Kohti toista – kohti omia tunteita ja tarpeita

Meillä kaikilla on omat tarpeemme ja tunnekokemusten historiamme. Tietyt henkilöt, tilanteet, muistot, asiat ja paikat herättävät tunnemuistimme. Tunteet paljastavat myös inhimillisyytemme, omat rajamme ja haavamme. Niitä on meillä kaikilla, jokaisella omanlaisensa. Emme voi hallita tunteitamme, vaan ne ovat tahdosta riippumattomia spontaaneja reaktioita, tiedostamme niitä tai ei.

Tunnereaktioilla on tärkeitä viestejä ja ne käynnistyvät aina silloin, kun herkät tunnemekanismimme havaitsevat läheisyydessä jotain hyödyllistä tai haitallista, johon meidän tulisi kyetä reagoimaan. Ne varoittavat myös silloin, kun sosiaalinen ja mahdollisesti myös fyysinen vuorovaikutus on muuttunut epätyydyttäväksi ja sen aiheuttama psyykkinen tai fyysinen kuormitus uhkaa hyvinvointiamme. Ilman tunnetaitoja saatamme ryhtyä tulkitsemaan tarkkaavaisuuden puutetta, jännittyneisyyttä ja näihin liittyviä sydämentykytyksiä, käsien hikoilua ja hengityksen tihentymistä fyysisinä sairauksina. Tällöin emme lähde ratkaisemaan lähtökohtaista ongelmaa, vaan pyrimme usein muuttamaan kehomme ja mielemme tilaa esimerkiksi lisäämällä alkoholin tai muiden päihdyttävien aineiden käyttöä (Nummenmaa 2010).

Tunteita pidetään helposti subjektiivisina tapahtumina, vaikka tunteet ovat perusluonteeltaan sosiaalisia reaktioita ja niihin liittyy ulospäin havaittavia – sekä näkyviä että kuuluvia – käyttäytymisen muutoksia, tunteiden ilmauksia. Sen sijaan muistomme, ajatuksemme ja asenteemme pysyvät mielensisäisinä ja henkilökohtaisina, jos niin tahdomme. Pyrkimys peitellä tunteitaan, ikään kuin tunteiden säätelynä, saattaa olla jopa terveysriski. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että pitkäkestoinen tunteiden peitteleminen lisää sydän- ja verisuonijärjestelmämme kuormitusta. Lisäksi tunneilmauksien peittäminen vaatii aktiivista ponnistelua ja tämä ponnistelu näkyy muiden kognitiivisten toimintojen, kuten esimerkiksi muistin, tilapäisenä heikentymisenä. Pitkäkestoinen tunteiden peittäminen voi olla hyvinkin haitallista sekä sosiaalisille suhteille että elimistön hyvinvoinnille (Nummenmaa 2010).

Voin tehdä siis elämästäni turvallisemman tutustumalla tunteisiini, historiaani ja hoitamalla haavojani. Näin selvitän myös syvimpiä tarpeitani. Ihmisenä olemisen syvä kaipaus ja tarve rakastetuksi ja hyväksytyksi tulemisesta ja ainutlaatuisuudesta aktivoituu erityisesti läheisissä ihmissuhteissa kotona ja työpaikoilla. Tämä tekee samalla ihmissuhteista haasteellisia. Miten yhdistää tarvitsevuutensa ja erillisyytensä aikuisen elämään viisaalla tavalla.

Mitä lähemmäksi uskallan toista kohti mennä, sitä paremmin tunnistan omia tunteitani, myös sisälläni asuvan pelon ja epävarmuuden. Läheiset ihmissuhteet, erityisesti parisuhde, ovat lähtökohdiltaan tunnesuhteita. Miten usein tilannetta kuvaa tunteiden läsnäolon vastakohtaisuus: joko tunteet ovat vahvasti hallitsevia tai niiden koetaan puuttuvan. Kokemus siitä, että suhteessa tai suhteen jommallakummalla osapuolella on vaikeuksia tunnistaa ja ilmaista omia tunteitaan, saa jo pelkästään aikaan vahvoja tunnereaktioita
Tunnetaidot ovat jokamiehen elämäntaitoja, joita voidaan opetella ja vahvistaa. Toisaalta ne ovat erityisen haastavia, sillä ihmisellä on ikään kuin sisäänrakennettuna monia elämää palvelevia turvamekanismeja, joiden ansioista tunteet aktivoituvat ikään kuin itsestään. Jokaisella tunnereaktiolla on kuitenkin oma tarkoituksensa ja oma viestinsä.

Parisuhteen tunneilmastoon kohdistetut odotukset ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Puolisoidenvälinen sidos perustuu nykyään työnjaon tai sosiaalisten normien sijaan vahvasti läheisyyteen ja tunnetason yhteyteen. Niinpä ristiriitojen ja erojen lisääntymisen merkittävänä syynä voidaan pitää kokemusta tunnetason etääntymisestä (Perhebarometri 2013). Paremmilla vuorovaikutustaidoilla, jotka puolestaan edellyttävät tunne-taitoja, parisuhteen tunneilmastoa voisi monessa tapauksessa kohentaa ja sitä kautta ehkäistä kriisejä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat lasten ja nuorten tunnetaidot. Tunnetaitojen perusta syntyy kuitenkin kodissa ja vanhempien tunnetaidoista. Keskustelu parisuhteen tunnetaidoista on valitettavan vähäistä eikä parisuhteen tunnetaitoihin liittyvää koulutusta ole tällä hetkellä riittävästi saatavilla. Parisuhteessa elävien tunnetaitojen kehittäminen olisi ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Vanhempien hyvät tunnetaidot luovat myös turvallisen kasvualustan ja mallin lapsille. Tunnetaidoilla on monin tavoin myös vahva yhteys mielenterveyteen ja tunnetaitojen opettelua voidaan pitää samalla mielen hyvinvoinnin tukemisena.

Valtakunnallisilla Parisuhdepäivillä 17.-18.11.2017 teemana ovat tunteet ja tunnetaidot. Lähde mukaan kuulemaan ja oppimaan!

Liisa Välilä, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja

 

 

Avainsanat:

Aiheeseen liittyvät artikkelit