Korona haastaa parisuhteen etäisyyden ja läheisyyden säätelyn

PariAsiaa

Käynnissä oleva koronapandemia, sen vaikutukset ja seuraukset ovat monelta osin vielä meille kaikille arvoitus. Tätä kirjoitettaessa Suomessa valmistaudutaan koronaviruksen toiseen aaltoon. Kevät kertoi meille, mihin on syytä varautua, mutta tulevaisuus on silti vielä epätietoisuuden peitossa.

Nyt jo on selvää, että olemme astuneet tähän maailmanlaajuiseen poikkeustilanteeseen hyvin erilaisista lähtökohdista. Voisi sanoa, että vaikka olemmekin kaikki saman myrskyn silmässä, emme todellakaan ole kaikki samassa veneessä. Se, miten selviämme poikkeustilanteessa, on hyvin paljon kiinni siitä, millaisessa tilanteessa ja millaisilla selviytymiskeinoilla olemme tähän poikkeustilanteeseen joutuneet. Ei ole yhdentekevää, kuinka tukevassa veneessä matkaamme, onko meillä tukenamme toimiva kompassi ja varusteena riittävät purjeet ja ankkurit. Koronatilanteen aiheuttaessa suurimmassa osassa ihmisistä ahdistusta ja psyykkistä stressiä, jo valmiiksi kuormittuneessa tilanteessa oleville tilanne voi kääntyä omaa sietokykyä pahoin koettelevaksi ja poikkeustilanteen vaikutukset ovat heille suurimmat.

Parisuhde on yksi tärkeimmistä aikuisiän ihmissuhteistamme, ja parhaimmillaan voimavara arjessa. Puolison asema psyykkisesti sairaan vierellä on usein se läheisin, vaikka suhde voikin ajoittain tuntua etäiseltä. Yleensä pariskunnat löytävät yhdessä sopivan suhteen etäisyyden ja läheisyyden säätelyyn omassa suhteessaan, sekä sopivan tasapainon oman ajan ottamiseen. Koronapandemian mukanaan tuoma eristäytyminen sosiaalisista kontakteista, etätyöt ja isojen ihmisjoukkojen välttäminen haastavat parisuhteissa tämän säätelyn riittävän etäisyyden ja läheisyyden välillä. Mielenterveyspalveluihin ja terapiaan pääsyn vaikeutuminen keväällä aiheutti monessa parisuhteessa stressiä ja ahdistusta, jotka purkautuivat riitoina ja kireänä ilmapiirinä kotona. Poikkeustilan keskellä on haasteellista löytää uusi tasapaino suhteeseen.

Psyykkinen sairaus kuormittaa parisuhdetta vähentämällä suhteessa läheisyyttä, niin henkistä kuin fyysistäkin. Ilo, innostus, nauru sekä asioiden merkityksellisyys saattavat olla kateissa ja tilalle tulla ärtymystä, riitoja ja taloudellisia huolia. Arjen pyörittäminen ja vastuun jakaminen vaikeutuu. Tulevaisuus näyttää monin tavoin epävarmalta. Miten tästä poikkeustilanteen keskellä selvitään, miettii moni, miten meidän parisuhteemme kestää tämän. Onneksi on olemassa tekoja, joilla voimme vahvistaa parisuhdetta kestokykyä ja kantavuutta hankalina aikoina.

Rutiinien merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi. Rutiinit vapauttavat aivomme automaatio-ohjaukselle ja mielelle säästyy psyykkisiä voimavaroja. Kotona ollessakin on tärkeää luoda omaan arkeen ja kummallekin sopivat rutiinit. Kotitöitä ja lasten kasvatusvastuuta on syytä jakaa, ei välttämättä ajallisesti tai työmääräisesti tasan, mutta niin, että molemmilla on tahtotila osallistua omien voimavarojensa ja taitojensa mukaan.

Ajan voi ottaa omaksi liittolaisekseen ja pyrkiä hyödyntämään sitä. Voimme harjoittaa tietoista mindfulnessia, olla tässä hetkessä ja ottaa asiat sellaisina kuin ovat tässä hetkessä. Etenkin jos itse kokee väsymystä, masennusta tai ahdistusta, voi lohduttaa itseään ajatuksella: muusta ei tarvitse selvitä kuin tästä hetkestä, tästä päivästä, tunnista tai minuutistakin. Pian se on jo takana, ja olen siitä selvinnyt. Aikaa voi siis jakaa pienemmäksi: ei tarvitse ajatella kuin tästä tunti tai sekuntikin eteenpäin, ei edes tulevaa iltaa tai seuraavaa päivää. Jos sekin tuntuu vaikealta, voi myös siirtyy ajatuksissa tulevaan, vaikka jouluun tai talveen asti: miten sitä vietämme, mitä sitten teen, kun kaikki palautuu poikkeustilanteen jälkeen ennalleen.

Koronapandemia itsessään aiheuttaa paljon tunteita, kuten epätietoisuutta ja epävarmuutta, joiden kanssa me ihmiset emme yleensä viihdy. Se, miten kumppanit ovat tottuneet jakamaan omaa tunne- ja ajatusmaailmaansa toisilleen, on merkityksellistä. Vanha hyvä totuus on, että kun toisen kanssa jakaa ilon, se kaksinkertaistuu, kun jakaa surun, se puolittuu. Jos pystyy jakamaan ja kokemaan yhdessä tunteita, se helpottaa sekä vahvistaa parisuhteen yhteistä hyvää.

Suhteessa tarvitaan myös keskustelua, miten tästä selvitään. Tärkeää on muodostaa yhteinen kertomus, tarina, jonka kautta tiedetään, miten kumpikin ajattelee siitä, mitä meille on tapahtunut, mitä meillä on nyt ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Tämä luo yhteistä Me -henkeä, molempien ymmärrystä siitä, että yksin ei tarvitse selvitä vaan meitä on kaksi. On helpottavaa, kun tietää, että kaksi aikuista vastaa parisuhteesta omien kykyjensä mukaan. Kun toinen on väsyneempi, toinen ottaa vastuuta enemmän ja välillä toisinpäin.

Läheisyyden vahvistaminen suhteessa on yksinkertaisimmillaan sitä, että levätään yhdessä, vierekkäin. Kumppanin kainalosta saamme tankata hyväksynnän, arvostuksen ja rakkauden kokemusta. Vaikka elämässä olisi vakavia haasteita, annetaan myös toisillemme lupa iloita, jakaa yhteistä huumoria ja hyviä asioita, ilahduttaa toista ja tiedostaa myös se hyvä, mikä on. Selvitään yhdessä tästäkin elämänkohdasta.

Kirjoittaja Laura Huuskonen on Parisuhdekeskus Katajan sosiaalialan asiantuntija Tukea parisuhteelle, kun perheessä on sairautta -toiminnassa.

Teksti on alunperin julkaistu Mielenterveyden keskusliiton blogissa elokuussa 2020.

Avainsanat:

Laura Huuskonen