Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen parisuhdetyössä

Kategoria: Lukemista ammattilaisille Kirjoittaja: Sari Liljeström

Näkökulmia seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaamiseen parisuhdetyössä

Kirjoittaja: Terhi Väisänen, perheterapeutti, paripsykoterapeutti

Jokaisella ihmisellä ja jokaisella parilla on oikeus kunnioittavaan, tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun sekä oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään. Tasa-arvolaki sekä Yhdenvertaisuuslaki asettavat meille ammattilaisille myös velvoitteita yhdenvertaisesta kohtaamisesta sekä palvelutarjonnan avoimuudesta kaikille.

Tässä artikkelissa tarjoamme Sinulle tietoa ja näkökulmia seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaamiseen parisuhdetyössä.

Useimmille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville pareille suuntautuminen ei ole ongelma, jota tullaan parisuhdepalveluihin pohtimaan – ammattilaiselle on kuitenkin eduksi asiakkaita kohdatessa, mikäli työntekijän tiedot seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvistä aiheista ovat ajantasalla. On myös hyvä olla valmistautunut kertomaan tarvittaessa siitä, mistä asiakas voi saada lisää tietoa ja tukea.

Asiakkaan yksilöllisyyteen sisältyy seksuaalinen suuntautuminen sekä sukupuolen ilmaisu ja kokemus. Sukupuoli- ja heteronormeja ylittäviä ihmisiä löytyy niin aikuisista kuin lapsistakin, etniseltä taustaltaan suomalaisista – kuin myös maahanmuuttajista ja romaneista, vammaisista ja vanhuksista. (Mettälä, Eerola, 2013)

Yhdenvertaisuudessa on usein kyse arkisista palveluista ja oman lähiympäristön asenteista. Avainasemassa yhdenvertaisuuden toteutumisessa ovatkin kunnat ja muut palveluntuottajat. Jokaisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja yhdenvertaiset oikeudet käyttää palveluja omana itsenään on taattava riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja perhemuodosta. (www.seta.fi)

Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus 

Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, keneen henkilö tuntee emotionaalista, romanttista ja/tai eroottista kiinnostusta. Yksinkertaistetusti heterot tuntevat vetoa eri sukupuolta olevia henkilöitä kohtaan, homot ja lesbot samaa sukupuolta olevia kohtaan. Biseksuaalit voivat tuntea kiinnostusta niin miehiin kuin naisiin tai kokea, ettei kiinnostuksen kohteen sukupuolella ole merkitystä. Ihminen voi määritellä tuntevansa vetoa erityisesti transihmisiä kohtaan, jolloin puhutaan trans-suuntautuneisuudesta.

Keskeistä seksuaalista suuntautumista määriteltäessä on se, että jokaisella on omanlaisensa seksuaalinen suuntautuminen, joka ei kerro kenties lainkaan henkilön seksielämästä. Seksuaalista suuntautumista ei voi päätellä ulkonäöstä tai sukupuoli-identiteetistä. Tärkeintä on antaa jokaisen ihmisen itse määritellä seksuaalinen suuntautumisensa tai jättää se määrittelemättä. (Valtonen,Hakola,2014)

Seksuaalista suuntautumista määrittävät käsitteet auttavat meitä luokittelemaan ilmiöitä, keskustelemaan asioista sekä rakentamaan omaa identiteettiämme. Niihin ei kuitenkaan kannata suhtautua liian kapeakatseisesti, sillä todellisen elämän kokemusten kirjo on paljon moninaisempi. Kokemus omasta seksuaalisesta suuntautumisesta voi esimerkiksi muuttua elämän varrella, ja sitä voidaankin luonnehtia eräänlaiseksi jatkumoksi.

Myös havahtuminen omaan seksuaaliseen suuntautumiseen voi tapahtua missä tahansa vaiheessa elämää, joskus jo lapsuudessa, toisinaan taas teini-iässä tai vasta jo kypsempään ikään ehtineenä. Monilla heteroiksi itsensä luokittelevilla ihmisillä on voinut olla elämänsä varrella seksuaalisia kokemuksia tai ihastumisia oman sukupuolensa edustajiin, tai homoksi itsensä mieltävillä suhteita vastakkaiseen sukupuoleen.

Seksuaalinen käyttäytyminen ei aina kerro seksuaalisesta suuntautumisesta tai identiteetistä ympäristön paineiden alla, esimerkiksi homoseksuaalisesti tunteva ei välttämättä uskalla kohdata todellisia tunteitaan ja elää niiden mukaisesti. (Mettälä, Eerola, 2013)

Sukupuolen moninaisuus 

Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa, että sukupuolen fyysinen kehitys ja sukupuolen kokeminen vaihtelee ja että eri kulttuureissa sukupuolta käsitetään ja koetaan eri tavoin. Transihmisiksi kutsutaan heitä, jotka osittain tai kokonaan samastuvat toiseen sukupuoleen, kuin mihin heidät on syntymässä määritelty tai jotka eivät koe itseään mieheksi eikä naiseksi.

Transtaustaisiksi naisiksi tai miehiksi kutsutaan heitä, jotka ovat elämänsä aikana käyneet läpi sukupuolen korjauksen. Transihmiset voivat olla heteroita, homoja, lesboja tai bi-ihmisiä siinä missä muutkin ihmiset.

Joillekin taas kumppanin sukupuoli ei ole tärkeää rakkaudessa ja seksuaalisuudessa. Trans-identiteetit ovat meidän kulttuurissamme mielekäs tapa ymmärtää sitä, mitä sukupuolirajan ylittävä kokemus on ja merkitsee.

Ihmiselle voi tulla sukupuoleen liittyvä kriisi ja identiteettityöskentelyn tarve nuorena tai vasta aikuisena – esimerkiksi parisuhteessa ja perheen perustamisen jälkeen. Silloin koko perhe käy läpi kriisin, identiteettityön ja muodonmuutoksen. (Huuska, 2014)

Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan usein transihmisiä (transsukupuoliset, transvestiitit ja transgenderit) ja intersukupuolisia (synnynnäinen tila, jossa ihmisellä on sekä tyttö- että poikatyypillistä kehollisuutta). Heille sukupuolen moninaisuus voi olla biologista tai se voi liittyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.

Ihmisistä, jotka eivät kuulu mihinkään sukupuolivähemmistöön, käytetään joskus nimitystä cissukupuolinen.

Syrjintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty tasa-arvolaissa.

Vaikka sukupuolen moninaisuus yhdistetään usein sukupuolivähemmistöihin, sillä voi kuvata jokaisen kokemusta omasta sukupuolestaan sekä ylipäänsä sukupuolen moninaisia ilmenemismuotoja, tyylejä, kulttuureja ja merkityksiä yhteiskunnassa. (Tasa-arvotiedon keskus Minna, THL, 2017)

Sateenkaariparisuhteiden erityispiirteitä 

Tapaan työssäni Parisuhdekeskus Katajan Sateenkaariparit- hankkeessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä parisuhdekysymyksissä. Kokemukseni mukaan sateenkaariparit hakevat apua samoista syistä kuin muutkin parit.

Parisuhteen peruskysymykset eivät läheskään aina riipu seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolikokemuksesta, vaan näyttävät olevan kaikilla pareilla aika lailla samoja.

On kuitenkin joitakin erityisteemoja, joita olen kohdannut sateenkaaripareja tavatessani. Esimerkiksi kaapista tuleminen ja sen eriaikaisuus puolison kanssa, lähipiirin reaktiot ja ennakkoluulot paria kohtaan ovat sateenkaaripareille usein yhteisiä erityisteemoja. Parisuhteen ulkopuolelta tulevat haasteet ja erityisesti ennakkoluulot saattavat tulla parisuhteen kysymykseksi.

Sateenkaaripareja ei voi kuvata jollakin yhdellä erityisellä tavalla kuten ei heteroparejakaan. Historian tuomat asiat sekä niiden vaikutukset parisuhteeseen ovat samalla tavalla läsnä kaikilla ihmisillä. Työntekijälle ei voi antaa yksityiskohtaisia neuvoja tai ohjeita siitä, kuinka sateenkaariparien kanssa tulee toimia.

Työntekijöiden on kuitenkin hyvä tiedostaa, että kulttuurinen ympäristö on sateenkaaripareille erilainen kuin heteropareille. Sateenkaaripareilla/ -ihmisillä voi olla itseään ja parisuhdettaan koskevia uskomuksia, jota he ovat tahtomattaan imeneet kulttuuristaan, perheestään tai ympäristöstään. Työskentelyn yksi tehtävä voi olla tehdä näkyväksi asiakkaiden itseään syrjiviä uskomuksia ja käyttäytymismalleja.

Tehtävänä on auttaa heitä luopumaan elämää kaventavista, paikkaansapitämättömistä uskomuksista sekä uudistamaan käsitystä itsestään, parisuhteestaan ja mahdollisuuksistaan.

Työntekijän on hyvä ymmärtää sitä prosessia, jota sateenkaariparit/-ihmiset käyvät läpi suhteessa avoimuuteen ja sulkeutuneisuuteen omasta identiteetistään,  ja millaiset vaikutukset sillä on hänen lähipiirilleen, ihmisuhteilleen ja parisuhteelleen. (Kurri, 2011)

Kaapilla tarkoitetaan salaisuutta, esimerkiksi homo- tai biseksuaaliseen identiteettiin liittyvää salaisuutta. Kaapista ulostulemiseen viitataan salaisuuden paljastumiseen tai paljastamiseen. Asiakas voi tulla sinuiksi oman seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä kanssa missä tahansa elämänvaiheessa. Kaapista ulostulolla viitataan hetkeen, jolloin yksilö kertoo ei-heterosta seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuolikokemuksestaan perheelle, puolisolle, ystäville ja sukulaisille, työ- tai harrastepiirille tai vaikka terapeutille.

Kaapista tuleminen ei siis ole kertaluontoinen tapahtuma vaan ihminen joutuu arvioimaan aina uudessa ympäristössä haluaako kertoa identiteetistään vai ei. Ihmisestä riippuen avoimuus olla oma itsensä vaihtelee, ja jotkut saattavat olla kaapista ulos vain osalle sosiaalista verkostoaan. Ihminen voi myös pysyä kokonaan kaapissa, ellei koe ympäristöä tarpeeksi turvalliseksi muiden ihmisten ennakkoluuloisten asenteiden sekä torjutuksi tai tuomituksi tulemisen pelosta. (Jalava, 2016)

Kaapista tulemisen eriaikaisuus puolison kanssa voi näkyä parisuhteen haasteena koska puolisoilla voi olla erilaisia kokemuksia ulostulosta. On hyvä huomioida, että kaapissa oleminen ja ulos tuleminen ei koske vain ihmistä itseään. Esimerkiksi toisen puolison ulostulo trans-ihmisenä voi aiheuttaa toisen puolison joutumisen kaappiin.

On myös tärkeä tiedostaa, että asiakkaalla voi olla erilaisia ennakkoluuloja työntekijän mahdollisesta reaktiosta, mikäli hän kertoo seksuaali- tai sukupuoli-identiteetistään. Asiakas voi esimerkiksi pelätä joutuvansa syrjinnän, epäasiallisen kohtelun tai vähättelyn kohteeksi tai olettaa tilanteen muuttuvan vaivautuneeksi mikäli hän tuo ilmi joitakin elämänsä osa-alueita, joita kohtaan työntekijällä voi olla negatiivisia asenteita. (Jalava, 2016)

Jotkut sateenkaariparien ongelmat voivat jäädä näkymättömiin. Sateenkaaripareilla /- ihmisillä saattaa olla halu näyttää ulospäin, että heidän suhteessaan ei ole ongelmia. Tarve tällaiseen vakuuttamiseen voi johtua pelosta tulla nähdyksi huonompana tai vähempiarvoisena ja tarpeesta haastaa heteronormatiivisen yhteiskunnan käsityksiä sateenkaariparisuhteista.

Tätä ilmiötä voi yrittää ymmärtää, jos asettuu sellaisen ihmisen asemaan, joka on kenties vuosien tai vuosikymmenten ajan tehnyt työtä vakuuttaakseen ensin itselleen, että voi olla ja elää onnellisena sellaisena kuin on ja ettei siinä ole mitään väärää tai vähempiarvoista. Samoin hän tietää, että mahdollisesti puoliso on tehnyt töitä saman päämäärän eteen. Kun sitten kohtaakin ongelmia parisuhteessaan, tämän myöntäminen ja paljastaminen voi olla äärimmäisen vaikeaa.

Ihmisen perustarve on näkyä ja kuulua sellaisena kuin hän itsensä kokee. Oman olemassaolon oikeutus vie valtavasti energiaa. Osa ihmisistä eivät ikinä löydä itseään rakkaustarinoista, koulukirjojen esimerkeistä tai television mainoksista. He joutuvat eritavoin rakentamaan mielikuvansa ja unelmansa hyvästä parisuhteesta.

Heteronormatiivisuudesta moninaisuuteen

Kannattaa varoa oletuksia siitä, kuka on mitäkin, tai minkälainen on sateenkaariparin suhde. On olemassa stereotyyppisiä käsityksiä siitä, miltä näyttää homo, lesbo tai transvestiitti, tai miten he elävät suhteissaan. Ne ovat stereotyyppejä joihin osa vastaa, osa ei.

Ulkonäön tai nimen perusteella – tai erikseen kysymättä ei voida päätellä, miten kukin identiteettinsä määrittelee tai jättää määrittelemättä, tai miltä kunkin elämäntilanne ja haaveet näyttävät. Yksilön identiteetin muodostumiseen vaikuttaa koko eletty elämä sekä kulttuuri, ihmissuhteet – valtava määrä erilaisia asioita ja muuttuja. Identiteetti myös elää ja muuttuu ihmisen kasvun ja elämänkokemuksen myötä.

Ainoa mikä oikeastaan voidaan olettaa, on moninaisuus.

On hyvä kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöön ja kysyä avoimia kysymyksiä sekä välttää sukupuolittavia käsitteitä ja sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta lähteviä yleistyksiä parisuhteessa olemisesta.

Kokemus ja ymmärrys sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta on jokaisella yksilöllä ainutlaatuinen. Puheeksi ottaminen ja avoimet kysymykset ovat siksi tärkeitä. Tiedon puutteita voi myöntää ja asioista voi ottaa selvää yhdessä asiakkaiden kanssa. On kuitenkin tärkeää, että sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta olisi jokaisella ammattilaisella perustietoja välineenä väärinkäsitysten välttämiseksi ja puheeksi ottamisen työkaluiksi.

On myös tärkeää, ettei palvelun mahdollistamiseksi vähemmistöön kuuluva asiakas joudu aina toimimaan ensin opettajana. Heteronormatiivisilla olettamuksilla on vaikutuksia sateenkaariparien ja -yksilöiden käsityksiin itsestään ja parisuhteestaan.

Moninaisuuden tunteminen ja huomioon ottaminen tukee asiakaslähtöisyyden toteutumista.

Moninaisuusnäkökulma ottaa huomioon kaikki ihmiset ja kaikenlaiset identiteetit ja kaikenlaiset parit. Ihmisen kohtaaminen yhdenvertaisena sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta on asiakaslähtöistä, yksilöllistä kohtaamista.

Moninaisuuden ottaminen lähtökohdaksi tekee parisuhdepalveluista esteettömiä ja saavutettavia kaikille.

Lähteenä ja ajattelun tukena mm. seuraavat teokset:

Aarnipuu Tiia. 2008. Transsukupuolen muunnelmia. Helsinki: Like

Eerola Marika & Mettälä Miranda. 2013. Moninaisuus mielessä. Seksuaalisen suuntautumisen ja moninaisuuden kohtaaminen sosiaalialan työssä. Opinnäytetyö: Metropolia amk.

Hakola Salla Maija & Valtonen Saini. 2014. Haluaisin pystyä kertomaan, sateenkaariseniorit ikääntyneille suunnattujen palveluiden asiakkaina. Seta- julkaisuja 26

Avainsanat:

Sari Liljeström

Suureksi ihmeekseni ikävuosimittarini alkaa näyttää jo pian 60 v. Se on paljon enemmän kuin kokemukseni omasta kypsyydestäni ja elämänviisaudestani. Matkalla olen edelleen, enkä mahda koskaan valmiiksi tullakaan. Olen toiminut täällä Parisuhdekeskus Katajassa pian 20 vuotta monenlaisissa vahvistavan parisuhdetyön asiantuntijan tehtävissä. Minun voisi jo luulla tietävän, kuinka parisuhde pidetään timmissä. En kuitenkaan tiedä, sillä me ihmiset olemme niin loputtoman monipuolisia elämänvariaatioita, ettei yhtä totuutta voi olla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit