Arki, rutiinit ja parisuhde erityisessä perheessä

PariAsiaa

Rutiinit ovat tärkeitä melkein missä vain ruuhkavuosiaikaa elävässä lapsiperheessä, mutta erityislapsiperheen arjessa rutiinit ovat usein se arjen koossa pitävä tukiranka. Joskus arkea tukevat teot ja tapamme saattavat kuitenkin kääntyä parisuhdetta ja koko perheen arkea heikentäväksi. Kun teemme päivittäisiä valintoja, olisi tärkeä pyrkiä tietoisesti tekemään valintoja parisuhteen ja sitä kautta koko perheen hyväksi.

Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty. Erityislasten vanhempien antennit on usein viritetty toisten tunteiden huomioimiseksi, mikä saattaa aiheuttaa omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamisen vähittäistä katoamista. Ollessamme muita varten, unohdamme kuunnella itseämme. Varsinkin pitkään jatkuvien, kuormittavien elämäntilanteiden aikana, jolloin arjesta suoriutuminen ja arjen velvollisuudet vievät suuren osan ajasta ja voimavaroista, voi etääntyminen sekä itsestä että kumppanista tapahtua lähes huomaamatta. Mitä kiireisempää arki on, sitä helpommin koemme parisuhteessa kumppanin arvostuksen puutetta, vaikka molemmat puurtaisivat perheen parhaaksi kellon ympäri. Kun elämä on jatkuvasti hektistä, emme huomaa puolison panoksia yhteisen arjen eteen, emmekä välttämättä tunnista tai huomaa omia hyvän olon tai tyytyväisyyden hetkiä.

Tuomme parisuhteeseen aina paitsi itsemme, myös sanoittamattomat toiveemme, odotuksemme, tarpeemme ja halumme. Valitettavasti ääneen sanomattomat tunteet ja ajatukset voivat johtaa siihen, ettemme tule kohdatuksi, eivätkä tarpeemme tule täytetyiksi. Tästä seuraa kokemus torjutuksi tulemisesta ja välinpitämättömyydestä itseä kohtaan. Meidän kaikkien tavat, teot ja sanat ilmaista välittämistä, rakkautta ja tukea ovat erilaisia, eivätkä ne aina ole samanlaiset kuin kumppanimme tavat. Tällöin niiden merkitys kumppanillemme ei myöskään ole sama kuin meille. Toisille meistä konkreettiset teot, se, että antaa toiselle omaa tilaa, aikaa levätä tai vaikka kattaa aamiaisen valmiiksi, ovat tärkeämpiä kuin sanat tai kosketus.

Puhetta ja läheisyyttä tarvitaan silti. Vain kertomalla, kysymällä ja kuuntelemalla voidaan parisuhteessa päästää irti olettamuksista toisen arvoista ja ajatuksista. Samoin itsensä, omien tunteidensa ja arvojen tunteminen ja hyväksyminen ovat tie läheisyyteen parisuhteessa.

Kun puolisot ovat sitoutuneita toisiinsa ja suhteeseensa, myös kuormittavissa tilanteissa parisuhteen säilyminen on molempien tavoite. Jo tämä yhteinen tavoite voi auttaa vaikeimpien aikojen yli. Pitkään kestäneessä parisuhteessa sekä lähentymisen että loitontumisen kaudet ovat luonnollisia. Loitontuminen saattaa aiheuttaa suhteen osapuolissa turvattomuutta. Tällöin omaa sitoutumistaan voi osoittaa kumppanilleen kannustamalla, luottamuksen ja hyväksynnän osoittamisella ja uskollisuudella. Pienistä kiintymyksen osoituksista puhutaan paljon, mutta niitä ei kannata väheksyä. Tavat osoittaa sanallisesti ja sanattomasti sitoutumistaan toiseen vaihtelevat parisuhteissa, ja jokaisessa suhteessa on asioita, jotka ovat vain kumppaneita varten. Oli se sitten siitä huolehtiminen, että joka päivä halataan ja suudellaan, tai yhteinen aamukahvihetki, pienillä teoilla istutetuista parisuhteen siemenistä on mahdollista korjata rikasta satoa.

Kirjoittaja

Laura Huuskonen

Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Tukea parisuhteelle, kun perheessä on sairautta -toiminnassa

 

 

Avainsanat: