3 keinoa toimivaan parisuhteeseen

Kategoria: Blogi Kirjoittaja: Maaretta Tukiainen

 

Anna Karenina. Humiseva harju. Rouva Bovary.

Kun olin pieni, luin tolkuttoman määrän romaaneja. Niissä ihmiset rakastuivat tulisesti, tekivät tunnekuohuissaan päättömiä tekoja ja päätyivät kuolemaan, eroon rakkaistaan tai yhteen väärien ihmisten kanssa. Sivu toisensa perään romaanien päähenkilöt kärsivät.

Aloin pelätä. Lukemani valossa rakkaus näyttäytyi irrationaaliselta luonnonvoimalta, jolle ei voisi mitään. Kun se iskisi, jalat menisivät alta ja elämä ajautuisi kaaokseen.

Muistan kyyristyneeni peiton alle ja sopertaneeni: Hyvä jumala, älä anna minun rakastua, äläkä etenkään johonkin vanhaan. Pikkutytön elämässä pahinta mitä saattoi kuvitella, oli joutua jonkun toisen ihmisen valtaan. Vieläpä jonkun itseä vanhemman.

Sama suhde, monta näkökulmaa

Noille peloille on helppo naureskella. Mutta jos tarkemmin mietit, niin kuinka usein olet puhunut ystäväsi kanssa jostain kolmannesta, jonka rakkauselämää olette jo vuosia päivitelleet? Puhuneet, että miten ihmeessä ne voivat yhä olla yhdessä? Eihän niiden elämässä ole järjen häivää! Aivan kuin ne olisivat jonkin kaamean lumouksen vallassa?

Saattavat ollakin. Mutta yhtä mahdollista on myös, että loppujen lopuksi harva asia näyttää täysin samalta sisä- ja ulkopuolelta käsin tarkasteltuna. Kaikkein vähiten kahden ihmisen välinen rakkaus.

Itselläni on kertynyt kokemusta lähinnä pitkistä parisuhteista. Niistä tähän mennessä oppimani voi kiteyttää kolmeen asiaan. Toimivassa parisuhteessa toteutuvat yhteys itseen, yhteys toiseen ja yhteys johonkin suurempaan.

Yhteys itseen

Riippuen siitä millainen kiintymyssuhdemalli on lapsena kehittynyt, yhteyden ylläpitäminen itseen on joko helpompaa tai vaikeampaa kuin yhteyden ylläpito toiseen. Etenkin läheisriippuvuudesta kärsivillä on taipumus laittaa toisen etu oman edun edelle.

Jos olet tottunut olemaan vahva ja reipas, joka kannattelee muita, on todennäköistä, että vedät puoleesi niitä, jotka kannattelua kaipaavat. Rooli on tuttu, joten koet sen turvalliseksi. Kenties kannattelit vanhempiasi, kenties sisaruksiasi, kenties jotain muuta tärkeää läheistä.

Tämä taas voi johtaa siihen, että venyt toisen etujen vuoksi kohtuuttomasti. Et missään olosuhteissa halua menettää häntä. Alistumalla kuvittelet pitäväsi hänet luonasi.

Se, että parisuhteessa ollessaan pysyy yhteydessä omiin tarpeisiinsa ja pitää niistä huolta, on kuitenkin välttämätöntä. Se edellyttää tiettyä valppautta. On opeteltava pysähtymään, tarkistettava aika ajoin omaa oloa ja laitettava tarpeen tullen toiselle rajat.

Yhteys toiseen

Jos taas on oppinut lapsena välttelevän kiintymyssuhteen, saattaa pitää varsin tiukasti kiinni omista tarpeistaan ja eduistaan. Samaan aikaan voi olla vaikea ylläpitää tunneyhteyttä toiseen. Toisen läsnäolon voi kokea liian intensiiviseksi tai suorastaan pelätä joutuvansa hänen nielaisemakseen.

Näistä johtuen voi olla tapana vaikean paikan tullen vetäytyä ja irrottaa itsensä tilanteesta jollain oppimallaan tavalla: vaipumalla mietteisiin, uppoutumalla someen tai poistumalla fyysisesti paikalta.

Pakenemalla kuvittelee pitävänsä toisen turvallisen matkan päässä. Kokemukseni mukaan tunneyhteyden vaaliminen on kuitenkin parisuhteen olennainen liima. Sen onnistuminen edellyttää sitä, että pystyy samalla pitämään yhteyden myös itseensä.

Oma tila, oma aika ja yksin oleminen ovatkin elintärkeitä edellytyksiä sille, että kestävä tunneyhteys toiseen tulee mahdolliseksi.

Yhteys johonkin suurempaan

Moni pari on onnellisimmillaan vastarakastuneena. Syy siihen ei välttämättä ole vain hormonaalinen. Rakastumisvaiheessa pari yleensä myös tekee asioita.

Yhdessä tekeminen voi olla jokin projekti, matkustelu, remontti, harrastus, aate tai oikeastaan mikä tahansa. Tärkeintä on, että toiminta suuntautuu samaan. Asioita koetaan ja eletään yhdessä jakaen, ei erillään.

Kun arki alkuhuuman jälkeen astuu kuvaan, mitataan suhteen todellinen vahvuus. Jos molemmat pystyvät näkemään itsensä osana meitä (= sinä ja minä yhdessä), ensimmäinen askel kohti jotain suurempaa on otettu.

Jos lisäksi löytyy jokin yhteisesti kiinnostava toiminta ja sille jaettu suunta sekä kenties jopa jokin tulevaisuuteen suuntautuva tavoite, alkavat pidemmän suhteen pelimerkit jo olla kasassa.

Kaikkein optimaalisimmassa tilanteessa parilla on jokin jaettu, tärkeäksi koettu arvo, jonka eteen yhdessä ponnistellaan. Olkoon vaikka maailmanrauha, pesäpalloaate tai startup-kulttuuri – tai vaikkapa Suomen luonto. Tärkeintä, että kumpikin haluaa liittyä osaksi sitä – yhdessä.

Toimivan parisuhteen salaisuus on siis yksilön näkökulmasta tarkasteltuna kuin vanhan ajan maatuskanukke. Siinä on yhtä aikaa läsnä kolme sisäkkäistä nukkea: minä yhteydessä itseeni, minä yhteydessä sinuun ja minä yhteydessä johonkin meitä suurempaan, joka on meille molemmille tärkeä.

 

Ps. Asutko Helsingissä? Maarettan viides kirja Hyvän mielen vuosi ilmestyy pian, tervetuloa mukaan kirjajulkkareihin rautatieaseman päälaiturialueella torstaina 7.9. klo 15 – Maaretta jakaa paikan päällä ilmaiseksi 100 uunituoretta kirjaa!

Hyvän mielen vuosi -kirjasta löydät inspiroivia hyvän mielen harjoituksia, joiden avulla voi piristää arkea sekä yksin että yhdessä kumppanin kanssa. Ennakkotarjous PariAsiaa -blogin lukijoille: saat kirjan nyt ennakkohinnalla 19,90€ + puolisolle oma kappale 10€. Tämä ennakkotarjous on voimassa 7.9.2017 asti (jonka jälkeen hinta 21,90€/kpl). Lisätiedot ja tilaukset www.hyvanmielenvuosi.fi.

 

 

Avainsanat:
Maaretta Tukiainen

Maaretta Tukiainen

Maaretta Tukiainen on tietokirjailija ja muutosvalmentaja, joka uskoo taiteen parantavaan voimaan. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen maisteri ja muotoilija. Hänen mottonsa on: Small wonders make a big difference. Maarettaa voit seurata Twitterissä @maaretta ja Intagramissa @maaru. 

Aiheeseen liittyvät artikkelit