia tehneet eriytettyä väkivaltatyötä. Se tarkoittaa, että kumpikin puolisoista saa aluksi oman työntekijän, ja tapaamiset tapahtuvat erillään. Työntekijät neuvottelevat keskenään muodostaakseen kokonaiskuvan perheen tilanteesta ja siitä, onko tilanne muuttumassa turvallisemmaksi.

Näissä neuvotteluissa huomasimme pian työparini kanssa, että perheen konflikti pyrkii meidän välillemme. Neuvottelut uhkasivat mennä väittelyksi siitä kuka perheessä on oikeassa. Tilanne piti sanoittaa ja purkaa, muuten me työntekijöinä olisimme muuttuneet konfliktin rauhoittajista sen ylläpitäjiksi.

Minulla on ollut pitkään tapana kysyä asiakkailtani onko sinulla ystäviä joille voit tiukassa paikassa soittaa. Tästä eteenpäin yritän muistaa kysyä myös mihin suuntaan he tässä elämäntilanteessa sinua tukevat.

Avainsanat:
Pekka Puukko

Pekka Puukko

Olen pappi, perheneuvoja, psykoterapeutti, työnohjaaja ja organisaatiokonsultti, jonkun sortin kirkon jokapaikanluuta. Olen katsellut, ihmetellyt ja ihastellut suomalaisten perhe-elämää perheneuvojan tuolista vuodesta 1997. Rakkaus parien ja perheiden kanssa työskentelyyn on säilynyt vahvana. Noista havainnoista nousevat tämän blogin tekstit. Oma elämä tuntuu nyt rikkaalta, meillä on uusperhe johon kuuluu ihana puoliso, erinäinen määrä lapsia, vävyjä, lapsenlapsia ja koiria. Voimia työhön ja elämään antaa nämä läheiset ihmiset, saariston luonto ja tulen loimotus lähes satavuotiaan talon pystyuunissa.