Mikä on rakkauden kielesi?

Harjoitus: mikä on rakkauden kielesi?

Yhdysvaltalainen Gary Chapman kirjoittaa kirjassaan Rakkauden kieli eri tavoista, joilla ilmaisemme rakkauttamme ja tulkitsemme kumppanimme rakkauden osoituksia. Chapman kuvaa kirjassaan viittä tapaa, joita hän kutsuu Rakkauden kieliksi. Nämä viisi tapaa ovat:

  1. Myönteiset sanat

Toisille meistä luontevin tapa ilmaista rakkautta on ensisijaisesti positiivisten sanojen, kehujen ja ihailevien kommenttien kautta. Jos haluaa ilmaista aitoa rakkautta puheellaan, on käytettävä lempeitä, rohkaisevia ja rehellisiä sanoja. Myönteisiä sanoja voi ilmaista myös epäsuorasti, kehua kumppaniaan muiden läsnä ollessa tai muille. Jos kumppanillesi on tärkeää kuulla myönteisiä sanoja, mutta niiden ilmaisu on itsellesi vaikeaa, voi sanojen ilmaisua harjoitella kirjoittamalla myönteisiä ajatuksiaan ja kuulemiaan myönteisiä kommentteja ylös myöhempää käyttöä varten. Tämä uusi tapa, kuten muutkin uudet taidot, voi aluksi tuntua epäluontevalta, mutta ajan kanssa harjoittelu tuo varmasti tulosta.

  1. Kahdenkeskinen aika

Kahdenkeskinen aika tarkoittaa aikaa ilman telkkaria, Netflixiä, somea tai muita häiriötekijöitä. Se voi olla aikaa sohvalla, kävelyllä tai ravintolassa. Kahdenkeskisen ajan ydin on yhdessäolo. Se ei tarkoita toisen silmiin tuijottamista räpäyttämättä, vaan yhdessäolon ja läheisyyden tunteiden vahvistamista. Jos sinun tai kumppanisi ensisijainen tapa antaa ja vastaanottaa rakkautta on kahden kesken vietetty aika, keskustelkaa yhdessä, miten voisitte arjessanne lisätä yhdessäoloa. Yksinkertaisimmillaan se voi olla jokailtainen kuulumisten vaihto iltateen äärellä.

  1. Rakkauden lahjat

Lahjojen antaminen on ikiaikainen ja kulttuurirajat ylittävä tapa osoittaa huomiota ja välittämistä. Lahja on konkreettinen osoitus siitä, että olemme ajatelleet toista – lahjan rahallinen arvo ei ole tärkeää, vaan itse ajatus. Lahjat ovat rakkauden näkyviä vertaiskuvia, kirjoittaa Chapman. Jos rakkaudella annetut lahjat puhuvat sitä rakkauden kieltä, jota ymmärrät parhaiten, ovat kumppanilta saadut lahjat arvossaan. Jollet toisaalta saa kumppaniltasi lahjoja rakkauden osoituksena, saatat asettaa koko puolisosi rakkauden kyseenalaiseksi. Lahjojen ei tarvitse olla viikoittaisia tai kalliita, mutta joillekin meistä ne ovat tärkeitä niiden viestittämän rakkauden vuoksi.

  1. Lempeät palvelukset

Lempeät palvelukset tarkoittavat sitä, että olet valmis tekemään jotain, mitä tietää kumppaninsa toivovan, ilahduttaa häntä pienin käytännön teoin, kuten laittamalla ruokaa, siivoamalla, huolehtimalla pihasta tai lemmikeistä. Lempeät palvelukset vaativat meiltä aikaa, vaivannäköä ja suunnittelua, siksi ne ovat myönteisen asenteen siivittäminä aitoja rakkaudenilmaisuja. Jos kumppanisi rakkauden kieli on lempeiden palvelusten kautta, kysy kumppaniltasi, mitä sellaista voit tehdä, mikä ilahduttaisi häntä ja saisi hänet tuntemaan, että välität.

  1. Fyysinen kosketus

Ihmisen keho on koskettamista varten. Kosketuksella viestimme hyväksyntää, lohdutusta ja välittämistä. Käsi kädessä kulkeminen, halaus, suuteleminen ja seksi ovat kaikki rakkauden ilmaisun muotoja. Joillekin ne ovat kaikkein tärkeimpiä rakkauden ilmaisumuotoja. Pieniin kosketuksiin ei tarvita juurikaan aikaa; lähtö- tai tervehdyshalaus vie vain hetken, mutta voi kertoa paljon. Fyysisiä rakkaudenilmaisuja rajaa vain oma mielikuvitus. Molempien kumppaneiden olisi tärkeää tietää toiselle mieluisat tavat vastaanottaa kosketusta.

Mikä on sinun ja kumppanisi rakkauden kieli? Jotkut tunnistavat rakkauden kielensä välittömästi, mutta kaikille se ei ole lainkaan helppoa. Voit miettiä, miten itse ilmaiset mieluiten rakkauttasi kumppanillesi. On hyvin mahdollista, että toimit samoin, mitä toivoisit kumppaniltasi.

  • Keskustelkaa mitkä ovat kummallekkin ominaiset rakkauden kielet?
  • Miten ne eroavat toisistaan?

(Chapman, Gary D. 2009 The five love languages. The secret to love that lasts. Moody Publishers, Kindle edition.)

Harjoitus: hyvän muistelu

Miettikää molemmat suhdettanne. Antakaa kuvien kulkea mielessänne.

Poimikaa muistikuvista kolme hetkeä, joihin liittyy voimakkaita myönteisiä tunteita ja muistikuvia.

Miettikää ensin muistoa suhteenne alkuajoilta. Siirry seuraavaksi muistoissasi lähemmäs nykyhetkeä ja lopuksi mieti lähimenneisyydessä ollutta tilannetta.

Kirjoittakaa muistonne ylös. Millaisia tilanteet olivat? Mitä niissä tapahtui? Mitä tunsit? Miksi?

Kertokaa muistonne toisillenne.

Kertokaa lopuksi millaisia tunteita ja ajatuksia tehtävän tekeminen herätti.

kukkakimpu kädessä

Parisuhde ja sairaus

Oma tai perheenjäsenen sairastuminen pysäyttää arkisen elämän ja asettaa parisuhteen ja koko perheen uuteen elämäntilanteeseen. Sairaus vaikuttaa parisuhteen vuorovaikutukseen, tunneilmaisuun ja rooleihin. Sairaus voi aiheuttaa parisuhteeseen kriisin ja viedä parin kauemmaksi toisistaan. Toisaalta sairastumisen aiheuttamasta kriisistä voi selvitä entistä vahvempina yhdessä.

Parisuhdekeskus Katajan Tukea parisuhteeseen, kun perheessä on sairautta – toiminnassa tehdään yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa, jotta parisuhdetyö- ja osaaminen juurtuisi osaksi järjestöjen toimintaa. Koulutusten, luentojen ja yhteisten tapahtumien kautta järjestöjen työntekijöillä sekä vapaaehtoisilla on valmiuksia ja työkaluja tukea kohderyhmäänsä parisuhteen kysymyksissä.

Yhteistyö järjestöjen kanssa kestää kolme vuotta, jonka aikana toteutamme yhteistyössä järjestön kohderyhmän, henkilöstön ja vapaaehtoisten tarpeiden mukaista parisuhdeteemaista koulutusta ja toimintaa yhteistyötä säännöllisesti arvioiden. Mukana olevat järjestöt osallistuvat kahdesti vuodessa Järjestöverkostoon, jossa kaikkien yhteistyöjärjestöjen edustajat pääsevät tapaamaan toisiaan, vaihtamaan hyviä käytäntöjä ja suunnittelemaan yhteistä toimintaa kohderyhmilleen.

Tukea parisuhteeseen, kun perheessä on sairautta yhteistyöverkostoon kuuluvat seuraavat järjestöt:

 ADHD- liitto
 Crohn ja Colitis
 Endometrioosiyhdistys
 Vammaisperheyhdistys Jaatinen 
 Keliakialiitto
 Leijonaemot
 Oulun seudun omaishoitajat
 Psoriasisliitto
 Reumaliitto
 TATU ry
 Äimä ry
 Colores- Suolistosyöpäyhdistys ry
 Rintasyöpäyhdistys
 Eturauhassyöpäyhdistys Propo ry
 FinFami ry
 Mielenterveyden keskusliitto

pariskunta ja auringonlasku

Seksuaalisuus parisuhteessa

Seksuaalisuus voidaan määritellä usealla eri tavalla ja monta osa-aluetta käsittäväksi. Seksuaalisuus ei ole sama asia kuin seksi. Seksuaalisuuteen voi kuulua seksuaalinen suuntautuminen, fantasiat, halut, minäkuva ja suhde omaan kehoon. Ihmisen seksuaalisuus koostuu monesta tekijästä. Joillekin seksuaalisuus on tärkeä osa elämää, joillekin vähemmän tärkeä. Itsetuntemuksen myötä voi oppia lisää tarpeistaan ja toiveistaan – siitä mitä haluaa seksuaalisuudelta ja siitä mitä ei halua. 

Seksuaalisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja seksuaaliset mieltymykset eivät riipu ihmisen sukupuolesta, iästä, vammaisuudesta tai vammattomuudesta, tai muusta taustasta.

Seksuaalinen hyvinvointi on osa parisuhdetta

Seksuaalinen hyvinvointi edellyttää positiivista ja kunnioittavaa asennetta seksuaalisuuteen. Se sisältää mahdollisuuden nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin vapaana pakottamisesta ja väkivallasta. 

Kosketus ja seksuaalinen läheisyys liittyvät keskeisesti mielihyvään ja nauttimiseen, hyvän olon ja tyydytyksen kokemiseen. Seksin aikana voi löytää aina uusia, ihania asioita, jotka tuovat mielihyvää. On tärkeää, että luottaa kumppaniinsa. Tällöin on mahdollista sekä keskustella seksistä että kokeilla erilaisia asioita, jotta seksi olisi juuri niin nautinnollista kuin se parhaimmillaan voi olla. Puhe ja käsitys seksistä on edelleen hyvin hetero- ja yhdyntäkeskeistä. Seksissä on kuitenkin monia mahdollisuuksia tutkia omaa ja toisen kehoa läpikotaisin.

Parisuhteessa voi olla monenlaista muutakin läheisyyttä kuin seksiä, eikä läheisyyden kuulu aina johtaa seksiin. Lähellä olemisen kautta sekä opimme tuntemaan toisiamme ja rakennamme luottamusta, mutta myös viestimme, että toinen on meille tärkeä. Erilaisia läheisyyden muotoja ovat niin halailu, suutelu, toisen sylissä tai kainalossa oleminen, yhdessä lepääminen, yhteiset suihkut kuin toisen silittely, kutittelu tai hierontakin. Oman kumppanin lähellä olosta voi nauttia monin eri tavoin.

Tarve toteuttaa seksuaalisuutta parisuhteessa vaihtelee

Joillekin läheisyys ja koskettaminen parisuhteessa on todella merkittävää, joillekin vähemmän merkittävää. Jotkut pitävät hellästä silittelystä, joistakin se voi tuntua jopa epämiellyttävältä ja he kaipaavat paljon lujempaa kosketusta. On tärkeää puhua siitä, minkä verran ja millaista läheisyyttä molemmat kaipaavat, ja miten läheisyyttä toteutetaan juuri meidän suhteessamme niin, että molemmat kumppanit voivat olla tyytyväisiä.

On tärkeä muistaa, että seksuaalisuuden merkitys tai tarve seksiin toimintana vaihtelevat läpi elämän. Parisuhteessa voi olla hyvä seksuaalinen jännite ja seksuaalisesti tyydyttävää läheisyyttä, vaikkei yhdyntää jostain syystä olekaan. Elämäntilanne, sairastuminen ja esimerkiksi ikääntyminen vaikuttavat väistämättä parisuhteen seksuaalisuuteen ja seksiin.

Parisuhteessa seksuaalinen kipinä voi helposti jäädä fyysisen ja henkisen väsymyksen taakse. Seksuaalisesta läheisyydestä huolehtiminen tarkoittaakin myös omasta henkilökohtaisesta hyvinvoinnista huolehtimista, kuten esimerkiksi levosta ja rentoutumisesta.

Parisuhteen seksuaalisuuteen voi liittyä utopistisia mielikuvia, jotka vaikuttavat helposti oman parisuhteen seksuaalisen läheisyyden aliarvioimiseen. Suorituspaineet voivat tulla monesta lähteestä, esimerkiksi median luomien mielikuvien pohjalta. Vertailu muihin voi luoda suorituspaineita.

Myönteisen ilmapiirin luominen on tärkeää

Halu tuottaa toiselle hyvää voi tulla omaksi sisäiseksi vaatimukseksi, vaikka kumppani olisikin tyytyväinen. Käsitys omista seksuaalisista taidoista voi synnyttää kokemusta, etten riitä. Kumppanit voivat myös luoda toisilleen paineita ilmaisemalla vahvoja odotuksia tai arvostelemalla toisiaan. Paineet ja odotukset synnyttävät usein stressiä ja ahdistusta, mitkä vaikeuttavat tai estävät seksuaalisen virittymisen.

Parisuhteessa on tärkeää viestiä kumppanille, että hän on tärkeä. Se luo kosketukselle ja seksuaaliselle kohtaamiselle myönteistä ilmapiiriä. Välittävä ja rakastava kosketus parisuhteessa on monimuotoista. Jos parisuhteessa huolehditaan kosketuksesta ylipäätään, se helpottaa myös kipinää sisältävän kosketuksen ilmaisemista ja vastaanottamista. Kun kosketusyhteys säilyy, madaltuu kynnys seksuaalisten aloitteiden tekemiseen ja luottamus vahvistuu.

Jos koet jonkun seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvän asian itselle tai suhteessasi ongelmalliseksi, älä jää asian kanssa yksin! Apua, tukea ja tietoa tarjoavat:

Väestöliitto: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/palvelut/

Sexpo: https://sexpo.fi/neuvonta/

Perhesuhdekeskus: https://perhesuhdekeskus.fi/tukea-sateenkaari-ihmisten-perhesuhteisiin/

Seta ry: https://seta.fi/palvelut/tuki-ja-neuvontapalvelut/,

ruohon päällä vesipisarat

Parisuhde ja sairaus

Oma tai kumppanin sairastuminen pysäyttää arkisen elämän ja asettaa parisuhteen ja koko perheen uuteen elämäntilanteeseen. Sairastuminen ei kysy oikeaa hetkeä tai paikkaa, eikä myöskään sairastumisen herättämiä tunteita tai reaktioita pysty ennalta suunnittelemaan. Sairauden merkitys parisuhteelle vaihtelee paljon riippuen siitä, millaisia oireita sairaus aiheuttaa, minkälaisia kokemuksia kumppaneilla on ennestään esim. läheisten sairauksista, miten sairauden tuomiin muutoksiin sopeudutaan ja miten luottavaisesti ylipäätään suhtaudutaan tulevaisuuteen. Kokemus ja selviytyminen tilanteesta voivat olla eri ihmisillä hyvin erilaiset. Sairaus haastaa molemmat kumppanit kääntämään katseen myös kumppania kohtaan ja päivittämään parisuhdetta uutta elämäntilannetta vastaavaksi.

Sairaus voi aiheuttaa parisuhteeseen kriisin, johon kumppanit usein reagoivat eriaikaisesti ja eri tavoilla. Kriisin käsittely saattaa toiselle tarkoittaa puhumista, toiselle tekemistä; toinen saattaa puhua tuntikausia puhelimessa, toinen saattaa haluta lähteä yksin kävelylle tai vetäytyä omiin oloihinsa. Toinen saattaa itkeä ja huutaa, toinen alkaa kirjoittaa. On hyvä huomata, että kriisin käsittelytavat vaihtelevat ja se on normaalia. Myös se, missä vaiheessa parisuhdetta sairaus astuu kuvioon, vaikuttaa siihen, miten siihen suhtaudutaan. Tuoreessa suhteessa kumppanin sairastuminen on usein toisenlainen asia kuin vuosikausia jatkuneessa suhteessa.

Parisuhteen roolit saattavat myös muuttua kumppanin sairastuttua. Aikaisemmin aktiivinen arjen veturi saattaa joutua sairauden vuoksi hidastamaan tahtia, tai aiemmin sosiaalinen kumppani saattaa tuntea halua vetäytyä omiin oloihinsa.

Usein sairaus vaikuttaa myös tavalla tai toisella seksuaalisuuteen parisuhteessa: se mikä aiemmin oli ehkä mahdollista, ei enää välttämättä olekaan. Muuttunut kehonkuva, lääkitys tai oireiden monenlainen kirjo saattavat vaikuttaa siihen, että seksi vähenee tai loppuu kokonaan.  Intiimi yhdessäolo saattaa vaihtua hoitosuhteeksi. Seksuaalisuus on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä seksi.  Onkin erityisen tärkeää pohtia, miten seksuaalisuutta voisi ylläpitää parisuhteessa sairaudesta huolimatta.

Kokemuksien jakaminen on tärkeää

Kumppanin tuki sairastuneen rinnalla on tärkeää. Parisuhteessa toisen osapuolen terveys ja toimintakyky vaikuttaa molempiin. Läheisyys on suojaava tekijä, mutta jossain tilanteissa myös altistava tekijä. Esimerkiksi kumppanin masennus ja masennuksen oireet ovat voimakkaasti yhteydessä parisuhteessa koettuun stressiin. Kun toinen parisuhteessa äkillisesti sairastuu, suhteessa voi läheisyys, niin henkinen kuin fyysinenkin, vähentyä. Ilo, innostus ja nauru saattavat olla kateissa, ja tilalle saattaa astua ärtymystä, riitoja ja kriittisyyttä.

Joskus kumppanit pelkäävät loukkaavansa, kuormittavansa tai syyttävänsä toista, ja siksi kumppanit saattavat vältellä sairaudesta puhumista. Ajattelemme säästävämme kumppaniamme vaikenemalla sairauteen liittyvistä tunteista ja asioista. Tällöin kumpikin jää yksin, kokemuksia ja tunteita ei jaeta yhdessä. Mitä enemmän kumppani on tietoinen toisen terveydentilasta ja tunteista, sitä enemmän ymmärrys ja myötätuntoisuus voi kasvaa.

Parisuhde voi myös vahvistua sairauden läpikäymisen myötä. Se, mikä on oleellista elämässä ja parisuhteessa, saattaa kirkastua. Voi olla, että vaikeistakin asioista voidaan sairauden myötä oppia puhumaan ja parisuhteen kipupisteet voivat tulla käsittelyyn. Kumppanit saattavat myös huomata, että toinen pysyy rinnalla, vaikka oman avuttomuutensa ja haavoittuvuutensa näyttää. Parisuhteessa saatetaan myös huomata, että toista pystyy auttamaan, vaikka vain olemalla läsnä ja kuuntelemalla silloin kun huoli sairaudesta tai sen aiheuttamista oireista on suuri.

Parisuhteen pärjäävyys 

Tutkimusten mukaan tiedämme tekoja, joita vahvistamalla voimme lujittaa parisuhteemme pärjäävyyttä. Ensimmäinen on yhteiset keskustelut. Muistot, kokemukset ja ajatukset ovat kumppaneilla usein erilaiset, mutta tärkeintä on se, että niistä ollaan tietoisia ja erilaisuus hyväksytään. Yhteiset keskustelut synnyttävät yhteisen parisuhteen tarinan. Jutelkaa yhdessä siitä, mitä tapahtui, kun sairaus tuli elämäänne? Mitä kumpikin teistä muistaa silloin tapahtuneen? Missä mennään nyt? Mitä suunnittelette ja mistä haaveilette yhdessä?

Muistelkaa myös yhdessä niitä kertoja, kun olitte voimakkaita ja selvisitte vaikeuksista. Luottamus parisuhteen voimaan kasvaa onnistumisten huomioimisella. Vaalikaa yhdessä yhteistä hyvää sen sijaan, että taistelisitte siitä, kumpi pääsee helpommalla tai joutuu tekemään enemmän. Viettäkää yhdessä aikaa, myös mukavien asioiden parissa, näin me-henki vahvistuu.

Muistakaa iloita yhdessä. Positiivisten ja iloisten tapahtumien, tunteiden ja kokemusten huomaaminen ja niiden jakaminen kumppanin kanssa on merkittävä parisuhdetta vahvistava teko. Vaikka sairaus tuo murhetta ja epävarmuutta elämään, sisältyy elämään myös kaunis puoli. Mikä teitä ennen nauratti, yhteiset muistot ja sattumukset? Nauratteko vielä yhdessä? Elämän kauneudesta on lupa nauttia kaikissa tilanteissa! .

 

Teksti on Parisuhdekeskus Katajan Yhdessä Vahvemmaksi – oppaasta. Pääset lukemaan opasta seuraavasta linkistä: Yhdessä vahvemmaksi – opas parisuhteen tueksi, kun perheessä on sairautta

priscilla-du-preez-aPa843frIzI-unsplash

Ristiriidat Parisuhteessa

Ristiriitatilanteet ovat suhteen kannalta tärkeitä kohtia. Ristiriidan kohtaamistapa vaikuttaa keskeisesti siihen etääntyykö vai lähentyykö kumppanit toisistaan. On tärkeää tarkastella, mitä suhteen ristiriitatilanteissa tapahtuu, sillä ristiriitatilanteita voidaan parhaimmillaan käyttää suhteen läheisyyden vahvistamiseksi. Rakentavasti ratkaistut pulmat ja ongelmatilanteet hitsaavat kumppaneita toisiinsa ja antavat tärkeitä mahdollisuuksia syventää ja lähentää suhdetta. Epäonnistuneet tai kesken jääneet ratkaisutavat vievät helposti kumppaneita tunnetasolla kauemmas toisistaan ja ovat toistuessaan todellinen riski kumppaneiden omalle ja suhteen hyvinvoinnille.

Erilaisuus voi aiheuttaa ristiriitoja

Parisuhteessa olevat ihmiset eivät koskaan ole täysin samanlaisia. Erilaisuus voi olla monella tapaa suhteen myönteisen vetovoiman tärkeä tekijä. Erilaisuus antaa mahdollisuuden oppia toiselta uusia asioita ja erilaiset taidot hyödyttävät suhteessa samalla ajatuksella kuin hyvässä tiimissä erilaiset taidot hyödyttävät koko ryhmää. Monesti erilaisuuteen liittyy myös kokemus tasapainosta: toisen rauhallisuus ja toisen elävyys tasapainottavat kokonaisuutta.

Erilaisuus kuitenkin myös haastaa arkielämässä. Miten toimitaan, kun kaksi ihmistä ajattelee eri tavoin ja mielipiteet törmäävät? Erilaisuuden synnyttämät yhteentörmäykset ovat yhtä luonnollisia kuin luonnon lait. Se, miten erilaiset tavat tai persoonallisuudet kohdataan, on parisuhteen kannalta olennainen asia.

Negatiiviset kehät

Kuka tahansa voi tunnistaa itsessään haitallisia tapoja toimia haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Joku välttelee, joku yrittää taivutella puolelleen, joku hyökkää. Haitallisia vuorovaikutusmalleja kuvataan usein kehämäisinä: ”Kun minä toimin tietyllä tavalla, herättää se sinussa tietynlaista reaktiota. Ja minussa sinun reaktiosi taas saa aikaan entistä enemmän haitallista ja ikävää toimintaa.” Moni kokee juuttuvansa samaan asiaan yhä uudestaan. Itse ristiriidan käsittelytapa alkaa tuntua niin raskaalta, haavoittavalta ja tuskaiselta, että siitä helposti tulee suurempi ongelma kuin se mistä ristiriita alun perin lähti liikkeelle. Kumpikin tietää toistensa tavat toimia ja sanoa. Kaava on aivan selvä, vuorosanat ennalta arvattavat.  

Kun vuorovaikutus alkaa pyöriä negatiivista kehää, on tärkeää voida puhua siitä, mitä kumppanin toiminta itsessä herättää ja miten kumppanit voisivat auttaa toisiaan ulos negatiiviselta kehältä. Missä kohdassa riita olisi vielä mahdollista kääntää rakentavammaksi ja mikä siinä helpottaisi? Kumppaneille voi olla myös silmiä avaavaa puhua siitä, millaisia ydintarpeita tai toiveita oman haastavaksi koetun käyttäytymisen tai reaktiotavan takana voisi olla. Mistä kertoo tarve hyökätä? Tai mitä vetäytyminen viestittää?

Huomioi nämä ristiriitatilanteissa

Ristiriidan aihe on tärkeä ilmaista selvästi ja rajata. Mistä konkreettisesta aiheesta puhumme, vaivaako asia molempia vai toista, miten tärkeä asia on? Ristiriidan aiheeseen kannattaa pysähtyä ennen kuin aihe lähtee rönsyilemään.

Tosiasiat eivät sisällä tulkintoja. Ärtyneinä monet meistä ovat taipuvaisia liioitteluun tai rakentelemaan oman tulkinnanvaraisen käsityksen asioista. Ristiriidan selvittely lähtee helposti väärään suuntaan, jos toinen tai kummatkin liioittelevat ja tulkitsevat asioita pitäen niitä automaattisesti tosina. Ristiriitaan liittyvät tosiasiat kertovat täsmällisesti kummankin konkreettisesta toiminnasta, sanomisista, tapahtumista ja olosuhteista. Tosiasiat kuvaavat ristiriitaan liittyviä määrällisiä, ajallisia tai muita kuvaavia lukuja. Tosiasiat eivät sisällä tulkintoja eikä asioihin riittyviä arvolatauksia. Ne ovat keskustelun asiasisältöinä toteavia faktoja eikä mielipiteitä.

Kuuntelemisen ja puhumisen tasapaino

Ristiriitatilanteissa on erityisen tärkeää se, että molemmat tulevat kuulluksi. Kumppanin mielipidettä saattaa olla vaikeaa kuulla, jos itsellä on vahvasti eriävä käsitys. Kummankin näkökulmat ovat kuitenkin yhtä tärkeitä.  On hyvä pohtia, mikä lisää kumppaneiden kuulluksi tulemisen kokemusta. Joskus auttaa puheen rajaaminen vaikka siten, että sovitaan että toinen puhuu ja toinen kuuntelee ja sitten vuoroja vaihdetaan. Kun kumppani puhuu, on hyvä keskittyä vain kuuntelemaan ja tekemään tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Usein jo kokemus kuulluksi tulemisesta on avain ristiriitatilanteiden päättymiseen.

Lähteet

Liljeström, S. 2021 (uudistettu painos). Vuorovaikutustaidot parisuhteessa. Parisuhdekeskus Kataja ry

köysi solmussa ja takana auringonlasku

Kriisi parisuhteessa

Elämän monimutkaisuus ja yllätyksellisyys voi tuoda jokaiseen parisuhteeseen kuormittavia vaiheita ja ennalta odottamattomia kriisejä. Kriisi saattaa olla jommankumman henkilökohtainen tai yhdessä koettu haastava tilanne, mutta kriisin vaikutukset heijastuvat usein parisuhteeseen. Kriisitilanteissa on tavallista kumppaneiden kokema voimakas stressi ja mahdollisesti eron uhka.

Tyypillisiä kriisejä parisuhteessa ovat muun muassa uskottomuus, mustasukkaisuus, toisen osapuolen sairastuminen, lapsettomuus, mielenterveyden häiriöt ja rakkauden tunteen loppuminen. Myös toistuvat, ratkaisemattomat riidat voivat aiheuttaa kriisin suhteeseen. Riitoja voivat aiheuttaa väsymys, rahankäyttö tai ajankäyttö, kotityöt, lasten kasvatus tai läheisyyden puute. Usein näiden kokemusten taustalla on kokemus yksin jäämisestä suhteessa. Kun yhteys kumppaniin tuntuu heikolta tai katkenneen, jäävät tunnetarpeet helposti täyttymättä. Jos kokemaansa tyytymättömyyttä ja pettymystä ei ole mahdollista ilmaista ratkaisevasti, päädytään usein kritisoimaan ja mitätöimään toista, tai toisaalta puolustelemaan ja vetäytymään suhteessa.

Parisuhdetta voi koetella myös identiteettikriisi. Tällöin kyseessä on usein omaan itsenäisyyteen ja suhteessa koettuun läheisyyteen liittyvät pohdinnat ja muutostarve. Joskus tarve määritellä uudelleen oma ja kumppanin rooli suhteessa tai halu kokea vapautta johtaa parisuhteen päättymiseen.

Kriisitilanteet koetaan yksilöllisesti

Parisuhteessa kriisin vaiheet saatetaan kokea eri tavoin; toinen itkee, toinen vetäytyy- On tavallista, että kumppanit ovat hyvin eritahtisia kriisin käsittelyssä; toinen elää akuutissa reaktiovaiheessa, toinen on päässyt jo kriisin työstämisen ja läpikäymisen käsittelyvaiheeseen. Kumppanin tapa toimia kriisitilanteessa saattaa tuntua yllättävältä ja se voi herättää monenlaisia tunteita.

Tyypillisiä reaktioita kriisiin ovat esimerkiksi unettomuus, mielialan vaihtelut, ruokahaluttomuus, toimintakyvyn lasku ja keskittymisvaikeudet. Kriisin keskellä tulee huolehtia jaksamisesta ja arjen rutiinien ylläpitämisestä. Arkirutiinit auttavat rauhoittamaan ylikierroksilla käyvää kehoa ja mieltä. Kriisiin liittyvien voimakkaiden tunteiden sietämisessä ja käsittelemisessä auttaa, kun ihminen saa mahdollisimman paljon lepoa ja turvaa läheisiltä. Kriisien pitkittyessä seurauksena voi olla uupuminen ja jopa kohonnut masennusriski.

Kriisien ratkaisussa tärkeää on toimiva vuorovaikutus

Siihen, miten kriisitilannetta on mahdollista ratkoa ja kuinka vaikeaksi kriisi koetaan, vaikuttavat muun muassa persoonallisuuden piirteet, itsesäätelykeinot ja kumppaneiden tapa kommunikoida. Yksilölliset elämäntilanteet, lapset, työ ja taloudellinen tilanne, sekä läheisten tarjoama tuki ja kumppaneiden omat psyykkiset ja fyysiset voimavarat vaikuttavat myös kriisin ratkaisemiseen.

Kriisin kohdatessa on hyvä pohtia, millä tavoin on itse aikaisemmin elämässä selvinnyt haastavista tilanteista, miten suhteen aiemmat haastavat tilanteet on selvitetty ja millaisin keinoin parisuhteessa on aikaisemmin päästy eteenpäin asioista, jotka ovat tuntuneet ylitsepääsemättömiltä. Parisuhteen vahva joustamiskyky ja kokemukset yhdessä voitetuista haasteista lisää parhaimmillaan kriisitilanteisiin keinoja selviytyä.

Kun luottamusta rakennetaan kriisin jälkeen, on tärkeää, että kumpikin ottaa vastuun omasta toiminnastaan. Anteeksipyynnön jälkeen on erityisen tärkeää, että omat teot vastaavat sanoja eikä tyhjiä lupauksia tehdä. Sekä anteeksipyyntö että anteeksiantaminen ovat vapaaehtoisia valintoja, jotka voi toteuttaa myös toisesta riippumatta. Anteeksiantaminen ei merkitse ”Ei se mitään”, vaan ”Siitä huolimatta”.

Toimiva vuorovaikutus kriisitilanteissa vaatii keskittymistä itseilmaisuun, kumppanin tunteiden hyväksyntää ja molempien tarpeet huomioivia ratkaisuja. Rikkoutunut luottamus on mahdollista rakentaa uudelleen. Usein kumppanit tarvitsevat kriisiä käsitellessään kokemuksen ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta sekä apua vaikeiden tunteiden sietämisessä. Suhteen kriisitilanteen ei kannata antaa pitkittyä, vaan on tärkeää hakea yhdessä tai erikseen apua kriisin käsittelyyn ammattilaiselta.

Lähde: Seppänen, A. 2017. Solmu parisuhteessa – rakkauden mahdollisuus. (julkaisija Parisuhdekeskus Kataja)

Lisätietoa aiheesta:
https://www.vaestoliitto.fi/parisuhteet/tietoa-parisuhteesta/parisuhteen-kriisit/
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-
oppaat/itsehoito/parisuhteen_omahoito/Sivut/parisuhteen_kriisit.aspx

Tukea parisuhteelle 

Parisuhdekeskus Katajan chatit 

Parisuhdekeskus Katajan Parisuhdepuhelin 

stones-2533882_1920-1024x576-1

Tunnetaidot parisuhteessa

Tunteet ovat aitoja ja tosia, eikä niitä voi määritellä oikeiksi tai vääriksi, positiivisiksi tai negatiivisiksi. Tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja nimeäminen ovat avaimia parisuhteen läheisyyteen. Mitä turvallisempi suhde, sitä avoimemmin siinä voidaan paljastaa sekä itselleni helppoja että vaikeita tunteita.

Temperamentti, tunteisiin liittyvät opitut arvot ja toimintamallit sekä elämänkokemukset vaikuttavat, miten suhtaudun tunteisiin, omiin ja toisen. Parisuhteessa osapuolet vaikuttavat luonnollisesti siihen, millaista keskinäinen tunnevuorovaikutus on: Mille tunteille suhteessamme on lupa, mille ei? Mitä tunteita kumpikin ilmaisee luonnollisesti ja mitkä tunteet ovat vaikeita käsitellä?

Tunteet antavat sanoja ihmisen persoonalliselle tavalle kokea asioita. Tunteet ovatkin omaa intiimiä kokemisen aluetta. Ne ovat spontaaneja ja aitoja reagointeja tilanteisiin.

Toinen ei voi arvostella toisen tunteita esimerkiksi vähättelemällä, ettei noin voi tuntea. Toinen ei voi myöskään määritellä, miten jossain tilanteessa pitäisi tuntea.

Tunteella on viesti. Miksi minusta tuntuu tältä – on hyvä kysymys. Omia tunteita ei tulisi arvostella, eikä niistä tulisi syyllistyä vaan pikemminkin kuunnella kuin ystävää. On ymmärrettävää, että esimerkiksi vahingonilo toisen epäonnistumisesta tai silmitön raivo pienen asian suhteen nolottavat. Näissäkin tilanteissa olisi hyvä keskittyä miettimään, miksiköhän tunnen näin.

Tunteen vallassa tehdyt teot ovat vastuullasi

Toisin kuin tunteet, teot voivat olla vääriä. Tekoihin liittyy moraalinen vastuu. Siksi on tervettä kokea syyllisyyttä toista vahingoittavista sanoista tai teoista, jotka on tehnyt ilkeyttään tai suuttuneena.

Vihan ja suuttumuksen tunteita on purettava ulos niin, ettei satuta tai loukkaa ympärillä olevia henkisesti eikä fyysisesti. Pitkään sisällä kannetut vihan tunteet saattavat purkautua arvaamattomasti ulos esimerkiksi väkivaltaisena käytöksenä.

Neljä tunnetaitoa on opittavia ja harjoiteltavia taitoja

  • Tunnista tunne (pysähdy ja kysy itseltäsi: miltä minusta tuntuu nyt?)
  • Anna tunteelle nimi (ilo, suru, pelko, viha, häpeä…)
  • Kerro tunteesta kumppanillesi (lause, jossa on jokin konkreettinen tunnesana)
  • Ota vastaan kumppanisi ilmaisema tunne (ole läsnä ilman puhetta tai kiirehtimistä, anna hänelle lupa tuntea)

 

 

Lähde: Värikäs tunnekartta – opas tunnetaitoihin (julkaisija Parisuhdekeskus Kataja ry)

evan-kirby-101570-unsplash-1024x576-1

Vuorovaikutustaidot parisuhteessa

Vuorovaikutustaidot – puhumisen, kuuntelemisen ja ristiriitojen ratkaisutaidot ovat ensisijaisen tärkeitä parisuhteessa, mutta myös kaikissa ihmissuhteissa. Vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joita voi oppia ja joissa jokainen voi kehittää itseään.

Vuorovaikutustaitoja voi sanoa läheisyyden työkaluiksi, jopa avaimiksi läheiseen parisuhteeseen.

Tärkeää on, mitä ja miten kumppanit puhuvat toisilleen ja ennen kaikkea: miten kumppanit kuuntelevat toinen toistaan. Omien ajatusten, kokemusten ja tunteiden jakaminen parisuhteessa lisää läheisyyttä.

Se, että valitsee kuunnella toista, kertoo välittämisestä. Kun valitsee kuunnella, ilmaisee sillä, että asia on tärkeä sekä omaa välittämistään toista kohtaan. Kuunteleminen on rakkauden teko, jonka eteen kannattaa ponnistella.

Vuorovaikutukseen vaikuttaa monet asiat

Perimä. Vuorovaikutustaitoihin vaikuttaa ihmisen synnynnäinen temperamentti ja ainutlaatuinen persoonallisuus. Joku on luonnostaan esimerkiksi hienotunteinen ja empaattinen, altis kuuntelemaan, toinen on luonnostaan hyvä puhuja, looginen perustelija ja asioiden pohtija. Jonkun ajatus ja puhe rönsyilee ja pulppuilee luonnostaan moneen suuntaan, kun taas joku on kotoisimmillaan hiljaa tarkkaillen. 

Aikaisemmat ihmissuhteet. Ihminen tuo mukanaan parisuhteeseen kokemuksia tai tunnemuistoja aikaisemmista ihmissuhteista myös niiden vuorovaikutustilanteista. Jonkun ihmisen kanssa olen voinut oppia varomaan sanojani ja säpsähtämään pienintäkin kritiikkiä itseäni kohtaan. Toisen ihmisen kokemukset ovat voineet olla päinvastaisia: hän on saanut vahvistusta rehelliseen ja rohkeampaan ajatusten ilmaisemiseen eikä esimerkiksi arkaile ilmaista mielipiteitään.

Lapsuudenkodin mallit. Vuorovaikutustaitoihin liittyvät mallien syvät juuret ovat lapsuudessa. Lapsi tarkkailee ympärillä eläviä ihmisiä. Vanhemmat, sisarukset ja muut perheen lähellä elävät aikuiset ovat olleet kuin näkymätön ohjekirja, josta olemme lapsina sisäistäneet itseemme erilaisia käyttäytymistapoja. Hyvät ja huonot mallit ovat syvällä meissä, mikä auttaa ymmärtämään miksi huonoja malleja on usein niin työläs muuttaa.

Osoita kiinnostuksesi kuuntelemalla 

Kuuntelun haasteena voi olla kiire ja vaikeus hiljentää omat ajatukset. Onnistunut kuuntelu vaatii kiinnostusta ja halua pysähtyä kumppanin kertoman äärelle. Kuuntelemisen apuna voi käyttää seuraavia keinoja: lopeta muu tekeminen, katso silmiin ja kerro halustasi kuunnella, jos et ymmärrä mitä toinen yrittää kertoa, kannattaa pysäyttää hänet ja pyytää kertomaan tarkemmin. Tarkentavien kysymysten esittäminen viestii kumppanille läsnäolosta ja kiinnostuksesta. Yhteinen tekeminen voi myös helpottaa kuuntelemista. Yhteisen tekemisen ei tarvitse olla suurta, se voi olla esimerkiksi kävelylenkki tai saunominen yhdessä.

Puhuessa on pyrittävä tasaveroisuuteen

Kuuntelemisen taidon lisäksi voimme harjoitella myös puhumista. Puhumisen haasteissa ei useinkaan ole kyse haluttomuudesta puhua, vaan taitamattomuudesta, neuvottomuudesta ja niiden synnyttämistä tunteista. Puhuminen vaatii rohkeutta paljastaa henkilökohtaisia tuntoja ja itselle vaikeita asioita. Puhuminen merkitsee ihmisille eri asioita. Joku selkeyttää ajatuksiaan puhumalla, toinen taas haluaa puhua vasta miettimisen jälkeen. Parisuhteessa on tärkeää välttää sinä-puhetta. Sinä-puheen tunnistaa lauseen sanasta ”sinä” esimerkkinä: ”sinä et koskaan tee kotitöitä”. Sen voi korvata sanomalla ”minua harmittaa, kun et tee kotitöitä.” Keskustelun päämäärän ei aina tarvitse olla yksimielisyys, joskus pelkkä toisen ymmärtämiseen tähtäävä tasaveroinen keskustelu riittää. 

Erilaisuus parisuhteessa voi olla rikkaus

Suuri osa tavastamme olla vuorovaikutuksessa on opittua ja aina on mahdollisuus oppia uudenlaisia tapoja. Myös kumppaneiden erilaisuuden voi nähdä rikkautena. Paljon puhuva voi oppia toiselta kuuntelemisen taitoja ja päinvastoin. Tämä edellyttää, että kumppanit kunnioittavat toistensa erilaisuutta.

Lähde: Liljeström. S. 2012. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa (julkaisija: Kataja – Parisuhdekeskus ry)

Pariskunta

Hyvinvoiva parisuhde

Toimiva ja hyvinvoiva parisuhde on merkittävä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääjä. Toisaalta myös hyvinvoiva yksilö on myös merkittävä voimavara kumppanille ja koko lähiyhteisölle.

Toisinaan voidaan ajatella, että kumppani tekee elämän paremmaksi. Todellisuudessa toinen ihminen ei tuo onnea, vaan sen tekee kahden ihmisen välinen tyytyväisyyttä lisäävä, vuorovaikutteinen suhde. Ja juuri tuohon suhteeseen jokainen meistä voi itse vaikuttaa.

Professori Osmo Kontula on sanonut: ”Parisuhde voikin tarjota onnea ja kaikkein parhaimman tuen elämän erilaisissa myrskyissä, mutta se voi olla myös iso syypää stressaavalle ja ahdistavalle elämälle.”

Parisuhde tarpeiden näyttämönä

Parisuhteessa tulee esille se yleismaailmalliseksi havaittu ilmiö, että ihmiset ovat paremmin tietoisia siitä, mikä heitä ärsyttää, pelottaa tai surettaa kuin siitä, mihin he ovat tyytyväisiä tai mikä tekee heidät levolliseksi, turvalliseksi tai iloiseksi. Usein käy niin, että kun tunnistaa tyytymättömyytensä ja muutostarpeensa, alkaa odottaa toisen muuttavan käytöstään.

Vastuu onnesta on yksilöllä itsellään. Kun alkaa itse tehdä asioita hyvinvoivan parisuhteen puolesta, voi löytää rinnaltaan aivan uudenlaisen kumppanin.

On tärkeää tiedostaa, mitä tapahtuu silloin, kun kaikki on hyvin. On hyvä sanoittaa sitä myös kumppanille: mikä toimii, mistä nautit tai mikä erityisesti ilahduttaa?

Onnellisemman elämän löytäminen jää usein näiden kahden kynnyksen taakse: emme tiedosta asioita silloin kun ne ovat hyvin, emmekä kerro niistä toiselle. Kun sekä tiedostamme että ilmaisemme sen, mikä on hyvin, saamme lisää voimia, toivoa ja tietoisuutta toisistamme.

Tyytyväinen suhde

Erillisyyden ja itsenäisyyden kokeminen tuottaa monille myös pettymyksen ja epävarmuuden tunteita. Muutos symbioosivaiheen läheisyydestä erillisyysvaiheen itsenäisyyteen koetaan usein suureksi ja pelottavaksi. Keskeinen kysymys parisuhteen jatkumisen osalta on kysymys siitä, hyväksyykö toisen sellaisena kuin tämä on ja voiko toiseen luottaa. Parisuhdeodotusten taustalla on tarve tulla rakastetuksi omana itsenään. Rakkauden syvin olemus on siinä, ettei toisen lähellä tarvitse pelätä. Silloin uskaltaa helpommin ilmaista itseään, saa olla sellainen kuin oikeasti on myös väsyneenä, vihaisena, peloissaan, surullisena tai epäonnistuneena.

Perheneuvoja Matti J Kuronen on puhunut kolmesta ymmärryksestä, joita parisuhteessa tarvitaan. Näitä ovat suhteellisuudentaju, huumorintaju ja armontaju. Suhteellisuudentaju antaa rajat sille, mitä parisuhteelta ja kumppanilta on mahdollista pyytää ja odottaa. Olemme tarvitsevia ihmisiä ja kannamme jokainen omaa historiaamme ja kokemuksiamme. Moni pari kertoo ihastuneensa toisen huumorintajuun. Mihin tämä huumorintaju ja yhteinen nauru haihtuu arjen keskellä? Auttaisiko, jos suhtautuisin itseeni ja kumppaniini joskus hieman kevyemmin ja armollisemmin. Tässä mielessä rakkaus tarvitsee aina myös anteeksiantamista ja anteeksipyytämistä.

Entä jos valitsin väärin?

Usein ihastumme toisessa erilaisuuteen, mielenkiintoisiin yksityiskohtiin tai ulkonäköön. Usein myös ne asiat, joihin toisessa on ihastunut, vihastuttavat jonkin ajan kuluttua. Kumppanin alussa niin hauskoilta kuulostaneet jutut ja leikinlasku voivat myöhemmin loukata tai tuntua paolta asioiden vakavasta käsittelystä. Kumppanin kiinnostava rauhallisuus voi muuttua saamattomuudeksi ja aktiivisuus ja harrastukset toisen yksinäisyydeksi ja riidaksi kotitöiden jakamisesta uudessa elämäntilanteessa.

Pitkässä suhteessa ja sen osapuolissa tapahtuu väistämättä muutoksia, alun huuma himmenee ja moni hämmästyy – näinkö meille kävikin – eikö rakkaus riittänytkään? 

Pariterapeutti Harville Hendrixin sanoma on viisas: Ansaitsemasi rakkaus ei löydy haaveittesi täydellisestä kumppanista vaan vierelläsi olevasta ihmisestä. Joskus saatetaan ajatella, että vaihtoehtoja on siinä vaiheessa vain kaksi – jatketaan yhdessä ja painetaan pettymyksen tunteet pinnan alle ja todetaan, että tätä se nyt sitten on, tai lähdetään etsimään menetettyä rakastumisen tunnetta suhteen ulkopuolelta. Metsästetään uutta rakastumisen roihua, jonka oikein innokkaasti etsivä varmasti löytääkin. Mutta kuinka käykään – millaiset onnistumisen mahdollisuudet on uudella suhteella, jos siitäkin etsitään vain alun loppumattomalta vaikuttavaa romanssia? On tärkeää pohtia, millaisia asioita toivon parisuhteeltani ja miksi toivon juuri sellaisia asioita. Tarve tuntea esimerkiksi jatkuvasti rakastumista voi johtaa lopulta varhaisten kiintymystarpeiden äärelle. Parisuhteelta odotamme usein sitä, miltä olemme jääneet paitsi. On hyvä myös miettiä, miten paljon kumppanilta voi odottaa omien kiintymystarpeidemme paikkaamista.

Vahva ja kestävä parisuhde edellyttää sen osapuolilta hyvää itsetuntemusta, halua sitoutua suhteeseen kumppanin kanssa ja tehdä hänen kanssaan työtä suhteen elossa pitämiseksi. Parisuhde on vaativa, mutta myös antoisa aikuiseksi kasvamisen matka. Parhaimmillaan se on parantava, eheyttävä, iloa, turvallisuutta ja voimaa antava suhde. Sen hyväksi voi ja kannattaa tehdä työtä.

Onko pitkä parisuhde itsetarkoitus? 

Useille ihmisille kestävä parisuhde on tavoite, jopa unelma. Kaikki meistä eivät kaipaa pitkää parisuhdetta, vaan elämän merkitykselliset ihmissuhteet ovat toisenlaisia. Joskus on välttämätöntä erota suhteesta, jossa on ylipääsemättömiä haasteita, kuten henkistä tai fyysistä väkivaltaa, päihdeongelmaa tai muuta pahoinvointia.

Toisaalta rakastumisen tunteen kaipuu saattaa johtaa etsimään sitä uudesta suhteesta aina uudelleen sen hiivuttua. On tärkeää tiedostaa, että kestävä rakkaus ja rakastuminen ovat eri asioita: rakkauden huuma hormonimyrskyineen on erilaista suhteen alussa kuin kiintymysrakkaus useita vuosia tai vuosikymmeniä kestäneessä parisuhteessa.

Joskus valitaan pysyä yhdessä tavan, tottumuksen, talouden tai yksinäisyyden pelon vuoksi. Pitkä suhde ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että se olisi hyvä ja toimiva suhde. Kohtuulliseenkin parisuhteeseen saatetaan tyytyä, vaikka samaan aikaan tarjolla voisi olla parempaakin, oman ja tutun kumppanin kanssa. Myös hyvästä suhteesta on mahdollista rakentaa vielä tyydyttävämpi parantamalla vuorovaikutusta ja esimerkiksi lisäämällä puhetta siitä, mitä parisuhteemme tarvitsisi voidakseen hyvin tai millaista läheisyyttä tai vuorovaikutusta parisuhteemme toivoisi.

Lähteet:
Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu (Harville Hendrix, H. 1988, suom. 1996 Leena Nivala; WSOY, Juva)
Kontula Osmo (2013) Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Perhebarometri 2013.