Adhd-oireinen puoliso vastaanotollasi, oletko valmis?

Ammattilaiset

Sinä ihmissuhdealan ammattilainen, tiedätkö tapaavasi adhd-oireisen asiakkaan vastaanotollasi päivittäin, viikoittain tai joka tapauksessa usein? Tohdinpa arvata, ettet tiedä, eikä se ole mikään ihme. Adhd-oireinen aikuinen itsekin harvoin on tietoinen siitä, että hankaluuksien taustalla on adhd (vain n. 5-10% heistä on hoidon piirissä).

Mutta suuri harmi se on, nimittäin adhd-oireisten puolisoiden ja ei adhd-oireisten puolisoiden (ko. piireissä puhutaan nenteistä) muodostama pariskunta tai moniskunta tarvitsee ihan omanlaiset, adhd:n tuomat erityispiirteet huomioivat kohtaamiset.

Kohtaaminen tulisi sisältää ekstramäärän avarakatseista ja empaattista suhtautumista, kärsivällisyyttä ja joskus myös hyvin normatiivista ohjeistusta ja psykoedukaatiota. Sekä perehtymistä siihen, miten adhd vaikuttaa parisuhteeseen eli ammattitaitoa kohdata tämä varsin yleinen  neuropsykiatrinen oirekuva osana toista tai molempia puolisoita. (esiintyvyys aikuisilla n. 3-4% eli Suomessa ainakin on n. 170 000 adhd-oireista aikuista.)

Työskennellessäni ADHD-liitossa täydensin perhepsykoterapeutin koulutustani paripsykoterapeutiksi. Lopputyön aiheeksi valitsin adhd ja parisuhde. Haastava aihe,  sillä aihetta on tutkittu hyvin vähän. Tiedetään, että adhd-oireisen parisuhde päätyy eroon 2-3 kertaa useammin muuhun väestöön verrattuna (tämänkin vuoksi vastaanotoillasi on usein adhd-oireisia!).

Mutta ns. kliinistä kokemusta minulle on kertynyt rutkasti. Olen ollut ohjaamassa adhd-parisuhteeseen keskittyviä sopeutumisvalmennuskursseja, järjestänyt useita parisuhdetapahtumia, vieraillut parisuhdeteemalla vertaisryhmissä, ohjannut ammattilaisena nenttipuolisoiden vertaisryhmää sekä psykoterapiassa auttanut puolisoita ja pariskuntia, edelleen viikoittain. Tällä kokemuksella tohdin opastaa kollegoitani adhd:n tuomaan erityisyyteen. Tässä pikaperehdytys, ole hyvä:

  • Valitettavasti olen hyvin usein kuullut adhd-oireisten ja heidän puolisoidensa kertovan, että he eivät ole kokeneet tulleensa ymmärretyksi hakiessaan apua parisuhdeongelmiinsa. Hyvällä annetut ja hyväksi koetut ohjeet eivät heitä ole auttaneet, vaan tapaamiset ovat muuttuneet epäonnistumisen ja arvostelun kokemuksiksi. Esimerkiksi vastuun ja työnjaon tasapuolinen jako voi jo lähtökohtaisesti olla tavoite, johon ei ole edellytyksiä. Kokemukset muistakin ammattilaisista ovat usein epämiellyttäviä, joten panosta erityisesti luottamuksen, kuulluksi tulemisen ja arvostavaan ilmapiiriin.
  • Adhd-oireinen ei ole laiska, tyhmä ja saamaton, vaan hänellä on neuropsykiatrinen häiriö, ollut jo syntyessään. Se miten adhd-oireet näyttäytyvät, riippuu paljon oirekuvan vaikeudesta ja elämänkulusta. Valitettavasti adhd altistaa erilaiseen riskikäyttäytymiseen ja päihdeongelmiin, joten traumahistoria ei ole tavatonta. Adhd on hyvin vahvasti periytyvä (jopa 80 %:sti), joten todennäköisesti vanhemmilla ja/tai sisaruksilla on myös samoja haasteita elämässään. Ylisukupolvinen ja traumaorientoitunut työote on siis sinulle tarpeen.
  • Adhd:n ydinoireet ovat impulsiivisuus, tarkkaamattomuus sekä yliaktiivisuus. Parisuhteessa oireet näyttäytyvät yksilöllisesti. Tyypillisesti impulsiivisuus on salamarakastumista, intohimoisesti ja isosti. Se on myös yhtäkkistä tylsistymistä tai uusien asioiden aloittamista, vaikka edelliset ovat vielä kesken. Ja ennen kaikkea se on suuria tunteita, laidasta laitaan nopealla vauhdilla.Tarkkaamattomuus parisuhteessa näyttäytyy niin, että oireinen puoliso ei aina pysty kuuntelemaan, hän unohtelee ja tehtävät tulevat tehdyksi osittain. Puolison huomioiminen voi olla äärimmäisen vaikeaa, sitä ei muista, ei huomaa tai oma intohimoinen tekeminen (ns. hyperfokusoituminen) vie mennessään.Yliaktiivisuus voi olla fyysistä levottomuutta, vaikkakin aikuisilla fyysinen eli näkyvä aktiivisuus yleensä heikkenee. Sitä vastoin, mielen sisäinen levottomuus on voimakasta. Ajatuksia on paljon, kuin kuusia radiolähetystä olisi soimassa yhtä aikaa. Silloin on vaikea kertoa johdonmukaisesti ajatuksistaan, keskittyä ja huomioida ympäristöään. Adhd-oireisen puolison on siis tehtävä motivoituneesti ja pitkäjänteisesti työtä onnistuakseen ihmissuhteissaan.Tässä on sinun kohtasi, tukea, auttaa ja opastaa. Ja muista, kukaan ei ole pelkkä adhd-puoliso, se on vain yksi ominaisuus hänen persoonassaan. Adhd-oireet tuovat usein raikkaita ideoita, iloisia sattumuksia ja superosaamista. Mitkä ovat asiakkaasi vahvuudet? Miten niitä vahvistat parisuhteessa?
  • Lähes kaikilla adhd-oireisilla aikuisilla on jokin komorbiditeetti eli hänellä on myös muitakin häiriöitä tai sairauksia, joilla on vaikutusta parisuhteeseen. Tavanomaisimpia ovat psykiatriset sairaudet, kuten masennus sekä käytös- tai päihdehäiriö ja neurologiset sairaudet, esimerkiksi oppimisvaikeudet ja autisminkirjon häiriö. Eli huomioithan hänet hyvin kokonaisvaltaisesti, mikä käytös johtuu mistäkin? Mikä parhaiten tukisi häntä ja heitä parisuhteessa?Eikä ole tavatonta sekään, että nenttipuoliso on myös uupunut tai masentunut. Silloin supportiivinen ja oikeatahtinen (rauhallinen) lähestymistapa tukee toipumista ja parisuhteen hyvinvointia.
  • Koska elämää ei voi pilkkoa tarkkarajaisiin osa-alueisiin, tulee parisuhdetyössä keskeiseksi puheenaiheeksi usein myös vanhemmuus. Eikös ns. jaettu vanhemmuus olekin yhtä kuin parisuhde? Ainakin isossa roolissa parisuhteen toimivuus on, koska puolisoiden samansuuntainen ajatus kasvatuksesta sekä töiden, vastuiden ja velvollisuuksien jakamisesta ovat toimivan vanhemmuuden ydintä. Adhd tuo hankaluutta käytännön asioiden muistamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mutta adhd tuo usein myös mielikuvitusta, leikkimielisyyttä ja erityistä ymmärrystä mahdollisen oman adhd-oireisen lapsen elämään. Ota siis rohkeasti myös vanhemmuus puheeksi.

Lisätietoa:
– M. Virta ja A. Salakari: Adhd-aikuisen selviytymisopas 2011
– Adhd Käypä hoito www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061
– www.adhd-liitto.fi

Artikkelin kirjoittaja, paripsykoterapeutti Kaisa Humaljoki toimii asiantuntijana Parisuhdekeskus Katajassa

Avainsanat: