Läheisyyttä ja keskinäistä ymmärrystä lisäävä ohjattu keskustelu

Tämän harjoituksen ohjaaminen edellyttää ohjaajalta vuorovaikutustaitoja.

Jos tahdot auttaa paria kohtamaan toisensa, kokeile ohjata heidän keskinäistä puhettaan kohti tunteita ja sitä kautta toisen ymmärtämistä. Tällaisessa ohjauksessa ohjaajan tehtävä ei ole selvitellä parin asiaa, vaan auttaa ja tukea heitä niin, että he puhuvat toisilleen.

Tulosta tästä Tunnelista valmiiksi. Voit tulostaa myös erillisen Puhujan muistilistan sekä Kuuntelijan muistilistan.

Pyydä paria valitsemaan yksi konkreettinen riitatilanne, jossa ei ole löydetty yhteyttä.

Ohjeista paria valitsemaan kumpi puhuu tilanteensa ensin.

Puhujan on tärkeää muistaa:

– mikään minussa syntyvä tunne ei kerro tunteen kohteesta (kumppanista) vaan minusta itsestäni. En voi syyttää toista tunteistani tyyliin: sinä suutit minut

– on aivan luonnollista, että toisessa herää puolustautumis- tai hyökkäämisreaktioita, jos puhe sisältää syyttämistä ja toisen määrittämistä: Sinä olet… Sinä aina… Sinä et välitä… Jos haluat kertoa, että koet kumppanisi jonkinlaisena, puhu siitä. Minä koen, että sinä… Ja ymmärrä, että oikeasti puhut omasta kokemuksestasi. (Vaikea läksy.)

– ota huomioon, miltä kumppanistasi tuntuu kuunnella sinua. Puhu lempeästi, jos vain voit.

– käytä mahdollisimman paljon tunnesanoja.

– ole kiitollinen, että kumppanisi kuuntelee sinua.

Kuuntelijan muistilista:

– kuulluksi tulemisen kokemus on yksi suurimmista palveluksista, jonka voimme toiselle antaa.

– yritä keskittyä siihen, mitä kumppanisi sanoo, eikä siihen, mitä tahdot sanoa, kun saat suunvuoron.

– älä keskeytä muulloin kuin silloin, kun huomaat, ettet ole kuunnellut, vaan ajatuksesi ovat karanneet jonnekin. Pyydä toistamaan äskeinen.

– älä huokaile, pyöritä silmiäsi tms. Elekielesi voi vaientaa kumppanisi.

– ole kiitollinen siitä, että hän puhuu sinulle.

– keskity kuuntelemaan erityisesti niitä tunteita, mistä kumppanisi puhuu. Niiden kautta hän kertoo sinulle, mitkä asiat ovat hänelle merkityksellisiä. Anna niiden tunteiden tuntua myös sinussa.

Keskustelua ohjaavalle.

– pyydä paria kääntämään tuolit vastakkain ja puhumaan toisilleen.

– rohkaise katsekontaktiin.
– jos alkavat puhua sinulle, pyydä ystävällisesti puhumaan toisilleen.

– älä salli yhtään riitapuhetta (syyttely, arvostelu, toisen määrittely jne.) Kerro sen alkaessa, että tästä syystä syntyy niin usein riitaa. Asioita voi selvittää toisellakin tavalla.

– rohkaise tunnepuheeseen: kun puhuja esimerkiksi kuvaa, kuinka koko hänen maailmansa kaatui siinä kohtaa, älä kysy mikä sen kaatoi (kysymys ohjaa ajatuksiin), vaan kysy miltä sinusta tuntui kuin koit, että maailmasi kaatui. Jos puhuja ei saa kiinni tunteestaan, pyydä katsomaan tunnesanalistaa ja valitsemaan sieltä sopivin tunne. Voit myös tarjota empaattisesti jotain tunnetta: Olisikohan siinä surua?

– älä anna puhua kerrallaan liian pitkää aikaa, jotta kuuntelijan olo ei käy liian tukalaksi.

– tue myös kuuntelijaa. Jos näet, että hänen on vaikea kuunnella ja kuultu herättää voimakkaita tunteita, kerro huomiosi ja kysy, että pystyykö vielä hetken kuuntelemaan.

– käytä kuullun tarkistamista. Aina aika ajoin keskeytä puhuja ja pyydä kuuntelijaa tarkistamaan kuulemansa: Kuulin sinun sanovan, että…. Sanoitko niin?/Tarkoititko sitä? Tarkkaile, että kuuntelija kertaa erityisesti tunteita. Auta tarvittaessa. Kysy puhujalta, että kokeeko hän, että kuuntelija on kuullut hänen viestinsä. Ei sanasta sanaan, mutta sanoman.

– kun puhuja on puhunut valmiiksi ja kuuntelija tarkistanut kuulemansa viimeiseksi, on aika vaihtaa puhujan ja kuuntelijan rooleja.

Joitain pareja auttaa, jos vaihtavat samalla tuolejakin.

TUNNESANALISTA

Hyvää oloa ja iloa kuvaavia tunnesanoja:

levollinen, hilpeä, riemastunut, turvallinen, luottavainen, hellä, kiitollinen, ilahtunut, tyyni, lohdutettu, innostunut, tyytyväinen, iloinen, huvittunut, helpottunut, lämmin, rauhallinen, onnellinen

Surua kuvaavia tunnesanoja:

ikävöivä, surullinen, haikea, synkeä, itkuinen, kaipaava, murheellinen, masentunut, allapäin, apea, alakuloinen, yksinäinen
Pelkoa kuvaavia tunnesanoja:

pelästynyt, hämmentynyt, säikähtänyt, huolestunut, epävarma, pakokauhuinen, vauhko, avuton, varuillaan, pelokas, arka, kauhistunut
Suuttumusta kuvaavia tunnesanoja:

kostonhaluinen, pettynyt, loukkaantunut, harmistunut, taistelunhaluinen, raivostunut, inhoava, turhautunut, välinpitämätön, kiukkuinen, kyllästynyt, tympääntynyt, pitkästynyt, äreä, ärtynyt, äkäinen, vihainen, uhmakas, vastustushaluinen, sisuuntunut, katkera

Muita tärkeitä tunteita:

mustasukkaisuus, syyllisyys, nolous, häpeä

Avainsanat:

Aiheeseen liittyvät artikkelit